POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Yhtiökokousopas ja puheenjohtajan kokousnuotit ilmestyneet I s. 1 Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy I s. 3 Noukkalammin puheenjohtaja johtaa yhtiötä kaukaa II s. 4 Kerrostalon siirtyminen maalämpöön II s. 5

2 kiinteistöviesti pohjois-savo nro 1 / 2012 maaliskuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Puheenjohtaja: Veijo Hyvärinen p Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto: Maaherrankatu KUOPIO puhelin (toimisto) faksi sähköpostit: Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Pohjois-Savon Kiinteistöviesti Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 1200 kpl Ilmestyminen: vähintään neljästi vuodessa Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2012 itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista Yhtiökokousopas ilmestynyt...1 Papinpuron pihalle ei liukkauden takia kaaduta...1 Ei piikkareissa liukkaille...3 Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy Jokatalvinen ongelma: Pistorasioissa roikkuvat auton lämmitysjohdot!...5 Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa...6 Kiinteistöliitto: Älkää aliarvioiko hoitokuluja Asuinkiinteistöillä kovat ajat...6 tutkimus ja kehittäminen Tutkimus: Asukkaat pitävät isännöintiä asiantuntevana ja rehellisenä...7 Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa...7 Suomalaiset pitävät tulipalon riskiä pienenä...8 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Osakkeenomistajalla ei oikeutta kotitalousvähennykseen kattoremontista...8 Uusi pelastussuunnitelmaohje voi säästää ihmishenkiä...9 KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta...9 Hallinto-oikeuden ratkaisu varainsiirtoverovapauden edellytyksistä...9 talous- ja veroasiat Vuoden 2012 talousarvio-ohje jäsenkiinteistöille...10 markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannusten nousu 2,8 prosenttia...10 tapahtumia ja julkaisuja Suomen Kiinteistölehti: Kuntotutkimuksesta tuli hyväksytty...11 Suomen Kiinteistölehti kaikkiin mobiileihin laitteisiin...11 kolumni Lumikaaos = talvi...12 pohjois-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Yhden naisen isännöintitoimisto on Auli Soiniselle hyvä ratkaisu...2 Pilkkahintaisista purkutaloista tuli idyllinen taloyhtiö...3 Noukkalammin puheenjohtaja johtaa yhtiötä kaukaa...4 Kerrostalo maalämpöön Savonlinnassa...5 Maalämpöön siirtyminen tarvitsee toimenpideluvan...6 Pekka Putkonen vienyt läpi 25 putkiremonttia...7 Isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyössä kemioiden kohdattava...8 Etukansi: Isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyössä on kemioiden kohdattava, sanovat Maija-Liisa Närhi ja Maija Palomäki Kuopiosta. Kuva: Anna-Liisa Pekkarinen

3 ajankohtaista Yhtiökokousopas ilmestynyt Kevään yhtiökokouskaudella taloyhtiöissä keskustelua herättää etenkin toiminnantarkastukseen ja tarkastajien valintaan liittyvät asiat. Taloyhtiöiden toiminnantarkastajat suorittavat tänä keväänä ensimmäistä kertaa asunto-osakeyhtiölain mukanaan tuoman toiminnantarkastuksen sekä laativat toiminnantarkastuskertomuksen. Mitä toiminnantarkastajien tehtäviin kuuluu ja miten tarkastus tulee suorittaa? Milloin taloyhtiössä tulee valita tilintarkastaja ja milloin toiminnantarkastaja? Tietoa aiheesta saivat Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Varkaudessa järjestettyihin Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? koulutustilaisuuksiimme osallistuneet. Valitettavasti jouduimme perumaan tilaisuudet Iisalmessa ja Savonlinnassa vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Näistä ja yhtiökokousasioista löytyy tietoa myös Kiinteistöliiton uudesta verkko-oppaasta, osoitteessa Yhtiökokousopas on avoimesti ja maksutta kaikkien yhtiökokousasioista kiinnostuneiden käytettävissä. Oppaasta löytyy monipuolisen ja kattavan asiatiedon lisäksi valmiita lomakepohjia ja -malleja, jotka helpottavat yhtiökokouksiin valmistautumista sekä kokousten onnistumista. Verkko-opas sisältää lisäksi videoita, joissa opastetaan toimimaan yhtiökokouksessa oikein. Verkko-oppaan sivuilta löytyy toiminnantarkastuskertomus -malli, jonka taloyhtiön oma toiminnantarkastaja voi muokata omaan käyttöönsä sopivaksi. Yhtiökokousoppaasta löytyy lisäksi muun muassa täytettävä kunnossapitotarveselvitys lomake. Yhtiökokouksen puheenjohtajan käyttöön Kiinteistöliitto on julkaissut yhtiökokouksen puheenjohtajan kokousnuotit, jotka helpottavat kokouksen johtamista. Puheenjohtajan kokousnuotit löytyvät yhtiökokousoppaan kautta kirjautumalla sisään Taloyhtio.net -verkkopalveluun. Papinpuron pihalle ei liukkauden takia kaaduta Nilsiän Papinpuron 10 asunnon rivitaloyhtiö tekee lumityöt niin kuin tuhannet muutkin yhtiöt: traktori auraa pääväylät ja kukin osakas omalla talonmiesvuorollaan tarkkoo postilaatikoiden ja roskakatosten ympärykset ja hiekoittaa väylät. Oman auton parkkipaikka jää osakkaan itsensä puhdistettavaksi, ellei hän siirrä autoaan pois tieltä, kun lumitraktorin tulo on odotettavissa. Katuliittymän puhdistaa se, joka ensiksi katuauran jälkeen lähtee liikkeelle. Järjestely on tasapuolinen, eikä vastuu lumitöistä jää aina yksille ja samoille närää aiheuttamaan. Talonmiesvuoro on vakiintunut, pitkään voimassa ollut järjestely, eikä siitä ole luovuttu. Talonmiesvuoroa ei voi rahalla kuitata Jos Papinpuron talonmiesvuorolainen sairastuu, on reissussa tai vuorotyönsä takia estynyt, hän sopii naapurin kanssa vuoronvaihdosta. Talonväki on sopuisaa, eikä väännä kättä siitä, sattuiko jonkun viikolle enemmän lunta kuin toisen. Seuraavana vuonna vääryys kuitenkin korjaantuu, kun vuorot kiertävät. Yhtä vaille kaikki kykenevät vielä vuoronsa hoitamaan, vaikka enemmistö on eläkeläisiä. Pakottaa ei talkootyöhön ketään voi. - Onneksi lumitöitä jää niin vähän traktorin jäljiltä, että kovallakin pyryllä siitä selviää, kertoo puheenjohtaja Anneli Pirinen. Papinpurossa ei vuoroa voi korvata muutaman kympin kuukausimaksulla, kuten he ovat kuulleet jossain tapahtuvan. Siellä vähitellen yhä useampi on halunnut luopua velvoitteesta ja työ on pitänyt lopulta ostaa ulkoa. Sitä Papinpuron säästäväinen hallitus ei halua. Puheenjohtaja tietää, että kaikkialla ei riitä porkkanaksi yhtiövastikkeen kohtuullisena pitäminen oman työn avulla, mutta yhteishenkeä yhdessä tekeminen lisää. Hiekoittajan lapion heiluttava tiuhaan Talonmiesvuorolainen huolehtii myös hiekoituksesta roskakatoksen ja postilaatikoiden edustoilta, paikoista joihin traktori ei pääse. kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Taloyhtiön vakuutus kattaa, jos muu kuin taloyhtiön osakas liukastuu hiekoittamalla pihalla, edellyttäen että on toimittu riittävän huolellisesti ja ajallaan. - Jos osakas liukastuu omalla pihallaan, ei vakuutus korvaa sillä perusteella, että osakkaana hän on vastuussa liukkauden torjunnasta, huomauttaa isännöitsijä Arto Väätäinen. Hän peräänkuuluttaa myös liukastujan vastuuta. Ei ihmisiä voida olla kaksin puolin taluttamassa, eikä hiekoittajakaan ehdi joka paikkaan samalla hetkellä. - Asukkaat voisivat vilkaista kulkiessaan myös katolle, ja ilmoittaa huoltoyhtiölle, isännöitsijälle tai hallitukselle, jos katolta on tulossa lunta tai jäätä niskaan. Ei katolle lumenpudotukseen Kattolumia eivät papinpurolaiset itse pudota, räystäslumia lukuun ottamatta. Työ on ulkoistettu kiinteistönhuollolle, koska taloyhtiö viisaasti ei ota vastuuta mahdollisesta putoamisesta. Jos asukas putoaa katolta, on taloyhtiö vastuussa, jos on työn tilannut. Jos asukas on katolla oma-aloitteisesti, on hän itse vastuussa. Sen sijaan lumenpudotukseen tilaamansa yrityksen työntekijöistä ei taloyhtiö ole vastuussa, sillä on itsellään oltava vastuuvakuutukset. - Jos taloyhtiö tilaa lumenpudotuksen vaikka urheiluseuralta, kannattaa ehdottomasti varmistaa, onko heidät vakuutettu työn varalta ja onko heillä asianmukaiset turvavaljaat ja muut välineet, Väätäinen muistuttaa. Nilsiässäkin on urheiluseuroja, jotka tekevät lumenpudotuksia seuran toiminnan tukemiseksi. Talkoovakuutus pitää olla Väätäinen on ottanut talkoovakuutuksen tekeväiselle taloyhtiölle, se on esimerkiksi tehnyt ulkomaalauksia talkoilla. Talkoovakuutus on hyötyynsä nähden edullinen, 77 euroa vuodessa. Se korvaa tapaturman hoitokulut 8500 euroon asti ja maksaa haittakorvauksen euroon asti, mutta yli 75- vuotiaille sattuneita vahinkoja se ei korvaa. Väätäinen ei ole laskenut, paljonko yhtiö säästää tekemällä itse, mutta varmasti tuntuvan summan. alp KUVA: Anna-Liisa Pekkarinen i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista Ei piikkareissa liukkaille Kengät tulisi valita kelin mukaan. Talvioloihin soveltuu parhaiten kenkä, jonka pohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista eikä se kovetu kovalla pakkasellakaan. Kengän pohja on voimakkaasti kuvioitu ja pohjakuvio on sivuilta avoin. Viistetty kanta jatkaa pohjakuviota taaksepäin, jolloin se lisää askeleen rullaavuutta ja pohjan pitävyyttä. Jos uusien talvikenkien korkolappu on muovinen, se kannattaa vaihdattaa suutarilla pitävämpään kumiseen. Liukuesteet ja nastakengät tuovat lisäturvaa. - Kun hankkii liukuesteet, on syytä ottaa mukaan kengät, joiden kanssa niitä aikoo käyttää. Ennen ostopäätöstä voi sitten testata, miten helposti ne saa laitettua kenkien päällä ja otettua pois. Liukuesteiden valinnassa kannattaa huomioida, että ne voi tarvittaessa ottaa pois mahdollisimman helposti. Kovilla alustoilla kuten kivilattioilla käveltäessä liukuesteet voivat jopa lisätä tapaturmariskiä, opastaa suutari Hannu Heiskanen. Lähde: Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Liukastujan oma vastuu Liukastuneen omalla myötävaikutuksella on vaikutusta vakuutuskorvauksen määrään. Alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen vaikutti siihen, että korvausta soviteltiin oikeudessa (KKO 1953 II 83). Toisessa tapauksessa lapsi meni lasioven läpi ja asunto-osakeyhtiön vastuuta soviteltiin (KKO 1967 II 85). Sovittelun perusteista ei käy tapauksen kulku ilmi. Kiinteistönomistajan vastuu Poliisi ja pelastuslaitos varoittavat etenkin lauhtuvan sään takia katoilta putoavasta lumesta ja jäästä. Esim. Helsingin Töölössä nainen kuoli 20. helmikuuta jäätyään talon katolta pudonneen lumen ja jään alle. Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja siitä, ettei katolta tippuva lumi tai jää aiheuta vaaratilanteita. Kiinteistöliitto kehottaa kiinteistönomistajia seuraamaan kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi. Ensimmäisenä toimenpiteenä kiinteistönomistaja voi eristää vaara-alueen suojapuomeilla. Kiinteistöliitto kehottaa jalankulkijoita varomaan katolta tippuvaa lunta ja jäätä sekä muistuttaa, ettei jalkakäytävillä olevia suojapuomeja saa siirtää. KUVA: Anna-Liisa Pekkarinen Hallituksen puheenjohtaja Anneli Pirinen ja jäsen Irja Heikkinen päättivät hankkia taloyhtiölle naisten lumikolan, markkinoiden keveimmän ja pienimmän, jotta pienikokoiset ja vähävoimaiset jaksaisivat kolaa käsitellä. kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy Korjaus- ja energia- ja terveyshaittaavustusten haku on parhaillaan käynnissä. Avustuksia myöntävät osittain kunnat, osittain ARA, joka on antanut ohjeet avustusten hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta. Kunnat ilmoittavat hakuajan päätyttyä ARAlle määrärahatarpeensa myöntämiinsä avustuksiin. ARA osoittaa määrärahaosuudet kunnille. Korjaus- ja energiaavustusten puhelin- ja sähköpostipalvelu ARAssa otettiin käyttöön korjaus- ja energia-avustusten suuren kyselymäärän takia keskitetty puhelinja sähköpostipalvelu. Palvelunumeroon ja uuteen sähköpostiosoitteeseen tulleisiin kysymyksiin vastaavat ARAn korjaus- ja energiaavustuksia käsittelevät asiantuntijat. Korjaus- ja energia-avustusten palvelun yhteystiedot: Puhelin: Sähköposti: korjausavustus.ara(at)ara. fi Palveluajat: ma-to klo Lisätietoja: ara.fi Avustukset 2012 enintään Kuntoarvioavustus 50 % Kuntotutkimus 50 % Huoltokirja-avustus 50 % Energia-avustukset 15 % 1. energiakatselmus (huoneistoalasta riippuen 720, 960, 1360 ) 40 % 2. lisälasi/etuikkuna 20 /ikkuna-m 2 15 % 3. ikkunoiden uusiminen (1W/m 2 K) 40 /ikkuna-m 2 15 % 4. parvekeovien uus/par (0,7W/m 2 K) umpi 110 /kpl 15 % parvekeovien uus/par (1,0W/m 2 ) lasiauk 110 /kpl 15 % 5. ulkoseinän lisäer (100 mm) minvilla tai vast 15 /m 2 15 % 6. yläpohjan lisäer (150 mm) minvilla tai vast 1,5 /m 2 15 % 7. Edellytetään tehtäväksi toimenpiteiden 2-5 yhteydessä (ei erillisenä toimenpiteinä) - ilmanvaihdon perussäätö 15 % - tarvittaessa korvaus- ja poistoilmavent. asentaminen 15 % - lämmitysjärjestelmän perussäätö 15 % - tarvittaessa patteri- ja linjasäätövent. uusim. 15 % Erikseen tehtynä 8. ilmanvaihdon lämmön talteenoton asentam. 15 % (tehtävä myös lämmitysjärjestelmän perussäätö) 9. liittyminen kauko- tai aluelämpöön 15 % Öljy- ja sähkölämmityksen korvaaminen uusiutuvaa energiaa käyttäviksi 1. Maalämpöpumppujärj. rakentaminen 20 % 2. Ilma-vesilämpöpumppujärj. rakentaminen 20 % 3. Pelletti- tai muun puuläm.järj. rakentaminen 20 % 4. Polttoainevaraston rakent. 3. kohd.varten 20 % 5. Aurinkoläm. tai aurinkosähk. käyttöönotto 20 % vain kohtien 1 3 yhteydessä Liikkumisesteen poistaminen 50 % Hissin rakentaminen hissittömään porraskäytävään 50 % hakuaika jatkuva Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kiljusen laatimaan yhteenvetopohjaan vuoden 2012 asetukset muokannut Lahden kaupungin aravatarkastaja Hannu Kittelä. i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista Jokatalvinen ongelma: Pistorasioissa roikkuvat auton lämmitysjohdot! Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan, muistuttavat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Isännöintiliitto. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Auton lämmitysjohdon kanssa on oltava huolellinen. Johdot tulee turvallisuussyistä aina irrottaa käytön jälkeen pistorasiasta ja pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Avoin KUVA: Mari Saarelainen pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva lämmitysjohto on vaarana esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille, ja lämmitysjohto rikkoutuu helposti vaaralliseen kuntoon, jos paikoitusalueen lumen luonti on koneellista. Lisäksi avoimena pidettävä kotelo on altis ilkivallalle. Lätäkköön tai lumisohjoon joutunut pistokytkin voi myös tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lämmitysjohdon kokonaan irrottamisen vaihtoehtona on, että johdon pää jossa kojepistoke on, ripustetaan niin korkealle, että kojepistoke on maasta ainakin 1,7 metrin korkeudella. Ripustuksen pitää olla niin tukeva, että lämmitysjohto ei pääse putoamaan siitä ja sitä ei helposti saa lämmitysjohdosta vetämällä irtoamaan ripustuksestaan. Taloyhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu taloyhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista. Mikäli havaitaan vaaratilanne, voi taloyhtiön edustaja, eli isännöitsijä, huoltomies tai taloyhtiön hallituksen edustaja, poistaa lämmitysjohdon pistorasiasta. Ei jatkojohtoja Auton lämmitysjohdon saa kytkeä vain suojamaadoitettuun ns. suojakosketinpistorasiaan. Lämmityspistorasiana ei saa käyttää rakennuksen sisällä tai kerrostalon parvekkeella olevaa pistorasiaa. Sisätiloista virran ottamiseen liittyy vaaratekijöitä. Jos auton lämmitykseen on kuitenkin tilapäisesti käytettävä jatkojohtoja, on lämmitys suoritettava valvottuna. Lasten on melko helppo avata tavalliset jatkojohtojen liitokset, jolloin heille saattaa aiheutua vaaraa. Autoilijan tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein lämmitysjohdon ja pistokkeiden kunto, sillä johtimien liittimien löystyminen saattaa aiheuttaa välittömän sähköiskun tai palon vaaran. Myös lohkolämmittimen kojevastake on syytä tarkistaa ja puhdistaa, jotta vältetään likaantumisen aiheuttamat vaarat. Taloyhtiöiden olisi hyvä laatia autoilijoille selkeät ohjeet pistorasioiden käytöstä. Samalla tulisi kieltää lämmitysjohtojen jättäminen irrallisina kiinni pistorasiaan. Lähde: Tukes kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa Uudessa ISA-järjestelmässä auktorisoinnin voi saada vain yritys. Aiemmin myönnettiin myös henkilöauktorisointeja ja ne olivat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. ISA-auktorisointi antaa taloyhtiöille kokonaiskuvan isännöintiyrityksestä ja se on myös yksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. ISA-auktorisoidussa isännöintiyrityksessä koko organisaation on toimittava ISA:n laatuvaatimusten mukaisesti. Auktorisoitu ja auditoitu isännöintiyritys on taloyhtiölle tae siitä, että yrityksen toiminta on johdonmukaista. Yritykselle ISA-auktorisoinnin arvo syntyy asiakkaiden tuntemasta luottamuksesta sitä kohtaan. Lisätietoja: org/ajankohtaista/1929.aspx Kiinteistöliitto: Älkää aliarvioiko hoitokuluja Asuinkiinteistöillä kovat ajat Poliitikkojen ja taloyhtiöiden on tehtävä vaativia päätöksiä. Asumisen kallistuminen ja maailmantalouden ongelmat varjostavat suomalaisen asunnonomistajan ja vuokramarkkinoiden osapuolten elämää tänä ja ensi vuonna, mikä vie voimavaroja kulutuksesta ja investoinneilta. Makrotaloudellisten riskien ohella vuonna 2012 on syytä kiinnittää huomiota taloyhtiöissä sääilmiöiden aiheuttamiin yllättäviin kulueriin. Viime kuukausien myrskyt ovat jo nyt osoittaneet vaarallisuutensa, eivätkä kaikki ongelmat ole vielä nousseet edes pintaan. Asuntoyhtiöiden kovat ajat vaativat nyt tarkkaa taloudenpitoa ja raakaa työtä. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten raju kasvu ja asumisen kustannusten nousuvauhti vaativat päättäjiltä asuinkiinteistöissä ja politiikan kentällä tehokasta johtajuutta ja suunnannäyttöä. Viime vuonna asuinkiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat peräti noin kahdeksan prosenttia. Tämän lisäksi kunnat ovat nostaneet tariffeja ja kiinteistöveroprosentteja kovalla kädellä. Asumisen kustannuksia nostavat myös työn kallistuminen erityisesti siivouspalveluissa. Lisäksi energiaverotuksen kiristäminen ja energiamääräysten uusiminen korjausrakentamisessa tuovat kiinteistöille huomattavia lisämenoja tulevina vuosina. - Hoitokuluja ei pidä ainakaan alibudjetoida vuodelle 2012 viime vuoden lopun kuukausien säästyneiden lämmityskulujen innostamina, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. - On muistettava, että kiinteistöjen hoitovastikkeisiin vaikuttavat myös muun muassa kiinteistönhoito, isännöinti, vesi- ja jätevesimaksut, jätehuolto, kaapelimaksut ja vakuutukset. Onnekasta on ollut se, että vuoden 2011 syyskauden lämmitystarve keveni noin viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Alkaneen kevättalven 2012 lämmityslasku paljastuu vasta kevään myötä. Kiinteistöjä rasittaa yhä viime vuoden ylimääräisen lumen poiskuljettamisesta ja auraamisesta aiheutuneet ylimääräiset yhtiövastikkeet. Riskinä on, että maailman velkakriisin kärjistyminen kääntäisi euroalueen ja Yhdysvaltain taloudet kunnon alamäkeen, vuoden 2009 tapaan. Ongelmana on se, ettei taloutta pystytä ainakaan samoin keinoin nostamaan jaloilleen kuin vuonna Tällöin tultaisiin luultavasti pitkäkestoiseen talouslamaan. - Perusvaihtoehdossakin talouskasvu jää Suomessa korkeintaan olemattomaksi vuonna Ikävien asioiden mukava kääntöpuoli asuntoyhtiöiden kannalta on se, että vuonna 2012 hoitokulujen kasvuvauhti hidastuisi. Lisäksi, mikäli lumen määrä jäisi oikeasti pieneksi tänä talvena, hoitokuluista säästyisi kunnolla. Näitä säästyneitä vastikevaroja on syytä käyttää välttämättömien korjausten toteuttamiseen. Näin ei ainakaan lisättäisi korjausvelkaa vuonna 2012, Kero toivoo. i - kiinteistöviesti

9 kiinteistöviesti pohjois-savo Pääkirjoitus Hallitukseen, mikäpä ettei Taas on se aika! Se aika, kun sinut on yhtiökokouksessa valittu hallituksen jäseneksi. Yhtiökokouksia parjataan yleisesti. Sanotaan, ettei niistä kuulla mitään hyvää. Tosielämässä on sopuisia ja vähemmän sopuisia kokouksia. Ihmisten vähäistä osallistumistakaan yhtiökokouksiin ei kannata jäädä voivottelemaan, vaan tietyt lain vaatimat päätökset viedään rivakasti läpi - vaikka joskus pienemmällä porukalla. Yhtiökokouksiin tullaan usein erilaisin intressein. Joku saattaa mennä kokoukseen varmana asian vastustajana, mutta poistuu kokouksesta lisätietoa saatuaan asian kannattajana. Valtakirjoja kerätään puolesta ja vastaan. Avustajia haalitaan osakkeenomistajille ja valtuutetuille. Sitä ennen osakkaat ovat käyneet kuumina rappukäytävissä ja piha-alueilla, kun esityslistan aiheista on pidetty varjokokoukset. On kerrottu myös, että sijoittajat käyttävät kaikki keinonsa vastustaakseen hankkeita. Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Ilahduttavaa oli kuulla yhdeltäkin kantahelsinkiläiseltä, viisirappuisessa yhtiössä sijoitusasunnon omistavalta, ettei hän edes tunnista huonosti vedettyä yhtiökokousta. Osakkaat ovat luontaisen kiinnostuneita taloyhtiön asioista, ja yhtiökokouksiin osallistutaan aktiivisesti. He eivät edes tunnista yhtiössään perinteistä kateutta, riitelyä ja suvaitsemattomuutta. Vaikka yhtiössä on useita vuokra-asuntoja, niin sijoittajat eivät torppaa korjaushankkeita. Etukäteisvalmistelun osuus on merkittävä päätöksenteossa. Jos kokouksessa äänestään, niin äänestetään, ja päätöksenteon jälkeen poliitikkojen kieltä käyttäen pulinat pois. Toki ennen päätöksen tekoa soisi keskustelun käyvän asiallisena. Ihmisten verkottuminen ja yhteinen tekeminen on hoidettava muualla kuin yhtiökokouksessa. Yhtiön henkeen vaikuttaa monenlainen toiminta. Syntymäpäivä- ja glögijuhlat sekä piirakoiden tekotalkoot tulevat mieleeni hyvinä yleisen tunnelman kohottajina. Kesän tullen pihajuhlat tai talkoot. Asukkaiden aktivoiminen asumiseen liittyvillä asiateemoilla. Näillä esimerkeillä en suinkaan tarkoita sitä, että hallituksen pitää hääräillä pitkin vuotta huvitoimikuntana. Yhteisöllisyydellä ja sen vaalimisella kun on jokaisella asukkaalla sormensa pelissä. On hyväksyttävä, että ihmisten sitoutuminen erilaisiin aihekokonaisuuksiin on muuttunut projektiluontoiseksi. Enää ei olla jonkin asian takana vuosikausia, vaan kiinnostus on lyhytaikaisempaa. Mikä saa nykyajan kiireisen miehen tai naisen taloyhtiönsä hallituksen jäseneksi. Kenties mietit itsekin, mikä asia sai sinut liikahtamaan ulos omalta mukavuusalueeltasi. Hallituksen jäseniltä vaaditaan nykyään jos minkälaisia taitoja. Käytännössä hallituksen jäsenet eivät välttämättä yksilöinä ole moniosaajia, mutta yhdessä ammattinsa osaavan isännöitsijän kanssa ovat. Joskus on paikallaan, että hallituksen jäsenyyttä markkinoidaan riittävän ajoissa ennen yhtiökokousta. Näin ei itse yhtiökokouksessa enää tarvitse arvuutella, keitä ehdottaa hallitukseen. Ympyrä sulkeutuu. Osallistumisen mielekkyys lähtee jo yhtiökokouksesta. Haluatko itse ja naapurisi tulla yhtiökokoukseen. Mikseipä, kun talolla on selvä suunta, selvä tahtotila ja hyvä johto sitä toteuttamassa. Halutaan, että yhtiön asiat ovat kunnossa, ja yhtiön halutaan kehittyvän tiettyyn suuntaan. Ei hampaat irvessä, vaan osakkaita kuunnellen ja heidän mielipiteitänsä arvostaen sekä näistä kompromissi muodostaen. Kaikki kunnia maailmanlaajuisesti ainutlaatuiselle hallinnolliselle ja taloudelliselle rakennelmalle, asunto-osakeyhtiölle. Hyvä demokratia hyvä me! Kiinteistöliitto Itä-Suomi Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II -

10 kiinteistöviesti pohjois-savo Yhden naisen isännöintitoimisto on Auli Soiniselle hyvä ratkaisu KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Hän käyttää kokeneita rakennusalan ammattilaisia kartoittaessaan eri korjausvaihtoehtoja. Se antaa taloyhtiölle varmuuden tehdä heille soveltuva päätös. Isännöitsijäpalkkiot ovat pienillä paikkakunnilla jääneet jälkeen valtakunnan tasosta. Viime keväänä Soininen joutui tekemään eräissä kerrostaloissa tasokorotuksen. Neuvottelujen jälkeen palkkiot nousivat hieman useimmissa kohteissa. Tehtävien ja vastuiden määrä on silti sama kuin muuallakin. Siitä huolehtivat uudet lait ja säädökset, jotka koskevat kaikkia taloyhtiöitä sijaintikunnasta riippumatta. Kotitoimistossaan yksin työskentelevä isännöitsijä Auli Soininen pitäytyy kurinalaisessa päiväjärjestyksessä. Työajastaan kello hän ei lipsu kuin yhden koiranpissitystauon verran. Kiinteistöliitto loistotuki työssä Auli Soinisella on yksi Suonenjoen kolmesta isännöintitoimistosta, Suonenjoen Tiliasema Oy. Soininen isännöi ja tekee kirjanpitoja ja tilinpäätöksiä. Rakennusinsinöörin ja taloushallinnon merkonomin koulutuksen omaava Soininen on omiaan isännöitsijäksi. Hän tuli alalle äitiysvapaalta, ensin Ritva Laitisen Tilikonsultit-tilitoimistoon tilinpitotehtäviin ja siitä vähitellen isännöitsijäksi, jonka koki eniten omakseen. Isännöitsijän tutkinnon (ITS) hän suoritti Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa vuonna Soininen osti Laitisen tilitoimiston tämän jäätyä eläkkeelle ja yritys muuttui Suonenjoen Tiliasema Oy: ksi. Toimisto siirtyi kodin yhteyteen Laiduntielle Yrittäjä ei sairasta Soininen työskentelee yksin, ja se sopii hänelle. - Isännöintikohteita pitäisi ottaa enemmän, jotta työntekijän palkkaaminen olisi kannattavaa. Toisaalta kun itse tekee, tietää aina, missä mennään ja vastuunkanto helpottuu. Soininen vastaa puhelimeen vuorokauden ympäri, mutta taloyhtiöt ovat II - kiinteistöviesti oppineet kunnioittamaan isännöitsijän vapaa-aikaa, vain harvoin puhelin soi iltaisin tai viikonloppuisin. - Ja yrittäjähän ei sairasta, hän hymähtää. Välttämättömät asiat hän hoitaa silloinkin. Lomansa hän pitää lyhyissä pätkissä ja tiedottaa niistä taloyhtiöille hyvissä ajoin, koska varamiestä ei ole. Tosin akuuteissa asioissa hänet saa kiinni silloinkin jättämällä viestin vastaajaan. Sähköpostitse tulee noin puolet yhteydenotoista. Hänestä se on hyvä väline, isännöitsijä ehtii reagoida ja selvittää asian vastaussähköpostiin. Sähköpostien määrä ei hänellä ole vielä kasvanut hallitsemattomaksi. Palkkiot jäljessä valtakunnan tasosta Suonenjoen talokanta on pääosin 70-luvun rivitaloja ja 3-kerroksisia hissittömiä kerrostaloja. Soinisen rakennusinsinöörin koulutuksesta on etua talojen tullessa peruskorjausikään. Viisi putkiremonttia hän onkin jo vienyt läpi, perinteisesti vaihtamalla putket uusiin. Yhden putkiremontin suunnittelu on alkamassa. Putkien pinnoittamista ei vielä ole kokeiltu. Hallitus ei monessakaan yhtiössä kokoonnu, ellei Soininen sitä kokoon kutsu. Yhtiöt luottavat isännöitsijään. - Pallo on minulla kokonaan. Voi kun saisi enemmän aktiivisuutta taloyhtiöihin. Heidän omaisuutensahan ja asumisviihtyvyytensä on kyseessä. Soininen oli luennoimassa Suonenjoella pidetyssä Kiinteistöliitto Itä-Suomen koulutusillassa muun muassa uuden asunto-osakeyhtiölain vaikutuksista yhtiöjärjestykseen. Hän sanoo, että yksinomaan lain takia ei yhtiöjärjestykseen tarvitse tehdä muutoksia, ellei niille muutoinkin ole tarvetta, esimerkiksi yhtiön siirtyessä yhden yhtiökokouksen käytäntöön. Soininen käy ajankohtaisissa Kiinteistöliiton koulutuksissa ja soittaa aina tarvitessaan liiton neuvontapuhelimeen juridiikka-, verotus- ja taloushallintokysymyksissä. Palvelu on ilmainen jäsentaloyhtiöiden isännöitsijälle ja hallitukselle. Soininen pitää työstään. Hän ei ota tuomarin roolia asukkaiden riidoissa, ja sanookin, että hänen talonsa ovat sopuisia. - Kritiikkiä ja erilaisia mielipiteitä toki saa esittää. alp

11 kiinteistöviesti pohjois-savo Pilkkahintaisista purkutaloista tuli idyllinen taloyhtiö Suonenjoen kaupunki pisti vanhat, osin tyhjillään olleet vuokratalonsa purkutaloina myyntiin vuonna Rivitaloja oli yhteensä 17 ja niissä 57 asuntoa. Muutaman kilometrin päässä keskustasta olevat asunnot myytiin siinä kunnossa kuin ne olivat, vapaina myyjän vastuista. Hinnat olivat nimellisiä, kaksiot maksoivat muutaman tonnin, kolmiotkin vain euroa. - Kaupunki halusi ränsistyneistä vuokrataloista eroon, eikä halunnut satsata isoihin korjauksiin. Se onnistui, kun myi asunnot purkukuntoisina, kertoo Asunto Oy Suonenjoen Käpylänrivin hallituksen puheenjohtaja Kaija Tähkäpää. Ja kun ostajat saivat asunnot niin halvalla, jäi heillä rahaa korjauksiinkin. Asukkaat kunnostivat itse oman taloyhtiönsä Kun asunnot olivat löytäneet omistajansa, muodostettiin rivitaloista kaksi asunto-osakeyhtiötä ja niille hallitukset. Käpylänrivissä on 22 asuntoa, Kuusikkorivissä 32. Isännöitsijäksi tuli ensiksi Ritva Laitinen Suonenjoen Tilikonsultit Oy:stä ja kilpailutuksen jälkeen Pekka Putkonen Suonenjoen Kiinteistökeskus Oy:stä. Kukin osakas oli vastuussa itse oman asuntonsa kunnostuksesta, joko hankki remonttimiehet tai teki omin käsin. Taloyhtiö siis ei ottanut lainaa eikä vetänyt urakkaa kokonaisuutena, kuten tavallisesti. Kun ravintolayrittäjä Tähkäpää tuli puheenjohtajaksi 2007, ryhtyi hän ajamaan taloyhtiön yhdenmukaista huoliteltua ilmettä. Hallituksessa sovittiin tietyistä päivämääristä, johon mennessä kunkin osakkaan oli tehtävä tietyt työt. Suurin osa noudatti tätä. Nyt entinen huonomaineinen Käpylänrivi näyttää talvihankien keskellä idylliseltä kuin piskuinen saaristolaiskylä. Mitä tehtiin? Mitä tulossa? Asunnot remontoitiin lattiasta kattoon kylpyhuoneita myöten. Talojen ulkovuoraukset uusittiin siten, että eristyksiä lisättiin ja paneloinnit uusittiin ja maalattiin joko punaisiksi tai keltaisiksi, valkoisin ikkunanpuittein. Kukin rakensi oman autokatoksensa, toiset kuten Tähkäpäät laajensivat myös pihavarastoa. Kaksioille tehtiin erillinen autokatosrakennus ja saunakerhotilarakennus niin ikään kunnostettiin. Työt eivät kuitenkaan lopu. Yhtiön isoin haaste on nyt lämmityskulujen pienentäminen. Käpylänrivillä ja Kuusikkorivillä on yhteinen öljykäyttöinen lämpökeskus. Kun öljyn hinta nousee, kulut kasvavat hallitsemattomasti. Asukkaiden yritykset säästää energiaa vaikuttavat kuin pisara meressä. Isännöitsijä on selvittänyt maalämpö- ja kaukolämpövaihtoehtoja. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen tulisi liian kalliiksi, eikä Savon Voima innostu rakentamaan kahdelle taloyhtiölle viittä lisäkilometriä kaukolämpöputkea, vaikka rivitalojen takana on myös omakotitaloaluetta. Ratkaisua ei vielä ole keksitty. Yhtiövastike on nyt 3,50 euroa neliölle. Säästöjä yhtiöiden yhdistymisestä? Tähkäpää on miettinyt, että kustannuksia säästäisi kahden täysin samanlaisen, vierekkäisen asunto-osakeyhtiön yhteenliittyminen. Hänestä olisi järkevää, että yhtiöillä olisi yhteinen jätekatos, kerhohuone, pesutupa ja sauna, sekä yhteiset isännöinnin ja kiinteistönhuollon kulut. Isännöintikulu putoaisi puoleen. Kiinteistönhuolto hoitaa muut työt paitsi osakkaiden omat piha-alueet. Yhtiöiden liittymisestä yhteen on neuvoteltu, mutta vielä ei ole yhteistä säveltä löytynyt. Yrittäjänä elämäntyönsä tehnyt, politiikassa ja järjestöelämässä vaikuttava Tähkäpää uskoo, että enemmistöpäätös vielä syntyy, kun vain tekee työtä asian eteen. - Sen jälkeen voimme ryhtyä noudattamaan myös asunto-osakeyhtiölain säännöksiä kustannustenjaossa. Tähän asti kukin on maksanut omat Kaija Tähkäpää hallituksen puheenjohtajana on aikaansaapa nainen, joka tietää, ettei kaikesta aina kiitosta tule, mutta ilman päättäväisyyttä ei tulostakaan olisi tullut. kulunsa. Kattojen ja viemäreiden uusiminen on myös edessä. Taloyhtiö haluaa kiitettävästi ylläpitää kiinteistöä, eikä korjauksien ajankohtaa voi juuri pitkittää. Rahoitus on hankittava taloyhtiön lainana ja sen takaisinmaksu sovittava asukkaiden maksukyvyn mukaan, ketään ei ajeta kotoaan pois. Näin tehtiin jo kaksioiden autokatoksien kustannusten kohdalla. Oma työ poiki sievoisen voiton KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Yhteishenki on Käpylänrivissä suhteellisen hyvä, muotoilee Tähkäpää. - Välillä tietysti pölläytellään, mutta niin pitääkin. Siihen olen jo politiikassa tottunut. Muutama asunto on jo vaihtanut omistajaa ja myyjä on saanut kaupassa sievoisen voiton, vaikka rahaa kunnostukseen onkin palanut. Omin käsin tehty työ purkutalossa on kannattanut, puhumattakaan miten kauniin kokonaisuuden on ihmisten oma tekemisen halu saanut aikaan. alp kiinteistöviesti II -

12 kiinteistöviesti pohjois-savo Noukkalammin puheenjohtaja johtaa yhtiötä kaukaa Noukkalampi on 14 asunnon hyvin hoidettu, yksiportainen, kolmikerroksinen asunto-osakeyhtiö Rautalammilla. Vireässä 3500 asukkaan historiallisessa emäpitäjässä on muutama kerrostalo, As Oy Noukkalampi on niistä yksi, vanhin laatuaan. Talo on rakennettu vuonna 1967 ja pistetty nyt erinomaiseen kuntoon. Yhtiön hoitovastike on 3,70 euroa neliölle. Kiinteistönhuollosta vastaa Rautalammin Kiinteistönhuolto Oy. Talossa asuu etupäässä ikäväkeä. Lisäksi pari asuntoa on kunnan vuokraasuntoina. Korjataan vaan ja pian Rautalampi juhli viime kesänä 450 vuottaan. Se vauhditti Noukkalammen kunnostusta. - Ei pääraitin varrella oleva talomme voi olla huonosti hoidettu, perusteli puheenjohtaja Jaakko Ravald talon väelle. Hän asuu Espoossa, mutta kaukohoitaa puheenjohtajuutta. Äiti Hallituksen jäsen Eila Karppinen ja isännöitsijä Aira Tiitinen ovat kaksikko, joka hoitaa paikan päällä asioita, kun puheenjohtaja ei ole paikalla. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN asuu talossa. Talossa uusittiin vesikatto 2006, kaukolämpöön liityttiin Julkisivut ja parvekkeet kunnostettiin ja ikkunat vaihdettiin Kaikki sanovat joo ja mahdollisimman pian, kun Jaakko asian esittelee, naurahtaa Eila Karppinen, hallituksen jäsen. Seuraavaksi on tulossa portaikon kunnostus ja maalaus, tuulikaapin rakentaminen ja ulko-oven vaihto. Uut- Remontin kuukausierät maksukyvyn mukaan Jaakko Ravald, Noukkalammen puheenjohtaja on energinen ja innostava hallitusammattilainen, monissa yhtiöissä kokemusta hankkinut puheenjohtaja. Hänestä asunto-osakeyhtiö on erilainen kuin muut osakeyhtiöt, koska osakekirjojen omistajat yleensä asuvat talossa. On kyse heidän kodeistaan. Ravaldin mielestä on tärkeintä, että remonttia suunniteltaessa rahoitus toteutetaan heikoimman maksukyvyn omaavan osakkaan näkökulmasta. Taloyhtiöt saavat helposti vuoden, 10 + optiona seuraavat 10, ja jopa 30 vuoden lainoja, kun vain viitsivät ja osaavat neuvotella rahoittajien kanssa. Mitä pidempi laina-aika, sen pienempi kuukausierä. Tarpeettomasti lainakorkoja ei silti kannata maksella. - Ihmiset ovat korkotietoisia. Jos korko lähtee nousuun, tarjoaa hyvä hallinto mahdollisuutta kerätä ylimääräinen vastike tai maksaa laina pois kertalyhennyksenä. Jotta osakkaat sitoutuvat remonttiin, on alkukeskustelut tehtävä kunnolla, aikaa mietinnälle jättäen. Ainoa tulonlähde kun yleensä on ainoastaan se osakkaan lompakko. - Olen laskenut tarkkaan taskulaskimen kanssa kuukausierille vaihtoehtoja, jotta sain tietää osakkaan maksukyvyn kipupisteen. Se on tietenkin työlästä, mutta ei ihmisiä pidä kodeistaan pois ajaa remontin takia. - Kun yhtiökokouksessa kuuluu puolivallattomia riemunkiljahduksia, miksei tehdä nyt heti, silloin valmistelu on onnistunut. Remontilla asunnon arvo säilyy Ravald välttää sanomasta, että remontti nostaa asunnon arvoa. Hän kuvaa remonttia arvon säilyttämiseksi. Retuperällä olevasta yhtiöstä on vaikea saada kaupaksi asuntoa. Jos tietoisesti ostaa remonttiin tulevasta talosta asunnon, on osattava vaatia myyjältä hinnan alennusta. Myyjähän on myötävaikuttanut korjausvelan syntymiseen asumalla asunnon sen elinkaaren loppuun. Fiksu yhtiö myös korjaa etupainotteisesti, hallitusti investoiden, kiinteistöä ylläpitäen. Pienillä paikkakunnilla merkitystä on myös sillä, että asunto-osakeyhtiöt työllistävät käyttämällä lähipalveluja. alp II - kiinteistöviesti

13 kiinteistöviesti pohjois-savo ta velkaa ei kuitenkaan oteta ennen kuin entinen on maksettu. Viiden vuoden kunnossapitotarvekartoitus on tehty. Sinne on kirjattu lämpöjohto- ja käyttövesiverkoston uusiminen. Kiire ei ole, koska putkivuotoja ei ole ollut. Porraskokoukset päätösten pohjana Yhteistyö toimii loistavasti asiansa osaavan, monessa mukana olevan puheenjohtajan kanssa, huolimatta siitä, että hän asuu kaukana. - Sovimme asioista puhelimessa ja sähköpostissa, ja hän tulee jokaiseen hallituksen ja yhtiökokoukseen tänne Rautalammille, kertovat Karppinen ja isännöitsijä Aira Tiitinen Rautalammin Kiinteistökeskus Oy: stä. - Edellisessä kokouksessa jo pohjustamme seuraavan asioita. Hyvä ennakkosuunnittelu on eduksi. Talonväki pitää porraskokouksia, joissa keskustelemme asioista. Kaikki tietävät missä mennään. Lämpimät naapurisuhteet Karppinen eläkkeelle jääneenä vanhustenhoitajana on talon sielu. Hän välittää naapureista, huolehtii ja auttaa, saattaa mennä uunituoreiden leivonnaisten kanssa kylään. - Tiedän mitä on olla vanha, sairas ja yksinäinen, hän sanoo vakavasti. Talo on ollut Kiinteistöliiton Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen jäsentalo jo 10 vuotta ja osaa hyvin hyödyntää jäsenyyttään. Karppinen kirjautuu taloyhtio.net -sivuille jäsennumerollaan ja saa nettisivuilta neuvoja ja ohjeita. Taloyhtiöiden jäsenyyteen kuuluvat ammattilehdet Suomen Kiinteistölehden ja Pohjois- Savon Kiinteistöviestin Karppinen lukee, ja kierrättää niitä myös muilla hallituksen jäsenillä. Juridista neuvontaa taloyhtiö ei ole tarvinnut, mutta tietää niitä hyödyntää, jos tarvis tulee. alp Kerrostalo maalämpöön Savonlinnassa Asunto Oy Rantapaju Savonlinnan Pihlajaniemessä siirtyi lämmityksessään hiljattain maalämpöön. Syynä oli öljylämmitteisessä talossa öljyn hinnan kallistuminen. Korotuspaineet hoitovastikkeessa lämmityksen osalta olisivat olleet euron luokkaa. 25 huoneiston ja kahden talon yhtiössä tavoitellaan maalämmöllä noin euron vuosittaisia säästöjä. Hankkeen kustannusarvio oli noin euroa, ja siihen yhtiö sai 18 prosenttia Valtion asuntorahaston energia-avustusta. Investointi kuittaantuu muutamassa vuodessa. Naapuriyhtiön kokemukset vakuuttivat Yhtiökokouksen päätös oli yksimielinen. Ennen ylimääräistä yhtiökokousta pidettiin osakkaille info-tilaisuus, jossa oli asiantuntija kertomassa maalämmöstä sekä laitteista. - Lähellä oleva rivitaloyhtiö, As Oy Kultaranta, oli ollut maalämmössä jo vuoden. Kokemukset olivat kaikin puolin hyviä ja yhtiö oli säästänyt sinä aikana noin euroa. Näin meillä oli kokemuksiin perustuvaa faktaa. Tämä tuki hallituksen esitystä ja uskalsimme olla vakaasti esityksen takana, kertoo isännöitsijä Petri Pennanen Savonlinnan Isännöintikeskuksesta. Kallioon porattu maalämpökaivo on nykyään yleisin maalämmön talteenottotapa. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttöveteen. Työ nopeaa, ei haittaa asumista Maalämmön rakentaminen ei aiheuttanut muutoksia asunnon sisällä oleviin lämmitysjärjestelmiin. Asunnoissa ei tarvinnut käydä lainkaan, sillä maalämmöllä tuotettu lämpö virtaa samoissa lämpöpattereissa ja linjoissa kuin öljylämmitteisessä. Lämmönjakohuoneeseen tuli Rantapajussa kaksi uutta lämmönvaraajaa sekä maalämpöpumppu, kaksi muuta varaajaa sijoitettiin viereiseen pyörävarastoon. - Asukkaita työ vaivasi lähinnä vain silloin, kun reikienporaaja jyskytti tontilla 200 metrin syvyistä maalämpökaivon reikää maan uumeniin. Pölyä ja ääntä siitä tuli. Yhden reiän poraaminen kesti noin päivän, Pennanen kertoo. Lisäksi kaivojen välisten putkitusten kaivutöiden ja sähkökaapelikaivannon tekeminen näkyi pihalla hetken aikaa. Kaikkiaan työ kesti runsaan viikon, viimeistelytöitä kuten nurmikon pohjia tehtiin vielä seuraavalla viikolla. Asennusten aikana oli muutaman tunnin lämpö- ja lämminvesikatkoja, joista tiedotettiin asukkaille etukäteen. Oikea mitoitus tärkeintä - Maalämpötarjouksia pyydettäessä on mietittävä mitoitus, jonka olennainen osa on porausreikien määrä. Tarvitaanko niitä viisi, vai kenties kymmenen, jotta lämpöä tulee riittävästi. Huomattava osa kustannuksista muodostuu reikien poraamisesta, ohjeistaa Pennanen. Porausreiät eivät saa tulla neljää metriä lähemmäksi naapurin tonttia, ja niiden välin tulisi olla vähintään 15 metriä, mikäli porataan suoraan alaspäin. Vinoporauksetkaan eivät saa mennä naapurin puolelle syvyyksissä. Taloyhtiö pyysi tarjouksen antajilta näkemyksen tarvittavien reikien määrästä. LVI-suunnittelija arvioi tarjoukset. Maalämpöpumppuja toimittavat muun muassa LVI-urakoitsijat ja reiät poraavat porakaivoyritykset. Rantapajuun pyydettiin viideltä maalämmön toimittajalta ja porausfirmalta tarjousta. Kisan voitti kiinteistöviesti II -

14 kiinteistöviesti pohjois-savo Eridel Oy, sähkötyöt teki Sähkö- Saimaa Oy, maankaivutyöt Maanja puunkuormaus Ryynänen Oy ja muut työt Jari Hämäläinen. Hoitovastikkeen korotuksilta vältyttiin Asukkaille annettiin tietoa hankkeen etenemisestä ja heille järjestetään myös tutustumistilaisuus laitteistoon hallituksen toimesta työn täysin valmistuttua. Pari asukasta koulutetaan huoltoyhtiön lisäksi valvomaan järjestelmän toimintaa. Osakkaat maksavat osuutensa kustannuksista vastikeperusteisesti kertasuorituksena tai rahoitusvastikkeena. - Pystymme pitämään hoitovastikkeen vuoden 2010 tasolla tulevana vuonna. Ilman maalämpöä olisi vastikkeen korotuspaine ollut melkein euron neliölle. Öljylämmitys jätettiin Rantapajussa maalämmön rinnalle tasaamaan huippuja, ja myös sähkövastukset ovat valmiina. - Käytämme öljylämmityskattilan loppuun. Sen jälkeen sähkö on maalämmityksen rinnakkaisvaihtoehto, jos tarvetta tulee. Jos taas öljyn hinta nousee niin korkealle, ettei sitä kannata käyttää, tasaamme kulutushuiput sähköllä. Tähän on valmiudet olemassa, isännöitsijä kertoo. Sähköä tarvitaan myös maalämpöpumppujen toimintaan. Yhteensä sähkön kulutus on yhtiössä arvioitu olevan noin kwh vuodessa. Öljyä Pennanen arvioi käytettävän vielä litraa vuodessa kovimpina pakkastalvina. Jos vuodet jatkuvat tämän syksyn kaltaisina, ei lisälämmölle ole juurikaan tarvetta. Kaukolämpötalotkin saattavat jo miettiä maalämpöön siirtymistä, sillä kaukolämmön hinta on noussut menneenä vuonna Savonlinnassa noin 17 prosenttia. alp Maalämpöjutut julkaistu Etelä- Savon Kiinteistöviestissä 4/2011. Maalämpöön siirtyminen tarvitsee toimenpideluvan Suomen Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy kertoo maalämmön osuuden kasvavan Suomessa. Se on käyttökustannuksiltaan edullinen lämmitysmuoto verrattuna esimerkiksi öljyyn, investoinnin jälkeen kustannuksia tulee vain laitteiston kunnossapidosta ja sen käyttämästä sähköstä. Investointi voi olla satojakin tuhansia, riippuen taloyhtiön koosta. Omakotitaloihin maalämpöjärjestelmiä on tehty jo useita vuosia, mutta olemassa oleviin kerrostaloihin niitä on alettu toteuttaa vasta muutama vuosi sitten. Pylsy ei osaa sanoa Suomessa maalämpöön siirtyneiden kerrostalojen tarkkaa määrää. - Maalämmön rakentaminen kiinteistöihin tuli toimenpideluvan varaiseksi tämän vuoden toukokuussa. Toivottavasti se helpottaa jatkossa myös maalämpöön siirtyneiden kerrostalojen tilastointia. Ei riskejä pohjavesille? Viime aikoina on keskusteltu mahdollisesta pohjavesien pilaantumisesta, kun maalämpökaivot porataan jopa 300 metrin syvyyteen. Muuttuvatko pohjavesien virtaukset tai häiriintyykö talousvesikaivojen tuotto? Pylsy ei usko pilaantumiseen, sillä rakennusvalvontaviranomaisella tulee olla tieto merkittävistä pohjavesialueista ja asiassa päätösvalta. Lisäksi huolellisesti ja ammattitaidolla tehdyissä kaivoissa ei Pylsy näe riskejä. - Tärkeää on, että muoviputkissa kiertävä lämmönkeruuliuos on ihmiselle ja ympäristölle vaaratonta esimerkiksi vesi-etanoliseosta, eikä sorruta myrkylliseen, mutta halvempaan vesi-metanoliseokseen. Lisäksi kiinteistön omistajan tulee huolehtia siitä, että järjestelmä on kunnossa ja toimii oikein. Markkinat ylikuumenevat? Kiinteistöliitossa keskustellaan myös mahdollisesta lieveilmiöstä, alan ylikuumentumisesta. Kun maalämpöjärjestelmien kysyntä kasvaa, se houkuttaa ehkä markkinoille epäpäteviä tekijöitä. Näin kävi ilmalämpöpumppubuumin iskettyä Suomeen jokunen vuosi sitten. Reklamaatioiden määrä kasvoi ja sitä mukaa ohjeistuksen tarve lisääntyi. Kiinteistöliitto on nyt laatimassa ohjetta maalämpöjärjestelmän tilaajalle ja Taloyhtiön energiakirja valaisee myös maalämpöasiaa. Se löytyy osoitteesta - Tilaajan on löydettävä konsultikseen asiaan perehtynyt LVI-suunnittelija, joka osaa auttaa valitsemaan kokonaisedullisimman maalämpöurakoitsijan ja tarvittaessa lämpökaivojen poraajan. Halvin tarjous ei ole aina paras. Lisäksi Suomen Kaivonporausurakoitsijoiden nettisivut kertovat seikkaperäisesti lämpökaivoista. Sivuilta on linkki myös Suomen Ympäristökeskuksen lämpökaivo-oppaaseen. alp II - kiinteistöviesti

15 kiinteistöviesti pohjois-savo Pekka Putkonen vienyt läpi 25 putkiremonttia Suonenjoen suurin isännöintitoimisto on Suonenjoen Kiinteistökeskus Oy. Yrityksessä on myös kiinteistönvälitys. Isännöitsijöitä toimistossa on kolme, Pekka Putkonen ja Teija Kukkonen Suonenjoella ja Aira Tiitinen Rautalammin toimistolla. Putkonen on ollut isännöitsijänä jo 22 vuotta, ja voi sanoa tuntevansa kohtuullisen hyvin Suonenjoen ja ympäryskuntien asukkaat. Putkosella on isännöitävänä sekä liikekiinteistöjä että asunto-osakeyhtiöitä. Remonttipäätös helposti läpi Putkosta voisi nimittää Suonenjoen putkiremonttiguruksi siksi, koska hän on vienyt läpi noin 25 putkiremonttia, ensimmäisen vuonna -96. Hänestä putkiremontti ei Suonenjoella enää ole elämää suurempi juttu. Väki on tottunut niihin 70-luvun talojen kaupungissa, eikä remonttipäätöksen läpivienti ole yhtiökokouksessa vaikeaa. Ihmiset ymmärtävät korjauksen välttämättömyyden, joskin ensireaktio on helposti kyllä tämä minun eliniän kestää. Asukkaista noin 85 prosenttia on senioreita. Nuoret muuttavat mieluummin omakotitaloihin. Pääosa maksaa remonttiosuutensa heti pois, mutta halutessaan sen tietenkin voi maksaa myös rahoitusvastikkeessa. Lainankorko on viime aikoina ollut kahden prosentin tuntumassa. Putkiremontti halvempi Suonenjoella Käyttövesiputkiremonttien hintahaarukka on Suonenjoella alhaisempi kuin kaupungeissa. Mistä se johtuu, ei Putkonen ryhdy arvioimaan. Suonenjoelta ja lähikunnista löytyy LVI-alan kokeneita ja luotettavia ammattilaisia. Hintataso on putkiremontin sisällön ja laajuuden mukaan euroa neliölle, edullisimmat remontit ovat olleet 125 euroa neliölle. - Emme enää tee käyttövesiputkistoja millään muulla kuin komposiitilla. Kupariputkiin tulee tietyissä paikoissa pistesyöpymiä. Muutamiin kupariputkitaloihin on hän ehdottanut Bauer Watertechnologyn noin 5000 euron hintaista vedenkäsittelylaitteistoa lämmitys- ja/tai käyttövesiverkostoon. - Jos laitteen asentaa ajoissa, ennen vuotoja, kyllä se näyttää tuottavan tulosta ja siirtävän putkiremontteja. Putkonen hämmästelee sitä, etteivät hanat enää tukkeudu, patteriverkoston lämmöt tasaantuvat, kalkkisaostumia ei tule eikä patteriventtiilejä tarvitse olla vaihtelemassa. Ei laite tietenkään jo syntyneitä vuotoja paikkaa. Nyt Putkosella on ensimmäistä kertaa alkamassa viemärien pinnoitus eräässä talossaan. - Pinnoitusmenetelmistä on vielä niin vähän kokemusta ja tutkimustuloksia, että olen pysytellyt tarkkailulinjalla. Jos taloyhtiö haluaa ja perustellusti voimme katsoa pinnoituksen järkeväksi, niin toki sitä kannatan. Asunnot edullisia remontinkin jälkeen Kiinteistönvälittäjien kertomana Putkonen tietää, että putkiremontoimattomasta talosta asunnon myyminen on Suonenjoella hankalaa. Vaikka halpojen asuntojen Suonenjoella kaksion hinnat lähtevät alimmillaan noin eurosta ei voi odottaa saavansa putkiremontin kustannusta asunnon hinnassa täysimääräisenä takaisin, lisää se kuitenkin todennäköisyyttä saada asunto ylipäänsä kaupaksi, puhumattakaan asumismukavuuden kasvamisesta. Monet nimittäin samassa yhteydessä remontoivat koko asuntonsa, erityisesti kosteat tilat. Sen sijaan sähkötekniikan modernisoinnista säästetään. Kotelointivaraukset kyllä tehdään myöhemmälle sähkötekniikkaremontille, mutta työ siirretään myöhempien korjausten yhteyteen. Onko olemassa myös asiakaskiusaamista? Eroaako pienten paikkakuntien isännöinti isoista? - Ei, samat tehtävät täälläkin on. Paitsi että palkkiot ovat noin 40 prosenttia pienemmät. Ja täällä tunnemme kaikki Pekka Putkonen kertoo putkiremonttien olevan arkipäivää Suonenjoella, jossa on paljon 70-luvulla rakennettuja taloja. toisemme. Ruokakauppareissullakin pääsee isännöimään, Putkonen hymähtää. Tämän päivän kuuma puheenaihe työpaikkakiusaaminen kirvoittaa häneltä rohkean avauksen. Pitäisikö nostaa pöydälle myös asiakaskiusaaminen? Isännöitsijä joutuu helposti asiattoman käytöksen kohteeksi. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, mutta onko pelkkä kuunteleminen isännöitsijän tehtävä? Kiireen keskellä toimistolle rynnistävät aikavarkaat kysyvät pitkää pinnaa. Kerran Putkonen kirjasi päivittäisen puhelumäärän. Se oli 82, eli puhelu noin joka 5. minuutti. Lisäksi tulivat kymmenet sähköpostit, iltakokoukset ja muut palaverit, tilinpidosta puhumattakaan. Työpäivän tunnit eivät voi riittää. Kiinteistöliitto hyvä apu yhtiöille ja isännöitsijöille KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Pekka Putkonen pitää Kiinteistöliiton palveluja hyvinä. Vaikka Putkosella on vahva kokemus alalta, arvostaa hän Kiinteistöliitosta saatavaa oikeaa, puolueetonta tietoa. - Kyllä taloyhtiöiden kannattaa hyödyntää palveluja, soittaa asiantuntijoille. He tietävät asioista vähintään saman verran kuin isännöitsijäkin, hän ohjeistaa. alp kiinteistöviesti II -

16 kiinteistöviesti pohjois-savo Isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyössä kemioiden kohdattava Maija-Liisa Närhi on ollut taloyhtiönsä puheenjohtaja jo 30 vuotta, Maija Palomäellä puheenjohtajuutta on takana 5 vuotta. Närhi on tehnyt yhteistyötä yhden ja saman isännöitsijän, Ilari Keijosen kanssa, lähes koko 30-vuotisen puheenjohtajakautensa. Nyt työ jatkuu seuraavan sukupolven eli Markus Keijosen kanssa yhtä juohevasti. Palomäki työskentelee isännöitsijä Pasi Pesosen kanssa. Sähköpostien määrä jo hallitsematon Molemmat puheenjohtajat ovat pienten toimistojen kannalla, koska arvelevat isännöitsijän tavoitettavuuden olevan niissä parempi. Palomäki kertoo poikkeavansa Pesosen toimistolle vaikkapa kaupunkiasioiden lomassa, tai ottaa yhteyttä puhelimella. Hän ei käytä monimutkaisissa asioissa sähköpostia vaan puhelinta, ellei asia vaadi dokumentoimista. Sen sijaan lyhyisiin kysymyksiin on kätevä pyytää vastaus sähköpostilla, jottei puhelulla häiritse isännöitsijän sen hetkistä työtä. Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen heittää mukaan kokemuspuheenvuoron. - Isännöitsijöiden sähköpostien määrä on järkyttävä. Sitä lisää ihmisten kärsimättömyys. Vastauksia ei malteta odottaa edes samaan iltapäivään. Hän suosittaa taloyhtiöiden hallituksia miettimään, miten pikkuasiat hoituisivat ilman isännöitsijän puuttumista. Millaisissa asioissa on järkevää olla yhteydessä suoraan huoltomieheen? Voiko vaihtolampun tai lumilapion käydä itsekin ostamassa ja laskuttaa siitä taloyhtiötä? - Kuopiossa isännöintiyritys tekee tuloksen kasvattamalla isännöitävien talojen määrää, koska palkkiot ovat pienehköt. II - kiinteistöviesti Kovat työpaineet, isot vastuut ja monialainen tietovaatimus eivät houkuttele nuoria alalle, Kauppinen tietää. Ei tarvitse olla aina tavoitettavissa - Isännöitsijän kultaiset ominaisuudet ovat helposti lähestyttävyys, rauhallisuus, kiivastumattomuus ja hermostumattomuus, sanovat puheenjohtajat Maija-Liisa Närhi ja Maija Palomäki. Jos asukkailta tulee valituksia, ettei isännöitsijä edistä riittävän vauhdilla asiaa, on Palomäen mielestä avoimuus paikallaan. Isännöitsijä toimii, kun tietää. Asian hoituminen vie aikansa, kyselymeileillä ei kannata isännöitsijää kuormittaa. Närhi naurahtaa isännöitsijän vastanneen hänen puheluunsa Kreikan lomaltaan ja sähköpostiinkin vastaus tulee välittömästi. Kun kemiat pelaavat, hommatkin pelaavat, keskustellen, neuvotellen, toinen toistaan kunnioittaen. - Ei isännöitsijän silti tarvitse olla aina tavoitettavissa. Riittää, kun tiedämme, kehen otamme yhteyttä hänen poissa ollessaan, Palomäki tarkentaa. - Hyvä isännöitsijä ilmoittaa lomansa ilmoitustaululla ja puheenjohtajalle erikseen sähköpostilla tai tekstiviestillä. Närhen mielestä on turha puhua, että isännöitsijät jyräävät. Hallitushan asioista päättää, isännöitsijä toteuttaa. Nämäkin puheenjohtajat pitävät vaikeana saada jäseniä hallitukseen. Siksi Palomäki ehdottaakin, että yhtiökokouskutsussa voisi tarvittaessa olla asiana ulkopuolisten hallitusammattilaisten käyttäminen, jos hallitusta ei muutoin saada kokoon. Etukäteen tulisi selvittää kustannusvaikutus ja mahdollinen ehdokas. Haastattelu ennen isännöitsijän valintaa KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Kun uutta isännöitsijää valitaan, naisten mielestä sitä ei pidä tehdä pelkän halvimman tarjouksen perusteella, vaan he suosittavat haastattelua, joka toivottavasti auttaa näkemään, pelaavatko kemiat ja noudattaako isännöitsijä luontevasti hyvää isännöintitapaa. Uuden talon isännöinti on erilaista kuin remontteja vaativan. Tämänkin voi huomioida valinnassa. - Ei nykyaikana enää maallikosta ole isännöitsijäksi, niin paljon on osattava, Närhi arvioi. Isännöitsijän pitää ostaa konsulttiapua, kun oma tietämys ei riitä. Hänellä voi olla talousosaamista, mutta puuttuu tekninen tietämys, tai päinvastoin. Puheenjohtajat ynnäävät hyvän isännöitsijän ominaisuudet. Hän on sellainen, joka toteuttaa sovitut asiat, kykenee asettamaan itsensä asukkaan asemaan, on kuunteleva, keskusteleva, antaa vaihtoehtoja ja tulee paikalle sovitusti. Eikä yhteistyön sujuminen ole yksin isännöitsijän varassa, myös puheenjohtajan on kyettävä vuorovaikutteiseen keskusteluun ja mielipiteidensä asialliseen ilmaisuun, sekä vastuunkantoon. alp

17 tutkimus ja kehittäminen Tutkimus: Asukkaat pitävät isännöintiä asiantuntevana ja rehellisenä Taloyhtiössä asuvien mielestä isännöinti on asiantuntevaa, rehellistä ja luotettavaa ja isännöinti huomioi taloyhtiön tarpeet. Eniten parannettavaa asukkaat näkevät isännöinnin aktiivisuudessa. Asukkaiden näkemykset isännöinnistä selviävät Isännöintiliiton teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus kertoo myös, miten tärkeänä asukkaat pitävät isännöinnin eri tehtäviä. Tärkeimpinä pidettiin viestintää taloyhtiön asioista ja korjaushankkeiden järjestämistä. Hyvin tärkeinä isännöinnin tehtävinä asukkaat pitivät myös korjaussuunnitelman esittämistä hallitukselle sekä asumiskustannusten vahtimista. Vähiten tärkeänä isännöinnin tehtävänä pidettiin asukkaiden asumisviihtyvyydestä huolehtimista. Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen uskoo tämän johtuvan siitä, että asumisviihtyvyydestä huolehtiminen ei ole perinteisesti kuulunut isännöinnin rooliin. - Tulevaisuudessa asukkaat odottavat isännöinniltä vastuun ottamista myös asumisviihtyvyyteen vaikuttavista asioista, Kauranen uskoo. Asukkaiden mielestä isännöintiyritykset ovat suoriutuneet selvästi parhaiten taloyhtiön hallinnon hoitamisesta. Kauranen arvioi tämän johtuvan siitä, että hallinnon hoitaminen on perinteisesti ollut isännöinnin keskeinen tehtävä, josta on sovittu isännöintisopimuksissa. Asukkaiden mielikuvissa isännöintipalveluihin sisältyvät yleisimmin korjaushankkeiden järjestäminen, viestintä asukkaille taloyhtiön asioista sekä korjaus- ja perusparannussuunnitelman esittäminen taloyhtiön hallitukselle. - Asukkaat toivovat isännöinniltä aktiivista roolia taloyhtiön johtamisessa, Kauranen tulkitsee. Isännöintiliiton teettämässä mielikuvatutkimuksessa kartoitettiin mielipiteitä isännöintitoimialasta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus loppuvuodesta Vastaajia oli 1148 ja he olivat iältään vuotiaita. Vastaajat asuivat kerros- tai rivitaloyhtiöissä, jotka käyttävät isännöintiyritysten palveluja. 73 % vastaajista asui omistusasunnossa. Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa Eniten asiakkaiden reklamoimia rakentamisen takuuvirheitä sattuu viimeistelyssä. Omaperustaisen asuntotuotannon takuuvirhekustannukset ovat Rakennusteollisuus RT:n kyselyn mukaan yli tuplaantuneet vuodesta 2006 vuoteen Niiden osuus rakentamiskustannuksista nousi 0,6 prosentista 1,4 prosenttiin. Urakkatuotannossa takuuvirhekustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan vähentyneet. Korkeimmalla käytiin vuonna 2006, jolloin takuukustannusten osuus oli 1,1 prosenttia rakentamiskustannuksista. Alimmillaan eli 0,6 prosentissa se oli vuonna Yleisimmin asiakkaiden reklamoimia rakennusvirheitä sattuu viimeistelyssä. Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin myös vuositarkastuksen jälkeisistä virhekustannuksista, joissa oli takuukustannuksia enemmän vaihtelua. Vuonna 2009 käytiin huipulla, 2,1 prosentissa, mutta seuraavana vuonna päädyttiin jo huomattavasti matalammalle tasolle. Kymmenen vuoden jälkeen paljastuvat rakennusvirheet ovat takuuvirheitä suurempia ja siten kalliimpia. RT:n jäsenyrityksiltä kysyttiin takuuvirhekustannusten määrää vuosina ja yleisimpiä rakennusvirheitä. Kysely lähetettiin noin 30 rakennusyritykselle, joista 13 vastasi. Vastaajien joukossa on suuria toimijoita, kuten YIT, NCC ja Skanska. Rakennusvirheiden top Parvekeovien ja ikkunoiden asennusongelmat, kuten virheelliset säädöt 2. Halkeamat seinissä ja katoissa 3. Vesikattojen vesivuodot 4. Sisäpintojen virheet, erityisesti parkettien asennusvirheet ja kolhut 5. Kylpyhuoneiden virheelliset kaadot ja laatoituksen saumauspuutteet 6. Parvekkeiden pintarakenteiden puutteet ja lasitusongelmat 7. Piha-alueet ja pihamuurien puutteet, kuten viemäreiden painumat ja puutteet 8. Julkisivuelementtien puutteelliset saumaukset 9. Pihakansien vedeneristyksissä olevat ongelmat 10. IV-laitteiden virheelliset ja puutteelliset säädöt kiinteistöviesti i -

18 tutkimus ja kehittäminen Suomalaiset pitävät tulipalon riskiä pienenä Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tulipaloa pienenä tai olemattomana riskinä; miehistä 75 % ajattelee näin. Tieto perustuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja If Vahinkovakuutusyhtiön paloturvallisuuskyselyyn. Suomessa tapahtuu yli 3500 asuntopaloa paloa joka vuosi. Esimerkiksi 10 vuoden aikavälillä tulipalo kohtaa jo melkoista määrää suomalaisista ja heidän lähipiiriään. - Tuli voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä ja polttaa koko kodin sekä siellä olevan irtaimiston, kun taas parhaimmillaan ainoastaan yksittäinen laite tuhoutuu. Tulipalo on kuitenkin vaarallinen palon tyypistä huolimatta. Tuli, savu sekä tulipalon sammutusja pelastustyöt aiheuttavat kodille aina vahinkoa, vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen Ifistä sanoo. Tulipalotilanteessa oikean toiminnan osaaminen on kullanarvoista. Alkusammutustoimet ja pelastautuminen on fiksua harjoitella etukäteen. Tositilanteessa aikaa empimiseen ei ole, vaan on toimittava nopeasti ja tehokkaasti. Noin neljännes tulipaloista sammutetaan tai sitä rajoitetaan alkusammutusvälinein. Alkusammutustoimilla voidaan siis vähentää merkittävästi vahinkoja. - Tärkeintä tulipalossa on pelastaa Turvallisuuskävely Taloyhtiössä vaarassa olevat ja pelastautua itse. Alkusammutusta voi yrittää, jos sen voi tehdä itseään vaarantamatta. On tärkeää rajata paloa sulkemalla ovet poistumisreitin varrelta, muistuttaa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Taloyhtiökohtaista turvallisuuskävelyä voi tiedustella Pohjois-Savon Pelastusalan Liitosta, p Turvallisuuskävely edistää turvallisuutta kiinteistössä ja piha-alueilla. Jokainen huoneisto saa pelastautumisohjeen. Toiminta on maksullista. lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Osakkeenomistajalla ei oikeutta kotitalousvähennykseen kattoremontista KHO on päättänyt, ettei se tutki valituslupahakemusta Turun hallinto-oikeuden ratkaisusta (Turun HAO /0686/3), jossa katsottiin, ettei ulkokatto liittynyt osakeomistuksen perusteella hallittuun huoneistoon siten, että se olisi ollut osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. Tapauksessa A ja hänen puolisonsa B omistivat yhdessä rivitalomuotoisen asunto-osakeyhtiö C:n osakkeen, joka oikeutti hallitsemaan yhtä huoneistoa. A ja B olivat vaatineet, että heille myönnetään kotitalousvähennys kustannuksista, jotka olivat aiheutuneet heidän hallitsemansa huoneiston katon muutostöistä tasakatosta harjakatoksi. Yhtiölle oli vuonna 2003 myönnetty toimenpidelupa tasakaton muuttamiseksi harjakatoksi. Yhtiö oli päättänyt, että kukin osakas saa halutessaan toteuttaa työn itsenäisesti omalla kustannuksellaan. A ja B toteuttivat hallitsemansa huoneiston yläpuolisen katon muutostyön vuonna Turun hallinto-oikeus totesi, että asunto-osakeyhtiö vastaa muun muassa omistamansa rakennuksen katon muutostöistä ja muusta kunnossapidosta. Ulkokatto ei liittynyt osakeomistuksen perusteella hallittuun huoneistoon siten, että se olisi ollut osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. A:lla ja B:llä ei siten ollut yhtiön yhden huoneiston hallintaan oikeuttavan osakkeen omistajina oikeutta vaatimaansa kotitalousvähennykseen. KHO antoi asiassa päätöksen taltionumero 164. KHO ei tutki valituslupahakemusta. i - kiinteistöviesti

19 lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Uusi pelastussuunnitelmaohje voi säästää ihmishenkiä Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto kannustavat kaikkia hallituksia ja isännöitsijöitä tutustumaan sisäasiainministeriön uuteen ohjeeseen, joka auttaa laatimaan taloyhtiöille toimivan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelma opastaa, mitä asukkaan pitää tehdä, jos kotitalossa on pitkä sähkökatkos, joku liukastuu ja loukkaa itsensä pihalla, naapurissa on tulipalo tai vesiputki on katkennut, eikä taloon tule vettä. Uusi pelastuslaki korostaa, että pelastussuunnitelma laaditaan taloyhtiön ja asukkaiden tarpeisiin. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa arjen turvallisuutta. Pelastusuunnitelman laatii hallitus, ja isännöinti tukee hallitusta taloyhtiön turvallisen arjen rakentamisessa. Hyvin johdetussa yhtiössä on varauduttu yllätyksiin ja suunniteltu, miten tieto kulkee asukkaille poikkeustilanteissa. Asukkaat mukaan Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pohdittava, mitä riskejä juuri tässä yhtiössä on ja miten kotitalosta saadaan entistä turvallisempi paikka asua. Kiinteistön erityispiirteet on huomioitava esimerkiksi siinä, miten varaudutaan pitkään sähkökatkokseen. Jos talossa on sähkölämmitys, vaikuttaa sähkökatkos hyvin konkreettisesti asukkaisiin. Erityisen tärkeää on saada asukkaat mukaan pohtimaan turvallista arkea. Kerrostalon pelastussuunnitelmassa on kerrottava esimerkiksi, ettei lastenrattaita saa turvallisuussyistä säilyttää rappukäytävässä. Vaaratilanteissa ne voivat olla poistumisen esteenä ja palaessaan ne tuottavat myrkyllisiä kaasuja. Asukkaat kannattaa perehdyttää pelastussuunnitelmaan vaikkapa jakamalla se jokaiseen huoneistoon. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto olivat mukana Sisäasianministeriön pelastussuunnitelmaohjeen laatimisessa. Ohje löytyy esim. Kiinteistöliiton nettisivuilta osoitteesta KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO T 43 ottanut kantaa kerrosalaan laskettavan asuintilan määrittelyyn. Tapauksessa oli kysymys siitä, tarvitaanko ullakkotilan asuintilaksi rakentamiseen hakea rakennusluvan lisäksi myös poikkeamista asemakaavasta, ja po. tapauksessa näin olisi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan pitänyt toimia. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 3 momentti kuuluu seuraavasti: "Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran." Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseistä lainkohtaa ei ollut tulkittava siten, että ullakkotilat tai niiden osa luettaisiin kerrosalaan sillä perusteella, että ne olivat otettavissa käyttöön asuintiloiksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu varainsiirtoverovapauden edellytyksistä Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaisun (Rovaniemen HAO , 11/0661/1) mukaan verovapaan luovutusvoiton edellytyksiä harkittaessa perheen tytärtä, joka oli asunut lukioopintojensa takia kyseisessä asunnossa toisella paikkakunnalla, oli pidettävä perheenjäsenenä, vaikka kahden vuoden asumisaika ei ollutkaan vielä kulunut hänen täyttäessään 18 vuotta, vaan täyttyi vasta täysi-ikäiseksi tulon jälkeen. Vanhempien oli hallinto-oikeuden mukaan katsottava vastanneen lukiossa opiskelleen tyttärensä koulutuskustannuksista mahdollistamalla tämän asuminen kysymyksessä olevassa huoneistossa. Asunnon luovutusvoittoa oli näin ollen pidettävä verovapaana. kiinteistöviesti i -

20 Talous- ja veroasiat Vuoden 2012 talousarvio-ohje jäsenkiinteistöille Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on laadittu ja sitä on päivitetty Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Ohjeen löydät: net/omaetusivu/talous/talousarvioohje2012 Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto lähetti tammikuussa kiinteistöjä koskevat tiedot lämmön, veden, jätehuollon, kaapeli-tv:n, kiinteistöveron ja sähkön kustannuksista Iisalmessa, Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Varkaudessa toimiville ammattiisännöitsijöille. Emme julkaise tietoja enää nyt tässä Kiinteistöviestissä, kun asuntoyhtiöiden talousarvioita on ehditty käsitellä yhtiökokouksissa jo parin kuukauden ajan. markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannusten nousu 2,8 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 2,8 prosenttia vuoden 2012 tammikuussa edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,1 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 2,6 prosenttia ja muut panokset 5,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=100. i - 10 kiinteistöviesti

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Yhtiökokousopas ja puheenjohtajan kokousnuotit ilmestyneet I s. 1 Korjaus-

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Yhtiökokousopas ja puheenjohtajan kokousnuotit ilmestyneet I s. 1 Korjaus- ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä taloyhtiöille Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä Rakentamiskeskus Vintilä Tarjoaa rakentamisen ja energian asiantuntijapalveluja pääasiassa pientalorakentajille ja -peruskorjaajille ajan salliessa

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Julkaistavissa 6.5.2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUKSEN PITOAIKA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinainen kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki 12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

MYYNTIESITE 2 H+KK TURUN KESKUSTASSA. Maariankatu 5 B 25, Turku VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09.

MYYNTIESITE 2 H+KK TURUN KESKUSTASSA. Maariankatu 5 B 25, Turku VARSINAIS-SUOMEN. ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 10.09.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

Johdon vahingonkorvausvastuu

Johdon vahingonkorvausvastuu Asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuu - vastuukysymyksiä oikeuskäytännön valossa Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Johdon vahingonkorvausvastuu Johto = hallituksen jäsen ja isännöitsijä

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 RTS Rakennusfoorumi 7.5.2013 Pääekonomisti Jukka Kero Esityksen sisältö Kiinteistöliiton jäsenet ja niiden profiili Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

AS OY KURJENKANNUS PERUSTIETOJA

AS OY KURJENKANNUS PERUSTIETOJA PERUSTIETOJA Rakennusaika 1970-1974 ns. ykkösvaihe (asunnot 1-16), vuosina 1970-71 ns. kakkosvaihe (asunnot 17-27), vuosina 1972-73 ns. kolmosvaihe (asunnot 28-39), vuosina 1973-74 Rakentaja Palkki Oy

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Asukasviestintä erityistilanteissa Taloyhtiötapahtuma 10.4.2013 Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa

Asukasviestintä erityistilanteissa Taloyhtiötapahtuma 10.4.2013 Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa Asukasviestintä erityistilanteissa Taloyhtiötapahtuma 10.4.2013 Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliitto ry Meidän talo lehti 2011/1 Eri viestintätilanteita Osakas remontoi Yhtiö

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Taloyhtiön remonttiratkaisu Kokonaisratkaisu taloyhtiön korjausrakentamisen tarpeisiin

Taloyhtiön remonttiratkaisu Kokonaisratkaisu taloyhtiön korjausrakentamisen tarpeisiin Taloyhtiön remonttiratkaisu Kokonaisratkaisu taloyhtiön korjausrakentamisen tarpeisiin Energiaekspertti kurssi 3.11.2015 OP Tampere Kati Klint Taloyhtiön remonttiratkaisu on kokonaisratkaisu taloyhtiön

Lisätiedot

Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla

Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Kaunis koti Lauttasaaren parhaimmalla paikalla Lauttasaaren paras sijainti loistavien kulkuyhteyksien ja kauniin merenrannan läheisyydessä Tehokas pohjaratkaisu käyttää 45 m 2 tilan tehokkaasti monikäyttöinen

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy Kiinteistövakuutusten rakenne (KI 01) Esinevakuutus Laaja turva tai ilmiöpohjainen Vastuu- ja oikeusturva Toimitusjohtajan

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Julkaistavissa 7.5.2013 Taustat ja vastaajat / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA Laadukkaan isännöinnin ostaminen ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus

Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Isännöintitoimialan mielikuvatutkimus Tiedotustilaisuus 13.2.2014 Juha Lemmetyinen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 20-70-vuotiaat suomalaiset Vastaajat asuvat isännöidyissä asunto-osakeyhtiöissä

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 Mirja Suopanki, suunnittelija, KTM 1 Käsiteltävät asiat Vuoden 2009 suhdanneavustus Vuoden 2010 suhdanneluonteinen energia-avustus Pientalojen

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Kaukolämpö Hissi ei ole Askarteluhuone, mankeli, ulkoiluvälinevarasto, sauna, kuivaushuone, kellarikomerot, kylmäsäilytystilat.

Kaukolämpö Hissi ei ole Askarteluhuone, mankeli, ulkoiluvälinevarasto, sauna, kuivaushuone, kellarikomerot, kylmäsäilytystilat. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 09.05.2016 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot