Sivistysltk , liite 3 SODANKYLÄN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Sivistysltk , liite 3 SODANKYLÄN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 Sisällys 1 Varhaiskasvatussuunnitelman tasot Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä Varhaiskasvatus Sodankylässä Päiväkotihoito Perhepäivähoito Leikkitoiminta Muut varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat tahot Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Tavoitteena hyvinvoiva ja tasapainoinen lapsi Arvot Hoito, kasvatus ja opetus Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Kielen merkitys Lapsen tapa toimia Varhaiskasvatuksen sisältöalueet Kasvatuskumppanuus ja yhteistyö Kasvatuskumppanuus Moniammatillisuus ja verkostoyhteistyö Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Kolmiportaisen tuen malli Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Varhaiskasvatuksen arviointi ja laadun kehittäminen...14

3 1 Varhaiskasvatussuunnitelman tasot Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003, 2005) ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisältöä, laatua ja kuntien varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. Sen tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista, kehittämistä ja arviointia koko maassa. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat pohjana kuntien tehdessä omia varhaiskasvatussuunnitelmiaan. Kunnan vasulla on oltava yhteys muihin kunnan strategioihin ja se ohjaa koko kunnan varhaiskasvatusta. Kunnan ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelma sekä esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joiden välillä on selkeä jatkumo. Päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan suunnitelmaa täydentävä. Siinä kuvataan yksikön erityispiirteitä ja painotuksia. Eri palvelumuotojen tarkennetut tavoitteet kirjataan yksikkökohtaiseen suunnitelmaan. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotien lapsiryhmissä tehdään yhteinen tiimisopimus, jonka yhtenä osana on ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Siihen kirjataan kasvatuksen pohjalla olevat arvot ja pedagogiset linjaukset. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen suunnitelma tehdään huoltajien, lapsen, henkilöstön ja tarvittaessa muun yhteistyöverkoston kanssa yhdessä jokaisesta lapsesta toimintakauden alkaessa. Vasu-keskusteluissa sovitaan miten ja millä keinoin lapsen yksilöllistä hyvinvointia ja kehitystä tuetaan.

4 2 Varhaiskasvatuspalvelut 2.1 Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmä Varhaiskasvatus on osa lapsiperheiden palvelujärjestelmää. Varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kunnan järjestämästä päivähoidosta, esiopetuksesta ja leikkitoiminnasta sekä muusta toiminnasta esimerkiksi seurakunnan tai eri järjestöjen tarjoamasta kerhotoiminnasta. Päivähoidossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Päivähoidossa korostuu varhaisen puuttumisen ja tukemisen näkökulma sekä ehkäisevän toiminnan merkitys ja vanhempien osallisuus. Palvelujärjestelmän kautta voidaan ohjata perheitä erityispalvelujen piiriin. 2.2 Varhaiskasvatus Sodankylässä Sodankylän kunnan päivähoito tarjoaa lapsiperheille päivähoito-, esiopetus- sekä muita varhaiskasvatuspalveluita päivähoitolain ja asetuksen sekä perusopetuslain mukaisesti. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoito. Alle 3-vuotiaista kotona hoidossa olevista lapsista maksetaan kotihoidontukea sekä kuntalisää Päiväkotihoito Sodankylän kunnassa päivähoito kuuluu sivistystoimen toimialaan. Päiväkoteja Sodankylässä on kolme: Poikkijoen, Kylälaakson ja Paulaharjun päiväkoti. Kaikissa päiväkodeissa järjestetään esiopetusta. Lisäksi Vuorohoitoa tarjotaan Kylälaakson päiväkodissa. Vaalajärvellä sijaitsee Kylälaakson päiväkodin alainen päiväkotiryhmä Pikku- Hukka. Erityistä tukea tarvitseville sekä ulkomaalaistaustaisille lapsille järjestetään päivähoitoa pienryhmässä Paulaharjun päiväkodissa. Perhepäivähoidon varahoitoa tarjotaan Poikkijoen päiväkodissa. Päiväkodeissa lapsiryhmien kokoonpanoja muunnellaan tarpeiden mukaan. Asetus lasten päivähoidosta määrittelee, että yhtä hoito- ja kasvatushenkilöä kohden ryhmässä saa olla seitsemän yli 3-vuotiasta tai neljä alle 3-vuotiasta lasta.

5 Perhepäivähoito Perhepäivähoitoa järjestetään yleensä perhepäivähoitajan kotona. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää myös perheen kodissa tai ryhmäperhepäivähoitokodissa. Asetus lasten päivähoidosta määrittelee, että perhepäivähoitokodissa voidaan hoitaa enintään neljää lasta, mukaan luettuna perhepäivähoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Perhepäivähoidon vahvuutena on ympäristön kodinomaisuus ja pieni ryhmäkoko. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat leikki, ulkoilu, ympäristöön tutustuminen ja muu tekeminen askarteluista pieniin työtehtäviin. Perhepäivähoitajilla on mahdollisuus käyttää päiväkotien liikuntasaleja. Perhepäivähoidon esimiehenä toimii perhepäivähoidonohjaaja. Kunnallisia perhepäivähoitajia on keskimäärin 20. Vuotsossa toimii päiväkotiryhmä Kielipesä, joka tarjoaa saamenkielistä päivähoitoa ja kerhotoimintaa Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Suomenkielistä päivähoitoa antaa Vuotsossa ryhmäperhepäiväkoti Pikku Poro Leikkitoiminta Leikkitoiminta on tarkoitettu 3-5-vuotiaille lapsille. Toiminnan tavoitteena on ohjatun ja tavoitteellisen toiminnan järjestäminen kotihoidossa oleville lapsille. Lapsilla on mahdollisuus leikkiä ja harjoitella sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten kanssa. Toimintaa on kahtena päivänä viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Leikkitoimintaryhmät kokoontuvat Paulaharjun päiväkodilla. Sivukylille perustetaan ryhmä, mikäli hakijoita on vähintään viisi ja toimintaan on käytettävissä sopivat tilat. Toiminta on maksullista ja vaatii ennakkoilmoittautumisen (hakemus leikkitoimintaan) Muut varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat tahot Varhaiskasvatuspalveluja Sodankylän kunnassa tarjoavat myös järjestöt, kuten Sodankylän seurakunta ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Sodankylän seurakunnan tarjoamiin palveluihin kuuluvat muun muassa päiväkerho, perhekerho, leiritoiminta ja erilaiset perheille suunnatut tapahtumat. Seurakunta tekee yhteistyötä päivähoidon kanssa järjestämällä lapsille tapahtumia esimerkiksi joulukirkon. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. MLL tarjoaa lapsiperheille erilaisia palveluja muun muassa lyhytaikaista lastenhoitoapua sekä retkiä.

6 4 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva ja tasapainoinen lapsi Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset. Hyvinvoiva lapsi nauttii yhdessäolosta, pystyy keskittymään omiin leikkeihin, tutkii, haluaa opetella uusia asioita ja osallistua arjen toimiin. Lapsen tulee kokea, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolle. Lapsuus on oma elämänvaiheensa, jolloin lapsi tarvitsee niin hoivaa ja hellyyttä kuin leikkiä ja tekemistä. Lapsen kasvua tuetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. 3.2 Arvot Turvallisuus Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Pysyvät, koulutetut ja lapsia ymmärtävät kasvattajat luovat lapselle turvallisuutta. Tärkeää on myös avoin yhteistyö vanhempien kanssa. Turvallinen ympäristö, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti, kuuluu tärkeänä osana lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Vastuullisuus Hoitopaikassa vastuu lapsesta on työhönsä sitoutuneella kasvatushenkilöstöllä. Kasvattaja kuuntelee ja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Lapsia opetetaan ottamaan vastuuta muun muassa antamalla heille pieniä työtehtäviä ja opettamalla huolehtimaan omista tavaroistaan sekä kunnioittamaan luontoa ja ympäristöä. Suvaitsevaisuus Kaikki perheet tulee hyväksyä ja huomioida yksilöllisine piirteineen. Kasvattajat kunnioittavat lapsen, vanhempien ja toistensa kokemuksia sekä mielipiteitä. Suvaitsevaisuus on myös virheiden ja erehdyksien hyväksymistä niin aikuisilta kuin lapsiltakin. Opetamme lapsia huomioiman toiset ja tulemaan toimeen kaikkien kanssa, jolla ennaltaehkäisemme myös kiusaamista. Tunteiden näyttäminen on luonnollista ja sallittua.

7 5 Oikeudenmukaisuus Kasvattaja on hyvänä esikuvana lapselle. Hän on oikeudenmukainen ja ohjaa lapsia rehellisyyteen sekä oikean ja väärän pohdintaan arkielämän tilanteiden avulla. Kielenkäyttö on kohteliasta ja toiset huomioivaa. Anteeksi, kiitos ja ole hyvä ovat sanoja, joita opetellaan käyttämään Lapsilähtöisyys Lapsi on aktiivinen ja utelias toimija, joka haluaa oppia uusia asioita. Kasvattaja huomioi lasten aloitteet ja syventää oppimista. Leikille ja omaehtoiselle tutkimiselle annetaan aikaa. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa otamme huomioon lasten näkökulman sekä kiinnostuksen kohteita. Yhteisöllisyys Jokainen lapsi kuuluu päivähoitoryhmän yhteisöön. Yhteisöllisyyttä rakennamme keskinäisen luottamuksen, avoimen kommunikaation, vuorovaikutuksen ja osallistumisen sekä toisista huolehtimisen ja välittämisen kautta. Yhdessä toimiminen ja oppiminen ovat keskeinen osa lapsen arkipäivää ja sosiaalisen identiteetin rakentumista. 3.3 Hoito, kasvatus ja opetus Varhaiskasvatus on kokonaisuus, missä hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Tavoitteet painottuvat erilailla eri-ikäisten lasten kohdalla. Pienempi lapsi tarvitsee säännöllisemmän päivärytmin ja enemmän aikuisen huolenpitoa. Kun lapsen perustarpeet on hoidettu hän voi suunnata mielenkiinnon ympäristöönsä; leikkiin, toimintaan, toisiin lapsiin ja aikuisiin. Lapsi toimii kokonaisvaltaisesti käyttäen kaikkia aistejaan. Kannustava, myönteinen ja avoin ilmapiiri rohkaisee lasta kokeilemaan uusia asioita. Kiireetön arki yhdessä lapsen kanssa on tärkeää varhaiskasvatuksessa. Kasvatus on kokonaisvaltaista, elämyksiin, kokemuksiin ja kokeiluihin painottuvaa. Varhaiskasvatuksessa opitaan leikin kautta, mitä korostetaan myös Sodankylän kunnan esiopetussuunnitelmassa.

8 6 3.4 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta sekä herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Kasvattajat mahdollistavat aikuisten ja lasten yhteisössä hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Tärkeää on vaalia lapsen ystävyyssuhteiden sekä hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella sekä arvioida toimintaa ja rakentaa kasvuympäristöä. Kasvattajat antavat lapselle sopivia haasteita ja auttavat lasta tarvittaessa. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan. Kasvattaja arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Päivähoidossa huomioidaan varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet ja ylläpidetään sekä kehitetään ammatillista osaamista muun muassa koulutuksilla sekä kirjallisuuteen ja viimeisimpiin tutkimustuloksiin perehtymällä. Kasvattajat tiedostavat myös teknologisen kehityksen uudet mahdollisuudet sekä ottavat harkiten tieto- ja viestintätekniikkaa käyttöön opetuksen tueksi. 3.5 Kielen merkitys Kieli on keskeinen ajattelun ja tunteiden ilmaisun väline. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Varhaiskasvatuksessa lapselle luodaan virikkeellinen ja toiminnallinen kasvuympäristö, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Leikillä, saduilla, loruilla ja lauluilla on varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Myös erilaiset arkipäivän tilanteet opettavat lasta kommunikoimaan kielen avulla. Lapsella on luontainen halu sanoilla leikittelyyn ja riimittelyyn. Ne ohjaavat lapsen huomioita kielen merkityksestä sen muotoon ja harjaannuttavat kielellisen tietoisuuden aluetta. Aikuis- ja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja ja kommunikaatiomalleja. Kasvattaja ohjaa omalla esimerkillään lasta kuuntelemaan, keskustelemaan, kysymään ja pohdiskelemaan sekä rohkaisee lasta vuorovaikutukseen. Hän ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailee ja selittää tapahtumia. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Eläytyvä aikuinen reagoi

9 7 pienen lapsen kontaktialoitteisiin, jotka tapahtuvat elein, ilmein ja liikkein. Aluksi kielen oppiminen tapahtuukin jäljittelyn kautta. Kirjallisuuden eri lajeihin tutustuminen on osa varhaiskasvatusta. Kirjallisuuden avulla lapsi saa tietoa ympäröivästä maailmasta ja kasvattaa sanavarastoaan. Tarinoiden kuunteleminen ja keksiminen kehittää lapsen kielellisiä ilmaisutaitoja ja aktivoi mielikuvitusta. Mediakasvatus on oppimista ja kasvua median pariin. Mediaa ovat ne välineet ja viestimet, joilla voidaan kertoa ja vastaanottaa viestejä. Mediavälineet ja median välittämät viestit ovat osa lapsenkin arkipäivää. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan esimerkiksi mainoksiin, liikennemerkkeihin, lehtiin ja kirjoihin sekä näiden välittämiin viesteihin. Mediaa voidaan käyttää myös oppimisvälineenä. 3.6 Lapsen tapa toimia Leikki Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikki on luonteeltaan sosiaalista ja siksi vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun. Lasten sosiaaliset taidot kehittyvät parhaiten leikin kautta. Pienempien lasten leikki toteutuu vuorovaikutuksessa aikuisen tai isomman lapsen kanssa. Leikille tulee olla tilaa, aikaa ja rauhaa. Leikissä lapsi käyttää mielikuvitustaan, ajattelee, puhuu, kuuntelee, liikkuu, purkaa tunteitaan, ratkaisee pulmia, keksii, käsittelee arkielämään liittyviä asioita ja saa tunteen yhteenkuuluvuudesta. Leikki on usein riippuvainen kasvattajien toiminnasta. Varhaiskasvattajat antavat leikkiville lapsille vapautta, mutta onnistunut leikki vaatii usein myös aikuisen ohjausta. Leikkiä havainnoimalla kasvattaja voi tukea leikkiä ja antaa siihen välineitä sekä tukea pitkäkestoisen leikin syntymistä. Leikkiympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. Toimivan leikkiympäristön rakentaminen edellyttää kasvattajalta tietoisuutta lapsen kehitysvaiheesta ja leikkikulttuurista. Leikkiympäristöä laajennetaan lähiym-

10 8 päristöön ja luontoon mahdollisuuksien mukaan. Lapselle tulee antaa mahdollisuus osallistua leikkiympäristönsä rakenteluun. Liikkuminen Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikunnallisen elämäntavan oppiminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkuminen on lapsille luonteva tapa tutustua toisiin ihmisiin, itseensä ja ympäristöönsä. Tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta luovat pohjaa terveelle itsetunnolle. Varhaiskasvatuksessa lasta kannustetaan liikkumaan päivittäin ja annetaan siihen tilaisuuksia. Liikuntaan virittävän ympäristön luominen, liikkumisen esteiden poistaminen sekä turvalliseen liikkumiseen ohjaaminen ovat kasvattajan vastuulla. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Varhaiskasvatus tarjoaa lapselle monipuolisia taiteellisia peruskokemuksia musiikin, kuvallisen ilmaisun, tanssin, draamallisen toiminnan, kädentaitojen sekä lastenkirjallisuuden kautta. Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi voi kehittyä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Ympäristön esteettisyyteen kiinnitetään huomiota, sillä se voi sellaisenaan olla lapselle taide-elämys. Lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuuksia tutkia taiteellisia materiaaleja, ideoita, käsitteitä sekä harjoittaa omia taitojaan. Tutkiminen Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä asti luontaista. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee olevansa osa ympärillä olevaa maailmaa sekä yhteisöä. Yhdessä lasten kanssa tutkien kasvattajat ohjaavat lapsia kokeilemaan ja etsimään selityksiä maailman eri ilmiöihin. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa. Tutkimuskohteet valitaan lasten mielenkiinnon kohteiden pohjalta ja läheltä lasten kokemusmaailmaa.

11 9 Kasvattajan tehtävä on mahdollistaa ja kannustaa lapsen omaa ajattelua, mielikuvitusta ja ongelmanratkaisua. Hän ohjaa lasta kysymään ja ihmettelemään. Tutkimiseen innostava varhaiskasvatusympäristö on monipuolinen. Se mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineenä. Luonto ja lähiympäristö tuovat lasten ja kasvattajan yhteiseen toimintaan elämyksellisiä hetkiä. 3.7 Varhaiskasvatuksen orientaatiot Lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt: matemaattinen orientaatio luonnontieteellinen orientaatio historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio esteettinen orientaatio eettinen orientaatio uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Eri orientaatioiden sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Lasten omat kiinnostuksenkohteet, tarpeet ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat sisältöjen valintaan. Varhaiskasvatuksessa ei opiskella yksittäisiä oppiaineita tai aseteta suoriutumisvaatimuksia. Matemaattinen orientaatio on vertailemista, päättelyä ja laskemista. Nämä toiminnat tapahtuvat arkielämän tilanteissa leikinomaisesti ja konkreettisten välineiden avulla. Luonnontieteellinen orientaatio tutustuttaa lasta omaan ympäristöön ja luontoon ja sen erilaisiin ilmiöihin. Se ohjaa lasta kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa ja kokemaan myönteisiä elämyksiä luonnon keskellä. Syy- seuraussuhteita tutkimalla luonnonilmiöt alkavat vähitellen selkiytyä lapsille. Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan kuvaa menneisyydestä samoin kuin nykyisyydestä esimerkiksi niistä kertovien esineiden ja tarinoiden avulla sekä kotiseudun historiallisiin kohteisiin ja nähtävyyksiin tutustumalla.

12 10 Esteettinen orientaatio tarjoaa lapselle aistimuksia ja tunnekokemuksia. Lapsi saa kokea ympärillään harmoniaa ja kauneutta. Kokemusten myötä lapsen omat näkemykset ja arvostukset alkavat hahmottua. Eettisessä orientaatiossa tuetaan lapsen hyvän elämän ja elämäntaitojen rakentumista. Lasten kanssa opetellaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottamista sekä kasvamista suvaitsevaisuuteen. Päivittäisen toiminnan yhteydessä käsitellään luontevasti oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa sekä toisen kunnioittamista. Aiheita käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. Uskonnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa perehdytään lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Mikäli lapsen vanhemmat eivät halua siirtää lapselleen kristillistä kulttuuriperintöä, sovitaan käytännöistä erikseen. 4. Kasvatuskumppanuus ja yhteistyö Kasvatuskumppanuus voidaan laajasti tulkittuna nähdä useiden toimijoiden välisenä yhteistyönä, jonka tavoitteena on lapsen etu. 4.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan työntekijöiden ja vanhempien tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi, unohtamatta lapsen aktiivista roolia. Kumppanuus merkitsee jaetun kasvatustehtävän yhteistä toteuttamista. Kumppanuus yhdistää vanhempien ensisijaisen kasvatusoikeuden ja vastuun, oman lapsensa tuntemuksen sekä henkilöstön ammatilliset tiedot ja taidot. Henkilöstöllä on vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Päivähoitohenkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus lapsen ja perheen asioista. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Suhde edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toisen kunnioittamista. Tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin kunkin lapsen henkilökohtaisiin tarpeisiin.

13 11 Kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa ovat keskeinen yhteistyömuoto. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen tuen tarve ja edistää vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta. Lapsen varhaiskasvatus perustuu henkilöstön ja vanhempien yhdessä laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon muun muassa lapsen kokemukset, mielenkiinnon kohteet, vahvuudet sekä yksilölliset tuen ja ohjauksen tarpeet. Syksyllä käytävässä keskustelussa asetetaan yhdessä tavoitteita tulevalle vuodelle ja keväällä arvioidaan tavoitteiden toteutumista. 4.2 Moniammatillisuus Moniammatillisen yhteistyön tarkoituksena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen sekä mahdollisimman varhainen puuttuminen. Yhteistyö eri tahojen kanssa on säännöllistä ja edellyttää lapsen huoltajien suostumusta. Moniammatillisessa työskentelyssä kaikkien tiedossa tulee olla sovitut yhteistyökäytännöt, jotka palvelevat lapsen ja perheen etua. Yhteistyötä tehdään mm. koulun, lastenneuvolan, perheneuvolan, lastensuojelun, erityistyöntekijöiden, kotipalvelun, sosiaalitoimen ja seurakunnan kanssa. Erityistyöntekijöitä ovat esimerkiksi puheterapeutti, psykologi, erityislastentarhanopettaja ja toimintaterapeutti. Edellä mainituilta tahoilta on mahdollista saada myös konsultaatiota. Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarvetta voi esiintyä myös tilanteissa, joissa lapsen kasvuolot vaarantavat hänen terveytensä ja kehityksensä. Varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsen varhaisvuosien tukitoimet perustu-

14 12 vat kehityksen tarkkaan havainnointiin sekä arviointiin ja ne vähentävät ongelmien pitkäaikaisvaikutuksia. Lapsen tuen tarve ja tukitoimet arvioidaan yhteistyössä vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa, tarvittaessa toiminnan suunnittelun tukena käytetään asiantuntijan lausuntoa. Olennaista on määritellä lapsen yksilölliset toimintamahdollisuudet eri ympäristöissä ja tarvittavat tukitoimet. Lasta tuetaan lapsiryhmässä mukauttamalla fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen ympäristö hänelle sopivaksi. Päivittäistä kasvatustoimintaa mukautetaan eriyttämällä, perustaitojen harjaannuttamisella sekä lapsen itsetunnon vahvistamisella. 5.1 Kolmiportaisen tuen malli Sodankylässä on käytössä kolmiportaisen tuen malli, jonka tavoite on lisätä annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa tukitoimia sekä moniammatillista yhteistyötä. Tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kolmiportaisen tuen malli on määritetty perusopetuslaissa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Se koskee pääasiassa esi- ja perusopetusta, mutta Sodankylän kunnassa kolmiportaisen tuen mallia käytetään myös varhaiskasvatuksessa soveltuvin osin. Esiopetuksen kolmiportainen tuen malli on selvitetty tarkemmin Sodankylän kunnan esiopetussuunnitelmassa. Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle lapselle suunnattua tukea ja se on ensisijainen tuen järjestämisen muoto. Sen tavoite on ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja syvenemistä ja turvata kaikille mahdollisuus mahdollisimman hyvään ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Yleisen tuen tukimuotoja ovat muun muassa eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, kodin ja päivähoidon yhteistyö. Jos tuen tarve lisääntyy eikä yleinen tuki enää riitä, tukea lisätään tehostettuun tukeen. Yhdessä vanhempien ja tarvittaessa moniammatillisen työryhmän kanssa sovitaan tukimuotojen tehokkaammasta, suunnitelmallisesta ja säännöllisestä käytöstä. Tukimuotoina ovat esimerkiksi erityislastentarhanopettajan ja muiden erityistyöntekijöiden konsultatiivinen tuki, ryhmäkoon pienentäminen ja avustajapalvelut. Tuen tarpeen vähentyessä lapsi voidaan siirtää takaisin yleisen tuen piiriin.

15 13 Jos lapsella on päivähoidossa erityisen tuen tarvetta joillakin kehityksen osa-alueella/ - alueilla, lapselle voidaan tehdä erityisen tuen päätös. Tällöin lapselle laaditaan päivähoitolain velvoitteen mukaisesti yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmaa tekee moniammatillinen työryhmä yhdessä vanhempien kanssa. Asiantuntijalausunnot toimivat suunnitelman ja sen arvioinnin tukena. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet, tuen tarpeet sekä toiminnan tavoitteet. Suunnitelma on toiminnan perustana päivittäin ja sitä päivitetään säännöllisin väliajoin. Erityinen tuki pitää sisällään lapsen kuntoutussuunnitelmaan kirjatut ja lapsiryhmässä toteutettavat kuntouttavan toiminnan tavoitteet ja menetelmät sekä muut tarvittavat tukimuodot. Tukea tarvitsevan lapsen arkeen voi sisältyä myös tukipalveluja varhaiskasvatuksen ulkopuolelta kuten kuntoutusohjausta, fysio-, puhe- ja toimintaterapiaa sekä erityisopetusta. Laadukkaat tukipalvelut edellyttävät eri viranomaisten yhteistyötä, osaavaa henkilöstöä sekä lapsen tarpeita tukevaa ympäristöä ja välineistöä. 5.2 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Sodankylän varhaiskasvatuksessa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia. Lapsille annetaan mahdollisuus kasvaa suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi oman kielensä ja kulttuurinsa säilyttäen. Lapsia tuetaan heidän oman identiteettinsä vahvistamisessa sekä suomen kielen oppimisessa. Varhaiskasvatus järjestetään niin, että lapsi kuuluu lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontakteja tuetaan ryhmässä. Osallistuminen varhaiskasvatukseen auttaa eri kielitaustaista lasta käyttämään suomea toisena kielenä esimerkiksi kasvattajien kanssa arkipäivän tilanteissa. Lapsi tarvitsee järjestelmällistä tukea ja ohjausta kielen omaksumiseen ja sen käyttämiseen. Kasvattaja vastaa siitä, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi tasa-arvoisesti eri kieli- ja kulttuuritaustat huomioiden ikään, sukupuoleen tai kansallisuuteen katsomatta. Vastuu lapsen oman kulttuurin ja äidinkielen säilyttämisestä on ensisijaisesti perheellä. Varhaiskasvatuksessa lapsen kulttuuriin ja äidinkieleen perehdytään ja yhteisistä käytänteistä sovitaan perheen kanssa varhaiskasvatussuunnitelmassa.

16 14 Varhaiskasvatuksen arviointi ja laadun kehittäminen Varhaiskasvatuksen kehittäminen on jatkuva prosessi. Lapset, vanhemmat ja henkilökunta yhdessä arvioivat ja kehittävät varhaiskasvatustoimintaa asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti. Laadun arviointi ja kehittämistoimenpiteistä sopiminen on arkipäivän laadun kehittämistä. Päivähoidon arjessa laatu koostuu pienistä palasista. Tärkeitä arvioinnin välineitä ovat lasten omat arvioinnit, vanhempainillat, vanhempien kanssa käytävät keskustelut, asiakaskyselyt, yksiköiden tiimikokoukset ja työntekijöiden käymät kehityskeskustelut oman esimiehensä kanssa. Jokaisessa yksikössä arvioidaan toimintaa toimintakauden päättyessä. Arvioinnissa esiin tulevat keskeiset kehittämistarpeet huomioidaan yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelman päivityksissä uuden toimintakauden alkaessa. Sodankylän kunnan tasolla laadunhallinta edellyttää sitoutumista pitkäjänteiseen ja systemaattiseen toimintaan. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää kehitetään ajankohtaisten tarpeiden ja erilaisten arviointien pohjalta. Päivähoidossa olevien lasten vanhemmille ja koko päivähoitohenkilöstölle tehdään asiakaskysely joka toinen vuosi. Asiakaskyselyn pohjalta kehitetään koko Sodankylän kunnan päivähoitoa yhteisistä koko päivähoidon linjauksista aina hoitoryhmien toimintatapoihin saakka. Päivähoidon johtoryhmä päivittää asiakaskyselyn joka toinen vuosi.