kulma Teemu Tenhunen(puh.joht) Esa Rantakangas(sihteeri) Pyöräilyviikon tapahtuma: Vaikuttajien pyöräily: Tapahtuman järjestj

Transkriptio

1 Pyöräilyn edistäminen Pyöräilij ilijän n näkökulman kulma Jyväskyl skylän n Pyöräilyseura ry. Teemu Tenhunen(puh.joht) Esa Rantakangas(sihteeri) Pyöräilyviikon tapahtuma: Vaikuttajien pyöräily: Tapahtuman järjestj rjestävät Jyväskyl skylän n Pyöräilyseura JYPS ry sekä Jyväskyl skylän n kaupungin kaupunkirakennepalveluiden yhdyskuntatekniikan vastuualue.

2 Jyväskyl skylän n Pyöräilyseura JYPS Jyväskyl skylää kotipaikkanaan pitävä pyöräilyn yleisseura, perustettu 1935 JYPS järjestj rjestää pyörälenkkej lenkkejä ja -retkiä sekä pyöräilyyn liittyviä tapahtumia, kilpailuja ja koulutusta JYPS pyrkii edistämää ään n pyöräily ilyä ja pyöräilyolosuhteita Jyväskyl skylän n seudulla JYPS on Keski-Suomen Liikunta ry:n ja Suomen Pyöräilyunioni ry:n jäsenjj senjärjestö

3 Tavoitteita pyöräilyn edistämiseksi 1. Py 2. Py 3. Py Pyöräilyä on pidettävä vakavasti otettava liikennemuotona ja tapana ratkaista monia liikenteen ongelmia. Pyöräilijän n liikennesää äännöt t on saatava huomattavasti yksinkertaisemmiksi ja tasapuolisemmiksi Pyöräilyn huomioiminen kaavoituksessa ja alueiden suunnittelussa.

4 Jatkuu 4. Laadukkaat ja hoidetut, pyöräilyyn kannustavat kevyen liikenteen väylv ylät t ja pyörätiet 5. Toimivat pyörä- ja käyttk yttäjä-ystävälliset pyöräparkit parkit keskustassa sekä julkisten rakennusten ja kauppojen edustalla 6. Työsuhdepy suhdepyöräilyn ja muiden pyöräily ilyä tukevien järjestelyiden j toteuttaminen työpaikoilla.

5 Jatkuu 7. Kunnollisten ja huollettujen pyörien sekä pyöräilyvarusteiden nykyistä laajempi käyttk yttäminen. 8. Maastopyöräilyyn soveltuvien metsä- ja muiden luontoreittien säilytts ilyttäminen kaupungin lähialueilla. l

6 Pyöräilyn kulkutapaosuudet

7 Pyöräily Suomessa

8 Turvallisuus Kuolleiden määm äärät t ja ajetut kilometrit

9 Kuinka pyöräily ilyä saadaan lisätty ttyä? Hollantilaisten tutkimusten mukaan kunnolliset pyörätiet vaikuttavat kaikkein eniten pyöräilyn suosioon. Pyöräteist teistä pitää siis tehdä mahdollisimman hyvälaatuisia Ei kukaan viitsi ajaa sääs äännöllisesti epäkäyt ytännöllisellä ja hankalalla pyörätiell tiellä Kun tehdää ään n 5 km ensiluokkaista punaista moottoritiemäist istä pyörätiet tietä,, se on heti sakeanaan pyöräilij ilijöitä,, muuta ei tarvita

10 Perusperiaatteita: Eri liikennemuodot selvästi sti erossa toisistaan (autot, pyörät, jalankulkijat) Liikennemuotojen tasavertaisuus: Jos autoille tehdää ään n eritasoliittymiä,, täytyy t tehdä muillekin Mahdollisimman tasavauhtiset ja esteettömät pyörätiet Jatkuvat ja yhtenäiset pyöräreitit reitit Jalankulkijoille oikeanpuoleinen liikenne kevytväylill ylillä (ellei erottelu onnistu)

11 Pyöräilyn täytyy t olla helppoa ja Nopeaa Selkeää Kätevää Miellyttävää ää Turvallista Iloista mukavaa! Aivan yhtä helppoa kuin autolla ajaminenkin!

12 Laatu ratkaisee! Kun pyörätiell tiellä on helppo ja mukava ajaa, silloin siellä ajetaan (houkuttelevuus)

13 Pyöräilyn pitää olla nopeaa ja tehokasta Pyöräily ily-ystävällisissä maissa on ymmärretty, että polkupyörä on niin hidas kulkuneuvo, että sen nopeutta ei pidä missää ään n tilanteessa rajoittaa, jos sillä on tarkoitus korvata auto kulkuvälineen lineenä Pyöräll llä täytyy pystyä liikkumaan sille ominaisella nopeusalueella myös s taajamissa (15-30 km/h) Satsaus pyöräilij ilijöiden iden keskinopeuden parantamiseen lisää selvästi sti pyöräily ilyä

14 Pyöräteiden kehitysvaihe 1. Turvallisuuden parantaminen Pyöräilij ilijät t siirrettiin pois autojen seasta Jalkakäyt ytäville (kevyenliikenteen väylv ylä) Pyöräteille Alkoi laajemmin 1960-luvulla Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman monta kilometriä pyöräteit teitä. Pyöräteit teitä rakennettiin ensin vaarallisiin paikkoihin Yhä pääasiallinen syy pyöräteiden rakentamiseen Suomessa

15 Pyöräteiden kehitysvaihe 2. Autoilun vähentv hentäminen pyöräilyolosuhteita parantamalla Päätrendi nykyää ään n kaikissa pyöräily ily-ystävällisyyttä lisää äävissä maissa Suomessa ei olla juurikaan pääp äästy mukaan tähän t kehitykseen Meillä pyöräteit teitä rakennetaan yhä lähes pelkäst stään turvallisuusläht htöisesti Sitä vastoin 1990-luvulta lähtien l pyöräteit teitä ja pyöräilyolosuhteita on heikennetty monin tavoin

16 Pyöräilyolosuhteiden alasajo viimeisen 10 v aikana Lakimuutos 1997 heikensi radikaalisti pyöräilij ilijän n oikeuksia ja teki liikennesää äännöistä erittäin in sekavia Otettu uudelleen käyttk yttöön n kautta maan pyöräteille korkeita reunakiveyksiä Risteysjärjestelyt muutettu pyöräilij ilijän kannalta erittäin in sekaviksi Tärinäraidoilla raidoilla pilattu pientareita suuria määriä

17 Pyöräteiden laatu on heikentynyt selvästi sti viimeisen 10 vuoden aikana 1980-luvulla 2000-luvulla

18 Pyöräteiden kehitys Pyöräteiden olisi pitänyt kehittyä samaa tahtia autoteiden kanssa Valtatiet Moottoriliikennetiet Moottoritiet Autoteiltä saatu tietotaito ei ole meillä lainkaan siirtynyt pyöräteille, eikä sitä osata soveltaa Meille tarvitaan useita eri pyörätietyyppej tietyyppejä aivan kuten autoteitäkin on eri tarpeisiin erilaisia

19 Meiltä puuttuvat tyystin tehokkaat pyörätiet (laatuväyl ylät) Yksisuuntainen pyörätie on erittäin in tehokas Värillinen pyörätie parantaa oleellisesti turvallisuutta ja sileä pinnoite lisää vauhtia

20 Mikä tekee pyöräilyst ilystä raskasta? Vastatuuli Ylämäki (myös s alikuluissa) Jatkuvat pysähdykset ja kiihdytykset Vilkaise autosi kulutuslukemia kiihdytyksissä! Pyöräll llä suuret kulutuslukemat tarkoittavat hikeä Tämä on helppo eliminoida oikealla suunnittelulla

21 Erittäin in sekavat ajolinjat Kääntyvä autoilija ei voi mitenkään ennakoida pyöräilijän ajolinjoja!!!

22 Ongelmakohtia Pyörätien aloitus ja lopetuskohdat Meno hankalaa, tai ei pääp ääse lainkaan Loppuu kuin seinää ään

23 Ongelmakohtia Reunakivet eli kanttarit (reunatuet), ja esteettömyys laajemminkin Meillä on alettu uudelleen käyttk yttää joka risteyksessä korkeita reunakiviä Rikkovat pyörän n ja kuskin, hidastavat tolkuttomasti matkantekoa Mikää ään n ei vaadi kanttareiden rakentamista, paikallisten pääp äättäjien vastuulla Heikentävät t turvallisuutta, koska pyöräilij ilijä keskittyy vain esteiden ylittämiseen eikä liikenteeseen

24 Ongelmakohtia Etsi painonappi leikki, opettaa ajamaan päin p punaisia Painonappeja pitäisi isi käyttk yttää vain erikoistilanteissa

25 Ongelmakohtia Sekavat risteykset Miksi ajolinja ei voi olla selkeä ja suora?

26 Ongelmakohtia Pyörätie ei erotu jalkakäyt ytävästä: : Taajamissa pyörätien täytyy erottua, lisää suuresti turvallisuutta Värillinen pyörätieasfaltti ei ole enää mikää ään n erikoisuus, vaan aivan arkipäiv ivää Euroopassa Eri väreillv reillä voi korostaa erilaisia risteyksiä Espanjalaiseen tapaan (kiertoliittymä sininen)

27 Alikulut: Ongelmakohtia Hyvä alikulku ei hidasta matkantekoa eikä vie voimia Jos alikulussa joutuu jarruttamaan, se on pahasti epäonnistunut Miksi meillä aina pitää yhdistää alikulku ja kevyenliikenteen risteys???

28 Ongelmakohtia Erottelun puute: Jalankulkijat ja pyöräilij ilijät t samalla väylv ylällä Kuinka tässt ssä pyöräill illään? Tässäkin toimisi punainen yksisuuntainen pyörätie

29 Ongelmakohtia Tiemerkinnät t puuttuvat pääp ääsääntöisesti Kuvassa hyvä tiemerkintätapa(hahmotelma tapa(hahmotelma)

30 Ongelmakohtia Näkemäongelmat, pyöräilij ilijä näkyy huonosti Täytyy tehdä selvä ero luontopolku-tyylisten tyylisten pyöräteiden ja työmatkaliikenteeseen käytettävien oikeiden pyöräteiden välillv lillä

31 Ongelmakohtia Tärinäraidat raidat hankaloittavat suuresti pyöräily ilyä,, tai lopettavat sen tyystin Monilla tieosuuksilla ne tekevät t siitä suorastaan vaarallista

32 Ongelmakohtia Nykyinen viitoitus ei sovellu pyöräilyyn eikä ole luotettava (oikeanpuoleinen on hyvä)

33 Kiitoksia mielenkiinnosta! Seuraavaksi on vuorossa käytk ytännön tutustuminen vallitseviin pyöräilyoloihin!

34 Ongelmat lyhyesti Erittäin in huonot liikennesää äännöt t pyöräilij ilijöille ille ja jalankulkijoille Pyöräteiden esteettömyys ja käytettk ytettävyys heikko Pyöräteiden jatkuvuus ja johdonmukaisuus on heikko Alikulut yleensä täysin vauhdin tappavia ja raskaita kiivetä ylös, ja niissä on huono näkyvyysn Näkemäesteitä pyöräteill teillä on aivan liikaa Kantti kertaa kantti tekniikkaa Ajolinjat risteyksissä Reunakivetykset

35 Pyörämatkojen pituudet Jos halutaan kilpailla autojen kanssa, pyörätiet täytyy mitoittaa minimissää ään n 10 km kertamatkoja varten ja tehdä laadultaan yhtä hyviksi autoteiden kanssa Hollannissa autoa aletaan käyttk yttää pikkuhiljaa 5 km jälkeen j ja km matkoistakin pyöräill illään vielä 7 % Pääkaupunkiseudulla pyörämatka on keskimää äärin 4,3 km Automatkoista EU:ssa 50% on alle 5 km

36 Pyöräily ily-ystävällisyys Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ei ole keneltäkää ään n pois, vaan kaikille hyödyksi Hyvillä kevyenliikenteen järjestelyillj rjestelyillä saadaan aito vaihtoehto autoilulle Myös s autoilijat ovat olleet tyytyväisi isiä,, sillä lisää ääntynyt pyöräily vähentv hentää autoruuhkia ja nopeuttaa matkantekoa

37 Käytettävyys hukassa Sanaa käytettk ytettävyys en ole nähnyt n missää ään liikenneteknisessä julkaisussa, muissa insinöö ööritieteissä se on erittäin in oleellinen Käytössä olevia termejä Palvelutaso, laatutasotavoite, jatkuvuus, esteettömyys, turvallisuus, viihtyisyys Käytettävyys on aina arvioitava kokonaisuutena!!!

38 Pyöräilyn lähtl htökohta Suomessa: Insinöö ööri 4/2008 Pyöräily on pysynyt vakaasti kuntoiluna tai pakkoliikuntana. Hollannissa: Pyöräily on liikkumismuoto, ei liikuntamuoto Pääosin hyötyajoa Kiinteä osa arkipäiv ivää Siitä ei tehdä numeroa, jos se sujuu

39 Pyöräteiden määm äärät Suomessa yhteenlaskettu kevyenliikenteen väylien kokonaispituus on noin kilometriä Muista maista vastaavia lukuja on vaikea saada

40 Pyöräily vaatii hyvää paikallistuntemusta Työmatkapy matkapyöräilijän n reitti saattaa hioutua hyvinkin pitkää ään Pyöräretkeilij retkeilijä ei löydl ydä millää ään n ulos kaupungista pyörätiet tietä pitkin Viitoitus epäluotettavaa ja pyöräilyyn soveltumatonta Pyörätiet epäkäyt ytännöllisiä,, koska voivat viedä yllätt ttäen minne vain

41 Vastukset km/h nopeudessa n. puolet on vierintävastusta vastusta ja toinen puoli ilmanvastusta Vierintävastusta on helppo pienentää pinnoitteella Ilmanvastuksen minimointi lisää nopeutta n. 5 km/h Hyvä kunto lisää nopeutta n. 5 km/h

42 Autoistuminen