1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd"

Transkriptio

1 CASE STUDY TYÖPERÄISESTÄ STRESSISTÄ JOHTUVIEN RISKIEN ARVIOINTI MERENKULKUALALLA 1. Yrityksen kuvaus : SKY Bulk Carriers Management Ltd SKY Bulk Carriers Management Ltd on perustettu Cayman saarilla. Se on perustettu vuonna 2004 ja se on avannut toimistonsa Piraeuksesssa, Kreikassa Talous- ja merenkulkuministeriön päätöksen No. 1 /3708/24046/ mukaisesti (Hallituksen tiedotuslehti, numero Kehittämistä ja sopimuksia koskeva asia). Tänään yhtiö tuottaa maailmanlaajuisesti johamispalveluita laivojen omistajille ja rahtaajille. Yhtiö on sitoutunut tuottamaan asiakkailleen pitkillä sopimuksella resurssienhallintapalveluita tehokkaasti, turvallisesti ja voittoa tuottavalla tavalla. SKY Bulk Carriers Management Ltd:n tuottamat palvelut asiakkailleen ovat kuvattuna laatujärjestelmän mukaisissa käsikirjoissa: Laivatoiminnot ja tekninen tuki Miehitys Tavaroiden ja palveluiden ostot Jokaisnen johdettu laiva purjehtii vastaavan lipun alla kuin SKY Bulk Carriers Management Ltd. Kopiot kaikista näistä asiakirjoista säilytetään toimitusjohtajan toiensta SKY Bulk Carriers Management Ltd:ssä.

2 ORGANISAATIOKARTTA JOHTAJA NIMETTY JOHDON EDUSTAJA TEKNIIKKA TOIMINNOT MERELLÄ OSTOT RAHTI VAKUUTUS TURVALLISUUS TARKASTUS MIEHITYS ALUS

3 2. STRESSITEKIJÄT JA NIIDEN VAIKUTUS Riskien arvioinnissa on tärkeää tunnistaa niiden suhteellinen tärkeys ja tuottaa tietoa niiden luonteesta ja laajuudesta. Arvioinnoin tuloksen avulla voidaan suunnitella menetelmiä erilaisia menetelmiä vaarojen vähentämiseksi ja ehkäisevien menetelmien määrittelemiseksi. Riskien kaikkien eri ulottuvuuksien tunteminen on tärkeää, jotta voitaisiin tunnistaa, missä tarvitaan eniten toimenpiteitä ehkäisemiseen ja kontrollointiin sekä kontrollimenetelmien riittävyyden arviointia. On epäkäytännöllistä laskea kaikkia riskejä, jotka liittyvät toimintaan ja toimintoihin aluksilla. Aluksen henkilöstön aktiivinen osallistuminen eri menetelmien käyttöön auttaa kehittämään yhteistä ymmärtämystä riskeistä ja parantaa turvallisuuskulttuuria laivalla. Tavoitteenamme on liittää riskien arviointi osaksi kaikkia toimintoja aluksilla lisätäksemme turvallisempia toimintatapoja ja ehkäistäksemme onnettomuuksien sattumista. Tämän näkökulman huomioiden tämä case-kuvaus selvittää riskien arvioinnin periaatteita, mukaan lukien stressitekijät. Kaikkien laivoilla työskentelevien tulee tuntea riskien kontrollointi, erityisesti laivan päällystön Riskin ymmärtäminen 2.1 Yleistä Kuvaus käsitteestä riski on kuvattu tässä kappaleessa 2.1 ja jokaisella on jonkinlainen käsitys siitä, mitä se tarkoittaa. Tästä huolimatta se on yksi vähiten

4 ymmärretty käytössä oleva käsite. Jotta voitaisiin välttää eräitä käytännön ongelmia riskien arvioinnin toteuttamisessa aluksilla, on parasta aloittaa määrittelemällä, mitä käsite riski oikein tarkoittaa. Yleisimpiä tulkintoja ovat: Riski=Vaara Vaara merenkulkualan viitekehyksessä tarjoittaa vaaraa ihmisille, vaaraa omaisuudelle tai saastumista. Tulisi huomata, yleisemmässä viitekehyksessä käsite riski ei rajoitu pelkästään turvallisuuteen, vaan se liittyy mihin tahansa ei toivottavaan tai epämieluisaan lopputulokseen. Tämä määritelmä käsitteestä riski on hyvin suosittu. Esimerkiksi investoiminen laivateollisuuteen voidaan mieltää riskiksi sen sisältämän taloudellisen menetyksen vaaran vuoksi. Riski epävarmuutta sisältävissä päätöksissä Riski käsitteenä liitetään usein päätöksen tekemiseen tilanteissa, joissa ollaan epävarmoja päätöksen seurauksista. Tällöin sanonta Otan riskin tarkoittaa, että haluttu päämäärä on mahdollinen, mutta toisenlainen lopputulos ei olisi suuri yllätys. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna käsite riski sisältää kaksi seuraavaa elementtiä: Mahdollisuus (L) tai Todennäköisyys (P), että vaara toteutuu. Vaaran toteutumisen Seuraukset (C). Ja tämä voidaan esittää yhtälönä: R=L* C or R=P *C Yllä esitetyt ajatukset ovat yleisiä ja liittyvät kaiken laisiin riskeihin, ja niitä voidaan soveltaa käsiteltäessä stressistä johtuvia riskejä.

5 2.2 Käytännön esimerkkejä Ensimmäisessä tapauksessa on Stavros, noin 50-vuotias laivan kapteeni, joka on melko herkkä perheellinen teini-ikäisen lapsen isä. Lapsi on valmistutumassa yliopiston pääsykokeisiin. Tämä tarkoittaa hyvin stressaavaa ajanjaksoa ja paljon ylimääräisiä kustannuksia yksityisopettajan palkaamisesta. Nykyisessä työssään hän joutuu pysähtymään satamissa, joissa on paljon vaikeuksia: matalat vedet, huonosti merkitys reitit, huonot palvelut, jatkuvat hyökkäykset, jotka aiheuttavat vaaraa miehistön jäsenille ja rahdille, miehistön liiallinen työkuorma ja vaikeus nousta maihin. Hänen aikaisemmat kokemuksensa ovat paremmista olosuhteista. Länsi-Arikassa hänen aluksensa joutui aseistettujen kapinallisten hyökkäyksen kohteeksi muutamia tunteja ennen laivan lähtöä. Kolme miehistön jäsentä loukkaantui. Kapinalliset ryöstivät arvoesineitä, rahaa, henkilökohtaisia esineitä, laivan laitteita, maaleja, kaasupulloja ja köysiä. Pian hyökkäyksen jälkeen Stavros tunsi äkillistä rintakipua. Hän soitti Punaisen Ristin neuvontaan saadakseen ohjeita. Hän teki ensimmäisen yhteydenoton itse, mutta pian ensimmäinen perämies otti asian hoidettavakseen. Onneksi kapinalliset eivät olleet koskeneet laivan lääkevarastoon. Heti kun laiva saapui seuraavaan satamaan, hänet siirrettiin sairaalaan. Lääkärin diagnoosin mukaan kysymyksessä oli äkillinen sydänkohtaus. Johto päätti kapteenin kotiuttamisesta hoidon jälkeen.

6 2.2.2 Toinen tapaus liittyy Nikosiin, upseerioppilaaseen. Hän purjehti laivalla, joka kuljetti rahtia satamasta satamaan ja lastaus ja purkaminen tapahtuivat nopeassa tahdissa terminaalissa. Aika, jonka laiva oli satamassa, oli liian lyhyt, että miehistö olisi ehtinyt käydä maissa. Tästä johtuen Nikos oli ollut laivalla yhtä jaksoisesti 7 kuukautta. Hän tunsi itsensä koko ajan väsyneeksi. Laivan kapteeni oli erityisen vaativa. On myös huomattava, että hän oli ensimmäistä kertaa erossa perheestään. Tulevana päällystön edustajana hänen työtehtäviinsä olisi pitänyt liittyä hänen tulevaan työhönsä liittyvien tehtävien harjoittelua. Tästä huolimatta kapteeni pakotti hänet kansipalvelijan tehtäviin. Hän kuuli muiden miehistön jäsenten kuiskailevan, että kyseiset tehtävät olivat epäoikeudenmukaisia tulevalle päällystön edustajalle. Nikos murjotti, lakkasi puhumasta, menetti ruokahalunsa ja hänen käyttäytymisensä muuttui täysin erilaiseksi. Kun hän lopulta kävi lääkärissä, lääkärin diagnoosin mukaan hän kärsi psyykkisistä ongelmista ja masennuksesta. Hän suositteli Nikosin kotiuttamista lisätutkimuksia varten ja asianmukaisen hoidon varmistamiseksi.

7 Kysymyksiä: 1. Mitkä ovat keskeisimmät ongelmat kuvatuissa kahdessa esimerkissä? 2. Millaisia vaikeuksia merenkulkijat voivat kohdata ja mitten ne voivat liittyä työperäiseen stressiin? 3. Onko aina mahdollista selvitä stressistä aluksella? 4. Mikä on laivayhtiön ja sen maissaolevien palveluiden rooli työperäisen stressin ehkäisemisessä/siitä selviämisessä? 5. Onko mielestäsi eroja työperäisestä stressistä johtuvissa ongelmissa merimiesten ja perinteisissä ammateissa toimivien välillä? Millaisia?

8 3. Riskien arvioinnin menetelmät ja toteuttaminen 3.1. Konsepti Tieteellinen ja teoreettinen lähestymistapa riskien arviointiin vaikuttaa erittäin monimutkaiselta ja kalliilta prosessilta, joka vaatii osaavia henkilöitä sen suoritamiseen. Todellisuudessa se on vain niin moni mutkainen kuin ongelmat, joita sen tulisi osoittaa. Jokapäiväisissä toiminnoissa aluksilla (ja huomio kiinnitettynä nykyisiin toimintoihin) on aiheellista valita ja käyttää yksinkertaisia riskien arviointimenetelmiä, jotka voidaan tehokkaasti toteuttaa aluksen henkilöstön ja päällystön toimesta. Valtaosa harkitsevista ja ammattitaitoisista merenkulkijoista ymmärtävät ja osaavat arvioida riskejä työpisteissään hyödyntämällä koulutustaan ja kokemustaan. Todellisuudessa he suorittavat intuitiivista riskien analysointia ilman muodollista perehdytystä tai koulutusta osana merimiehen ammattimaisuuttaan. Kuitenkaan yllä mainittu prosessi ei ole systemaattinen ja jokapäiväisissä toiminnoissa aluksissa on parantamisen tarvetta. Merimiesten tietämystä tulisi lisätä, tuottaa työkaluja ja lisätä osaamista edistämään toimintojen parantamista. Sille, kuinka riskien arviointi tulisi suorittaa, ei ole olemassa laadittuja sääntöjä. Sen tulisi olla yksinkertainen, mutta merkityksellinen toimenpide, jolla toimintojen tarkan tutkimisen jälkeen tunnistetaan, mikä prosessi voi sisältää vaaroja, mitä turvatoimenpiteitä tulisi suorittaa ja mitä muuta voitaisiin tehdä vaaran välttämiseksi. Riskien arvioinnin prosessin ei tarvitse olla monimutkainen ollakseen tarkoituksenmukainen. Lähestymistapa voi olla seuraavan kuvauksen mukainen:

9 Prosessi käynnistyy yksinkertaisilla kysymyksillä. Jokaisen kysymyksen jälkeen selvitetään tekniset termit on selitetty riskien arvioinnin toiminnan kuvaamiseksi. Mikä voi mennä vikaan? Vaaran tunnistaminen Kuinka paha se voi olla? Seurausten analyysi Kuinka usein? Todennäköisyyden arviointi Mitä sitten? Riskien arvionti Mitä sille voi tehdä? Riskien hallinta Keskeiset elementit riskien arvioinnin prosessissa voidaan koota yhteen seuraavasti: Luokittele työtehtävät. Tunnista vaarat ja henkilöstöriskit. Kuvaa riski. Päätä, onko riski siedettävä. Laadi toimintasuunnitelma. Katselmoi toimintasuunnitelma säännöllisesti.

10 Prosessi on looginen ja se voidaan kuvata myös seuraavalla kaaviolla: Määritä tarkasteltava alue Tunnista vaarat Määritä todennäköisyys Määritä seuraukset Määrittele riski(t) Aseta hyväksyttävän riskin raja, riskin taso Suorita riskien vähentämisen toimenpiteitä, kontrollitoimenpiteet Arvioi tulos Seuraavassa on lyhyt esittely yllä olevasta tekniikasta: Aikaisemmat kokemukset Minkä tahansa toiminnon tai prosessin turvallisuuden suunnittelulle ja toimenpiteille on kriittistä, että prosessiin osallistuu kokenieta toimijoita ja henkilöstöä. Kokemuksen arvo on rajoittunutta ainakin kahdessa tilanteessa:

11 Ei yleinen vaara, mahdollisesti useammin seurauksin voi olla kokemusten ulkopuolelta. Vaikka vaara olisi tunnettu, ei ole takuuta siitä, että se olisi otettu huomioon. Aikaisempien kokemusten heikkouksien osoittaminen voi olla tärkeä panot riskien kvantifioinnille ja riskin vaaraa tai vammaoja aiheuttavan mekanismin ymmärtämiselle. Tätä tarkoitusta varten kaikki onnettomuudet ja läheltä piti tilanteet tulee koota systemaattisesti ja analysoida sekä aluksella että maissa. Laitteiden koodit ja standardit Nämä ovat suunniteltuja standardeja, jotka ovat tarkoin harkittuja tuottamaan turvallisia järjestelmiä. Yleensä ne ovat konsensusdokumentteja, jotka edustavat tietyn tyyppisen laitteen tai järjestelmän alhaisimman hyväksyttävän minimitason ja ne eivät erittele vaaroja, joita niiden on tarkoitus ehkäistä. Tästä syystä ne ovat riittämättömiä vaarojen tunnistamiseen ja tarvitsevat täydennykseksi muita tekniikoita. Tarkastuslista Tarkastuslista sisältää menneisiin kokemuksiin perustuvan listan mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä. Ne voivat olla arvokkaita muutoin huomiotta jätettävien vaarojen tunnistamisessa. Ne ovat helppoja käyttää ja niiden voidaan odottaa osoittavan kaikista yleisimmät vaarat. Tosin listoja on täydennettävä menneiden tapahtuminen mukaan. Tarkastuslistan avulla ei voida ennakoita uudenlaisia vaaroja. ONNETTOMUUS Ei toivottu tapahtuma, jonka tuloksena ihmisille aiheutuu haittaa, omaisuutta vahingoittuu, ympäristölle aiheutuu haittaa ja/tai prosessissa syntyy tappiota.

12 SEURAUS Onnettomuuden tulos. TAI Menetys, joka liittyy vaaran realisoitumiseen. HAITTA Fyysinen, psyykkinen tai henkinen vamma tai vaara henkilön terveydelle. Haitta voi olla tappava, vammauttava, akuutti, krooninen, tilapäinen, lyhyt tai pitkäaikainen. VAARA Potentiaalinen uhka ihmiselämälle, terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle. TAI Haitan tai menetyksen potentiaalinen syy. MENETYS Henkilöille: Vammatutuminen tai kuolema. Omaisuus/Materiaalit: Laivan tai sen laitteiden vahingoittuminen. Voi olla täydellistä tai osittaista. Prosessi: Esimerkiksi työajan menetys, hallinnolliset kustannukset jne. Ympäristö: Vahingon aiheutuminen ympäristölle. RISKI Mahdollisuus, että jotain vahingollista tapahtuu. Riskillä (R) on kaksi elementtiä: Mahdollisuus (L) tai Todennäköisyys (P), että vaara toteutuu ja vaaran toteutumisen seuraukset (C). Suhde R:n, P:n and C:n välillä on tavallisesti esitetty yhtälönä: R=L*C tai R=P*C RISKIEN ANALYSOINTI

13 Olemassa olevan informaation systemaattinen käyttäminen sellaisten vaarojen tunnisamiseen ja kuvaamiseen, jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuuden menetyksiä. RISKIEN ARVIOINTI Riskien analysoinnin ja arvioinnin prosessi. Riskien ryhmittely A. Sietämätön Työtä ei pidä aloittaa tai jatkaa, ennen kuin riski on vähennetty. Jos sitä ei ole mahdollista vähentää edes rajoittamattomilla resursseilla, työn suorittaminen pitäisi olla kiellettyä. B. Merkittävä Työtä ei pitäisi aloittaa, ennen kuin riskiä on vähennetty. Riskin vähentäminen vaatii merkittäviä resursseja. Kun riski sisältyy meneillään olevan työn suorittamiseen on kiireelliset toimenpiteet sen vähentämiseksi aloitettava välittömästi. C. Hyväksyttävä Toimet riksin vähentämiseksi pita aloittaa, mutta ehkäiseminen kustannukset pitäisi miettiä tarkaan ja rajoittaa tarvittaessa. Toimenpiteet riskin vähentämiseksi pitäisi toimeenpanna määritellyllä ajanjaksolla. Kun hyväksyttävään riskiin liittyy varsin haitallisia seurauksia, on tarpeen arvioida tarkemmin vahingon todennäköisyyttä ja sen perusteella kuvata tarvittavat parannukset kontrollimenetelmiin.

14 D. Siedettävä Ei vaadi ylimääräisiä toimenpiteitä. Huomiota voidaan kiinnittää kustannustehokkaampiin ratkaisuihin tai parannustoimenpiteisiin, jotka eivät lisää kustannuksia. Vaatii arviointia sen varmistamiseksi, että riittävää kontrollia on yllä pidetty. E. Vähäpätöinen Ei vaadi toimenpiteitä eikä dokumentoituja tallenteita tarvitse ylläpitää Käytännön esimerkkejä Stavrosin tapauksessa SKY Bulk Carriers Management Ltd arvioi, että ongelma ei ollut satunnainen, järjestelmä kärsi vahinkoa ja tarvitaan riskien arviointia sekä korjaavia toimenpiteitä. Tästä syystä turvallisuustarkastaja suorittu tapahtuman tutkimisen ja analysoinnin. Hän keskusteli Stavrosin ja muiden miehistön jäsenten kanssa sekä muiden kapteenien kanssa, jotka olivat kohdanneet samankaltaisia ongelmia Nikosin tapauksessa SKY Bulk Carriers Management Ltd:n keskustoimisto otti asian hoidettavakseen. Prosessi katselmoitiin mukaan lukien tapahtuman tutkinta ja analysointi. Tapaus näytti yksittäiseltä ja päätettiin ryhtyä kuitenkin korjaaviin toimenpiteisiin sen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, ettei vastaavia riskejä olisi tulevaisuudessa.

15 Kysymyksiä: 1. Mitkä ovat riskien arvioinnin keskeiset vaiheet? 2. Mikä rooli on laivayhtiön johdolla? 3. Mikä rooli on kirjoitetuilla käsikirjoilla ja menetelmäkuvauksilla, jotka on laadittu ISM koodin mukaan? 4. Miksi riskien arviointiprosessin toteuttaminen on tärkeää?

16 4. Stressin ehkäiseminen ja interventiotekniikat Vaarojen tunnistamisen ja järjestykseen pistämisen jälkeen seuraava toimenpide on päättää millaisilla menetelmillä turvasllisuutta aluksilla aiotaan parantaa tarkastelujakson aikana. Jo aikasemmin suoritetut toimenpiteet ja varotoimet tulee ottaa huomioon. Riskiryhmät (A, B, C, D, or E) tulee käydä läpi ja päättää, mitä parantamismenetelmiä tarvitaan ja mikä aikaskaala toimenpiteille. Riskien arvioinnin tuloksena pitäisi syntyä lista toimenpiteistä, niiden priorisointijärjestys sekä ylläpito- tai parantamissuunnitelma toimeenpantavaksi. Menetelmät tulisi valita niiden vaikuttavuuden mukaan: Jos mahdollista eliminoi vaara tai vältä riskin lähdettä, esimerkiksi käytä turvallisia aineita vaarallisten sijasta. Jos vaaran eliminointi ei ole mahdollista, yritä vähentää riskiä, esimerkiksi jos työssä käytetään sähkölaitteita, käytä soveltuvin osin matalajännitteisiä. Missä mahdollista, muotoile työ yksilön mukaan, esimerkiksi ota huomioon yksilön henkinen ja fyysinen kapasiteetti, taidot, koulutus jne. Hyödynnä teknistä kehitystä soveltuvin osin ohjauksen parantamiseksi. Anna etusija sellaisten menetelmien kehittämiselle, jotka suojelevat jokaista. Jos tarpeellista ja soveltuvaa, käytä teknisiä ja menettelytapoihin liittyviä toimenpiteitä.

17 Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä erilaisista ohjausjärjestelmistä: MENETELMÄT FYYSISET Suojareleet ja turvaaidat ja laitteet, henkilökohtaiset suojaimet HALLINNOLLISET Työn menetelmät Laitesuunnittelu Työluvat Turvamerkinnät JOHTAMINEN Taidot Koulutus Ohjaus Tulee painottaa, että edellä kuvattuja menetelmiä tulisi käyttää siten, että toistettaessa riskien arviointiprosessi ja luokitus voitaisiin riskit alentaa alempaan riksiluokkaan esimerkiksi luokasta B (Merkittävä) luokkaan C (Hyväksyttävä) valittujen toimenpiteiden seurauksena. Prosessi tulisi toistaa uudelleen tavoitteena luokka D (Siedettävä). Lopuksi aikaisempi kysely liittyen työhön tulisi aloittaa uudelleen koskien kaikkia toimintoja, mukaan lukien valitus kontrollimenetelmät, sen katselmoimioseksi, että työ on suoritettu kunnolla ja turvallisilla työtavoilla. Katselmoinnin suorittamista voidaan auttaa, esittämällä ja keskustelemalla seuraavista kysymyksistä ja hakemalla vastauksia henkilöiltä, jotka osallistuvat arviointiin: Johtavatko katselmoidut menetelmät siedettävään (D) riskiin? Onko ilmennyt uusia vaaroja? Mitä mieltä prosessiin osallistuvat henkilöt ovat olleet valituista tai katselmoiduista menetelmistä? Aiotaanko uudistettuja menetelmiä käyttää käytännössä ja huolimatta muista tekijöistä? Esimerkiksi ajankäytöstä tai taloudellista paineista saada työ tehdyksi.

18 Kysymyksiä : 1. Ovatko miesliestäsi kuvatut fyysiset, hallinnolliset ja liikkeenjohdolliset kontrollointimenetelmät käytännöllisiä vai ei ja miksi? 2. Mitkä ovat maissa olevan johdon, laivalla olevan päällystön ja miehistön vastuut? 3. Mikä voisi olla järkevä ajankohta arvioida toimeenpantuja interventioita?

19 5. Riskien hallinnan prosessin ja toimenpiteiden arviointi 5.1. Prosessi SKY Bulk Carriers Management Ltd:ssä riskien hallintaa ja toimenpiteistä huolehtimista on lähestytty seuraavalla tavalla: Riskien arviointiprosessi on toimeenpantu aluksilla vaarallisissa toiminnoissa ja tehtävissä. Aloitteen riskien arvioinnista aluksen toiminnoista tai tehtävistä (esimerkiksi kunnossapitotöistä) tekee laivan kapteeni ja/tai esimiesten ehdotuksesta tai noudattaen toimiston antamia ohjeita. Aiheista keskustellaan viikoittain aluksen johtajien kokouksessa ja tarvitavat merkinnät kirjataan asianmukaiseen kohtaan tehdyt päätökset. Toiminnot, jotka ovat tunnistettu päätoiminnoiksi tai vaarallisiksi tulee tähdentää ja niistä jokaisessa on suoritettava riskien arviointi Käytännön esimerkkejä Stavrosin tapauksessa myönnettiin, ettei yhtiö voi välttää liikennöimästä kyseiseen satamaan tai satamiin, joissa esiintyy samankaltaisia uhkia tai ongelmia johtuen siitä, että kauppaliikenne suuntautuu juuri näihin satamiin. Yhtiössä jouduttiin tekemään tästä syystä toisenlaisia päätöksiä. Lopulta he päättivät: Tehdä valituksen satamaviranomaisille paremman vartioinnin saamiseksi Välttää kaikkia muita työtehtäviä satamassaolon aikana ja järjestää vartioinnin, johon koko miehistö osallistuu (2 henkilöä yhdessä) Tutkia mahdollisuuksia vahvistaa miehistön määrää näissä satamissa sopimalla asiasta miehistön kanssa ja antaa heille henkistä tukea.

20 5.2.2 Nikosin tapauksessa päätettiin että korjaavana/ehkäisevänä toimenpiteetnä päätettiin suorittaa katselmus turvallisuusjärjestelmän mukaisesti (SMS = Safety Management System). Päätettiin lähettää seuraavan sisältöinen kirje kaikkien alusten kapteeneille, jotka työskentelevät yhtiön aluksilla: Upseerioppilaiden aika tulee pyhittää sellaisille työtehtäville, jotka liittyvät heidän koulutukseensa, eikä kansipalveluun sekä toteuttaa kunnioittaen lakeja ja määräyksiä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että päällystö ja miehistö käyttäytyvät heitä kohtaan sen mukaisesti, että he ovat tulevia päällystön edustajia.

21 Kysymyksiä: 1. Kuinka suoritettuja toimenpiteitä voidaan arvioida? 2. Mitä hyötyä on arvioinnista? 3. Mitkä ovat etuja ja haittoja kun toimenpiteiden johdosta laaditaan sisäisiä ohjeita?

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Päivitetty 28.3.2017 SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Riskianalyysiohjeen tarkoitus on tukea yrityksen toimintaa uhkaavien tilanteiden (riskien) tunnistamisessa,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus

Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus Merenkulun turvallisuuskulttuurin tutkimus Jouni Lappalainen Erityisasiantuntija, FT Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Turvallisuuskulttuurin tutkimus Väitöskirjatutkimus

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

1. Tarkastellaan seuraavaa kaaviota

1. Tarkastellaan seuraavaa kaaviota HELSINGIN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAITOS JOHDATUS SOVELLUSSUUNNITTELUUN (JSS) 19.12.2001 (H.Laine) 1. Tarkastellaan seuraavaa kaaviota Mitkä seuraavista väitteistä ovat kaavion mukaisia t.s.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9. 1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset

Kunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset Laukaan kunta/ tekninen osasto e Ei sovellettavissa 2016 1 Välttävästi 2 Tyydyttävästi 3 Hyvin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimalli 4 Erinomaisesti Johtamistapa ja valvontakulttuuri Arvio

Lisätiedot

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Suomen Potilasturvallisuusyhdistys Suomen Potilasturvallisuusyhdistys

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN Lähde: Ranta/Turvallisuusjohtaja/Laurea TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN TYÖRYHMÄ: Pertti Hukkanen ja Riikka Hälikkä, DIAK Tiina Ranta, Laurea-ammattikorkeakoulu Solja Ryhänen, Jyväskylän

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5: Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA. Tamminen Nina & Solin Pia (toim) Nina Tamminen

MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA. Tamminen Nina & Solin Pia (toim) Nina Tamminen MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA Tamminen Nina & Solin Pia (toim) 2013 17.5.2017 Nina Tamminen 1 Mielenterveyden edistämisen käsikirjat (2010-2013) -projekti Tavoitteena

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Turvallisen toiminnan malli ilmailukerhoille Lentoturvallisuusseminaari Lentoon! Ilmailumuseo

Turvallisen toiminnan malli ilmailukerhoille Lentoturvallisuusseminaari Lentoon! Ilmailumuseo Turvallisen toiminnan malli ilmailukerhoille Lentoon! Ilmailumuseo 14- Erkki Pulkkinen, Petteri Tarma, Ari Vahtera Yhteistyössä 2 Sisällys Työryhmä Perusmalli Mallin vaiheet Lisäelementit 3 Työryhmä Jäsenet

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 11: MAJOITUS- JA RAVITSEMISALAN TURVALLISUUS http://webd.savonia.fi/home/sasiimi/julkaisut KYSYMYKSIÄ KIRJASTA

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa? Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset

Lisätiedot

Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Riskienhallintasuunnitelma

Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Riskienhallintasuunnitelma Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö/ 2(6) Muutoshistoria Versio PVM Tekijä Kuvaus 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja (projektisuunnitelman

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä

Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä Consultor Finland Oy Aluksi Suunnitelmien tekeminen on meille jokaiselle arkipäivää. Suunnitelmiin voi kuulua ostoksille menoa, illallista ja television

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Pelastustoiminnan johtaminen raskaan liikenteen pelastustoiminnassa. Paloesimies Sami Sauvala, Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastustoiminnan johtaminen raskaan liikenteen pelastustoiminnassa. Paloesimies Sami Sauvala, Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastustoiminnan johtaminen raskaan liikenteen pelastustoiminnassa Paloesimies Sami Sauvala, Keski-Suomen pelastuslaitos Johtaminen, pelastustoiminta, työturvallisuus Johtamista tapahtuu eri tasoilla.

Lisätiedot

Riskienhallinnan perusteet

Riskienhallinnan perusteet Riskienhallinnan perusteet VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu 1(20) Kalvoluettelo Riski -sanasta 3 Riskienhallinta -sanasta 4 Riskienhallinnan perusteet

Lisätiedot

Minä työssäni kartoitus

Minä työssäni kartoitus Minä työssäni kartoitus 15.5.2015 1 Mikä on Minä työssäni -kartoitus? työväline joka on kehitetty nopeaksi ja kattavaksi nykytilanteen kuvaamiseksi omasta sekäosaamisen ettämotivaation näkökulmista minä

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 ISTOCK Inhimillisten tekijöiden jäljillä 2. työpajassa Työpaja II Trafin tiloissa 18.2.2016 13 osallistujaa yhteistyöorganisaatioista

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen

Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen TURVALLISUUSALAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8332) OHJE Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen Hyväksytty turvallisuusalan tutkintotoimikunnan kokouksessa 20.11.2012 Tämä ohje on

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

1 YLEISTÄ TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4

1 YLEISTÄ TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (5) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN... 3 2.1 Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4 3 POIKKEAMAN JÄLKEINEN TOIMINTA... 5 4 LIITTEET...

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla

TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue. Salla TYÖELÄMÄ PELISSÄ Voi hyvin työssä -kiertue Salla Karjalainen @sallakar_ Miksi rahapelejä pelataan? Unelma jättipotista, ajanviete, älyllinen haaste, mielialan säätely, sosiaaliset tekijät Miten rahapelihaitat

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot