Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2016 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä tarkastuslautakunta

2 Sisällys Arviointikertomus 2016 JOHDANTO TARKASTUSLAUTAKUNTA... 5 Tarkastuslautakunnan kokoonpano... 5 Arvioinnin lähtökohdat... 6 Arviointityön käytännön toteutus VUODEN 2015 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JÄLKISEURANTA KUNTAYHTYMÄN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN STRATEGIA JA STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...11 Koulutuskeskus Salpauksen strategia TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI MUUT HAVAINNOT JA TOTEAMUKSET...15 Toimitilamuutokset...15 Investoinnit...15 Henkilöstö...15 Tilintarkastajan havainnot YHTEENVETO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSISTA VUOSINA YHTEENVETO JA ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE...18

3 4 Johdanto Vuosi 2016 oli tämän tarkastuslautakunnan toiminta kauden neljäs ja viimeinen vuosi. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa. Päätehtävänä voidaan pitää yhtymäkokouksen talous arviossa asettamien tavoitteiden toteutumisen arviointia. Myös toiminnan tuloksellisuuden ja palveluiden järjestämisen tarkoituksenmukaisuuden arviointi on tarkastuslautakunnan tehtävänä. Tässä arviointikertomuksessa on esitetty havaintoja tarkastuslautakunnan suorittamasta arviointityöstä vuoden 2016 osalta. Kertomus lähtee liikkeelle tarkastuslautakunnan arviointityön käytännön toteuttamisesta ja etenee vuoden 2015 arviointikertomuksen havaintojen käsittelyllä. Tämän jälkeen arviointikertomuksessa käsitellään strategiaa ja vuodelle 2016 asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi on esitetty muita havaintoja ja yhteenveto vuoden 2016 arviointikertomuksesta. Koska arviointikertomus on tämän lautakunnan viimeinen, on lopuksi esitetty myös yhteenveto arviointikertomuksista vuosilta Kuntayhtymässä on toteutettu vuodesta 2012 alkaen mittavat sopeuttamistoimet. Sopeuttamistoimiin kuuluvat keskeisesti henkilöstövähennykset, kiinteistöjen myynnit ja toimitilamuutokset. Kuntayhtymän rakenne on muuttunut tarkastuslautakunnan toiminta-aikana merkittävästi. Tuoterengas (nykyisin Lahden Työn Paikka Oy) yhtiöitettiin vuoden 2014 lopussa ja Lahden ammattikorkeakoulu vuoden 2015 alussa. Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut aloittivat vuoden 2015 alussa yhtenä kokonaisuutena. Kuntayhtymä tuottaa oppilaitospalvelu- ja yhteistoiminnassa myös Lahden ammattikorkeakoulun käyttöön ja omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Kuntayhtymän nimi muuttui alkaen Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymäksi. Tarkastuslautakunta toivoo, että arviointityön tulokset otetaan huomioon ja niitä voidaan käyttää hyödyksi johtamisen apuna.

4 5 1. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tilikaudella 2016 tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet: Jäsen Rauno Hännikäinen, puheenjohtaja, Padasjoki Kirsti Laatunen, varapuheenjohtaja, Orimattila Varajäsen Markku Vaara, Orimattila Maija-Liisa Siren, Hollola Mervi Lilja, Lahti Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Annika Kiander, Heinola Markku Karnaattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2016 arviointiin liittyen 12 kertaa. Työskentelyyn ovat osallistuneet myös tilintarkastaja JHTT, CIA, CCSA, CISA, CFE Helge Vuoti BDO Audiator Oy:stä arviointityön tukena sekä tarkastustoiminnan asiantuntijana ja tarkastaja Varpu Vilkko BDO Audiator Oy:stä pöytäkirjanpitäjänä. Laura Uotila Kuva 1. Tempaus ammatillisen koulutuksen puolesta elokuussa 2016.

5 6 Arvioinnin lähtökohdat Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty kuntalain 14. luvussa ja kuntayhtymän tarkastussäännössä. Yhtymäkokous asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuntayhtymässä toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastussäännössä on säädetty tarkastuslautakunnan tehtävistä. Tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan on seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi huolehdittava omalta osaltaan siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastussääntöön tehtävistä muutoksista päättää yhtymäkokous. Arviointityön käytännön toteutus Tarkastuslautakunta on kautensa alussa laatinut vaalikauden kattavan arviointisuunnitelman, jota täsmennetään vuosittain. Vuosia varten arviointisuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan kuntayhtymän uutta organisaatiota. Suunnitelmassa on esitetty ne tehtäväalueet, jotka vuosittain otetaan syvällisemmän arvioinnin kohteeksi. Vuoden 2016 arvioinnin painopistealueeksi on valittu kuntayhtymä kokonaisuudessaan tarkastuslautakunnan viimeisen toimintakauden vuoksi. Lisäksi tarkastuslautakunta on laatinut vuosittain erillisen yksilöidyn työohjelman arviointityön käytännön toimenpiteiksi. Arviointisuunnitelma ja työohjelma on pyritty sovittamaan yhteen tilintarkastajan työohjelman ja sisäisen tarkastuksen toimenpiteiden kanssa. Vuoden 2016 arviointityön aikana kesäkuu 2016 maaliskuu 2017 tarkastuslautakunta on kuullut arviointityönsä suorittamiseksi seuraavia viranhaltijoita: henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger opetusalapäällikkö Heikki Tuomainen toimitusjohtaja Martti Tokola rehtori Päivi Saarelainen opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne opetusalajohtaja Risto Salmela opetusalajohtaja Merja Tirkkonen tilapalvelupäällikkö Ville Rainisto teknisen palvelun päällikkö Hannu Toivonen ravintolapalvelujohtaja Marko Viljamaa tietohallintojohtaja Mika Rauhala opetusalapäällikkö Katja Arasola. Tarkastuslautakunnan keskeisenä tehtävänä on tavoitteiden toteutumisen arviointi. Arviointi kohdistuu kuntayhtymän omaan toimintaan sekä mahdollisille tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointiin. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä ja vuoden 2016 aikana perustettu Salpaus-palvelut Oy muodostavat konsernin. Salpaus-palvelut Oy:n toiminta on käynnistynyt vuoden 2017 alusta ja ensimmäinen tilikausi päättyy Ensimmäinen konsernitilinpäätös laaditaan tilanteesta, eikä tilikaudelta 2016 laadita konsernitilinpäätöstä. Tarkastuslautakunnalle on esitelty kokouksissa sisäisen tarkastuksen vuosiraporttia; Asikkalan toimipisteen toimintaa; kuntayhtymän uutta organisaatiota; johtamis- ja kehittämispalveluita; Santra-Intranettiä; oppimis- ja koulutuspalveluiden vastuualuetta; kiinteistöpalveluiden tilannetta; ravintolapalveluiden vastuualuetta; ammatillisen koulutuksen rahoituslain mukaisen tuloksellisuusrahoituksen perusteena olevia mittareita ja tuloksia; tietohallintopalveluiden vastuualuetta sekä käsi- ja taideteollisuusalan toimintaa Kannaksenkadulla. Lisäksi lautakunta on saanut useaan otteeseen tietoa taloustilanteesta ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lautakunta on myös käsitellyt hallituksen vastineet arviointikertomuksen 2015 havaintoihin. Vastuunalainen tilintarkastaja JHTT Helge Vuoti on esitellyt tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksen vuosisuunnitelman sekä tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta 11 arviointivuoden aikana.

6 7 2. Vuoden 2015 arviointikertomuksen jälkiseuranta Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arviointikertomuksen vuodelta 2015 kokouksessaan 22. maaliskuuta Yhtymäkokoukselle arviointikertomus on toimitettu Tarkastuslautakunta on käsitellyt yhtymäkokouksen selvitykset vuoden 2015 arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin. Tarkastuslautakunta on käsitellyt vastineita sekä syksyllä 2016 että keväällä 2017 arviointikertomuksen laadinnan yhteydessä. Yhtymähallitus on käsitellyt arviointikertomusta ja siinä esitettyihin havaintoihin annettuja vastineita kokouksessaan Kaikkiaan arviointikertomusta ja vastineita on kuntayhtymän toimielimissä käsitelty seuraavasti: Yhtymäkokous Toiminnanohjausryhmä Johtoryhmä Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Seuraavaan taulukkoon on kerätty vuoden 2015 arviointikertomuksessa todettuja keskeisimpiä havaintoja tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen liittyen ja myös niihin annettuja vastineita. Kuva 2. Salpaus oli mukana Duuniexpo messuilla.

7 8 Taulukko 1. Vuoden 2015 arviointikertomuksen jälkiseuranta Tarkastuslautakunnan havainto Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymän taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Lautakunta kantaa huolta siitä, miten rahoitusjärjestelmän muutos vaikuttaa opiskelumahdollisuuksien tasapuoliseen turvaamiseen. Strategia ja strategisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta arvostaa uuden strategian osallistavaa valmistelua. Lautakunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että uuden strategian toteuttamisessa turvataan toimenpiteet, joilla ehkäistään opiskelijan syrjäytymistä. Toimenpiteet/vastaukset Kuntayhtymässä vuonna 2013 aloitetut sopeuttamistoimet ovat olleet sekä oikea-aikaisia että tarpeellisia ja tukevat vuosina 2016 ja 2017 jatkuviin rahoitusleikkauksiin sopeuttamista. Opintojen ohjauksessa, tarjonnassa ja toteuttamisessa on ennakoitu rahoitusjärjestelmän muutosta. Opintoja henkilökohtaistetaan opiskelijan tarpeen, tavoitteiden ja elämäntilanteen mukaan ja oppimisen eri tapoja hyödynnetään monipuolisesti niin, että työpaikalla tapahtuva oppiminen ja digitaaliset oppimisratkaisut mahdollistavat henkilökohtaisen etenemisen ja myös ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Näin varmistetaan opiskelijan eteneminen ja opintosuoritusten karttuminen. Opiskelijoiden osallistuminen vähentää syrjäytymistä. Strategiaohjelman mukaisesti opiskelijat otetaan mukaan monenlaiseen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen ryhmäyttämiskäytäntöihin, tutortoimintaan, opiskelijatapahtumiin sekä monipuoliseen asiakaspalautteen keräämiseen ja hyödyntämiseen. Opiskelijoiden aito kuuleminen ja omalla opiskelupolullaan tukeminen vähentää syrjäytymistä. Tärkeintä kaikessa on kuitenkin koko henkilökunnan asennemuutos ja suhtautuminen opiskelijoihin. Motivoimalla, innostamalla ja kannustamalla saadaan parhaat tulokset. Opiskelijat ovat yksilöitä, erilaisia oppijoita ja persoonia, omien opintojensa subjekteja. Tähän haasteeseen pyrimme vastaamaan uudella ja monipuolistuvalla pedagogiikalla sekä toimintakulttuurin vahvistamisella Tavoitteiden toteutuminen Kokonaisuudessaan arvioiden asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Jotkut yli 10 prosentin poikkeamat (esim. kansainvälinen toiminta, oppisopimuskoulutus) johtuvat osaltaan myös tiukasta rahoitusja taloustilanteesta. Ensisijaisten hakijoiden määrä jäi selkeästi alla asetetun tavoitteen. Tähän keskeinen syy on vuonna 2015 uudistettu hakujärjestelmä, joka suosi peruskoulun päättäviä. Ensisijaisten hakijoiden määrä on vähentynyt yleisemminkin valtakunnallisesti. Oppisopimuskoulutuksena suoritettavien perustutkintojen läpäisy ei parantunut tavoitellusti. Yksi syy heikkoon läpäisyyn on se, että vuonna 2012 solmituissa oppisopimuksissa oli paljon sellaisia, joissa tavoitteena oli suorittaa vain osatutkinto. Toisaalta oppisopimuksia on viime vuosina purkautunut yritysten heikon taloustilanteen vuoksi. Tärkeää on jatkossa edelleen tehostaa oppisopimusopiskelijoiden ohjausta ja tukea koko tutkinnon suorittamisen ajan. Kansainväliseen vaihtoon lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden määrä jäi selkeästi tavoitteesta. Vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden määrä oli kuitenkin samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Jatkossa kehitetään edelleen kv-vaihtojen pitkäjännitteisempää suunnittelua, jolla tavoitellaan vaihtojen määrän kasvua. Aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivien ja yksittäisen opiskelijoiden määrä jäi selvästi alle tavoitteen. Tämä johtuu erityisesti työvoimakoulutuksen määrän vähenemisestä, mitä ei osattu ennakoida vuoden 2015 tavoitteita asetettaessa. Muut havainnot ja toteamukset Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kiinteistöinvestointien varaustarpeita arvioidaan uudelleen. Lautakunta arvostaa sitä, että kuntayhtymässä on panostettu yhteisöllisyyden kehittämiseen yhteisen strategiatyön, henkilöstön koulutuksen ja johtamisen uudelleenjärjestelyn avulla. Kiinteistöinvestointivarauksen käyttötarkoituksen muutos käsiteltiin Yhtymäkokouksessa Investointivarauksen käyttö siirrettiin Ståhlberginkatu 10:stä Vipusenkatu 5:een, joka on kuntayhtymän suunnittelukauden suurin investointihanke. Salpauksella tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen, jota tehdään arjessa arvojen mukaisella toiminnalla. Eettinen johtaminen ja toiminta ovat perusta toimintakulttuurille, jossa kulmakivinä ovat vastuullisuus ja tarttuminen, yhteisen ymmärryksen rakentaminen sekä vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen. Tätä kokonaisuutta edistetään usealla eri tavalla ottamalla opiskelijat aktiivisemmin mukaan suunnitteluun ja toteutuksiin. Opiskelijoiden osallistuminen -kokonaisuudesta valmistuu syksyllä neljän artikkelin sarja. LAUTAKUNNAN ARVIO Arviointikertomuksen vastineet on edelleen käsitelty eri toimielimissä monipuolisesti ja kattavasti.

8 9 3. Kuntayhtymän taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Koulutuskeskus Salpauksen toimintatuotot alenivat edellisvuodesta euroa (-7,1 %). Toimintakulut pienentyivät edellisvuodesta lähes samassa suhteessa kuin toimintatuotot euroa (-8,5 %). Näin ollen toimintakate euroa kasvoi edellisvuodesta euroa (2,8 %). Kuntayhtymän vuosikate oli euroa, mikä ylitti talousarviossa asetetun t euron vuosikatetavoitteen. Vuosikate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Tuloslaskelman tunnusluku vuosikate/poistot on 117,7 % eli vuosikatteella on pystytty kattamaan tilikauden poistot. Edellisenä vuonna ei vuosikatteella pystytty kattamaan tilikauden poistoja (vuosikate/poistot 84,2 %), mutta 2014 prosentti oli 130,2. Pelkästään vuosikatteen ja poistojen suhdetta tarkastelemalla tai kertyneiden ylijäämien määrän perusteella ei kuitenkaan saada riittävää kuvaa talouden tasapainosta. Toimintatuotot toteutuivat tilinpäätöksessä 2016 odotettua suurempina 2,7 miljoonaa euroa. Koulutuksen tuotot toteutuivat kokonaisuutena talousarvion mukaisesti, mutta laskivat edellisvuodesta - 4,7 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän tilikauden tulos vuonna 2016 oli euroa, tulos parani edelliseen vuoteen verrattuna 4,5 milj. euroa ja toteutui 4,8 milj. euroa talousarvion tavoitetta parempana. Tilikauden 2015 alijäämä -1,8 milj. euroa johtui rakennemuutosten, satunnaisten erien ja ylimääräisten poistojen vaikutuksesta. Vuoden 2016 positiivinen tulos on erinomainen saavutus, mutta vuonna 2017 Salpauksen koulutustuotot tulevat laskemaan yli -10 miljoonalla eurolla, joten toiminnan sopeuttaminen on ollut tarpeellista ja välttämätöntä. Kertaluonteisia lisäpoistoja on kirjattu tyhjentyneistä tai tyhjenevistä kiinteistöistä yhteensä 1,1 milj. euroa. Satunnaisina erinä kirjattiin satunnaisia tuottoja Sammonkatu 8 luovutuksesta Lahden kaupungille 122 t euroa ja satunnaista kulua Katsastajankatu 14 myynnistä johtuneesta myyntitappiosta -284 t euroa. Kuntalain edellyttämän talouden tasapainon mittarina toimii tilikauden yli-/alijäämän määrä sekä aiemmilta tilikausilta kertyneiden yli- ja alijäämien määrä. Todellista talouden tasapainoa tulee kuitenkin arvioida yli-/alijäämäerien lisäksi muilla mittareilla. Olennainen kysymys on esimerkiksi se, pystytäänkö tulorahoituksella selviytymään investoinneista, lainojen takaisinmaksusta ja mahdollisesti lainamäärän lisääntymisestä aiheutuvista korkokuluista. Todellisessa talouden tasapainossa on kyse siitä, miten säännönmukainen tulorahoitus riittää kattamaan sekä käyttötalous- että investointimenot. Tällöin on hyvä tarkastella myös investointien tulorahoitusprosentti -tunnuslukua. Se on ollut kuntayhtymässä varsin hyvä (reilusti yli 100 %) viimeisinä vuosina. Vuoden 2016 investointien tulorahoitusprosentti on 97 % ja on edellisvuotta (204 %) huomattavasti huonompi. Maksuvalmius on huonontunut jonkun verran verrattuna edellisen tilinpäätöksen tilanteeseen. Kassan riittävyys oli 66 päivää (100 päivää vuonna 2015). Kuntayhtymän lainanhoitokate on ollut 2,4 vuonna 2016 (6,8 vuonna 2015). Lainanhoitokyky on edelleen hyvällä tasolla. Lainakanta on yhteensä 717 t euroa (5 472 t euroa vuonna 2015) ja suhteellinen velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo 15,6 % (20,7 % vuonna 2015), mikä kertoo, että kuntayhtymällä on hyvät mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velan määrä on laskenut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ja suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku parantunut. Taulukosta 2. voidaan todeta yhtymäkokouksen hyväksymien käyttötalouden ja investointien osalta sitovien erien toteutuminen (1 000 eur) vuonna 2016.

9 10 Taulukko 2. Käyttötalouden ja investointien sitovien tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosa (toiminta kate) Sitovuus Talousarvio 2016 Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma Poikkeama Oppimis ja koulutuspalvelut N Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N Yhteensä Tuloslaskelmaosa (rahoitustuotot- ja kulut) Oppimis ja koulutuspalvelut N Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N Yhteensä Investointiosa Oppimis ja koulutuspalvelut N Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut N Oppilaitospalvelut N Rehtorintoimisto ja hallinto N Yhteensä Rahoitusosa (kassavirtaan vaikuttavat erät) Antolainasaamisten lisäykset E Antolainasaamisten vähennykset E Lainojen lisäykset N Lainojen lyhennykset N Oman pääoman muutos N Muut maksuvalmiuden muutokset E Yhteensä TALOUSARVION LOPPUSUMMA LAUTAKUNNAN ARVIO Kuntayhtymässä on toteutettu talouden sopeuttamista valtakunnallisesti tapahtuneen koulutusrahoituksen leikkauksen asettamien vaatimusten vuoksi. Kiristyvään talouteen on reagoitu nopeasti ja ennakoiden, mikä on mahdollistanut toiminnan ja talouden hallitun jatkuvuuden. Useita toimipisteitä on jouduttu lopettamaan ja henkilöstön määrää on vähennetty. Myös kiinteistöjen määrää ja toimitiloja on karsittu.

10 11 4. Strategia ja strategisten tavoitteiden toteutuminen Koulutuskeskus Salpauksen strategia Koulutuskeskus Salpauksen strategia on hyväksytty vuonna 2015 (Yhtymähallitus ) ja otettu käyttöön vuoden 2016 alussa. Strategian arvoina ovat oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Kuntayhtymän perustehtävänä on Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen. Kuntayhtymän visiona vuoteen 2020 on Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtauspaikka. Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat opiskelijoiden osallistuminen, koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen, johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen. Strategisille kehitysohjelmille ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät, jotka suunnittelevat konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastaavat tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti johtoryhmässä, toiminnanohjausryhmässä ja yhtymähallituksessa. Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi. Näitä ovat työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen, pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen sekä taloudellinen perusta. LAUTAKUNNAN ARVIO Lautakunta arvostaa strategian tavoitteena olevaa yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamista. Lautakunta korostaa oppilaskuntatoiminnan ja yhteisöllisyyden merkitystä opiskelijoiden eettisille valinnoille ja elämänhallinnan rakentamiselle. Silja Häikiö Kuva 3. Salpauksen ICT-koulutuksen järjestämä asiakastilaisuus 2016.

11 12 5. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Taulukossa 3 esitetään lukumäärät tavoitenäkökulmittain kuntayhtymässä esitetyistä mittareista ja tavoitteista, joiden tavoitetasot poikkeavat yli 10 % asetetuista. Taulukko 3. Mittareiden tavoitteiden saavuttaminen, negatiiviset poikkeamat talousarvioon nähden (jääty yli 10 % tavoitteesta), kpl Näkökulma/mittari Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen sekä pedagogiikan ja oppimis - ratkaisujen muutoksella vaikuttaminen Kpl (yli 10 % poikkeamat) Tavoitteita/ seurantakohteita yhteensä % % Toimintakulttuurin vahvistaminen % Taloudellisesta perustasta huolehtiminen % Toiminnan ohjaus % Yhteensä 5 58 Edellä olevan taulukon perusteella havaitaan, että kuntayhtymässä eniten poikkeamia (22 %) asetettuun tavoitetasoon nähden on ollut toiminnan ohjauksessa käytettävissä perusmittareissa. Nämä poikkeamat ovat olleet tavoitteissa Opiskelijamäärä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa, Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen (-43 %), Aikuiskoulutuksen (ei yksikkörahoitus) opiskelijatyöpäivät (-14 %), Aikuiskoulutuksen opikelijamäärä, eri henkilöitä (-12 %) ja Aikuiskoulutuksen opiskelijoiden työpäivät muutettuna opiskelutyövuosiksi (-17 %). Kokonaisuutena tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Theatrum Olga Kuva 4. Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijatyönäytös Kätevä ja Tekevä -messuilla 2016.

12 13 Taulukkoon 4 on koottu strategisten kehitysohjelmien mukaan tuloskorttien tavoitteista niiden tavoitteiden toteutumat, jotka ovat poikenneet talousarviossa asetuista tavoitteista yli 10 %. Positiiviset poikkeamat ovat vihreällä pohjalla ja negatiiviset punaisella. Taulukko 4. Tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Työelämän kumppanuuksia ja verkostoja vahvistamalla sekä pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella vaikuttamme seuraavien tulosten kehitykseen Suoritetut tutkinnot -näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot Suoritetut tutkinnot -näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot Toimintakulttuuria vahvistamalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Yksikkö TA 2016 TP 2016 Poikkeama-% lkm % lkm % Salpauksen toiminnoissa työssäoppien suoritetut osaamispisteet osaamispisteet % Taloudellisesta perustasta huolehtimalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Henkilöstökulut, osuus toimintatuotoista % 60,8 53,5-12 % Toimitilakustannukset, osuus toimintatuotoista % 20 17,9-11 % Vuosikate % Tilikauden tulos % Lainanhoitokate tunnusluku 1,1 2,4 118 % Kassavarat % Kassavarojen riittävyys pv % Toiminnan ohjauksessa käytettävät perusmittarit Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitus) opiskelijatyöpäivät lkm % lkm % Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm % Aikuiskoulutuksen opiskelijoiden työpäivät muutettuina opiskelutyövuosiksi lkm % Irtaimistoinvestoinnit % Salpauksen käytössä olevien tilojen kokonaismäärä m %

13 14 Strategisista kehitysohjelmista Työelämän kumppanuuksia ja verkostoja vahvistamalla sekä pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen on tavoitteesta jääneet näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot. Tavoitteet ovat ylittyneet näyttötutkintoina suoritetuissa erikoisammattitutkinnoissa. Toimintakulttuuria vahvistamalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen -osion tavoitteista on ylittynyt Salpauksen toiminnoissa työssäoppien suoritetut osaamispisteet. Taloudellisesta perustasta huolehtimalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen -osion tavoitteista on ylittynyt henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista, toimitilakustannusten osuus toimintatuotoista, vuosikate, tilikauden tulos, lainanhoitokate, kassavarat ja kassavarojen riittävyys -tavoitteet. Toiminnan ohjauksessa käytettävien perusmittareiden tavoitteista ovat alittuneet nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät, aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä, aikuiskoulutuksen opiskelijoiden työpäivät muutettuina opiskelutyövuosiksi -tavoitteet. Ylittyneet ovat Irtaimistoinvestointien ja Salpauksen käytössä olevien tilojen kokonaismäärän tavoitteet. LAUTAKUNNAN ARVIO Talousarviossa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin. Tarkastuslautakunta esittää, että Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen haetaan uusia malleja, jotta tavoitteet voisivat paremmin toteutua. Myös aikuiskoulutus on tärkeää, mutta valtionrahoituksen riittävyys aikuiskoulutuksen kehittämiseen huolestuttaa lautakuntaa. Kuva 5. Taitaja-kilpailu 2016, catering-kokki semifinaali.

14 15 6. Muut havainnot ja toteamukset Toimitilamuutokset Kuntayhtymän toimitilaohjelman tavoitteena on vähentää Salpauksen käytössä olevia tiloja 40 prosenttia noin neliöön vuoteen 2023 mennessä. Toimitilaohjelman toteuttaminen keskittää Salpauksen toiminnan kolmen kunnan (Lahti, Heinola, Asikkala) alueelle viiteen toimipisteeseen. Yhtymäkokouksen päätös lakkauttaa Salpauksen Orimattilan ja Nastolan toimipisteiden toiminnan päätös pantiin toimeen vuonna Toteutettiin myös Sammonkadun tilojen luovutus Lahden kaupungille Käytössä olevien toimitilojen vähentäminen on edennyt ennakoitua nopeammin. Vuoden lopussa käytössä on ollut neliötä. Investoinnit Investointimenot yhteensä ovat olleet t euroa, kun alkuperäisen talousarvion mukaan investointeihin on varattu t euroa. Investointeihin on tehty talousarviomuutos t euroa, joka liittyy Vipusenkatu 5 saneeraukseen. Investointitulot yhteensä ovat olleet t euroa, jotka muodostuvat Katsastajankatu 14 myynnistä ja Sammonkatu 8 luovutuksesta Lahden kaupungille. Investointivaraukseen on tehty muutos tilikauden aikana ja aiemmin Ståhlberginkadulle tehty varaus on muutettu Vipusenkatu 5 saneerausta ja uudisrakentamista varten. Johtamisjärjestelmän ja esimiesorganisaaton uudistaminen Yhteisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen. Osaamisen varmistamien kokonaisuus on perustana koko Salpauksen osaamisen johtamisen ja varmistamisen toteutukselle. Mallin ideana on, että ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta esim. työssä oppimalla, 20 % oppimisesta tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta ja vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Henkilöstön koulutuspäivien määrä on vuonna 2016 ollut 3,3 päivää per henkilö, kun vuonna 2015 vastaava tunnusluku on ollut 3,6 päivää per henkilö. Koulutuspäivien lukumäärä ei kerro henkilöstön osaamisen kehittämisen kokonaisuudesta, sillä vain osa osaamisen varmistamisen toimenpiteistä kirjautuu tietojärjestelmiin raportoitavaksi mallin mukaisesti valtaosa osaamisesta kehittymisestä ja oppimisesta tapahtuu työn lomassa. Kehityskeskustelut ovat tärkeä yhteisen keskustelun hetki esimiehen ja työntekijän välillä. Vuonna 2016 kehityskeskustelu uudistettiin onnistumiskeskusteluksi. Onnistumiskeskustelun myötä pyritään vapautumaan keskustelun kaavamaisuudesta, siirrytään arviointi- ja palautekeskeisyydestä keskusteluun, joka korostaa työn merkityksellisyyttä, onnistumisia ja siitä mistä ollaan ylpeitä. Onnistumiskeskusteluissa vahvistetaan yhteistä ymmärrystä ja käsitystä siitä, mikä motivoi. LAUTAKUNNAN ARVIO Toimitilojen vähentäminen ja jäljelle jääviin toimitiloihin liittyvät muutokset toteuttavat osaltaan myös opetusohjelmissa jo tapahtunutta ja tulevaisuudessa tapahtuvaa kehitystä. Henkilöstö Henkilöstöä kuntayhtymässä oli vuoden lopussa 702 henkilöä, joista opetus- ja ohjaushenkilöstöä 450 ja muuta henkilöstöä 252. Henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2016 on johdettu Salpauksen yhteisen strategian kehitysohjelmista sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueista. Painopisteitä ovat olleet: Salpauksen arvojen mukainen eettinen toiminta ja johtamisen kehittäminen Sairauspoissaolojen määrässä 13 kalenteripäivää/hlö on 3,3 % nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Nousu selittyy kevään yhteistoimintaneuvottelujen sopeuttamistoimien vaikutuksella. Pitkien (yli 60 kalenteripäivän) sairauslomien määrä kaikista sairauspoissaoloista on noin 19,6 prosenttia. Määrä on vähentynyt hieman vuodesta Muutos on oikeansuuntainen, sillä pitkien sairauspoissaolojen vähentämisellä on merkittävä vaikutus sairauspoissaolokertymään kokonaisuutena. Huomionarvoista on, että 19,1 prosenttia sairastaneista muodostavat yli puolet eli 56,4 prosenttia, kaikista sairauspoissaoloista. Palveluksesta on eronnut 121 henkilöä, joista eläkkeelle on jäänyt 34 henkilöä, irtisanoutunut 12 henkilöä ja irtisanottu 75 henkilöä. LAUTAKUNNAN ARVIO Sopeuttamistoimet ovat aiheuttaneet työtehtäviin ja työympäristöön muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet jokaiseen työntekijään. Tarkastuslautakunta korostaa henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisen tärkeyttä kuntayhtymässä.

15 16 Tilintarkastajan havainnot Tarkastuslautakunta on kuullut myös tilintarkastajaa. Tilintarkastaja on tehnyt tarkastustaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja vuodelle 2016 laaditun kuntalakiin perustuvan työohjelman mukaan. Tilintarkastaja on esitellyt laaditun väliraportin tuloksia ja esitellyt myös loppuraportissa ( ) suoritetuista tarkastuksista havainnot tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta nostaa tilintarkastajien havainnoista esille seuraavia asioita: Tilintarkastuksessa suositellaan, että hallintosääntöä päivitetään suunnitellun mukaisesti vuonna 2015 voimaan tulleiden säännösten osalta. Tilinpäätöksen 2014 tarkastamisen yhteydessä tuli esille, että talousarvioon 2016 ei ollut varattu pysyvien vastaavien myyntituloja investointiosaan, eivätkä nämä tämän vuoksi ilmene tilinpäätöksessä määrärahojen toteutumista koskevassa yhteenvedossa. Myöskään vuoden 2015 talousarviossa ei investointiosaan ole varattu pysyvien vastaavien myyntituloja. Tilinpäätöksen talousarvioseurannassa on kuitenkin ollut mukana pysyvien vastaavien myyntitulot. Kuntayhtymässä on joillakin henkilöillä käyttöoikeus palkanlaskentaohjelmaan; käyttöoikeus on rajattu henkilöittäin, mutta koskee pääasiassa palkkatietojen katseluoikeuksia. Tilintarkastuksessa on suositeltu, että kyseiset käyttöoikeudet päivitetään säännöllisesti esim. vuosittain käymällä läpi ne henkilöt, joilla käyttöoikeus on, ja arvioimalla, onko tarvetta käyttöoikeudelle. Kyseinen tarkastus tulee dokumentoida. Lisäksi on suositeltu, että kaikkien muidenkin palkanlaskentaan liittyvien ohjelmien osalta tehdään henkilörekisterin tarkastus vuosittain. Tilintarkastuksessa on esitetty kehittämissuosituksena, että kuntayhtymän tulisi suunnitellun mukaisesti perustaa hallinnollisen tietoturvan ryhmä. Koulutuskeskus Salpauksen oppisopimustoiminnan tarkastuksen tuloksena on esitetty suosituksena, että kuntayhtymässä kiinnitetään huomiota henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laadintaan. Opiskeluohjelmat tulee päivätä ja allekirjoittaa ohjeistuksen mukaisesti ennen oppisopimuksen hyväksymistä. Tietopuolisen koulutuksen sisällön ja ajoittamiseen huolelliseen kirjaamiseen on suositeltu kiinnitettävän huomiota. Tarkastuksen perusteella on suositeltu, että henkilökohtaistamisen toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman alkuvaiheessa oppisopimusta ja henkilökohtaistamisen vaatimuksiin kiinnitetään huomiota siitä annettujen ohjeiden mukaan. Henkilökohtaistamisen toteutumista on arvioitava tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen edetessä osapuolten keskenään sopimalla tavalla. Oppisopimustoimintaan tullaan tekemään seurantatarkastus kevään 2017 aikana. LAUTAKUNNAN ARVIO Tarkastuslautakunta toteaa, että tilintarkastajan havainnot ovat rakentavasti tukeneet lautakunnan arviointityötä.

16 17 7. Yhteenveto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksista vuosina Alla olevalla taulukossa on esitelty arviointikertomusten keskeiset havainnot vuosilta 2013 ja Vuoden 2015 arviointikertomuksen havainnot tulee esille kappaleessa 2 Vuoden 2015 arviointikertomuksen seuranta. Taulukko 4. Tavoitteiden toteutuminen, yli 10 %:n poikkeamat Koko konserni Päijät-Hämeen koulutuskonsernin strategia päivittämisen yhteydessä on tarpeen ottaa huomioon Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen vaikutus koulutuskonsernin perustehtävään ja tavoitteisiin. Koulutuskonsernin yhteistyön ja kumppanuuden jatkamista Lahden ammattikorkeakoulun kanssa tulisi korostaa, millä osaltaan turvataan ammatillisen kasvun kokonaisuuden kehittäminen maakunnallisen väestö- ja yrityskentän tarpeita varten. Salpaus Salpauksen taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman toteutettuja sopeuttamistoimia. Opinnoista eroamiseen ja oppisopimuskoulutuksen purkamisen ehkäisemiseen tulee jatkossakin kiinnittää huomiota. LAMK Ammattikorkeakoulun tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulun tulee kyetä vastaamaan valtion rahoitusjärjestelmän asettamiin uusiin tulostavoitteisiin. Tarkastuslautakunta pitää FUAS-yhteistyötä tärkeänä ja onnistuneena. Ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee edelleen ylläpitää ja kehittää. Tuoterengas Tuoterenkaan tavoite vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja antaa työelämään ohjaavaa laadukasta valmennusta, on tarkastuslautakunnan mielestä erittäin tärkeä tehtävä. Tarkastuslautakunnan mielestä Tuoterengas on onnistunut hyvin tehtävässään. Esitämme huolemme Tuoterenkaan talou dellisesta tilanteesta ja erityisesti Tuote renkaan ydintehtävää tukevan Mölkky-pelin liike toiminnan kannattavuudesta. Koulutuskonsernin taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Sopeuttamistoimien ja rakenteellisten muutosten ansiosta taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Sitovat taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin Tuoterenkaan toimintakatetta lukuun ottamatta. Strategia ja strategisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2015 toteutetaan strategiaa, joka on laadittu yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan kanssa vuosille Strategia on tarpeen uusia toimintaympäristössä ja rakenteessa tapahtuvien suurten muutosten vuoksi. Koulutuskeskus Salpaus Asetetuista tavoitteista jääminen voi johtua oppilaitoksen tiukentuneesta taloudellisesta tilanteesta ja laman vaikutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ja koulutuksen purun ehkäisemisessä tarvitaan verkostoitumista yritysten kanssa. Tarkastuslautakunta kantaa huolta opiskelijaterveydenhuollon kehittymisestä. Yhteiset palvelut Tietohallintopalveluiden, tieto- ja kirjastopalvelujen sekä viestintä- ja markkinointipalveluiden tavoitteet ovat toteutuneet positiivisesti. Monissa kohdin tavoitteisiin pääseminen on osoittautunut haasteelliseksi. Kiinteistöjen käyttöasteen parantamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Muut havainnot ja toteamukset Rakennemuutosten mukanaan tuoma työnkuvan muutos asettaa suuria vaatimuksia myös henkilöstölle. Yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden kehittäminen käy yhä tarpeellisemmaksi. Työyhteisön hyvinvointiin tulee edelleen kiinnittää huomioita.

17 18 8. Yhteenveto ja esitys yhtymäkokoukselle Tässä arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta on esittänyt arviointityönsä tulokset vuodelta Arviointikertomus sisältää arvion yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen vuodelta 2016 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän yhtymäkokouksen käsiteltäväksi ja esittää, että yhtymäkokous pyytää arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista yhtymähallituksen selvitykset ja käsittelee selvitykset syksyllä 2017 pidettävässä yhtymäkokouksessa. Selvitykset pyydetään toimittamaan tarkastuslautakunnalle mennessä. LAUTAKUNNAN ARVIO Tarkastuslautakunta on toimintakautensa aikana seurannut toisen asteen koulutuksen rakenteen muuttumista ja sitä kautta myös koulutuskuntayhtymän toiminnan mukauttamista. Koulutus on kehittymässä ryhmän yhteisestä etenemisestä yksilöllisten urapolkujen rakentamiseen. Muutos edellyttää vahvaa yhteistyötä yritysten kanssa sekä ammatillisen kasvun että koulutuksen rakenteen näkökulmasta. Kuntayhtymä on onnistuneesti panostanut strategiatyöhön sekä strategian toteuttamiseen ja riskienhallintaan. Tulevaisuudessa kuntayhtymän tulee vahvistaa toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallintaa. Salpauksen tulee edelleen kehittää toimintojaan niin, että sen toiminta-alueen ammatillista koulutusta tarvitseva ikäluokka saa mahdollisuuden koulutukseen. Lautakunta pitää tärkeänä sitä, että negatiivisten eroamisten vähentämiseen kiinnitetään huomiota. Lautakunta kantaa huolta siitä, että taloudellinen kehitys on aiheuttanut myös opetuksen vähentämistä, mitä aikaisemmin ei ole tarvinnut tehdä. Uudistunut Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä on säilyttänyt paikkansa toisen asteen opetuksen valtakunnallisessa kärjessä. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kuntayhtymän perustehtävän toteuttamisen: opiskelijoiden luotsaamisen ammattitutkinnon kautta työelämään. Lahdessa 21. maaliskuuta 2017 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tarkastuslautakunta Rauno Hännikäinen puheenjohtaja Kirsti Laatunen varapuheenjohtaja Mervi Lilja Heikki Raitanen Tuulia Salo Matti Tanskanen

18 Paasikivenkatu 7, Lahti Puh Taitto: Viestintä- ja markkinointipalvelut