Saattohoito Kuopiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saattohoito Kuopiossa"

Transkriptio

1 Saattohoito Kuopiossa Nykytilanne ja kehittämisehdotus Moniammatillinen saattohoidon työryhmä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ SAATTOHOIDOLLA TARKOITETAAN? SAATTOHOITO HARJULAN SAIRAALAN SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖSSÄ Saattohoitoyksikön henkilöstö ja tilat Kotihoidon tukeminen Moniammatillisuus Omaisten merkitys Tukihenkilötoiminta SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖN TOIMINTALUKUJA JA KUSTANNUKSET KOTISAATTOHOITO KUOPIOSSA Kotisaattohoidon nykytilanteen kuvaus Kotisaattohoidon kehittämistarpeet ja toiveet KUNNALLINEN SAATTOHOITOMALLI Saattohoidon edellytykset Hoitolinjausten merkitys Porrasteisen saattohoidon erityisosaaminen Kotisaattohoidon järjestäminen Kunnallinen saattohoitokoti Saattohoitotoiminnan edellytyksiä Vapaaehtoistyön kehittäminen LOPUKSI... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 3 1. MITÄ SAATTOHOIDOLLA TARKOITETAAN? Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelta 2010 antamassa selvityksessä Hyvä saattohoito Suomessa on laaja selvitys saattohoitosuosituksista asiantuntijakuulemiseen perustuen. Saattohoitosuositusten tarkoituksena on turvata hyvä saattohoito jokaisen kuolevan ihmisen oikeutena. Saattohoitosuositukset koskevat kuolevan ihmisen hoitoa, hoidon suunnittelua ja järjestämistä sekä henkilöstön osaamista. Hyvän saattohoidon toteutumista tukee hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi ja erityisesti sen velvoite kärsimyksen lievittämiseksi. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaissut suositukset terveydenhuollon yhteisestä arvoperustasta (2001), saattohoidosta (2003) ja vanhusten hoidosta (2008). ETENE:n julkaisussa Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa (2001) todetaan, että Suomella on hyvät edellytykset saattohoitoon. Julkaisussa korostetaan, että potilaiden omia toiveita oman elämänsä viime hetkien hoidosta tulee huomioida yhä enemmän. Kuolevan potilaan hoidon kehittämisessä tarvitaan entistä enemmän keskustelua, yhteistyötä ja informaatiota. Kotisaattohoitoon tulee suunnata voimavaroja. Saattohoito-ohjeissa korostetaan saattohoitoneuvottelujen laatua, hoitotahdon toteutumista ja saattohoidon järjestelyjä. Suomessa saattohoidon ohjauksen perustana ovat Lääkintöhallituksen sairaanhoitolaitoksille vuonna 1982 antamat terminaalihoidon ohjeet. Ohjeissa korostetaan saattohoidon inhimillisyyttä ja sellaisten hoitotoimien välttämistä, jotka eivät oleellisesti vaikuta sairauden ennusteeseen. Ohjeen yleisenä periaatteena on, että potilas voisi elää saattohoitovaiheen ilman vaikeita oireita tai kipuja, haluamassaan ympäristössä omaistensa ja läheistensä seurassa. Potilaan toivomukset saattohoidossa tulisi ottaa huomioon eikä hänen pitäisi kokea itseään hylätyksi tai jäädä yksin, ellei hän itse ole sitä toivonut. Hoitopaikan valinnassa korostetaan, että potilaalla tulisi olla oikeus valita joko koti- tai sairaalahoito. Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus ja jonka jäljellä oleva elinaika arvioidaan lyhyeksi. Sairauteen ei ole enää tarjolla ennustetta parantavaa hoitoa. Saattohoito perustuu potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon. Saattohoito on arvoperusteista toimintaa. Sen eettisinä arvoina ovat hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus sekä oikeudenmukaisuus. Saattohoidossa potilas saa hyvän perushoidon, hänen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiinsa vastataan, hänen oireitaan lievitetään ja hänen omaisiaan tuetaan. Potilaan saattohoitosuunnitelma perustuu potilaan ja omaisten ilmaisemiin arvoihin, päämääriin, tarpeisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös toiveisiin. Saattohoitopäätös tulee tehdä ennen kuin potilas siirtyy

4 4 saattohoitoon. Asiasta keskustellaan potilaan ja mikäli hän sallii myös hänen omaistensa ja läheistensä kanssa. Hoitopäätökset kirjataan potilaskertomukseen. Saattohoitopäätös on juridinen päätös. Saattohoitopotilaan hyvä elämänlaatu muodostuu siitä, että hänestä huolehditaan, että hän tuntee olonsa turvalliseksi, osallistuu itseään koskeviin hoitoratkaisuihin sekä kokee säilyttävänsä oman elämäntapansa ja arvonsa ihmisenä. Saattohoidon toteuttaminen vaatii yhteistyötä ja riittävästi erikoiskoulutettua ammattitaitoista henkilökuntaa. Suositus saattohoitoyksikön henkilöstömitoituksesta on yksi hoitaja vuodepaikkaa kohti. Kuolemasta puhutaan avoimesti ja kiertelemättä, mutta keskusteluun ei pakoteta. Kuoleva ihminen kokee itsensä usein turvattomaksi, levottomaksi, alakuloiseksi, surulliseksi, masentuneeksi ja avuttomaksi. Hänen ympärillään tulee olla riittävästi tilaa, mieluiten oma huone, jossa hän voi olla rauhassa omaistensa ja läheistensä kanssa. Omaiset ja läheiset arvostavat myönteistä ja avointa ilmapiiriä ja hoitoympäristöä, jossa tunteita voi ilmaista vapaasti. Omaisille ja läheisille annetaan riittävästi aikaa ja hoitoyhteisössä pyritään kiireettömään tunnelmaan. Omaisille ja läheisille tarjotaan mahdollisuutta olla yhteydessä saattohoitoyksikköön myös potilaan kuoleman jälkeen. Suurin osa saattohoitopotilaista on pitkälle edennyttä syöpää sairastavia. Saattohoitopäätös on syöpätaudeissa selvemmin tehtävissä ja myös oireet usein vaativat saattohoidon erityisosaamista. Muissa kuolemaan etenevissä sairauksissa saattohoitopäätöksiä sen sijaan tehdään harvoin johtuen tautitilanteiden hankalasti ennakoitavissa olevista ennusteista. Myös tiedonpuutos saattohoidosta vaikuttaa asiaan. Perustieto saattohoidosta tulisi olla kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Vaativampi osaaminen sen sijaan tulisi keskittää saattohoidon osaamiskeskuksiin porrastetusti. Pieni osa hyvin vaativista tilanteista tulisi edelleen hoitaa erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan suurin osa saattohoitopotilaista voidaan hyvin hoitaa kunnan järjestämässä saattohoitoyksikössä. On sanottu, että hyvän kuoleman laadun varmistaminen edellyttää aina ammattitaitoa: yksikön työntekijöiden on osattava tukea potilaita ja omaisia kuoleman lähestyessä. Hyvä saattohoito edellyttää moniammatillisen tiimin osaamista. Ympärivuorokautinen tuki ja apu ovat saattohoidossa välttämättömiä niin laitos- kuin kotihoidossa. Arkkiatri Risto Pelkonen on sanonut, että kuolevan potilaan kohtelu on lääkintätaidon humaanisuuden koetinkivi ja jokaisen hoitoyksikön hoidon laadun tärkein mittari. (1.osion laatija: Hanna Seppä)

5 5 2. SAATTOHOITO HARJULAN SAIRAALAN SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖSSÄ Saattohoidon tukiyksikkö toimii Harjulan sairaalan Kivelän kiinteistössä katutason kerroksessa osasto 7A tiloissa. Osastolla hoidetaan kuopiolaisia aikuisia pääsääntöisesti syöpää sairastavia saattohoitovaiheessa olevia potilaita. Saattohoitosuosituksiin pohjaten pyrkimyksenä on ollut tarjota saattohoito potilaan omien toiveiden mukaisesti joko kotona tai tukiyksikössä. 2.1 Saattohoitoyksikön henkilöstö ja tilat Saattohoidon tukiyksikkö 7A kuuluu osastokokonaisuuteen, joka jakautuu kolmeen toiminnallisesti erilaiseen osaan. Kaksi muuta ovat 7B pitkäaikaishoitoa tarvitsevien ja 6 vaikeasti dementoituneiden osasto. Osastot ovat tilojen suhteen toisistaan erillään. Osasto 7A ja B ovat samassa tasossa, ja niitä erottaa sairaalan yleinen käytävä ja hissiaula. Osasto 7B on rakenteellisesti paljolti 7A:n kaltainen. Osasto 6 on kerrosta alempana. Näillä on yhteinen osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. Hoitajat sijoittuvat osastokokonaisuudessa pitkälti omien toiveidensa ja koulutuksensa mukaisesti. Työvuorojärjestelyt on pyritty järjestämään siten, että vuorossa olisi aina myös sairaanhoitaja päiväsaikaan. Yövuoroissa on yleensä kaksi lähihoitajaa. Yöaikana sairaanhoitajan työpanoksen saattohoidon tukiyksikköön on tarvittaessa huolehtinut Harjulan sairaalan osastojen 1, 2 ja 6 sairaanhoitajat. Osaston muutto 7A tiloihin keväällä 2013 kasvatti potilaspaikkalukua ja johti hoitohenkilöstön kohdalta jossain määrin uusiin järjestelyihin. Osastonhoitajan vaihtuvuus on ollut saattohoidon tukiyksikön yksi haasteista, ja sen osalta tilanne pyritään vakauttamaan kevään 2014 aikana. Joulukuussa 2013 osaston täyttöasteeksi hyväksyttiin 71 %, jolloin tavoitteena on kymmenen potilasta. Hoitohenkilöstövahvuus on 0.75 osaston ollessa täysi ja 0.88, kun kymmenen paikkaa on täynnä. Saattohoidon tukiyksikössä on kahdeksan potilashuonetta, joista seitsemän ovat ns.2h huoneita. Yksi on pieni 1h huone. Osaston täyttöasteen ollessa 71 %, on kuudella potilaalla mahdollisuus 1h huoneeseen ja näistä viidessä huoneessa on mahdollisuus tarvittaessa omaisen yöpyä. Kaksi huonetta on 2h huoneena käytössä. Virallinen potilaspaikkamäärä on 14. Kaikki potilashuoneet ovat pieniä ja niistä puuttuvat omat wc- ja peseytymistilat. Suurimmasta osasta huoneista on näkymät Harjulan sairaalan ja yliopiston / KYS:n väliselle alueelle. Oman haasteensa ovat muodostaneet eristystä (yleensä bakteerikannan vuoksi) tarvitsevat potilaat. Vuodepotilaiden hoitoneuvottelut on pidetty potilashuoneissa, ja osaston ollessa täydempi on potilaan ja omaisten tarvitsemaa yksityisyyttä ollut hankala turvata. Osasto 7A:n kanslia kolmen eri yksikön yhteisessä käytössä (mm. hoitajien työlistat sijaitsevat kansliassa) aiheuttaen liikennettä saattohoitoyksikön tiloissa. Kahvihuone on osasto 7A ja B:n yhteinen, ja kulku huoneeseen on saattohoidon tukiyksikön kanslian kautta. Työrauhaa on ollut ajoittain haasteellista löytää. Lääkehoitohuone on pieni ja sen vuoksi ajoittain tilaltaan riittämätön. Lääkärin kanslia sijaitsee osaston tiloissa ja sitä käytetään mm. omaisten kanssa käytäville

6 6 keskusteluille. Osastonhoitajan ja osastonsihteerin huoneet sijaitsevat os7a ja B:n kanssa samassa tasossa, mutta erillään osaston omasta tilasta. Potilaiden käytössä olevat kaksi wc:tä sekä peseytymistila sijaitsevat osaston käytävän varrella. Osastolla on varapoistumistienä tuuletusparveke, mitä on käytetty parveketilana. Varapoistumistie johtaa suoraan sairaalan paikoitusalueelle. Sairaalan sisäpihalle yhteys on esteetön ja piha on saavutettavissa myös sängyllä kuljettaen. Osastolla on pieni päiväsali, jossa itse liikkuva tai pyörätuolissa istuva potilas omaisineen voi viettää aikaa. Päiväsali on avoimessa yhteydessä osaston käytävään. Vainajien siirto osastolta Harjulassa sijaitsevaan kylmiöön tapahtuu osaston vieressä olevan hissin kautta. Käytävän ajoittainen vilkas käyttö sairaalan muihin yksiköihin, mm. hammashoitoon, on aiheuttanut ajoittain ongelmia. Lisäksi tukiyksikön vieressä olevassa juhlasalissa järjestetään päiväsaikaan paljon erilaisia tilaisuuksia, viriketoimintaa, musiikkiesityksiä ja koulutuksia. Sairaalateologi käy yksikössä usein ja ajoittain on ollut haasteellista löytää yksityistä tilaa tarvittaville keskusteluille. Alustava ajatus osasto 7A ja B:n yhdistämisestä (katso tarkemmin kohta 3) on tilapäisenä ratkaisuna nykyistä järjestelyä parempi. Pitkäaikaisena ratkaisuna se on kuitenkin edelleen riittämätön saattohoidon edellyttämiin tarpeisiin. Ratkaisussa jää edelleen puuttumaan huonekohtaiset wc- ja peseytymistilat ja henkilökunnan tilat jäävät edelleen osin toisistaan erilleen. Myös saattohoitotoiminnan edellyttämät yleiset tilat (esim. potilaiden ruokailun mahdollistaminen muualla kuin potilashuoneessa) jäävät riittämättömiksi. Lisäksi vapaaehtoistoiminnan laajentaminen edellyttää toisenlaisia väljempiä tilaratkaisuja. 2.2 Kotihoidon tukeminen Saattohoidon tukiyksikön tärkeänä tehtävänä on ollut pyrkiä toimimaan tarvittaessa tukiosastona sitä tarvitseville kotihoidossa oleville potilaille. Saattohoidon tukiyksikköön tullaan lääkärin lähetteellä. Kaikki potilaat eivät tule suoraan osastolle. Tuolloin potilaille ja heidän omaisilleen on annettu soittolupa ja mikäli paikka löytyy, on se järjestetty. Osa omaisista ja potilaista on halutessaan käynyt tutustumassa yksikköön jo etukäteen. Kun potilas ei ole sisään kirjattuna osastolle, vastaa tuolloin kotihoidon järjestelyistä avopuolen sektori. Monet potilaat ovatkin käyttäneet kotiloman mahdollisuutta. Tuolloin hoitovastuu on saattohoidon tukiyksiköllä ja potilaalla on varmuudella paikka osastolla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kotikäyntejä ei saattohoidon tukiyksiköstä ole nykyisillä resursseilla pystytty järjestämään. Kotihoidon osalta potilaiden hoidon jatkuvuus ja tuen merkitys on korostunut saattohoidon tukiyksikön toiminnan aikana erityisesti omaisten taholta. Kotisaattohoito on erittäin haasteellista ja kotiin annettavan tuen tulisi olla ammattitaitoista kattaen ympärivuorokautisen avunannon. Saattohoito kotona vaatii myös potilailta ja omaisilta sitoutumista ja runsaasti voimavaroja. Omaiset ovat raskaassa elämäntilanteessa ja asianmukaisen tuen tarpeessa. Usealta eri taholta saatava pirstaleinen ammattitaidoltaan vaihteleva taso on ongelma, mihin saattohoidon tukiyksikkö on pyrkinyt apuaan tarjoamaan.

7 7 2.3 Moniammatillisuus Saattohoidon tukiyksikössä on pyritty toiminnan alusta lähtien kehittämään moniammatillista yhteistyötä potilaiden ja heidän omaistensa parhaaksi. Yhteistyötä tehdään erikoissairaanhoidon, kotihoidon, kotiutusyksikön, sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin ja sairaalateologin kesken. Kaikilta eri ammattiryhmiltä on toivottu asiantuntemusta saattohoitoon ja tuomiin erityishaasteisiin. Moniammatillinen työryhmä on kokoontunut noin kerran kuukaudessa. Myös kotisairaalan mahdollisuutta osallistua jatkossa saattohoitopotilaiden ympärivuorokautiseen kotihoitoon selvitellään. 2.4 Omaisten merkitys Omaisten huomioiminen saattohoidossa on tärkeää. Omaisten antama tuki läheiselleen mahdollistaa hyvän saattohoidon toteutumisen. Saattohoidon tukiyksikössä ei ole erikseen rajoitettuja vierailuaikoja, vaan osastolla omaiset saavat olla ja tulla omien voimavarojen mukaan. Omaisia on pyritty rohkaisemaan olemaan läheistensä lähellä ja tukena puutteellisista tiloista huolimatta. Saattohoitovaiheessa yksityisyyden tarve lähtee monista lähtökohdista: yksityisyyden perusoikeudesta, hankalista oireista ja sosiaalisista syistä. Tarvittaessa omaisella tulisi myös olla halutessaan mahdollisuus yöpyä läheisensä luona osaston paikkatilanteesta riippumatta. Ajoittain paikkatilanteen vuoksi on yksityisyyden turvaaminen kaikille oikeudenmukaisuutta noudattaen haastavaa. Saattohoidon tukiyksikkö pyrkii palvelemaan potilaita ja heidän läheisiään saattohoidon eri vaiheissa mahdollisimman kattavasti. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää potilaan elämänlaatua, tarjota hyvää oireenmukaista hoitoa, tukea jäljellä olevien voimavarojen säilymistä, perhekeskeisyyttä ja saattohoitopotilaan läheisten selviytymistä. Omaisille koko saattohoitoyksikön toiminnan ajan on kehitetty ja järjestetty ns. muistoiltoja noin kolme kuukautta potilaan kuoleman jälkeen. Muistoillat on koettu monin tavoin merkityksellisinä niin omaisille kuin osaston toimintaa kehittäville työntekijöille. Muistoilloissa on henkilökunnasta ollut säännöllisesti paikalla sairaalateologi, osastonlääkäri, osastonhoitaja / apulaisosastonhoitaja sekä ajoittain muita osaston hoitajia. Käytännössä muistoiltoja on järjestetty n. 6 kertaa vuodessa ja yhden tilaisuuden kesto on n. 1 ½ tuntia. Jokaiselle saattohoitopotilaan lähiomaiselle on lähetetty muistoiltakutsun yhteydessä myös osaston toimintaan liittyvä kysely, josta saatuja palautteita on käytetty osaston toiminnan kehittämiseksi.

8 Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta on nähty merkitykselliseksi ja sen tulisi olla tärkeä osa saattohoitoa. Tukihenkilöitä on ollut saatavilla niin syöpäyhdistyksen kuin sairaalaystävien (ev.lut.) kautta. Uusia tukihenkilöitä tullaan kouluttamaan sairaalaystävien kautta vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on laajentaa vapaaehtoistoiminnan eri muotoja ja samalla madaltaa kynnystä vapaaehtoispalveluiden suhteen. (2.osion laatijat: Tarja Heikkinen ja Hanna Seppä) 3. SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖN TOIMINTALUKUJA JA KUSTANNUKSET Kuopion sairaalapalveluissa kuolee vuosittain n. 270 henkilöä. Saattohoidon tukiyksikössä toteutuneiden saattohoitojen määrä tästä vuonna 2013 oli 106. Hoitojakson pituus oli keskimäärin osastolla 7 (sisältää 7A ja 7B) 82,9 vrk, 7A osalta 3 viikkoa. Osasto 7 hoitopäiväkustannus vuonna 2013 oli 204,40 ja tehtyjen paikkavähennysten jälkeen 2014 tammi-maaliskuun kustannusten mukaisesti 251,69 / hoitopäivä. Potilasvirtaseurannan perusteella kotisaattohoitoon annettavan tuen osuus on vastannut noin %:a saattohoitoyksikön toiminnasta. Osa koetuista ongelmista saadaan ratkaistua, kun palvelurakenteen muutoksen mukaisesti 7B:n pitkäaikaislaitoshoidon tila luontaisen poistuman myötä vapautuu. Mikäli 7B ainoa 4-h huone muutetaan oleskeluhuoneeksi, 7A ja 7B (yhteensä 13 huonetta) 2-h- huoneet muutetaan pääosin (11 kpl) 1-h huoneiksi ja jätetään 2 huonetta 2-h huoneiksi, käytettävissä olisi 15 sairaansijaa, joiden kustannus 100 % kuormitusasteella olisi tämän hetken kustannustasolla 294,11 / hoitovuorokausi. Hoitohenkilökuntamitoitusta saataisiin silloin korjattua suosituksen mukaiselle tasolle ja mahdollistettua ns. jalkautuva hoitaja. Muutos ei kuitenkaan poista huonekohtaisten wc- ja pesutilojen puutetta. Vaihtoehtoisia toimitiloja haetaan. Tila- ja sijaintiratkaisuissa on huomioitava kokonaistoiminnallisuus sekä tilojen että 24/7 toiminnan järjestämisen tarpeiden osalta. (3.osion laatija: Tuija Jääskeläinen)

9 9 4. KOTISAATTOHOITO KUOPIOSSA 4.1 Kotisaattohoidon nykytilanteen kuvaus Kuopion kaupungissa eri kotihoitoalueilla alueen kotisairaanhoitaja hoitaa saattohoitopotilaat kuten muutkin alueensa asiakkaat. Eri alueilla saattohoitopotilaat hoidetaan kunkin hoitajan tapojen ja kykyjen mukaan. Hoitajilla on erilaiset valmiudet/uskallus hoitaa saattohoitopotilaita kotona. Toimipaikkakoulutuksella pyritään turvaamaan kaikille alueille tasavertainen saattohoito. Kotisaattohoidossa hoidettiin v.2013 yhteensä 22 potilasta, joista kotona loppuun saakka 4 potilasta. 14 KYSissä ja 6 saattohoidon tukiyksikössä. Saattohoitopotilaan hoitopolku ja ohjeistus kotihoitoon on tehty. Kotihoidossa saattohoidosta vastaa joko alueen ksh lääkäri tai omalääkäri. Lääkäreillä ja hoitajilla on mahdollisuus konsultoida KYS:n syöpäosaston, palliatiivisenpkl:n ja/ tai Harjulan saattohoidon tukiyksikön lääkäreitä. Ilmoitus kotisaattohoitopotilaan kotiutumisesta tulee jatkohoidosta vastaavalle taholle, kotiutusyksikön tai kotihoidon sairaanhoitajalle. Joissakin tapauksissa ilmoitusta kotiutumisesta ei tule lainkaan. Kotisaattohoitopotilaan hoidon järjestäminen on haastavaa. Nykytilanteessa ongelmana on lähes aina saattohoitopäätöksen puuttuminen ja kotihoidon resurssien suuntaamisen vaikeus. Kotisaattohoitopotilaan asioissa kotisairaanhoitaja tekee yhteistyötä mm. sairaalan, terveyskeskuksen vastaanoton, sosiaalitoimen, omaishoidontuen, apuvälinelainaamon, apteekin, vammaispalvelun ja omaisten kanssa. Ilta-, yö- ja viikonloppuhoito on pirstaleista sisältäen useita eri toimijoita: kotiutusyksikön sairaanhoitaja, Esperin yöpartio, kotihoidon tiimin työntekijä ja/tai omainen. Eri vuorokauden aikoina omainen tai asiakas joutuu soittamaan eri paikkoihin tarvitessaan apua kotiin. Yhteistyö kotihoidon ja saattohoidon tukiyksikön välillä toimii hyvin, konsultointi on aina mahdollista. Tarvittavan osastopaikan saaminen on helpottunut saattohoidon tukiyksikön paikkajärjestelyiden myötä. Tämä tukee sitä, ettei kotisaattohoitopotilas joudu yhteispäivystyksen kautta KYS:n osastolle. 4.2 Kotisaattohoidon kehittämistarpeet ja toiveet Saattohoitopäätös pitää olla tehtynä selkeästi jokaiselle kotisaattohoitoon tulevalle potilaalle. Mahdollisesti tarvittava osastopaikka kotisaattohoitopotilaalle pitää olla saatavilla saattohoidon tukiyksiköstä aina kun sitä tarvitaan. Tämä tuo turvaa kotona oleville, asiakkaalle ja omaiselle sekä kotona hoitavalle henkilökunnalle. Osaltaan tällainen järjestely vähentää kotihoidon pirstaleisuutta sekä lukuisia yhteydenottotahoja. Ympärivuorokautinen tuki järjestyy näin saattohoidon tukiyksikön kautta.

10 10 Kotisaattohoidon voisi järjestää keskitetysti saattohoidon tukiyksiköstä käsin. Siellä olisi kotisaattohoidon sh (tai kaksi) osana osaston tiimiä ja irrotettavissa tarvittaessa kotikäynneille kotisaattohoitopotilaan luo. Asiakkaan siirtyminen kotoa osastolle ja päinvastoin toteutuisi tässä mallissa joustavasti (matalan kynnyksen periaate) ja turvallisesti. Myös tuki kotihoidon tiimille olisi saatavilla nopeasti tutulta ja ammattitaitoiselta hoitajalta. Tällainen järjestely mahdollistaisi kotisaattohoidon tasavertaisen laadun kaupungin eri alueilla. Kotisaattohoidon kehittäminen ja laadun varmistaminen olisi osa em. kotisairaanhoitajan tehtäväkuvaa. Toisena vaihtoehtona kotisairaalatoiminnan laajentuessa ja kehittyessä kotisaattohoitopotilaiden hoitoa voitaisiin koordinoida kotisairaalan sairaanhoitajan toimesta. (4.osion laatijat: Hanna Urjanheimo ja Heli Seppänen)

11 11 5. KUNNALLINEN SAATTOHOITOMALLI 5.1 Saattohoidon edellytykset Saattohoitoa on kehitetty Kuopiossa, mutta saattohoidon edellytykset toteutuvat vain osalla potilaista nykyisillä resursseilla. Säätiöpohjaisissa saattohoitokodeissa Suomessa on jo niiden toimintojen alkutaipaleella todettu, että siirtyminen lähemmäksi kodinomaisia olosuhteita palvelee tätä potilasryhmää parhaiten. Sairaalaosasto ei ole kaikille saattohoitovaiheessa paras vaihtoehto. Ympäristön on palveltava potilaiden omaisten mahdollisuutta olla läheisensä vieressä rauhallisessa tilassa turvaten yksityisyyttä kuoleman lähestyessä. Potilaan toive saada olla omassa kodissaan tulee turvata ympärivuorokautisella avunsaannilla sekä mahdollisuudella hakeutua päivystyksen sijaan tuttuun tukiyksikköön. Saattohoidon järjestämisen tulee lähteä saattohoidon edellytysten tarkastelusta ja niiden toteutumisesta käytännön tasolla. Potilaita ja heidän omaisiaan tulee kohdella tasa-arvoisesti niin olosuhteiden kuin lääketieteellisen hoidonkin osalta taustasta ja tilanteesta riippumatta. Tuottavuusohjelman Palliatiivisen hoidon työryhmän tekemä esitys palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) uudesta toimintamallista tukee saattohoidon kehitystä omalta osaltaan. 5.2 Hoitolinjausten merkitys Hoitolinjausten tekeminen ennen saattohoitoyksikköön siirtymistä on oleellista niin potilaan itsensä, lähiomaisten kuin myös hoitohenkilöstön kannalta. Saattohoitopäätöksen tekeminen edellyttää asiantuntemusta. Yhteistyötä on jo tehty KYS:n palliatiivisen pkl:n ja syöpätautien osaston kanssa. Jatkossa pääpainon tulee olla muidenkin erikoisalojen hoitolinjausten, erityisesti saattohoitopäätösten selkiyttämisessä ja sujuvien potilassiirtojen toteuttamisessa. Erikoissairaanhoidosta potilas tulee siirtää perusterveydenhuollon puolelle turvallisesti ns. saattaen vaihtaen. Selkeä hoitolinjaus on tarpeellinen myös kotihoidon osalta. Koska oireenmukaisen ja saattohoidon välinen raja on ajoittain vaikea määrittää, voisi oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen olla jatkossa esim. potilaskertomukseen kirjattava viesti erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon jonkin tietyn erikseen sovittavan tahon kautta (esim. kotisaattohoitopotilaista vastaava sairaanhoitaja). Potilaiden siirtyminen mahdollistuisi joustavasti aktiivisemman hoidon piiriin tarpeen mukaan. Näin potilaat välttyisivät ikävältä ja epätarkoituksenmukaiselta väliinputoamiselta, missä mikään taho ei käytännössä ole hoitovastuussa.

12 Porrasteisen saattohoidon erityisosaaminen Saattohoidon porrastus on oleellisessa osassa hoitoketjun suunnittelua. Perustason saattohoito tulee järjestää jokaisessa perusterveydenhuollon yksikössä. Vaativampi saattohoidon osaaminen keskitetään saattohoidon tukiyksikköön. Kaikkein vaativin saattohoito keskitetään edelleen KYS:iin (esim. äärimmäisen hankalat ja harvinaiset kiputilanteet). Jo nyt ja tulevaisuudessa kuntaliitosten myötä saattohoidon erityisosaamisella on yhä tärkeämpi merkitys. Vaikka tavoitteena on hoitaa potilaita lähellä heidän kotejaan, ei se aina ole paras mahdollinen ratkaisu joko oirehoidon vaativuuden ja/tai sosiaalisten syiden vuoksi. Hoitopaikan valinnassa tulisikin olla riittävää joustavuutta. Saattohoidon tukiyksikön rooli on vaativamman hoidon lisäksi tarjota konsultaatiomahdollisuutta sekä koulutusta alueellisesti. Palliatiivisen lääketieteen erityisosaaminen tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuden olla osana palliatiivisen lääketieteen koulutusta sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. 5.4 Kotisaattohoidon järjestäminen Asianmukaisen kotisaattohoidon mahdollistaminen edellyttää saattohoidon keskittämistä sekä erityisosaamista. Luontevinta on yhdistää saattohoidon tukiyksikön kanssa saman katon alle saattohoitopotilaiden kotihoidosta vastaava toiminta esim. osaston sisäisin järjestelyin. Asiantuntemus ja potilaiden tuttuus ovat avaintekijät kotihoidon onnistumiselle. Tämä takaa turvallisuuden ja luottamuksen selvitä kotona apujen turvin mahdollisesti kuolemaan saakka. Kotikuolemat ovat olleet harvinaisia, ja potilaiden avuntarpeen ja avunsaannin kotioloissa tulee jatkossa paremmin kohdata myös Kuopiossa. Turvattomuus sekä asiantuntemattomuus ovat osaltaan siirtämässä painopistettä turhiin tutkimuksiin sekä päivystyskäynteihin. Potilaiden siirtyminen joustavasti tarvittaessa kotoa tukiyksikköön tulee turvata vuorokauden ajasta riippumatta ns. matalan kynnyksen periaatteella. Kotisaattohoidon ja saattohoitoyksikön toiminta samassa yksikössä mahdollistaa hoitajatyövoiman siirtymisen kodin ja hoitoyksikön välillä joustavasti tilanteen vaatiman tarpeen mukaan. Yhteistyö koti- ja tukiyksikön kesken auttaa myös työssä jaksamisessa, koska silloin ei vaativaa kotihoitoa tekevä henkilökunta jää yksin vaativien saattohoitopotilaiden hoitamisessa. Esim. Kotkassa kotisairaaloiden vastatessa kotisaattohoidosta ongelmana saattohoidosta vastaavien hoitajien uupuminen ja siitä johtuva jatkuva vaihtuvuus. Järjestely vähentää nykyistä saattohoidon pirstaleisuutta kotihoidossa. Myös annettava tuki nykyisten kotihoidon tiimeille on saatavilla tutulta ja ammattitaitoiselta sairaanhoitajalta. Keskitetty järjestely kotihoidossa mahdollistaa paremmin myös kotisaattohoidon tasavertaisen laadun kaupungin eri alueilla.

13 Kunnallinen saattohoitokoti Moniammatillisen työryhmän näkemys saattohoidon järjestämisestä Kuopiossa on kunnallinen saattohoitokotimalli. Ainoastaan saattohoidon edellytysten täyttyessä voi saattohoito toteutua asianmukaisesti ja myös kehittyä jatkossa. Säätiöpohjaisten saattohoitokotien toiminnasta onkin paljon hyvää siirrettäväksi kunnalliselle puolelle. Kunnallisessa mallissa vaativampi saattohoito on tasa-arvoisemmin tarjolla sitä tarvitseville varallisuudesta riippumatta. Tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin kuolemassa olevia potilaita ja heidän omaisiaan ja samalla säästää myös terveydenhuollon turhia tutkimuksia ja käyntejä. Myös kotihoito mahdollistuu mallissa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Moniammatillinen työryhmä katsoo, että omaisten asianmukainen auttaminen palvelee myös yhteiskuntaamme, kun surutyö käynnistyy paremmin ja kuoleman kokemus parhaimmillaan kääntyy jatkossa voimavaraksi säästäen todennäköisesti välillisiä omaisten omia terveydenhuollon tarpeita sekä sairauslomien tarvetta. Saattohoitokodin toiminta edellyttää kodinomaisia tiloja. Jokaiselle potilaalle ja heidän läheisilleen tulee tarjota yksityisyys ja rauha kuoleman edessä. Saattohoitoyksikön luonteesta johtuen usein hoidettavana on useampi kuolemassa oleva potilas samaan aikaan. Näin ollen pääosa potilashuoneista tulee olla yhden hengen huoneita, jossa myös omaiset voivat tarvittaessa olla läsnä (esim. yöpyä). Potilaita ja omaisia ei tulisi kuormittaa toisten potilaiden saattohoidolla huonejärjestelyillä. Huoneissa tulee olla oma wc. Saattohoitokodin sijainti saa mielellään olla rauhallisella paikalla ja mielellään huoneista avautuu luontonäkymät. Saattohoitokodin pihassa tulee voida ulkoilla mielekkäästi vaikkapa vuoteessa. Parkkipaikkojen tulee olla potilaille ja heidän omaisilleen helposti saatavilla. Potilaspaikkoja valtakunnallisen suosituksen, aiemman toiminnan ja potilasliikenteen perusteella tulee olla vähintään 10. Mahdollisesti määrä tulevaisuudessa on suurempikin toiminnan vakiintuessa saattohoidolle sopivissa olosuhteissa. Tilojen tulee olla sellaiset, että tukiyksikkönä toimiminen kotihoidossa oleville potilaille mahdollistuisi joustavasti ainakin 1-2 potilaalle. Tiloihin tulee sisällyttää riittävän iso aulatila, mikä mahdollistaa esim. ruokailun muualla kuin vuoteessa jäljellä olevaa elämää tukien. Saattohoitoyksikössä toimivalla henkilökunnalla (esim. osastonhoitaja, lääkäri, kotihoidosta vastaava sairaanhoitaja, osastonsihteeri, sairaalapappi) työtilat on toivottavaa sijoittaa toiminnan sujuvuuden vuoksi saman osaston tiloihin. Henkilökunnan taukotila ja kanslia tulee olla erillään toisistaan työrauhan mahdollistaen. Myös vapaaehtoistoiminta laajentuessaan tarvitsee tiloja. Lisäksi erillinen huone kuoleman jälkeiseen hyvästien jättämiseen/ hartaustilaisuuden pitämiseen on toivottava. Kuoleman kohtaaminen vaatii henkilökunnalta paljon voimavaroja. Potilaiden ja omaisten tukeminen kuoleman lähestyessä edellyttää aikaa ja vuorovaikutuksellisia taitoja.

14 14 Hoitohenkilöstöllä tulee olla saattohoitotyöhön riittävästi aikaa siten, että saattohoito toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla mahdollisimman tasapuolisesti. Henkilökunnan riittävä mitoitus, koulutus, työnohjaus ja mahdollisuus moniammatilliseen työhön ovat saattohoitotyön perusteina. Saattohoitoon kuuluva omaisten huomioiminen kuoleman jälkeen on osa saattohoitoa (muistoillat järjestettyinä n.3 kk kuluttua potilaan kuolemasta) ja moniammatillista yhteistyötä. 5.6 Saattohoitotoiminnan edellytyksiä Henkilöstön osalta toiminta edellyttää seuraavaa (potilasmäärän ollessa kymmenen) - saattohoitoon koulutettu, osaava henkilökunta - työnohjaus hoitohenkilöstölle - hoitohenkilöstön osalta sairaanhoitajapainotteinen hoitajajakauma - vähintään 3 hoitajaa aamuvuorossa + 1 hoitaja vastaamassa kotihoitopotilaista (suunnitellut käynnit virka-aikaan) - vähintään 3 hoitajaa iltavuorossa joista tarv.1 hoitaja voisi irrottautua kotikäynnille - vähintään 2 hoitajaa yövuorossa, joista tarv.1 hoitaja voisi irrottautua kotikäynnille - sosiaalihoitaja, fysioterapeutti sekä sairaalateologi tarvittaessa - lääkäri (alkuun ½-päiväinen, työn laajentuessa kokopäiväinen), tarpeen mukaan myös kotikäynnit mahdollisia sekä kotipotilaiden pkl -vastaanotto hoitoyksikön tiloissa sairaustilanteen mukaan, lisäksi palliatiivisen lääketieteen opetus osana työnkuvaa (yksikölle koulutusoikeudet jatkossa palliatiiviseen lääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä varten) - osastonsihteeri - laitoshuolto Lisähapen antoa varten tilat eivät välttämättä edellytä happipistokkeita huoneissa, vaikka se on toki toivottavaa. Saattohoidossa lisähappea tarvitaan oireita helpottamaan, mutta sen käyttö on satunnaista. Happirikastimien avulla toiminta on mahdollista. Päivystysajan toiminta: Kun saattohoitopotilaita hoitaa ammattitaitoinen henkilökunta, päivystyksellisten tarpeiden määrä on vähäinen. Saattohoidossa oirelääkitys ja tilanteet pyritään etukäteen ennakoimaan mahdollisimman hyvin. Hoitohenkilöstöllä on käytössä erikseen sovitut lääkkeet, mitä sairaanhoitaja voi tarvittaessa antaa ohi potilaan virallisen lääkelistan. Käytännössä lähes kaikki tilanteet on hoidettavissa puhelimitse. Kuolema voidaan todeta seuraavana arkiaamuna, mikäli yksikön käytössä on kylmiö. Saattohoitopotilaista vastaavan lääkärin työhön voidaan liittää esim. puhelimella saavutettavuus myös varsinaisen aktiivityöajan ulkopuolelle työsopimusjärjestelyin.

15 Vapaaehtoistyön kehittäminen Vapaaehtoistyö ja sen kehittäminen on tärkeä osa saattohoitoa. Vapaaehtoistoiminnan koordinoija on osoittautunut muualla Suomessa toiminnan kannalta lähes välttämättömäksi. Tällä hetkellä vapaaehtoisia ovat kouluttaneet Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ja ev.lut.kirkko (sairaalaystävät). Vapaaehtoistyön tulee olla maailmankatsomuksellisesti puolueetonta toimintaa. Yhteistyötä syöpäyhdistyksen sekä sairaalaystävien kanssa tulee kehittää toiminnaltaan nykyistä laajaalaisempaan suuntaan. Vapaaehtoisille tulee järjestää työnohjaus. Myös muiden yhteistyötahojen kanssa toimintaa tulee jatkossa kehittää. (5.osion laatija: Hanna Seppä)

16 16 6. LOPUKSI Moniammatillinen saattohoidon työryhmä katsoo selvityksensä perusteella, että kunnallisen saattohoitokodin perustaminen takaa alueellisen saattohoidon ammatillisen erityisosaamisen ja kehittämisen kuolevien potilaiden ja heidän läheistensä hyvään ja korkealaatuiseen saattohoitoon. Toteutuessaan järjestelmä on myös taloudellisesti järkevää saattohoidon ollessa silloin tehokasta ja asianmukaista. Vastaavaa mallia ei muualta Suomesta löydy. Kuopio saisi siten olla vahvana suunnannäyttäjänä myös valtakunnallisesti tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja ihmisarvoisen saattohoidon kehittäjänä. Kuopiossa Esitystä olleet laatimassa moniammatillisen saattohoidon työryhmän jäsenet Hanna Seppä, osastonlääkäri, saattohoidon tukiyksikkö Tarja Heikkinen, va.osastonhoitaja, saattohoidon tukiyksikkö Hanna Urjanheimo, kotisairaanhoitaja, kotihoito Heli Seppänen, sairaanhoitaja, kotiutusyksikkö Liisa Holm, sosiaalihoitaja, Harjulan sairaala Leila Miettinen, osastonsihteeri, saattohoidon tukiyksikkö Esitys päivitetty Tuija Jääskeläinen, ylilääkäri, sairaalapalveluiden palvelupäällikkö Hanna Seppä, osastonlääkäri, saattohoidon tukiyksikkö Tarja Heikkinen, va.osastonhoitaja, saattohoidon tukiyksikkö Hanna Urjanheimo, kotisairaanhoitaja, kotihoito Heli Seppänen, sairaanhoitaja, kotiutusyksikkö Leila Miettinen, osastonsihteeri, saattohoidon tukiyksikkö

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1792/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1792/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 66 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1792/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1792/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 89 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN!

TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! TERVETULOA LASTEN- JA NUORTEN OSASTOLLE! VÄLKOMMEN TILL BARN- OCH UNGDOMSAVDELNINGEN! Osaston esittely Lasten- ja nuortenosastolla hoidetaan 0-16 vuotiaita erilaisia sairauksia sairastavia lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 1 Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 3.8.2015 ylilääkäri Jarmo Lappalainen ja työryhmä / Perusterveydenhuollon yksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä laadittiin keväällä

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat Sosiaali- ja terveysministeriö Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat ETENE 2009 Heini Turkia Sisällys

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh

Perusturvakuntayhtymä Akseli.  Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh 26.8.2015 118 Vuodeosastojen hoitopäivät TP-11 TP-12 TP-13 TP-14 TA-15 Maskun vuodeosasto Hoitopäivä 9322 8704 8439 6332

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS Designed by M. Hakala KOTIHOITO Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja erilaisia tukipalveluja. Kotihoidon tarkoituksena on auttaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot