POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1 / 2012 MAALISKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Yhtiökokousopas ja puheenjohtajan kokousnuotit ilmestyneet I s. 1 Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy I s. 4 Asunto-osakeyhtiölain uudistuminen aiheutti tarjouspyyntöryöpyn II s. 2

2 kiinteistöviesti pohjois-karjala nro 1 / 2012 maaliskuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Siltakatu 4 C, III krs JOENSUU Puheenjohtaja: Kaisa Salminen p Asiamies: Pertti Hirvonen p Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Maaherrankatu 15, KUOPIO puhelin faksi sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Pohjois-Karjalan Kiinteistöviesti Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Painosmäärä: 400 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2012 Itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista Yhtiökokousopas ilmestynyt...1 Papinpuron pihalle ei liukkauden takia kaaduta...1 Ei piikkareissa liukkaille...3 Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy Jokatalvinen ongelma: Pistorasioissa roikkuvat auton lämmitysjohdot!...5 Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa...6 Kiinteistöliitto: Älkää aliarvioiko hoitokuluja Asuinkiinteistöillä kovat ajat...6 tutkimus ja kehittäminen Tutkimus: Asukkaat pitävät isännöintiä asiantuntevana ja rehellisenä...7 Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa...7 Suomalaiset pitävät tulipalon riskiä pienenä...8 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Osakkeenomistajalla ei oikeutta kotitalousvähennykseen kattoremontista...8 Uusi pelastussuunnitelmaohje voi säästää ihmishenkiä...9 KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta...9 Hallinto-oikeuden ratkaisu varainsiirtoverovapauden edellytyksistä...9 talous- ja veroasiat Vuoden 2012 talousarvio-ohje jäsenkiinteistöille...10 markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannusten nousu 2,8 prosenttia...10 tapahtumia ja julkaisuja Suomen Kiinteistölehti: Kuntotutkimuksesta tuli hyväksytty...11 Suomen Kiinteistölehti kaikkiin mobiileihin laitteisiin...11 kolumni Lumikaaos = talvi...12 pohjois-karjalan aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Asunto-osakeyhtiölain uudistuminen aiheutti tarjouspyyntöryöpyn...2 Polvijärveläisetkin löysivät Kiinteistöliiton...4 Etukansi: Polvijärveläisetkin löysivät Kiinteistöliiton. Kuvassa Polvikodon puheenjohtaja Vuokko Tanskanen. Kuva: Anna-Liisa Pekkarinen

3 ajankohtaista Yhtiökokousopas ilmestynyt Kevään yhtiökokouskaudella taloyhtiöissä keskustelua herättää etenkin toiminnantarkastukseen ja tarkastajien valintaan liittyvät asiat. Taloyhtiöiden toiminnantarkastajat suorittavat tänä keväänä ensimmäistä kertaa asunto-osakeyhtiölain mukanaan tuoman toiminnantarkastuksen sekä laativat toiminnantarkastuskertomuksen. Mitä toiminnantarkastajien tehtäviin kuuluu ja miten tarkastus tulee suorittaa? Milloin taloyhtiössä tulee valita tilintarkastaja ja milloin toiminnantarkastaja? Tietoa aiheesta saivat Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Varkaudessa järjestettyihin Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? koulutustilaisuuksiimme osallistuneet. Valitettavasti jouduimme perumaan tilaisuudet Iisalmessa ja Savonlinnassa vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Näistä ja yhtiökokousasioista löytyy tietoa myös Kiinteistöliiton uudesta verkko-oppaasta, osoitteessa Yhtiökokousopas on avoimesti ja maksutta kaikkien yhtiökokousasioista kiinnostuneiden käytettävissä. Oppaasta löytyy monipuolisen ja kattavan asiatiedon lisäksi valmiita lomakepohjia ja -malleja, jotka helpottavat yhtiökokouksiin valmistautumista sekä kokousten onnistumista. Verkko-opas sisältää lisäksi videoita, joissa opastetaan toimimaan yhtiökokouksessa oikein. Verkko-oppaan sivuilta löytyy toiminnantarkastuskertomus -malli, jonka taloyhtiön oma toiminnantarkastaja voi muokata omaan käyttöönsä sopivaksi. Yhtiökokousoppaasta löytyy lisäksi muun muassa täytettävä kunnossapitotarveselvitys lomake. Yhtiökokouksen puheenjohtajan käyttöön Kiinteistöliitto on julkaissut yhtiökokouksen puheenjohtajan kokousnuotit, jotka helpottavat kokouksen johtamista. Puheenjohtajan kokousnuotit löytyvät yhtiökokousoppaan kautta kirjautumalla sisään Taloyhtio.net -verkkopalveluun. Papinpuron pihalle ei liukkauden takia kaaduta Nilsiän Papinpuron 10 asunnon rivitaloyhtiö tekee lumityöt niin kuin tuhannet muutkin yhtiöt: traktori auraa pääväylät ja kukin osakas omalla talonmiesvuorollaan tarkkoo postilaatikoiden ja roskakatosten ympärykset ja hiekoittaa väylät. Oman auton parkkipaikka jää osakkaan itsensä puhdistettavaksi, ellei hän siirrä autoaan pois tieltä, kun lumitraktorin tulo on odotettavissa. Katuliittymän puhdistaa se, joka ensiksi katuauran jälkeen lähtee liikkeelle. Järjestely on tasapuolinen, eikä vastuu lumitöistä jää aina yksille ja samoille närää aiheuttamaan. Talonmiesvuoro on vakiintunut, pitkään voimassa ollut järjestely, eikä siitä ole luovuttu. Talonmiesvuoroa ei voi rahalla kuitata Jos Papinpuron talonmiesvuorolainen sairastuu, on reissussa tai vuorotyönsä takia estynyt, hän sopii naapurin kanssa vuoronvaihdosta. Talonväki on sopuisaa, eikä väännä kättä siitä, sattuiko jonkun viikolle enemmän lunta kuin toisen. Seuraavana vuonna vääryys kuitenkin korjaantuu, kun vuorot kiertävät. Yhtä vaille kaikki kykenevät vielä vuoronsa hoitamaan, vaikka enemmistö on eläkeläisiä. Pakottaa ei talkootyöhön ketään voi. - Onneksi lumitöitä jää niin vähän traktorin jäljiltä, että kovallakin pyryllä siitä selviää, kertoo puheenjohtaja Anneli Pirinen. Papinpurossa ei vuoroa voi korvata muutaman kympin kuukausimaksulla, kuten he ovat kuulleet jossain tapahtuvan. Siellä vähitellen yhä useampi on halunnut luopua velvoitteesta ja työ on pitänyt lopulta ostaa ulkoa. Sitä Papinpuron säästäväinen hallitus ei halua. Puheenjohtaja tietää, että kaikkialla ei riitä porkkanaksi yhtiövastikkeen kohtuullisena pitäminen oman työn avulla, mutta yhteishenkeä yhdessä tekeminen lisää. Hiekoittajan lapion heiluttava tiuhaan Talonmiesvuorolainen huolehtii myös hiekoituksesta roskakatoksen ja postilaatikoiden edustoilta, paikoista joihin traktori ei pääse. kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Taloyhtiön vakuutus kattaa, jos muu kuin taloyhtiön osakas liukastuu hiekoittamalla pihalla, edellyttäen että on toimittu riittävän huolellisesti ja ajallaan. - Jos osakas liukastuu omalla pihallaan, ei vakuutus korvaa sillä perusteella, että osakkaana hän on vastuussa liukkauden torjunnasta, huomauttaa isännöitsijä Arto Väätäinen. Hän peräänkuuluttaa myös liukastujan vastuuta. Ei ihmisiä voida olla kaksin puolin taluttamassa, eikä hiekoittajakaan ehdi joka paikkaan samalla hetkellä. - Asukkaat voisivat vilkaista kulkiessaan myös katolle, ja ilmoittaa huoltoyhtiölle, isännöitsijälle tai hallitukselle, jos katolta on tulossa lunta tai jäätä niskaan. Ei katolle lumenpudotukseen Kattolumia eivät papinpurolaiset itse pudota, räystäslumia lukuun ottamatta. Työ on ulkoistettu kiinteistönhuollolle, koska taloyhtiö viisaasti ei ota vastuuta mahdollisesta putoamisesta. Jos asukas putoaa katolta, on taloyhtiö vastuussa, jos on työn tilannut. Jos asukas on katolla oma-aloitteisesti, on hän itse vastuussa. Sen sijaan lumenpudotukseen tilaamansa yrityksen työntekijöistä ei taloyhtiö ole vastuussa, sillä on itsellään oltava vastuuvakuutukset. - Jos taloyhtiö tilaa lumenpudotuksen vaikka urheiluseuralta, kannattaa ehdottomasti varmistaa, onko heidät vakuutettu työn varalta ja onko heillä asianmukaiset turvavaljaat ja muut välineet, Väätäinen muistuttaa. Nilsiässäkin on urheiluseuroja, jotka tekevät lumenpudotuksia seuran toiminnan tukemiseksi. Talkoovakuutus pitää olla Väätäinen on ottanut talkoovakuutuksen tekeväiselle taloyhtiölle, se on esimerkiksi tehnyt ulkomaalauksia talkoilla. Talkoovakuutus on hyötyynsä nähden edullinen, 77 euroa vuodessa. Se korvaa tapaturman hoitokulut 8500 euroon asti ja maksaa haittakorvauksen euroon asti, mutta yli 75- vuotiaille sattuneita vahinkoja se ei korvaa. Väätäinen ei ole laskenut, paljonko yhtiö säästää tekemällä itse, mutta varmasti tuntuvan summan. alp KUVA: Anna-Liisa Pekkarinen i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista Ei piikkareissa liukkaille Kengät tulisi valita kelin mukaan. Talvioloihin soveltuu parhaiten kenkä, jonka pohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista eikä se kovetu kovalla pakkasellakaan. Kengän pohja on voimakkaasti kuvioitu ja pohjakuvio on sivuilta avoin. Viistetty kanta jatkaa pohjakuviota taaksepäin, jolloin se lisää askeleen rullaavuutta ja pohjan pitävyyttä. Jos uusien talvikenkien korkolappu on muovinen, se kannattaa vaihdattaa suutarilla pitävämpään kumiseen. Liukuesteet ja nastakengät tuovat lisäturvaa. - Kun hankkii liukuesteet, on syytä ottaa mukaan kengät, joiden kanssa niitä aikoo käyttää. Ennen ostopäätöstä voi sitten testata, miten helposti ne saa laitettua kenkien päällä ja otettua pois. Liukuesteiden valinnassa kannattaa huomioida, että ne voi tarvittaessa ottaa pois mahdollisimman helposti. Kovilla alustoilla kuten kivilattioilla käveltäessä liukuesteet voivat jopa lisätä tapaturmariskiä, opastaa suutari Hannu Heiskanen. Lähde: Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Liukastujan oma vastuu Liukastuneen omalla myötävaikutuksella on vaikutusta vakuutuskorvauksen määrään. Alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen vaikutti siihen, että korvausta soviteltiin oikeudessa (KKO 1953 II 83). Toisessa tapauksessa lapsi meni lasioven läpi ja asunto-osakeyhtiön vastuuta soviteltiin (KKO 1967 II 85). Sovittelun perusteista ei käy tapauksen kulku ilmi. Kiinteistönomistajan vastuu Poliisi ja pelastuslaitos varoittavat etenkin lauhtuvan sään takia katoilta putoavasta lumesta ja jäästä. Esim. Helsingin Töölössä nainen kuoli 20. helmikuuta jäätyään talon katolta pudonneen lumen ja jään alle. Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja siitä, ettei katolta tippuva lumi tai jää aiheuta vaaratilanteita. Kiinteistöliitto kehottaa kiinteistönomistajia seuraamaan kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi. Ensimmäisenä toimenpiteenä kiinteistönomistaja voi eristää vaara-alueen suojapuomeilla. Kiinteistöliitto kehottaa jalankulkijoita varomaan katolta tippuvaa lunta ja jäätä sekä muistuttaa, ettei jalkakäytävillä olevia suojapuomeja saa siirtää. KUVA: Anna-Liisa Pekkarinen Hallituksen puheenjohtaja Anneli Pirinen ja jäsen Irja Heikkinen päättivät hankkia taloyhtiölle naisten lumikolan, markkinoiden keveimmän ja pienimmän, jotta pienikokoiset ja vähävoimaiset jaksaisivat kolaa käsitellä. kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista Korjaus- ja energia-avustusten haku päättyy Korjaus- ja energia- ja terveyshaittaavustusten haku on parhaillaan käynnissä. Avustuksia myöntävät osittain kunnat, osittain ARA, joka on antanut ohjeet avustusten hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta. Kunnat ilmoittavat hakuajan päätyttyä ARAlle määrärahatarpeensa myöntämiinsä avustuksiin. ARA osoittaa määrärahaosuudet kunnille. Korjaus- ja energiaavustusten puhelin- ja sähköpostipalvelu ARAssa otettiin käyttöön korjaus- ja energia-avustusten suuren kyselymäärän takia keskitetty puhelinja sähköpostipalvelu. Palvelunumeroon ja uuteen sähköpostiosoitteeseen tulleisiin kysymyksiin vastaavat ARAn korjaus- ja energiaavustuksia käsittelevät asiantuntijat. Korjaus- ja energia-avustusten palvelun yhteystiedot: Puhelin: Sähköposti: korjausavustus.ara(at)ara. fi Palveluajat: ma-to klo Lisätietoja: ara.fi Avustukset 2012 enintään Kuntoarvioavustus 50 % Kuntotutkimus 50 % Huoltokirja-avustus 50 % Energia-avustukset 15 % 1. energiakatselmus (huoneistoalasta riippuen 720, 960, 1360 ) 40 % 2. lisälasi/etuikkuna 20 /ikkuna-m 2 15 % 3. ikkunoiden uusiminen (1W/m 2 K) 40 /ikkuna-m 2 15 % 4. parvekeovien uus/par (0,7W/m 2 K) umpi 110 /kpl 15 % parvekeovien uus/par (1,0W/m 2 ) lasiauk 110 /kpl 15 % 5. ulkoseinän lisäer (100 mm) minvilla tai vast 15 /m 2 15 % 6. yläpohjan lisäer (150 mm) minvilla tai vast 1,5 /m 2 15 % 7. Edellytetään tehtäväksi toimenpiteiden 2-5 yhteydessä (ei erillisenä toimenpiteinä) - ilmanvaihdon perussäätö 15 % - tarvittaessa korvaus- ja poistoilmavent. asentaminen 15 % - lämmitysjärjestelmän perussäätö 15 % - tarvittaessa patteri- ja linjasäätövent. uusim. 15 % Erikseen tehtynä 8. ilmanvaihdon lämmön talteenoton asentam. 15 % (tehtävä myös lämmitysjärjestelmän perussäätö) 9. liittyminen kauko- tai aluelämpöön 15 % Öljy- ja sähkölämmityksen korvaaminen uusiutuvaa energiaa käyttäviksi 1. Maalämpöpumppujärj. rakentaminen 20 % 2. Ilma-vesilämpöpumppujärj. rakentaminen 20 % 3. Pelletti- tai muun puuläm.järj. rakentaminen 20 % 4. Polttoainevaraston rakent. 3. kohd.varten 20 % 5. Aurinkoläm. tai aurinkosähk. käyttöönotto 20 % vain kohtien 1 3 yhteydessä Liikkumisesteen poistaminen 50 % Hissin rakentaminen hissittömään porraskäytävään 50 % hakuaika jatkuva Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kiljusen laatimaan yhteenvetopohjaan vuoden 2012 asetukset muokannut Lahden kaupungin aravatarkastaja Hannu Kittelä. i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista Jokatalvinen ongelma: Pistorasioissa roikkuvat auton lämmitysjohdot! Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan, muistuttavat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Isännöintiliitto. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Auton lämmitysjohdon kanssa on oltava huolellinen. Johdot tulee turvallisuussyistä aina irrottaa käytön jälkeen pistorasiasta ja pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Avoin KUVA: Mari Saarelainen pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva lämmitysjohto on vaarana esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille, ja lämmitysjohto rikkoutuu helposti vaaralliseen kuntoon, jos paikoitusalueen lumen luonti on koneellista. Lisäksi avoimena pidettävä kotelo on altis ilkivallalle. Lätäkköön tai lumisohjoon joutunut pistokytkin voi myös tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lämmitysjohdon kokonaan irrottamisen vaihtoehtona on, että johdon pää jossa kojepistoke on, ripustetaan niin korkealle, että kojepistoke on maasta ainakin 1,7 metrin korkeudella. Ripustuksen pitää olla niin tukeva, että lämmitysjohto ei pääse putoamaan siitä ja sitä ei helposti saa lämmitysjohdosta vetämällä irtoamaan ripustuksestaan. Taloyhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu taloyhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista. Mikäli havaitaan vaaratilanne, voi taloyhtiön edustaja, eli isännöitsijä, huoltomies tai taloyhtiön hallituksen edustaja, poistaa lämmitysjohdon pistorasiasta. Ei jatkojohtoja Auton lämmitysjohdon saa kytkeä vain suojamaadoitettuun ns. suojakosketinpistorasiaan. Lämmityspistorasiana ei saa käyttää rakennuksen sisällä tai kerrostalon parvekkeella olevaa pistorasiaa. Sisätiloista virran ottamiseen liittyy vaaratekijöitä. Jos auton lämmitykseen on kuitenkin tilapäisesti käytettävä jatkojohtoja, on lämmitys suoritettava valvottuna. Lasten on melko helppo avata tavalliset jatkojohtojen liitokset, jolloin heille saattaa aiheutua vaaraa. Autoilijan tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein lämmitysjohdon ja pistokkeiden kunto, sillä johtimien liittimien löystyminen saattaa aiheuttaa välittömän sähköiskun tai palon vaaran. Myös lohkolämmittimen kojevastake on syytä tarkistaa ja puhdistaa, jotta vältetään likaantumisen aiheuttamat vaarat. Taloyhtiöiden olisi hyvä laatia autoilijoille selkeät ohjeet pistorasioiden käytöstä. Samalla tulisi kieltää lämmitysjohtojen jättäminen irrallisina kiinni pistorasiaan. Lähde: Tukes kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa Uudessa ISA-järjestelmässä auktorisoinnin voi saada vain yritys. Aiemmin myönnettiin myös henkilöauktorisointeja ja ne olivat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. ISA-auktorisointi antaa taloyhtiöille kokonaiskuvan isännöintiyrityksestä ja se on myös yksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. ISA-auktorisoidussa isännöintiyrityksessä koko organisaation on toimittava ISA:n laatuvaatimusten mukaisesti. Auktorisoitu ja auditoitu isännöintiyritys on taloyhtiölle tae siitä, että yrityksen toiminta on johdonmukaista. Yritykselle ISA-auktorisoinnin arvo syntyy asiakkaiden tuntemasta luottamuksesta sitä kohtaan. Lisätietoja: org/ajankohtaista/1929.aspx Kiinteistöliitto: Älkää aliarvioiko hoitokuluja Asuinkiinteistöillä kovat ajat Poliitikkojen ja taloyhtiöiden on tehtävä vaativia päätöksiä. Asumisen kallistuminen ja maailmantalouden ongelmat varjostavat suomalaisen asunnonomistajan ja vuokramarkkinoiden osapuolten elämää tänä ja ensi vuonna, mikä vie voimavaroja kulutuksesta ja investoinneilta. Makrotaloudellisten riskien ohella vuonna 2012 on syytä kiinnittää huomiota taloyhtiöissä sääilmiöiden aiheuttamiin yllättäviin kulueriin. Viime kuukausien myrskyt ovat jo nyt osoittaneet vaarallisuutensa, eivätkä kaikki ongelmat ole vielä nousseet edes pintaan. Asuntoyhtiöiden kovat ajat vaativat nyt tarkkaa taloudenpitoa ja raakaa työtä. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten raju kasvu ja asumisen kustannusten nousuvauhti vaativat päättäjiltä asuinkiinteistöissä ja politiikan kentällä tehokasta johtajuutta ja suunnannäyttöä. Viime vuonna asuinkiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat peräti noin kahdeksan prosenttia. Tämän lisäksi kunnat ovat nostaneet tariffeja ja kiinteistöveroprosentteja kovalla kädellä. Asumisen kustannuksia nostavat myös työn kallistuminen erityisesti siivouspalveluissa. Lisäksi energiaverotuksen kiristäminen ja energiamääräysten uusiminen korjausrakentamisessa tuovat kiinteistöille huomattavia lisämenoja tulevina vuosina. - Hoitokuluja ei pidä ainakaan alibudjetoida vuodelle 2012 viime vuoden lopun kuukausien säästyneiden lämmityskulujen innostamina, korostaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. - On muistettava, että kiinteistöjen hoitovastikkeisiin vaikuttavat myös muun muassa kiinteistönhoito, isännöinti, vesi- ja jätevesimaksut, jätehuolto, kaapelimaksut ja vakuutukset. Onnekasta on ollut se, että vuoden 2011 syyskauden lämmitystarve keveni noin viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Alkaneen kevättalven 2012 lämmityslasku paljastuu vasta kevään myötä. Kiinteistöjä rasittaa yhä viime vuoden ylimääräisen lumen poiskuljettamisesta ja auraamisesta aiheutuneet ylimääräiset yhtiövastikkeet. Riskinä on, että maailman velkakriisin kärjistyminen kääntäisi euroalueen ja Yhdysvaltain taloudet kunnon alamäkeen, vuoden 2009 tapaan. Ongelmana on se, ettei taloutta pystytä ainakaan samoin keinoin nostamaan jaloilleen kuin vuonna Tällöin tultaisiin luultavasti pitkäkestoiseen talouslamaan. - Perusvaihtoehdossakin talouskasvu jää Suomessa korkeintaan olemattomaksi vuonna Ikävien asioiden mukava kääntöpuoli asuntoyhtiöiden kannalta on se, että vuonna 2012 hoitokulujen kasvuvauhti hidastuisi. Lisäksi, mikäli lumen määrä jäisi oikeasti pieneksi tänä talvena, hoitokuluista säästyisi kunnolla. Näitä säästyneitä vastikevaroja on syytä käyttää välttämättömien korjausten toteuttamiseen. Näin ei ainakaan lisättäisi korjausvelkaa vuonna 2012, Kero toivoo. i - kiinteistöviesti

9 kiinteistöviesti pohjois-karjala Pääkirjoitus Hallitukseen, mikäpä ettei Taas on se aika! Se aika, kun sinut on yhtiökokouksessa valittu hallituksen jäseneksi. Yhtiökokouksia parjataan yleisesti. Sanotaan, ettei niistä kuulla mitään hyvää. Tosielämässä on sopuisia ja vähemmän sopuisia kokouksia. Ihmisten vähäistä osallistumistakaan yhtiökokouksiin ei kannata jäädä voivottelemaan, vaan tietyt lain vaatimat päätökset viedään rivakasti läpi - vaikka joskus pienemmällä porukalla. Yhtiökokouksiin tullaan usein erilaisin intressein. Joku saattaa mennä kokoukseen varmana asian vastustajana, mutta poistuu kokouksesta lisätietoa saatuaan asian kannattajana. Valtakirjoja kerätään puolesta ja vastaan. Avustajia haalitaan osakkeenomistajille ja valtuutetuille. Sitä ennen osakkaat ovat käyneet kuumina rappukäytävissä ja piha-alueilla, kun esityslistan aiheista on pidetty varjokokoukset. On kerrottu myös, että sijoittajat käyttävät kaikki keinonsa vastustaakseen hankkeita. Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Ilahduttavaa oli kuulla yhdeltäkin kantahelsinkiläiseltä, viisirappuisessa yhtiössä sijoitusasunnon omistavalta, ettei hän edes tunnista huonosti vedettyä yhtiökokousta. Osakkaat ovat luontaisen kiinnostuneita taloyhtiön asioista, ja yhtiökokouksiin osallistutaan aktiivisesti. He eivät edes tunnista yhtiössään perinteistä kateutta, riitelyä ja suvaitsemattomuutta. Vaikka yhtiössä on useita vuokra-asuntoja, niin sijoittajat eivät torppaa korjaushankkeita. Etukäteisvalmistelun osuus on merkittävä päätöksenteossa. Jos kokouksessa äänestään, niin äänestetään, ja päätöksenteon jälkeen poliitikkojen kieltä käyttäen pulinat pois. Toki ennen päätöksen tekoa soisi keskustelun käyvän asiallisena. Ihmisten verkottuminen ja yhteinen tekeminen on hoidettava muualla kuin yhtiökokouksessa. Yhtiön henkeen vaikuttaa monenlainen toiminta. Syntymäpäivä- ja glögijuhlat sekä piirakoiden tekotalkoot tulevat mieleeni hyvinä yleisen tunnelman kohottajina. Kesän tullen pihajuhlat tai talkoot. Asukkaiden aktivoiminen asumiseen liittyvillä asiateemoilla. Näillä esimerkeillä en suinkaan tarkoita sitä, että hallituksen pitää hääräillä pitkin vuotta huvitoimikuntana. Yhteisöllisyydellä ja sen vaalimisella kun on jokaisella asukkaalla sormensa pelissä. On hyväksyttävä, että ihmisten sitoutuminen erilaisiin aihekokonaisuuksiin on muuttunut projektiluontoiseksi. Enää ei olla jonkin asian takana vuosikausia, vaan kiinnostus on lyhytaikaisempaa. Mikä saa nykyajan kiireisen miehen tai naisen taloyhtiönsä hallituksen jäseneksi. Kenties mietit itsekin, mikä asia sai sinut liikahtamaan ulos omalta mukavuusalueeltasi. Hallituksen jäseniltä vaaditaan nykyään jos minkälaisia taitoja. Käytännössä hallituksen jäsenet eivät välttämättä yksilöinä ole moniosaajia, mutta yhdessä ammattinsa osaavan isännöitsijän kanssa ovat. Joskus on paikallaan, että hallituksen jäsenyyttä markkinoidaan riittävän ajoissa ennen yhtiökokousta. Näin ei itse yhtiökokouksessa enää tarvitse arvuutella, keitä ehdottaa hallitukseen. Ympyrä sulkeutuu. Osallistumisen mielekkyys lähtee jo yhtiökokouksesta. Haluatko itse ja naapurisi tulla yhtiökokoukseen. Mikseipä, kun talolla on selvä suunta, selvä tahtotila ja hyvä johto sitä toteuttamassa. Halutaan, että yhtiön asiat ovat kunnossa, ja yhtiön halutaan kehittyvän tiettyyn suuntaan. Ei hampaat irvessä, vaan osakkaita kuunnellen ja heidän mielipiteitänsä arvostaen sekä näistä kompromissi muodostaen. Kaikki kunnia maailmanlaajuisesti ainutlaatuiselle hallinnolliselle ja taloudelliselle rakennelmalle, asunto-osakeyhtiölle. Hyvä demokratia hyvä me! Kiinteistöliitto Itä-Suomi Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja kiinteistöviesti II -

10 kiinteistöviesti pohjois-karjala Asunto-osakeyhtiölain uudistuminen Kalle Klaavo, Sirja Antikainen ja Kari Naakka ovat outokumpulaisia isännöitsijöitä, joiden toimintasäteeseen kuuluvat myös Polvijärvi, Liperi, Viinijärvi ja Käsämä. Outokummun talot ovat luvuilta, yksi uusi kerrostalo rakennettiin vuonna 2008 ja rivitalo Kerrostalojen asukkaat ovat pääosin senioriväkeä. Osa asunnonostajista on juurilleen palaavia entisiä outokumpulaisia. Pienet asunnot menevät pääosin sijoittajille vuokra-asuntokäyttöön, onhan Outokumpu opiskelukaupunki, jossa asukkaita on noin KUVA: Anna-Liisa Pekkarinen KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Outokumpulaiset isännöitsijät toivovat, että saavat kohtuudella aikaa tarjouksen laatimiseen. Ei tarjousta voi antaa puhelimessa. Taloyhtiöön pitää tutustua, jotta tietää paljonko isännöitsijän työtä talo vaatii. Se on molempien osapuolien etu, sanovat Kalle Klaavo, Kari Naakka ja Sirja Antikainen. II - kiinteistöviesti

11 kiinteistöviesti pohjois-karjala aiheutti tarjouspyyntöryöpyn Pienillä paikkakunnilla tehokas naapurivalvonta Ikäihmiset häiriytyvät helposti nuorten elämästä. Klaavo, joka on myös kiinteistönvälittäjä, kertoo että kun asunto tulee myyntiin, myyjää saatetaan jopa ohjeistaa sopivan ostajan valintaan. Ei-sopivasta asukkaasta voivat häiriöilmoitukset olla herkemmässä. Klaavolla on tapana häiriövalituksen saatuaan lähettää aiheuttajalle tekstiviesti, jossa hän kehottaa antamaan tapahtumista kirjallisen selvityksen. Ellei sitä tule, se on myöntö, ja häiriön aiheuttaja saa huomautuksen hallitukselta. Naakka taas on kokenut, että henkilökohtaiset puhuttelut tehoavat myös, joskaan dokumenttia ei keskustelusta jää. Yleisesti he arvelevat, että pienellä paikkakunnalla asutaan huolellisemmin, ilmeisesti koska naapurivalvonta on tarkempaa. Outokummussa jo hallitusammattilaisia Uuden asunto-osakeyhtiölain tultua voimaan isännöitsijöille tuli tarjouspyyntöruuhka. Sivutoimisesti isännöityjen talojen hallitukset tunsivat epävarmuutta kasvaneiden vastuiden vuoksi ja halusivat siirtyä ammattiisännöintiin. Tarjouksia saatettiin pyytää yksilöimättä ja ylimalkaisesti, esimerkiksi vain puhelimessa, ymmärtämättä kokonaisuutta. - Ei tarjousta voi tehdä summittaisesti, tutustumatta taloon, Antikainen korostaa. Isännöitsijän on tiedettävä tarjousta antaessaan, miten suuritöinen talo ehkä on, missä valmiudessa sen kirjanpito on ja mitä remontteja saattaa tulla. Muutoin hän ei osaa varata riittävästi aikaa uuden kohteen asianmukaiseen hoitoon. Isännöitsijät korostavat sujuvan hallitusyhteistyön merkitystä. Outokummussakaan ei hallituksiin tahdo saada jäseniä. Muutamissa taloissa onkin jo hallitusammattilaiset. Kari Naakka pitää sitä loistoratkaisuna. - Eläkkeelle jääneet aktiiviset ihmiset ovat löytäneet tästä kiintoisaa tekemistä. Oman talonsa hallitustyön lisäksi he ovat suostuneet naapuritalojen hallituksiin, kun heitä on vain osattu pyytää. Palkkiot eivät ole heille se kannustin, vaan mielenkiinto asiaan. Naakka toivoisi myös enemmän aktiivisuutta hallituksilta. - Ei isännöitsijä ole suuri päällikkö, vaan taloyhtiön palkkaama juoksevista asioista huolehtija. Viiden vuoden suunnitelma oltava ajan tasalla Antikainen on tiedottaja luonteeltaan ja tiedottaa aktiivisesti. Hän kokee, että kun osakas tietää asioista, joutuu hän myös ottamaan vastuun asumisestaan. - Kun haluan varmistua, että tiedotteeni varmasti huomataan, laitan sen ulko-oveen A3-koossa. Mitä lyhyempi teksti, sen varmemmin se luetaan. Klaavo epäilee runsaan tiedottamisen passivoittavan asukkaita. Antikainen muistuttaa kunnossapitotarveselvityksen päivittämisestä. - Hallituksen kuuluu tehdä selvitys ja sen on myös huolehdittava, että siinä pitäydytään. Selvitys voi vaikuttaa asunnonostajien päätöksiin. Hallitus on vastuussa, jos muutokset jätetään kirjaamatta selvitykseen ja asunnon ostanut on ollut tietämätön tulevista remonteista. Isännöintipalkkiot pienemmät Eroaako pienillä paikkakunnilla isännöinti sitten isommista paikkakunnista? - Ei eroa, paitsi siinä suhteessa, että me tunnemme asukkaamme, ja työmääräämme nähden palkkiomme ovat minimaaliset, Naakka sanoo. Isännöitsijät ovatkin maltillisesti nostaneet palkkioitaan, sillä heillä on samat tehtävät hoidettavanaan kuin isojen kaupunkien isännöitsijöillä. Klaavon mukaan Tampereella saisi palkkion kertoa 4,5:llä. Erillispalkkioita he veloittavat esimerkiksi isojen remonttien läpiviennistä. Tuntevatko isännöitsijät, että heidän työtään kuitenkin arvostetaan? - Minä ainakin. Työni on itsenäistä ja antoisaa, Antikainen kuukausipalkkaisena isännöitsijänä sanoo. Yrittäjäisännöitsijät Klaavo ja Naakka arvostavat myös itsenäistä ja vaihtelevaa työtä, joskin se saisi näkyä myös viivan alla. Koejäsenyydestä pysyvään jäsenyyteen Antikainen on liittänyt lähes kaikki asunto-osakeyhtiönsä Kiinteistöliiton maksuttomiksi koejäseniksi tämän vuoden ajaksi. Keskimääräinen jäsenmaksu on noin 200 euroa taloyhtiön koosta riippuen. Mikään yhtiö ei ole vielä ilmoittanut, ettei haluaisi jatkaa jäsenyyttä jatkossa. Isännöitsijät käyvät Kiinteistöliito Itä-Suomen isännöitsijöille järjestämissä koulutustilaisuuksissa. He toivovat, että isännöitsijätilaisuuksia ja hallituksille järjestettyjä kiinteistöiltoja olisi myös Outokummussa. alp Tervetuloa kaikki uudetkin koejäsenemme toimintaamme mukaan! kiinteistöviesti II -

12 kiinteistöviesti pohjois-karjala Polvijärveläisetkin löysivät Kiinteistöliiton Polvijärveläinen As Oy Polvikoto on 17 huoneiston ja kolmen talon rivitaloyhtiö. Vuokko Tanskanen on toiminut yhtiön puheenjohtajana pian kaksi vuotta. Topakka rouva muutti miehensä kanssa Tuusulasta takaisin kotikonnuilleen muutama vuosi sitten. Polvikodossa asuu ikäihmisiä: Pohjoiskarjalaiset kylät tyhjenevät ja ikääntyvä väki muuttaa palvelujen luo. Pakko, koska kylissä ei enää palveluja ole. Isännöitsijä korvaamaton Tanskanen on aktiivinen puheenjohtaja. Yhdessä hallituksen ja isännöitsijä Kalle Klaavon kanssa hän luotsaa taloyhtiötä. Tanskanen korostaakin moneen kertaan hallituksen, puheenjohtajan ja isännöitsijän yhteistyön tärkeyttä. - Enhän minä pystymetsästä tulleena muutoin tietäisi, miten asiat pitää hoitaa. Taloyhtiön hallinto on tiimityötä, jonka pitää toimia ja jokaisen on siihen sitouduttava, hän painottaa. Polvikodossa jokaisella hallituksen jäsenellä on oma vastuualueensa. Yhtiössä on tehty korjauksia, muun muassa tasakatto muutettu harjakatoksi ja ulko-ovet vaihdettu. Yhtiö on myös pyytämässä kuntokartoitustarjouksia talon kokonaistilanteen selvittämiseksi. Kiinteistönhuolto on ulkoistettu, sillä Tanskasen mukaan ei vanhusten ja huonokuntoisten voi odottaa hoitavan talonmiesvuoroja. Talkoilla tehdään, mitä jaksetaan, viime keväänä esimerkiksi varastontyhjennystalkoot. Asukkaat pitävät grillijuhlia kesäpäivinä ja muutenkin luonnollista kanssakäymistä on runsaasti. Oikea tieto antaa varmuutta Vuokko Tanskanen kokee puheenjohtajuuden haastavana ja mielenkiintoisena tehtävänä. Hallitus kokoontuu noin 5 kertaa vuodessa, ja isännöitsijä osallistuu kokouksiin aina. - Pienissä asioissa pidämme sähköpostikokouksia, Tanskanen kertoo. Polvikoto liittyi Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistykseen ja sitä kautta Suomen Kiinteistöliittoon. - Näin saan oikeaa tietoa ja ongelmatilanteissa Kiinteistöliiton jäsenyys on turvana takana, Tanskanen kuvaa. Hän lukee tarkkaan kiinteistöalan ammattilehdet, Suomen Kiinteistölehden ja Kiinteistöviestin, ja kierrättää ne hallituksella. Internetistä hän etsii tietoa, taloyhtio.net -sivustolle hän kirjautuu taloyhtiön jäsennumerolla, sen yhtiö saa liittyessään Kiinteistöliittoon. Polvikodolle ovat avautumassa omat kotisivut, jotka kuuluvat jäsenhintaan. Tanskanen on kaukokatseinen: vaikka netinkäyttäjät ovat talossa harvassa, voi tilanne myöhemmin olla toinen. Jäsen saa alennuksen sähkölaskuunsa Puheenjohtaja lähtee mielellään koulutustilaisuuksiin, joita Pohjois- KUVA: Anna-Liisa Pekkarinen Karjalan Kiinteistöyhdistys järjestää taloyhtiöille, jos vain kyyti ajokortittomalle järjestyy. Tilaisuudet järjestetään yleensä Joensuussa. Hän pyrkii saamaan mukaan myös muiden taloyhtiöiden hallituksia. - Polvijärvellä ei Kiinteistöliitosta tiedetty mitään. Nyt tietävät, kun minä olen kertonut. Itse hän sai kuulla taloyhtiöiden edunvalvojasta ja puolueettomasta tietokanavasta isännöitsijältä. Tiedonjanoisena Tanskanen innostui heti, samoin koko hallituksen väki. - Olimme ensimmäisen vuoden maksuttomana koejäsenenä. Isännöitsijän hyvien kokemusten vuoksi päätimme liittyä. Jäsenmaksumme on vuodessa 212 euroa, jonka lisäksi saamme jäsenetua sähkölaskusta Pohjois-Karjalan Sähköltä. alp II - kiinteistöviesti

13 tutkimus ja kehittäminen Tutkimus: Asukkaat pitävät isännöintiä asiantuntevana ja rehellisenä Taloyhtiössä asuvien mielestä isännöinti on asiantuntevaa, rehellistä ja luotettavaa ja isännöinti huomioi taloyhtiön tarpeet. Eniten parannettavaa asukkaat näkevät isännöinnin aktiivisuudessa. Asukkaiden näkemykset isännöinnistä selviävät Isännöintiliiton teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus kertoo myös, miten tärkeänä asukkaat pitävät isännöinnin eri tehtäviä. Tärkeimpinä pidettiin viestintää taloyhtiön asioista ja korjaushankkeiden järjestämistä. Hyvin tärkeinä isännöinnin tehtävinä asukkaat pitivät myös korjaussuunnitelman esittämistä hallitukselle sekä asumiskustannusten vahtimista. Vähiten tärkeänä isännöinnin tehtävänä pidettiin asukkaiden asumisviihtyvyydestä huolehtimista. Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen uskoo tämän johtuvan siitä, että asumisviihtyvyydestä huolehtiminen ei ole perinteisesti kuulunut isännöinnin rooliin. - Tulevaisuudessa asukkaat odottavat isännöinniltä vastuun ottamista myös asumisviihtyvyyteen vaikuttavista asioista, Kauranen uskoo. Asukkaiden mielestä isännöintiyritykset ovat suoriutuneet selvästi parhaiten taloyhtiön hallinnon hoitamisesta. Kauranen arvioi tämän johtuvan siitä, että hallinnon hoitaminen on perinteisesti ollut isännöinnin keskeinen tehtävä, josta on sovittu isännöintisopimuksissa. Asukkaiden mielikuvissa isännöintipalveluihin sisältyvät yleisimmin korjaushankkeiden järjestäminen, viestintä asukkaille taloyhtiön asioista sekä korjaus- ja perusparannussuunnitelman esittäminen taloyhtiön hallitukselle. - Asukkaat toivovat isännöinniltä aktiivista roolia taloyhtiön johtamisessa, Kauranen tulkitsee. Isännöintiliiton teettämässä mielikuvatutkimuksessa kartoitettiin mielipiteitä isännöintitoimialasta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus loppuvuodesta Vastaajia oli 1148 ja he olivat iältään vuotiaita. Vastaajat asuivat kerros- tai rivitaloyhtiöissä, jotka käyttävät isännöintiyritysten palveluja. 73 % vastaajista asui omistusasunnossa. Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa Eniten asiakkaiden reklamoimia rakentamisen takuuvirheitä sattuu viimeistelyssä. Omaperustaisen asuntotuotannon takuuvirhekustannukset ovat Rakennusteollisuus RT:n kyselyn mukaan yli tuplaantuneet vuodesta 2006 vuoteen Niiden osuus rakentamiskustannuksista nousi 0,6 prosentista 1,4 prosenttiin. Urakkatuotannossa takuuvirhekustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan vähentyneet. Korkeimmalla käytiin vuonna 2006, jolloin takuukustannusten osuus oli 1,1 prosenttia rakentamiskustannuksista. Alimmillaan eli 0,6 prosentissa se oli vuonna Yleisimmin asiakkaiden reklamoimia rakennusvirheitä sattuu viimeistelyssä. Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin myös vuositarkastuksen jälkeisistä virhekustannuksista, joissa oli takuukustannuksia enemmän vaihtelua. Vuonna 2009 käytiin huipulla, 2,1 prosentissa, mutta seuraavana vuonna päädyttiin jo huomattavasti matalammalle tasolle. Kymmenen vuoden jälkeen paljastuvat rakennusvirheet ovat takuuvirheitä suurempia ja siten kalliimpia. RT:n jäsenyrityksiltä kysyttiin takuuvirhekustannusten määrää vuosina ja yleisimpiä rakennusvirheitä. Kysely lähetettiin noin 30 rakennusyritykselle, joista 13 vastasi. Vastaajien joukossa on suuria toimijoita, kuten YIT, NCC ja Skanska. Rakennusvirheiden top Parvekeovien ja ikkunoiden asennusongelmat, kuten virheelliset säädöt 2. Halkeamat seinissä ja katoissa 3. Vesikattojen vesivuodot 4. Sisäpintojen virheet, erityisesti parkettien asennusvirheet ja kolhut 5. Kylpyhuoneiden virheelliset kaadot ja laatoituksen saumauspuutteet 6. Parvekkeiden pintarakenteiden puutteet ja lasitusongelmat 7. Piha-alueet ja pihamuurien puutteet, kuten viemäreiden painumat ja puutteet 8. Julkisivuelementtien puutteelliset saumaukset 9. Pihakansien vedeneristyksissä olevat ongelmat 10. IV-laitteiden virheelliset ja puutteelliset säädöt kiinteistöviesti i -

14 tutkimus ja kehittäminen Suomalaiset pitävät tulipalon riskiä pienenä Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tulipaloa pienenä tai olemattomana riskinä; miehistä 75 % ajattelee näin. Tieto perustuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja If Vahinkovakuutusyhtiön paloturvallisuuskyselyyn. Suomessa tapahtuu yli 3500 asuntopaloa paloa joka vuosi. Esimerkiksi 10 vuoden aikavälillä tulipalo kohtaa jo melkoista määrää suomalaisista ja heidän lähipiiriään. - Tuli voi pahimmillaan maksaa ihmishenkiä ja polttaa koko kodin sekä siellä olevan irtaimiston, kun taas parhaimmillaan ainoastaan yksittäinen laite tuhoutuu. Tulipalo on kuitenkin vaarallinen palon tyypistä huolimatta. Tuli, savu sekä tulipalon sammutusja pelastustyöt aiheuttavat kodille aina vahinkoa, vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen Ifistä sanoo. Tulipalotilanteessa oikean toiminnan osaaminen on kullanarvoista. Alkusammutustoimet ja pelastautuminen on fiksua harjoitella etukäteen. Tositilanteessa aikaa empimiseen ei ole, vaan on toimittava nopeasti ja tehokkaasti. Noin neljännes tulipaloista sammutetaan tai sitä rajoitetaan alkusammutusvälinein. Alkusammutustoimilla voidaan siis vähentää merkittävästi vahinkoja. - Tärkeintä tulipalossa on pelastaa Turvallisuuskävely Taloyhtiössä vaarassa olevat ja pelastautua itse. Alkusammutusta voi yrittää, jos sen voi tehdä itseään vaarantamatta. On tärkeää rajata paloa sulkemalla ovet poistumisreitin varrelta, muistuttaa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Taloyhtiökohtaista turvallisuuskävelyä voi tiedustella Pohjois-Savon Pelastusalan Liitosta, p Turvallisuuskävely edistää turvallisuutta kiinteistössä ja piha-alueilla. Jokainen huoneisto saa pelastautumisohjeen. Toiminta on maksullista. lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Osakkeenomistajalla ei oikeutta kotitalousvähennykseen kattoremontista KHO on päättänyt, ettei se tutki valituslupahakemusta Turun hallinto-oikeuden ratkaisusta (Turun HAO /0686/3), jossa katsottiin, ettei ulkokatto liittynyt osakeomistuksen perusteella hallittuun huoneistoon siten, että se olisi ollut osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. Tapauksessa A ja hänen puolisonsa B omistivat yhdessä rivitalomuotoisen asunto-osakeyhtiö C:n osakkeen, joka oikeutti hallitsemaan yhtä huoneistoa. A ja B olivat vaatineet, että heille myönnetään kotitalousvähennys kustannuksista, jotka olivat aiheutuneet heidän hallitsemansa huoneiston katon muutostöistä tasakatosta harjakatoksi. Yhtiölle oli vuonna 2003 myönnetty toimenpidelupa tasakaton muuttamiseksi harjakatoksi. Yhtiö oli päättänyt, että kukin osakas saa halutessaan toteuttaa työn itsenäisesti omalla kustannuksellaan. A ja B toteuttivat hallitsemansa huoneiston yläpuolisen katon muutostyön vuonna Turun hallinto-oikeus totesi, että asunto-osakeyhtiö vastaa muun muassa omistamansa rakennuksen katon muutostöistä ja muusta kunnossapidosta. Ulkokatto ei liittynyt osakeomistuksen perusteella hallittuun huoneistoon siten, että se olisi ollut osa asuntoa kotitalousvähennyksen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa. A:lla ja B:llä ei siten ollut yhtiön yhden huoneiston hallintaan oikeuttavan osakkeen omistajina oikeutta vaatimaansa kotitalousvähennykseen. KHO antoi asiassa päätöksen taltionumero 164. KHO ei tutki valituslupahakemusta. i - kiinteistöviesti

15 lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Uusi pelastussuunnitelmaohje voi säästää ihmishenkiä Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto kannustavat kaikkia hallituksia ja isännöitsijöitä tutustumaan sisäasiainministeriön uuteen ohjeeseen, joka auttaa laatimaan taloyhtiöille toimivan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelma opastaa, mitä asukkaan pitää tehdä, jos kotitalossa on pitkä sähkökatkos, joku liukastuu ja loukkaa itsensä pihalla, naapurissa on tulipalo tai vesiputki on katkennut, eikä taloon tule vettä. Uusi pelastuslaki korostaa, että pelastussuunnitelma laaditaan taloyhtiön ja asukkaiden tarpeisiin. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa arjen turvallisuutta. Pelastusuunnitelman laatii hallitus, ja isännöinti tukee hallitusta taloyhtiön turvallisen arjen rakentamisessa. Hyvin johdetussa yhtiössä on varauduttu yllätyksiin ja suunniteltu, miten tieto kulkee asukkaille poikkeustilanteissa. Asukkaat mukaan Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pohdittava, mitä riskejä juuri tässä yhtiössä on ja miten kotitalosta saadaan entistä turvallisempi paikka asua. Kiinteistön erityispiirteet on huomioitava esimerkiksi siinä, miten varaudutaan pitkään sähkökatkokseen. Jos talossa on sähkölämmitys, vaikuttaa sähkökatkos hyvin konkreettisesti asukkaisiin. Erityisen tärkeää on saada asukkaat mukaan pohtimaan turvallista arkea. Kerrostalon pelastussuunnitelmassa on kerrottava esimerkiksi, ettei lastenrattaita saa turvallisuussyistä säilyttää rappukäytävässä. Vaaratilanteissa ne voivat olla poistumisen esteenä ja palaessaan ne tuottavat myrkyllisiä kaasuja. Asukkaat kannattaa perehdyttää pelastussuunnitelmaan vaikkapa jakamalla se jokaiseen huoneistoon. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto olivat mukana Sisäasianministeriön pelastussuunnitelmaohjeen laatimisessa. Ohje löytyy esim. Kiinteistöliiton nettisivuilta osoitteesta KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO T 43 ottanut kantaa kerrosalaan laskettavan asuintilan määrittelyyn. Tapauksessa oli kysymys siitä, tarvitaanko ullakkotilan asuintilaksi rakentamiseen hakea rakennusluvan lisäksi myös poikkeamista asemakaavasta, ja po. tapauksessa näin olisi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan pitänyt toimia. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 3 momentti kuuluu seuraavasti: "Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran." Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseistä lainkohtaa ei ollut tulkittava siten, että ullakkotilat tai niiden osa luettaisiin kerrosalaan sillä perusteella, että ne olivat otettavissa käyttöön asuintiloiksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu varainsiirtoverovapauden edellytyksistä Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaisun (Rovaniemen HAO , 11/0661/1) mukaan verovapaan luovutusvoiton edellytyksiä harkittaessa perheen tytärtä, joka oli asunut lukioopintojensa takia kyseisessä asunnossa toisella paikkakunnalla, oli pidettävä perheenjäsenenä, vaikka kahden vuoden asumisaika ei ollutkaan vielä kulunut hänen täyttäessään 18 vuotta, vaan täyttyi vasta täysi-ikäiseksi tulon jälkeen. Vanhempien oli hallinto-oikeuden mukaan katsottava vastanneen lukiossa opiskelleen tyttärensä koulutuskustannuksista mahdollistamalla tämän asuminen kysymyksessä olevassa huoneistossa. Asunnon luovutusvoittoa oli näin ollen pidettävä verovapaana. kiinteistöviesti i -

16 Talous- ja veroasiat Vuoden 2012 talousarvio-ohje jäsenkiinteistöille Talousarvio-ohje vuodelle 2012 on laadittu ja sitä on päivitetty Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Ohjeen löydät: net/omaetusivu/talous/talousarvioohje2012 Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto lähetti tammikuussa kiinteistöjä koskevat tiedot lämmön, veden, jätehuollon, kaapeli-tv:n, kiinteistöveron ja sähkön kustannuksista Iisalmessa, Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Varkaudessa toimiville ammattiisännöitsijöille. Emme julkaise tietoja enää nyt tässä Kiinteistöviestissä, kun asuntoyhtiöiden talousarvioita on ehditty käsitellä yhtiökokouksissa jo parin kuukauden ajan. markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannusten nousu 2,8 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 2,8 prosenttia vuoden 2012 tammikuussa edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,1 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 2,6 prosenttia ja muut panokset 5,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=100. i - 10 kiinteistöviesti

17 i tapahtumia ja julkaisuja Suomen Kiinteistölehti: Kuntotutkimuksesta tuli hyväksytty Markkinoilta ei enää löydy montaa suunnittelijaa tai urakoitsijaa, jotka alkaisivat toteuttaa julkisivuremonttia ilman edeltävää kuntotutkimusta. Näin kertoo Suomen Kiinteistölehti numerossaan 1/2012. Artikkelissaan "Kuntotutkimuksesta tuli hyväksytty", lehti toteaa, että urakoitsijat ovat selvästi havainneet, mitä seuraa jos "suunnittele ja toteuta" -periaatteella ryhdytään työhön väärillä lähtöoletuksilla. - Tällöin remontti voidaan joko ali- tai ylimitoittaa, mistä seuraa pahoja ongelmia tai rahan menetystä, varoittaa artikkelissa Julkisivuyhdistys ry:n puheenjohtaja Mikko Tarri. Kiinteistölehdessä käydään myös läpi, mitä vaikutuksia taloyhtiön remontilla on vuokrasuhteeseen. Remontit vaikuttavat monella tavalla osakkaan ja vuokralaisen arkeen. Vuokranantajaosakas joutuu paitsi avaamaan kukkaronnyörejä, myös pohtimaan remontin vaikutuksia vuokrasuhteeseen. Varatuomari Katriina Sarekosken artikkelissa etsitään vastauksia mm. kysymyksiin, mitä ja milloin vuokralaiselle remontista ilmoitetaan, onko vuokralaisella oikeutta vuokranalennukseen sekä milloin ja kuka vuokrahuoneistoon voi mennä? Suuri ammattiomistaja on laskelmoiva, mutta asiakastakin kuunteleva remontoija. Erot korjauspäätöksien perusteissa asuntokiinteistöjen suuromistajan ja yksittäisen asunnon omistajan välillä ovat suuria. Artikkelissa "Asuntojen markkinakelpoisuus takaa vahvan kassavirran" suurta ammattiomistajaa VVO:ta edustava kiinteistöjohtaja Eero Saastamoinen valottaa, kuinka kiinteistökannan arvo määräytyy pitkäjänteisessä hallinnoinnissa muulla kuin pullantuoksulla. - Oleellista meidän tyyppisellemme asuinkiinteistöjenomistajalle on vuokratuotto ja kassavirta. Rakennusten korjaustoimenpiteet tehdään suunnitelmallisesti eikä liian aikaisin. Niiden avulla omaisuuden arvo säilyy ja toivottavasti nouseekin, jolloin se on käytettävissä vakuutena kasvatettaessa omaisuutta uustuotannolla ja uushankinnoilla, linjaa Saastamoinen VVO-yhtymä Oy:n suhtautumista korjaustoimintaan. Nämä ja monet muut ajankohtaiset artikkelit löydät taloyhtiöiden oman lehden, Suomen Kiinteistölehden numerosta 1/2012. Suomen Kiinteistölehti kaikkiin mobiileihin laitteisiin ipad, Galaxy ja muut tabletit, iphone, Nokia Lumia ja loput älykännykät, perinteiset ja kannettavat tietokoneet. Näistä kaikista laitteista löydät kohta Suomen Kiinteistölehden, sen tärkeimmän sisällön ja tuoreimmat uutiset. Taloyhtiöiden oma lehti on kevään kuluessa ladattavissa mihin tahansa mobiiliin lukulaitteeseen ja luettavissa missä ja milloin tahansa olit sitten Levitunturin laella, Hangon saaristossa, Jyväskylän keskustassa tai Sipoon korvessa. Seuraamme aikaamme, ja yli kahta miljoonaa asukasta edustavien taloyhtiöiden lehtenä ja niiden puolestapuhujana tahdomme näkyä entistä vahvemmin myös uudemman median puolella, Suomen Kiinteistölehden päätoimittaja Asko Sirkiä perustelee. Sirkiän mukaan näin lehti haluaa tavoittaa myös nuorimmat lukijansa, jotka ovat tottuneet siihen, että ovat milloin tahansa parin näppäilyn päässä ajankohtaisesta tiedosta. Perinteistä, kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvää painettua Suomen Kiinteistölehteä uusilla ratkaisuilla ei ole tarkoitus korvata. Kyse on pikemminkin niin lehden lukijoille ja ilmoittajille tarjottavasta uudesta lisäpalvelusta tilanteessa, jossa perinteisen painetun ja uuden, sähköisen median raja-aidat madaltuvat ja eri kanavat tukevat toisiaan omilla vahvuuksillaan. Enemmän tietoa Suomen Kiinteistölehden mobiiliratkaisuista ja niiden saatavuudesta ja aikatauluista löydät pian osoitteesta fi. Kymmenesti vuodessa ilmestyvä Suomen Kiinteistölehti on alansa johtava julkaisu ja taloyhtiöiden oma lehti. Se tarjoaa ajankohtaista tietoa, käytännön ratkaisuja ja elää vahvasti mukana taloyhtiöiden arjessa ja asumisessa. Lehteä julkaisee Kiinteistöliitto ja sillä on jo lukijaa. Numerokohtainen keskilevikki on kappaletta. Taloyhtiö voi tilata lisäksi Kiinteistölehden jäsentarjouksena kaikille hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle todella edullisesti: lisävuosikerta (10 numeroa) vain 22 euroa vuodessa + joka kolmas lisävuosikerta ilmaiseksi! Huomaathan, että yksi vuosikerta tulee jäsenmaksuun kuuluvana jäsenyhtiön ilmoittamaan osoitteeseen. Lisätilaukset: kiinteistöviesti i - 11

18 kolumni i Lumikaaos = talvi Etelän lumikaaokselle on meillä muualla Suomessa oma nimensä. Se on talvi. Ei siinä sen kummempaa. Meitä lumi ei yllätä, sen sijaan kehäkolmosen sisäpuolella se yllättää joka vuosi. Kyllä naarattaa! Onhan kinoksissa tietysti oma riesansa. Mihin lumi taloyhtiöissä kasataan? Miten väylät auotaan? Lumitraktorilla, talkkarivuoroilla, vai kukin kolailee omatuntonsa mukaan, kun sille päälle sattuu. Asuimme nuorena perheenä rivitalossa, jossa lumityöt tehtiin säästösyistä talkoilla. Talkoot tarkoittivat käytännössä perheemme isää ja naapurin Pasia. Nuorilla miehillä ei nokka kauan tohissut, kun käytävät olivat lumesta puhtaat, mutta kyllä talkoot joskus heidän mieltään kirvelivät. Synkkä pilvi leijaili isännän otsalla, kun hän viideltä aamulla sonnustautui kolan varteen lumituiskuun, kun muut vetelivät sikeitä. Ei naarattanut. Toisaalta, ei hän olisi itsekään töihinsä päässyt lumitöitä tekemättä. Eikä mies ikinä valittanut, olihan talossamme paljon ikäväkeä, joiden auttaminen tuntui hyvältä. Nyt asun omakotitalovuosien jälkeen taas säästäväisessä rivitaloyhtiössä. Sama peli jatkuu. Pari miestä ja teinipoikani tekevät lumityöt, muut eivät pysty iän, sairauksien tai kotoa poissaolojen vuoksi. Itsekin lymyillen hipsin autolleni, jos en ole ehtinyt lumitöihin. Selittelyähän se on. Yksi tosiasia siinä kylläkin on, jota ei tulla ajatelleeksi. Lumikolat ovat naisille ja vähävoimaisille liian raskaita! Pitäisikö taloyhtiöiden hankkia lumentyöntimiä, tai edes yksi pieni kevyt kola niitäkin on jotta vähävoimaisetkin jaksaisivat osallistua. Kyllä naarattais. Hirvittää, jos huonosti tehtyjen lumitöiden vuoksi joku ulkopuolinen liukastuu pihallamme. Taloyhtiöhän se siitä vastaa. Hiekoitushiekka on visusti lukkojen takana, eikä sitä taideta viitsiä sieltä kaivaa. Jotkut säntilliset yhtiöt kuuluvat ostaneen kevyitä helposti liikuteltavia hiekoituskärryjä, mutta ei lapio yhtään hassumpi vempele ole. Vielä karmaisevampi ajatus on lumen tai jään niskaan putoaminen. Hiljattain Helsingissä taas kuoli jalankulkija, kun kerrostalon katolta tippui jääpuikko päähän. Jälleen etsitään vastuullista. Onko se hallitus, isännöitsijä, kiinteistönhuolto. Ei näitä ikäviä tapaturmia koskaan voida täysin estää, vaikka kuinka syylliset löytyisivät. Sääolosuhteiden muutokset voivat olla nopeita. Ehtiikö työstä vastuussa oleva ajoissa joka paikkaan. Viime talvena putosi meidänkin katoltamme lumikinos oman oveni eteen. Ulos ei päästy kuin naapurin avittamana. Olisiko pitänyt reagoida aikaisemmin. Ei naarattanut. Miksi taloyhtiöt eivät sitten reilusti osta palvelua, ei se niin kallista ole. Asuminen ei ole ilmaista missään, pakko on hellittää kukkaron nyörejä, vaikka itku pääsisi. Eräs isännöitsijä vinkkasi, että hän käyttää talojen pikkuaskareissa mökkitalkkareita. Heillä on halvempi tuntitaksa ja samalla tulee tuettua paikallista yksinyrittäjyyttä. Kiinteistönhuollot ovat usein ylityöllistettyjä, eivätkä ehdi kaikkialle samaan aikaan. Voisikohan semmoinen mökkitalkkari tehdä osan lumitöistä ja heittää ne hiekatkin pihalle, ehkä samalla puuhata yhtä sun toista muutakin. Sitten kyllä naarattais. Anna-Liisa Pekkarinen anna-liisa.pekkarinen@dnainternet.net i - 12 kiinteistöviesti

19 Kurssitusta jäsenyhtiön hallituksen jäsenille pätevyyttä taloyhtiön hallinnossa työskentelyyn Kurssi-ilta nro 3 Keskiviikkona klo Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Naturan auditorio N100, Yliopistokatu 7 Kurssi-illan tavoitteena on kannustaa taloyhtiöiden hallituksen jäseniä ja puheenjohtajia oman osaamisensa kehittämiseen ja luoda edellytykset kehittää hallitusten tietotaitoa kouluttautumalla. Turvallisuusjohtaminen taloyhtiössä Pelastuslaki ja pelastussuunnittelu Talvikunnossapidon erityiskysymyksiä Avainturvallisuus Valvontakamerat Autopaikat ja irtisanominen Kurssi-ilta on maksuton jäsentaloyhtiöiden edustajille, muille kurssi-ilta maksaa 150 euroa henkilöltä. Kahvitarjoilu klo Kouluttajana toimii Suomen Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Tiina Hallberg. Ilmoittautuminen viimeistään : anne.verger@kiinteistoliitto.fi tai Taloyhtiöiden hallintoa, tekniikkaa ja taloutta käsittelevä 12 eri aiheen ja eri paikkakunnilla järjestettävä kurssitilaisuuksien sarja päättyy arviolta vuonna Kursseillemme eniten osallistuneiden jäsenyhtiöidemme edustajien keskuudesta arvotaan päätteeksi noin 500 euron arvoinen kiinteistöalan messumatka Helsinkiin ja palkitaan taloyhtiö Kiinteistöalan Kustannuksen kirjalahjalla. Tämän kurssi-illan jälkeen ovat vuorossa vuosina seuraavat aiheet: hyvä hallintotapa, asuntoosakeyhtiölain jatkokurssi, yhtiökokousmenettely, korjaushankkeet, puheenjohtajakurssi, tilintarkastus, kiinteistön talous, asukasviestintä ja onnistunut putkiremontti. Luennoitsijoina kursseilla toimivat Suomen Kiinteistöliiton asiantuntijat. Kiinteistöliitto Itä-Suomi järjestää kurssien lisäksi vuosittain kiinteistöilloissaan muutakin maksutonta koulutusta jäsentaloyhtiöiden luottamushenkilöille. Maaherrankatu 15, Kuopio Puh mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi

20 Ensimmäiset puheenjohtajien aamukahvit toukokuussa Pohjoiskarjalaisten jäsenyhtiöiden ensimmäiset hallitusten puheenjohtajien aamukahvit tarjotaan Joensuussa klo Lounasravintola Pinjassa, osoitteessa Kirkkokatu 11. Tervetuloa! Aamukahveilla puhutaan viemäriremontin hankesuunnittelusta. Siitä saatuja kokemuksia kuvaa yhdistyksen hallituksen jäsen Hannu Riikonen. Huomaa, että tämä on ainoa kutsu puheenjohtajien aamukahveille! Joten merkitse tilaisuus kalenterisiisi ja ilmoittaudu tarjoilun vuoksi etukäteen toimistollemme 3.5. mennessä. Pinjassa on istumapaikkaa. Mikäli puheenjohtajien aamukahvit näyttävät kiinnostavat jäsenyhtiöidemme edustajia, niin tarkoituksemme on järjestää niitä jatkossakin. Kutsut tilaisuuksiin tullaan lähettämään sähköpostitse, joten toivomme saavamme sähköpostiosoitteet kutsun lähettämistä varten. Pohjois-Karjalan yhdistyksen 95-vuotisjuhlavuoteen liittyy muutakin uutta tekemistä: Kiinteistöpaneeli vuosikokouksen jälkeen maksuton jäsenille Taloyhtiötapahtuma-matka Helsinkiin omakustannushinta 90 e/hlö Olemme lähettäneet viikolla 9 näistä molemmista tapahtumista erikseen kutsun postitse taloyhtiön ilmoittamaan osoitteeseen. Toivomme runsasta osallistumista. Lisäksi huomioinet takasisäkannessa olevan kutsun kurssi-iltaan 18. huhtikuuta Joensuussa. Tervetuloa joukolla mukaan! ENERGIAN- SÄÄSTÖ 80% SAMSUNG LED Maailman suurimman LED-valmistajan tuotteet suoraan maahantuojalta. LED lamppujen etuja Syttyvät heti Toimivat pakkasessa Suuri valoteho Miellyttävä värisävy Hyvä värintoisto Saksalaista laatua ammatti- ja taloyhtiökäyttöön. Yli 100 vuoden kokemus lamppujen valmistuksesta. Ralux Ready Polttoikä tuntia! Paras ratkaisu rappukäytäviin rajoittamaton sytytysten määrä! Lem-Kem Oy Vieterikatu 11, LAHTI puh , fax lemkem@lemkem.fi, Edustajamme Pohjois-Karjalassa: Heino Pellikka LEM-KEMILTÄ SAAT MYÖS: Heti täysi valotehokkuus Sytytysten määrä ei vaikuta polttoikään Takuu 2 vuotta! Esim. Ralux Ready :lla sytytyksellä (100 sytytystä / vrk) laskennallinen käyttöikä n. 14 vuotta! Tavallinen energiansäästölamppu esim sytytystä (100 sytytystä / vrk), laskennallinen käyttöikä rappukäytävässä 2 kuukautta