Työvoiman poistuma vuosina Alue- ja toimialatarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu"

Transkriptio

1 Työvoiman poistuma vuosina Alue- ja toimialatarkastelu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009

2 jari järvinen samuli leveälahti työvoimasta vuosina Alue- ja toimialatarkastelu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 62/2009 MEE Publications Regional development 62/2009 Tekijät Författare Authors Jari Järvinen, Samuli Leveälahti Julkaisuaika Publiceringstid Date Marraskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title työvoimasta vuosina Alue- ja toimialatarkastelu Tiivistelmä Referat Abstract Työvoiman poistuma kasvaa Suomessa voimakkaasti ja vuotuinen poistuma on noussut 2000-luvun alkupuolen vakaalta alle henkilön tasolta nykyiselle yli henkilön vuositasolle. Kasvua on tullut muutamassa vuodessa yli 50 prosenttia. Työvoiman ikääntymisen myötä poistuman kasvu nopeutuu edelleen lähivuosina ja vuoteen 2012 mennessä saavutetaan jo henkilön vuotuinen taso, joten määrä kaksinkertaistuu 10 vuodessa. Vielä tämän jälkeenkin poistuma pysyy korkealla tasolla ollen vuonna 2025 yli henkilöä vuodessa. Työvoiman poistuman suuri kasvu aiheutuu ikärakenteen vanhenemisesta suurten ikäluokkien lähestyessä vanhuuseläkeikää. Tästä on seurannut ensimmäisessä vaiheessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvu, joka on tapahtunut vaikka suhteelliset osuudet ovat laskeneet. Yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle suhteessa ikäluokkien kokoon, mutta yli 50-vuotiaiden ikäluokkien koon kasvaessa poistuma työkyvyttömyyseläkkeelle on lisääntynyt. Pienellä viiveellä tästä seuraa yhä voimakkaampi vanhuuseläkkeelle siirtymisen kasvu. Julkaisussa esitetään useita skenaarioita poistuman mahdollisista kehityskuluista tulevaisuudessa ja miten erilaiset politiikkavalinnat tulevaisuuteen vaikuttavat. Keskeisiä tuloksia ovat: 1. Pelkkä vanhuuseläkeiän nostaminen ei merkittävästi pienennä poistumaa, koska suhteellisen suuri osa työvoimasta poistuu työvoimasta jo ennen vanhuuseläkeikää. 2. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen hidastaminen pienentää poistumaa, mutta muutoksen täytyy merkittävä ennen kuin poistuma pienenee. 3. pienenee merkittävästi vasta kun kohdat 1 ja 2 toteutuvat eli työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen hidastuu huomattavasti ja vanhuuseläkeikää nostetaan. jakaantuu alueellisesti epätasaisesti. Suurimmat työvoiman määrälliset poistumat kohdentuvat Etelä-Suomen suurimpiin maakuntiin ja pienimmät Itä-Suomen maakuntiin. Alueiden väliset erot ovat kuitenkin pieniä eläkealkavuuksien suhteen ja poistuman suhteelliset määräerot selittyvätkin lähes kokonaan alueiden erilaisilla ikärakenteilla. Jäljellejäävää eroa selittää mm. alueiden erilaiset työvoiman toimialarakenteet. Toimialoista suurin poistuma on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, jonka poistuma henkilöä vuoteen 2025 mennessä vastaa 18 prosenttia koko työllisen työvoiman. Kaiken kaikkiaan toimiala menettää tänä ajanjaksona 54 prosenttia än. Suhteellisesti eniten työvoimaa poistuu maa-, riista- ja kalatalouden toimialalta, noin 34 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja 62 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Julkaisussa esitellyt alueelliset ja toimialoittaiset työvoiman poistumaennusteet perustuvat Tilastokeskuksen eläketilastojen avulla muodostettuihin työvoiman poistuman tulevaisuuden skenaarioihin. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Alueiden kehittämisyksikkö/ilkka Mella, puh Asiasanat Nyckelord Key words poistuma, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, kuolleisuus ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 124 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe 2010-luvun suurimpia aluekehitykseen liittyviä haasteita on työikäisen väestön määrän väheneminen lähes kaikilla alueilla. Suuret ikäluokat ovat tulossa eläkeikään ja työvoimasta poistuu 2010-luvulla vuosittain kaksinkertainen määrä väkeä verrattuna 2000-luvun alkuvuosien tilanteeseen. jakaantuu alueellisesti epätasaisesti. Määrällisesti suurimmat poistumat kohdentuvat pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin aluekeskuksiin, mutta suhteellisesti suurinta poistuma on Itä- ja Keski- Suomen maaseutualueilla. Alueiden väliset erot selittyvät pääasiassa työvoiman erilaisella ikärakenteella ja toimialarakenteella. Toimialoista suurin poistuma on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, jonka poistuma henkilöä vuoteen 2025 mennessä vastaa lähes viidesosaa koko työllisen työvoiman. Kaiken kaikkiaan toimiala menettää tänä ajanjaksona yli puolet än. Suhteellisesti eniten työvoimaa poistuu maatalouden toimialalta, noin kolmannes vuoteen 2015 mennessä ja yli 60% vuoteen 2025 mennessä. Käsillä olevan raportin ovat kirjoittaneet Jari Järvinen ja Samuli Leveälahti, jotka ovat TEM:n alueiden kehittämisen yksikön toimesta selvittäneet työvoiman toimialoittaista muutosta alueilla. Selvitykseen liittyy laskentamalli ja tietoaineisto, jonka avulla voidaan tehdä vaihtoehtoisia arvioita työvoiman eri toimialoilla maakunnittain ja seutukunnittain. Raportissa esitetään useita skenaarioita poistuman mahdollisista kehityskuluista tulevaisuudessa ja miten erilaiset politiikkavalinnat vaikuttavat tulevaisuudessa. Tutkijoiden arvion mukaan pelkkä vanhuuseläkeiän nostaminen ei merkittävästi pienennä poistumaa, koska suhteellisen suuri osa työvoimasta poistuu työvoimasta jo ennen vanhuuseläkeikää. pienenee merkittävästi vasta kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen saadaan huomattavasti hidastumaan, mikä luo edellytyksiä vanhuuseläkeiän nostamiselle. Työvoiman kasvava poistuma merkitsee alueiden kehityksen kannalta tärkeän resurssin voimakasta vähenemistä, mikä heikentää alueiden mahdollisuuksia kehittää elinkeinotoimintaa ja taloutta. Lähes kaikki alueet ovat tässä suhteessa suuren haasteen edessä, mutta ankarimmin väestön ikääntymisen seuraukset koettelevat aluekeskusten ulkopuolella olevia alueita, joiden resurssit ovat vuosien saatossa heikentyneet muuttotappioiden myötä. Ilkka Mella Neuvotteleva virkamies TEM, alueiden kehittämisen yksikkö

7

8 Sisältö Esipuhe... 5 Johdanto... 9 Taustaa työvoiman poistumalle Työeläkkeellesiirtymisikä n laskenta Laskennan taustaoletukset n alkavuudet ja ennusteen laskentaprosessi Laskennan skenaariot Tavoiteskenaario Nykytilaskenaario Eläkeiän korotusskenaario: vanhuuseläkeiän nosto 65 vuoteen Toiveskenaario: Alhaiset eläkealkavuudet ja 65 vuoden vanhuuseläkeikä Skenaarioiden yhteenveto Työvoiman poistumaennusteet n toimialajakautuminen n aluejakautuminen toimialoittain Alueellisesti tasaisesti jakautuvan poistuman toimialat Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan poistuma Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistuma Rakentamisen toimialan poistuma Muiden toimialojen poistuma Suurten alue-erojen poistumatoimialat Maa-, riista- ja kalatalouden toimialan poistuma Koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialan poistuma Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan poistuma Muiden toimialojen poistuma Alueiden poistumakehitys Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo... 75

9 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Johtopäätökset Lähteet Liite 1 Toimialojen poistumat tavoiteskenaariossa Liite 2 Maakuntien poistumat tavoiteskenaariossa Liite 3 Seutukuntien poistumat tavoiteskenaariossa Liite 4 Hemaasu-toimialaluokitus

10 Johdanto Työelämän poistuma on työvoiman tarjonnan näkökulmasta tärkeä tekijä. Työpaikkojen tarve on työllisyyden muutoksen ja poistuman summa. n tärkeys korostuu sodan jälkeisten suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä. Työllisyyden muutosta ja poistumaa on tarkasteltu aikaisemmissa selvityksissä ja tutkimuksissa sekä toimiala-, sektori- että ammattirakennenäkökulmasta. Tyypillisin työvoimapoistuman ennakoinnin näkökulma on ollut eri ammattien avautuvien työpaikkojen muutoksen analyysi eli työvoimapoistuman ja eri ammattien uuden työvoimakysynnän summa. Ammattirakenteen muutoksella ja poistumalla on tärkeitä vaikutuksia työntekijöiden tuottavuus- ja sitä kautta palkkaeroihin ja kannustavuuteen ja ammattirakenteen voimakkaan muutoksen myötä koko työmarkkinajärjestelmään ja myös työllisen työvoiman sukupuolirakenteeseen. (Työministeriö 2001, 25.) Työvoimapoistuman ennakointia on hyödynnetty viimeisen kymmenen vuoden aikana varsinkin määrällisten koulutustarpeiden mitoituksen tukena (esim. Opetushallitus 2009). Opetushallitus on ennakoinut uuden työllisen työvoiman kokonaistarvetta summaamalla yhteen työllisen työvoiman kysynnän muutosennusteet ja poistumaennusteet (kuolleisuus-, työkyvyttömyyseläke- ja vanhuuseläkepoistumat) ennusteajanjakson aikana. on laskettu kunkin poistumatekijän osalta käyttämällä ammattiryhmä- ja ikäryhmäkohtaisia poistumakertoimia. Uuden työvoiman kokonaistarpeen ennakoinnissa on otettu huomioon myös työttömän työvoiman nykyinen tarjonta ja ennakointikauden arvioitu työttömyysaste. Työvoiman tarjontaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä olennaisesti se kuinka pitkään ikääntyvät pysyvät työmarkkinoilla. Pitkällä aikavälillä ikääntyneiden työvoimaan osallistumis- ja työllisyysasteet ovat alentuneet merkittävästi. Siihen miten korkeiksi ikääntyvien työvoimaosuudet tulevaisuudessa voivat nousta, vaikuttaa useita asioita (Huovari ja Volk, 2004). Työvoimaosuuksien nousu on selvästi yhteydessä talouskasvuun ja työvoiman kysyntään. Yleinen työmarkkinoiden positiivinen kehitys 2000-luvun alkupuolella on vaikuttanut siten, että ikääntyvien työvoimaosuudet ovat kasvaneet ainakin nykyisen matalasuhdanteen alkuun asti. Myös henkilökohtaiset ominaisuudet ja työolosuhteet näyttävät vaikuttavan paljon eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan (Rantala ja Romppainen, 2004). Työntekijöiden ja työnantajien reagointi eläkeuudistuksen yhteydessä tehtyihin muutoksiin vaikuttanee siihen, että keskimääräinen työstä poistumisikä siirtyy myöhemmäksi kuin 2000-luvun taitteessa ja luo kannustimia jatkaa työssä yli virallisen eläkeiän. (Tuominen ja Pelkonen, 2004.) Keskeisin työvoimapoistuman määrään vaikuttava tekijä on luonnollisesti ikä. Suomessa oli vuonna 2006 noin työllistä, joista noin 30 prosenttia oli yli 50-vuotiaita. Alueittainen työllisten ikärakenne poikkeaa merkittävästi toisistaan, mikä aiheuttaa myös erilaiset poistumakehitykset alueille. Kuten kuviosta 1 9

11 nähdään, erityisesti Uudenmaan maakunnassa on huomattavasti nuorempi työllisten ikärakenne kuin valtakunnassa keskimäärin. Sen sijaan Etelä-Savossa työllisten ikärakenne on huomattavan vinoutunut yli 50-vuotiaiden huomattavan suuren suhteellisen osuuden kautta. Toimialoittain tarkasteltuna puolestaan terveydenhuoltoja sosiaalipalveluiden toimialalla on määrällisesti eniten yli 50-vuotiaita työllisiä ( henkilöä). Vastaavasti sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla on suhteellisesti eniten yli 50-vuotiaita työllisiä (45 prosenttia ). (Tilastokeskus, 2006.) Jos työvoiman poistumaa halutaan kuitenkin tarkastella tarkemmin sen ajoituksen näkökulmasta, pelkkä työllisten ikärakenteen tarkastelu ei riitä, vaan tarvitaan laajempaa eläkkeelle siirtymisen dynamiikkaan kohdentuvaa analysointia. Kuvio 1. Koko Suomen, Uudenmaan maakunnan ja Etelä-Savon maakunnan työllisten ikärakenteet. 4,0 % 3,5 % 3,0 % Etelä-Savo Uusimaa Koko maa 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Kuten edellä mainituista aikaisemmista selvityksistä käy ilmi, poistuma työvoimasta on Suomessa ajankohtainen aihe suurten ikäluokkien jo alkaneen eläkkeelle siirtymisen aiheuttaman suuren työvoimatarpeen vuoksi. Tässä julkaisussa käsitellään työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Suomen työvoiman toimialakohtaista ja alueittaista poistumaa vuosina Tavoitteena on tarkastella poistumaa alueellisesti tuoden esiin toimialojen ja alueiden kannalta merkittävimmät poistumat. Julkaisussa vertaillaan poistuman suhteellisia osuuksia valtakunnallisiin toimialojen poistumatasoihin ja myös alueiden välisiin poistumatasoihin tuoden näin esille eroavaisuuksia toimialojen ja alueiden väleille. Julkaisun poistumaennusteet on luotu ennen kaikkea toimialanäkymien kanssa toimivien tahojen käyttöön antamaan näkemystä toimialoittaisista ja alueittaisista poistumista tulevaisuudessa. Tavoitteena on ollut tarjota näille toimijoille mahdollisuus oman näkemyksen luomiseen analyysin pohjalta. Tämän ajatuksen pohjalta on 10

12 luotu useampia vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita, joiden pohjalta asiantuntijat voivat luoda oman näkemyksensä tulevaisuudessa. Skenaarioissa muokataan mm. oletuksia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ajankohdista ja vanhuuseläkeiästä ja tarkastellaan näiden oletusten vaikutuksia pitkän aikavälin poistumaennusteisiin. Työvoimassa tapahtuu koko ajan virtoja työmarkkinoiden ulkopuolelle, ulkopuolelta työmarkkinoille sekä työmarkkinoiden sisällä. Näillä kaikilla on omat vaikutuksensa myös tässä julkaisussa käsittelyn kohteena olevaan työvoiman poistumaan. Jotta skenaariot on saatu säilytettyä suhteellisen yksinkertaisena, on julkaisun analyysissä jätetty käsittelyn ulkopuolelle monia olennaisia työmarkkinoiden toimintaan ja poistumaankin liittyviä tekijöitä. Tässä julkaisussa käsitellään työmarkkinoiden virroista työvoimasta tapahtuvaa pysyvää siirtymistä työvoiman ulkopuolelle joko vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tai kuoleman johdosta. Muita työelämän virtoja kuten toimiala- tai aluesiirtymiä ei huomioida. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään myös virrat työmarkkinoiden ulkopuolelta työvoimaan ennusteajanjakson aikana. Tarkoituksena on keskittyä virtoihin, jotka ovat suuria ja selkeitä kokonaisuuksia, ja joiden lisäksi oletetaan olevan vaikutuksiltaan pysyväluonteisia. Ennusteiden toimialaluokituksena on käytetty maakuntien liittojen käyttämää HEMAASU-luokitusta ja aluetasona maakuntia ja seutukuntia. Ahvenanmaan poistumaennusteet sisältyvät valtakunnallisiin poistumaennusteisiin, mutta Ahvenanmaan poistumaa ei kuitenkaan analysoida omana alueenaan. Julkaisussa kuvataan aluksi poistuman nykytilaa ja vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksia lähiajan poistumaan. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään poistumalaskennan menetelmää ja prosessia sekä käydään läpi poistuman laskennassa käytettyjen oletusten vaikutuksia ennusteisiin skenaarioiden kautta. Tämän jälkeen analysoidaan koko Suomen työvoiman poistumaa toimialoittain ja alueellisesti. Viimeisenä julkaisun osiona tehdään johtopäätöksiä poistuma-analyysin tuloksista. 11

13 Taustaa työvoiman poistumalle Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä jakaantuu työeläke- ja kansaneläkejärjestelmiin. Työeläkejärjestelmän tavoitteena on tarjota työelämän jälkeen työuran tuloihin perustuva eläke. Kansaneläkejärjestelmän tavoitteena on puolestaan tarjota vähimmäistoimeentuloturva, joka perustuu lähinnä asumiseen. Näiden lisäksi lakisääteistä eläketurvaa ovat liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalakien mukaiset eläkkeet (SOLITA-eläkkeet). (Hiltunen ja Kiviniemi, 2009.) Tässä julkaisussa käsitellään pelkästään työvoiman poistumaa. Tämän seurauksena lakisääteisestä eläkejärjestelmästä käsittelyn kohteena on pelkkä työeläkejärjestelmä. Suomen työeläkejärjestelmä uudistui merkittävästi vuoden 2005 alussa. Huomattavimpia uudistuksia olivat vanhuuseläkeiän muuttaminen joustavaksi ikävälillä 63 68, varhaiseläkkeiden ikärajojen nosto ja työttömyys- ja yksilöllisen varhaiseläkkeen poisto kokonaan. Näiden muutosten lisäksi uudistuksen seurauksena koko työuran ansiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa palkassa ja elinajan pitenemisen vaikutus otetaan huomioon eläkkeiden määrässä. (Hietaniemi ja Ritola, 2007.) Eläkejärjestelmäuudistuksen jälkeisiin alkuvuosiin kuuluu siirtymävaihe, missä vanhojen eläkejärjestelmien piirissä olevien eläköityminen voi poiketa vuoden 2005 uudistuksesta. Täten on tietyissä tapauksissa edelleen mahdollista jäädä vanhuuseläkkeelle alle 63-vuotiaana. Lisäksi työttömyyseläkkeelle voi vielä muutaman vuoden ajan jäädä työttömiä. Määrät kuitenkin pienenevät vuosi vuodelta mahdollisen kohdejoukon pienentyessä. Eläkkeelle siirtymisen tilastoissa, kuten myös tässä julkaisussa, eläkkeelle siirtynyt käsitetään suoraan työelämästä kyseessä olevalle eläkkeelle siirtyväksi henkilöksi. Kiinnostuksen kohteena on työvoimasta poistuneen ensimmäinen eläkelaji, joka hänelle myönnetään. Esimerkiksi automaattiset 63-vuotiaana tapahtuvat työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtymiset eivät täten näy eläkkeelle siirtymisen tilastoissa. Eläkelajien kokonaistilastoissa tämä siirtymä kuitenkin näkyy välillisesti, missä käsitellään eri eläkkeillä olevien lukumääriä. Näissä tilastoissa työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet muuttuvat vanhuuseläkkeellä oleviksi 63 vuotta täytettyään. Vanhuuseläke Vuoden 2005 uudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle on mahdollista siirtyä ikävuosien 63 ja 68 välillä. Julkisella sektorilla on kuitenkin edelleen mahdollista siirtyä eläkkeelle myös aiemmin ns. henkilökohtaisessa tai ammatillisessa eläkeiässä ja merimieseläkelain piirissä ns. ansaitussa eläkeiässä. Varhaiseläkkeelle voi jäädä 62-vuotiaana, mutta samalla eläkkeellesiirtymisen varhennus pienentää eläkettä pysyvästi. Työllisiä kannustetaan pysymään työelämässä 63 ikävuoden jälkeen 12

14 nostamalla eläkkeen kertymistä 4,5 prosenttiin ikävuosien 63 ja 68 välillä. Samalla jo vanhuuseläkkeellä olevan on mahdollista työskennellä eläkkeellä ilman eläkeetuuden pidättämistä. Eläkettä kertyy tällöin 1,5 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä on myös mahdollista lykätä 68 ikävuodesta. Tällöin eläkkeeseen lasketaan edellisten kertymien lisäksi lykkäyskorotus vuotiaiden eläkekertymä on 1,5 prosenttia ja vuotiaiden 1,9 prosenttia. (Hiltunen ja Kiviniemi, 2009.) Vanhuuseläkkeelle on siirtynyt viime vuosina noin henkilöä vuosittain. Ensimmäisen kerran henkilön raja ylitettiin vuonna 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksesta, jolloin vanhuuseläkkeelle siirtyminen tuli mahdolliseksi peräti kolmelle ikäluokalle. Uudestaan raja ylitettiin vuonna 2008, kun vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli henkilöä. Suurten ikäluokkien eläköitymisen vaikutus alkaa täten näkyä myös vanhuuseläkkeelle siirtyneiden tilastoissa. Vuonna 2008 suurista ikäluokista ensimmäinen eli vuonna 1945 syntyneet täytti 63 vuotta. (Hiltunen ja Kiviniemi, 2009.) Vanhuuseläkkeelle siirtymisen suurin nousu on täten vasta edessä muiden suurten ikäluokkien saavuttaessa lähivuosina 63 vuoden iän. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen pääsääntönä on, että henkilö ei sairauden, vian tai vamman vuoksi kykene tekemään työtään ja jonka työkyvyttömyyden voidaan arvioida jatkuvan yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vuotiaille. Henkilölle myönnetään suoraan vanhuuseläke, jos hän tulee työkyvyttömäksi 63 vuotta täytettyään. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan täytettyä 63 vuotta vaihtuu työkyvyttömyyseläke automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. (Hiltunen ja Kiviniemi, 2009.) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrät ovat säilyneet tasaisina 2000-luvulla vaikkakin pientä kasvua on ollut havaittavissa. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi henkilöä (Hiltunen ja Kiviniemi, 2009). Tähän lukuun lasketaan sekä työvoiman että työvoiman ulkopuolisten joukoista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet. Tämän julkaisun osalta ollaan kiinnostuneita ainoastaan työvoimasta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrästä. Vuonna 2006 tilastojen mukaan työvoimasta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin henkilöä ja työvoiman ulkopuolelta noin henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä täten 64 prosenttia poistui työvoimasta ja loput 36 prosenttia työvoiman ulkopuolelta. Tämä osuus on säilynyt vakaana 2000-luvulla. (Tilastokeskus, 2006.) Kaikista vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä joka kolmannella eli noin henkilöllä oli työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä tuki- tai liikuntaelinten sairaus. Toiseksi suurin ryhmä olivat mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, joita myönnettiin eläkettä. Mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät ovat selvästi nuorempia kuin tuki- tai liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät. Tästä seuraa, että mielenterveyden häiriöiden perusteella ollaan keskimäärin kauemmin työkyvyttömyyseläkkeellä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle 13

15 siirtyneiden ikäjakauman erilaisuudesta näiden ryhmien välillä seuraa, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevista suurimmalla osalla on mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetty työkyvyttömyys. Vuonna 2008 näitä oli kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista noin 38 prosenttia. Vastaavasti tuki- ja liikuntaelin sairauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä oli vajaa 30 prosenttia. (Hiltunen ja Kiviniemi, 2009.) Työkyvyttömyyseläkkeiden piiriin kuuluvien yksilöllisten varhaiseläkkeiden lopettamisesta tehtiin päätös vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Tämän jälkeen ainoastaan julkisen sektorin ennen vuotta 1948 syntyneiden on ollut tietyin ehdoin mahdollista saada vielä yksilöllinen varhaiseläke. Yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvän on oltava nuorempi kuin 63 vuotta. (Hietaniemi ja Ritola, 2007.) Tämän vuoksi vuonna 2011 ei enää voida myöntää uusia yksilöllisiä varhaiseläkkeitä. Työttömyyseläke Työttömyyseläke päätettiin lakkauttaa vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Se voidaan kuitenkin vielä myöntää ennen vuotta 1950 syntyneille 60 vuotta täyttäneille pitkäaikaistyöttömille, jotka ovat saaneet enimmäisajan työttömyyspäivärahaa. Käytännössä työttömyyseläkkeitä voidaan myöntää siis vielä vuonna 2012, mutta ei enää tämän jälkeen. Vuodesta 2010 eteenpäin työttömyyseläkkeiden määrä kuitenkin kääntynee laskuun, koska tällöin ensimmäinen työttömyyseläkkeen piirin ulkopuolelle jäävä vuonna 1950 syntyneiden ikäluokka saavuttaa 60 vuoden iän. Työttömyyseläkkeelle siirtyi vuoden 2008 aikana henkilöä. Suurin osa työttömyyseläkkeelle siirtyneistä on eläkkeelle siirtyessään 60-vuotiaita. (Hiltunen ja Kiviniemi, 2009.) Tässä julkaisussa ei erotella työttömyyseläkkeelle siirtymistä omaksi eläkelajikseen. Vuonna 2006 työttömänä olleiden oletetaan noudattavan samankaltaista eläkkeelle siirtymisen kehitystä kuin muu työvoima. Tämän seurauksena työttömien osalta lähivuosien poistuma on tässä julkaisussa alhaisempi kuin tulevaisuuden todennäköinen kehitys. Ero jäänee kuitenkin kokonaispoistuman kannalta pieneksi. Maatalouden erityiseläke Maatalouden erityiseläkettä on vuodesta 1995 lähtien voinut saada luopumistukena. Tuen voi saada maanviljelijä, joka pysyvästi luopuu kaupallisen maa- ja metsätalouden harjoittamisesta tai vastaavasti poronhoitaja, joka pysyvästi luopuu porotalouden harjoittamisesta. Luopumistuen voi saada 56-vuotiaana, jos luovutus tapahtuu lapselle tai lähisukulaiselle. Muulloin ikäraja on 60 vuotta. Luopumistuelle siirtyy vuosittain noin maatalousyrittäjää. (Hiltunen ja Kiviniemi, 2009.) Tässä julkaisussa maatalouden erityiseläkkeelle siirtyvät näkyvät vanhuuseläkkeelle siirtyneinä. Maatalouden erityiseläkkeelle siirtyneitä ei siis eritellä omaksi joukokseen. Ratkaisuun on päädytty maatalouden erityiseläkkeelle siirtymisen tilastotie- 14

16 tojen pienten lukumäärien seurauksena. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on tämän ratkaisun seurauksena hieman todellista suurempaa julkaisun ennusteissa. Työeläkkeellesiirtymisikä Eläkkeellesiirtymisikää ja sen kehittymistä voidaan seurata kolmella mittarilla: 1 eläkkeellesiirtymisiän odote 2 eläkkeellesiirtymisiän keskiarvo 3 eläkkeellesiirtymisiän mediaani. Kaikkia näitä mittareita voidaan käyttää arvioitaessa eläkkeelle siirtymisen keskimääräistä ikää, mutta kaikilla niillä on kuitenkin omat ominaispiirteensä ja näiden seurauksena käyttöpaikkansa. Esimerkiksi eläkkeellesiirtymisiän odote on laskennallinen mittari ja se kuvastaa parhaiten eläkkeellesiirtymisiän kehitystä vuodesta toiseen. Eläkkeellesiirtymisiän keskiarvo puolestaan kertoo enemmän ikäluokkien kokoeroista kuin ikäluokkaisesta eläkkeiden alkavuuksista, mutta se on kuitenkin yleisesti hyvin tunnettu ja ymmärretty aineistojen mittari. Esimerkiksi seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä kasvaa noin vuodella suurten ikäluokkien vuoksi vaikka varsinaisissa eläkkeiden ikäluokkakohtaisissa alkavuuksissa ei tapahtuisikaan muutosta. Mediaani puolestaan kuvaa ehkäpä parhaiten yksittäisen vuoden tilannetta, koska sen ollessa eläkkeelle siirtyneiden aineiston keskimmäinen havainto. Näin puolet eläkkeelle siirtyneistä on tätä vanhempia ja puolet nuorempia. Vuonna 2008 työeläkejärjestelmässä 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote oli 59,4 vuotta. (Kannisto ja Hiltunen, 2008.) Tässä julkaisussa näistä mittareista käytetään vain eläkkeellesiirtymisiän odotetta, koska se parhaiten soveltuu tämän julkaisun viitekehykseen. Eläkepolitiikassa tavoitteeksi on asetettu eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen 2-3 vuodella. Tätä arvioidaan käytännössä 25-vuotiaalle lasketun eläkkeellesiirtymisiän odotteen avulla. Vuoden 2005 eläkeuudistus tähtää nimenomaan tämän tavoitteen mukaiseen eläkkeellesiirtymisiän kasvattamiseen. Uudistusta valmisteltaessa Eläketurvakeskuksessa arvioitiin, että uudistuksen myötä odote nousisi vuodesta 2002 vuoteen 2011 mennessä 0,7 vuodella ja vuoteen 2015 mennessä 1,2 vuodella. Nousua on tullut 0,6 vuotta vuoteen 2008 mennessä, joten uudistus näyttää vaikuttavan suunnilleen odotusten mukaisesti. Käytännössä uudistuksessa pyrittiin eläkkeellesiirtymisiän kasvattamiseen mm. seuraavilla keinoilla (Kannisto ja Hiltunen, 2008.): 1 kasvattamalla ansiotulosta määritettävän eläkkeen karttumaa ikävuosina nostamalla varhaiseläkkeen ikärajaa 62 vuoteen 3 poistamalla työttömyyseläke. Eläkekarttumaa kasvattamalla saavutettavasta eläkkeellesiirtymisiän kasvusta ei vielä ole tilastotietoa saatavissa johtuen uudistuksen läheisyydestä. Tämän vuoksi myöskään sen vaikutuksia ei vielä pystytä arvioimaan. Oletettavaa kuitenkin on, että 15

17 eläkkeellesiirtymisikä tullee muutoksen kautta nousemaan. Varhaiseläkkeen ikärajan nosto ja työttömyyseläkkeen poisto ovat varmasti eläkkeellesiirtymisikää nostavia, koska ne pakottavat työvoimaa pysymään työelämässä pidempään. Näistä työttömyyseläkkeen poiston vaikutusta pystytään arvioimaan vuodesta 2010 eteenpäin, mutta kokonaisvaltainen analyysi pystytään toki suorittamaan vasta huomattavasti myöhemmin, kun työttömyyseläkkeelle ei enää vuoden 2012 jälkeen voi päästä. (Kannisto ja Hiltunen, 2008.) 16

18 n laskenta Laskennan taustaoletukset Tässä analyysissä pyritään ennustamaan Suomen työvoiman kokonaispoistumaa maakunnittain ja toimialoittain vuosina määritellään pysyväksi poistumaksi työvoimasta ja on täten määritelmällisesti lopullista. Eläkkeelle siirtymisen jälkeistä mahdollista osittaista tai täydellistä paluuta työelämään ei siis käsitellä. Myöskään esimerkiksi toimiala- tai aluesiirtymiä tai muita työelämän virtoja ei käsitellä. Toisin sanoen oletetaan, että muut työelämän virrat summaavat toisensa pois niin, että kaikki nettovirrat ovat nollia. Käytännössä oletuksena on, että jokainen työllinen pysyy viimeisen tilastovuoden (vuosi 2006) toimialallaan ja alueellaan aina siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Tästä oletuksesta aiheutuu etenkin poistuman toimialakohdentumiseen epätarkkuutta mitä pidemmälle edetään ennusteajanjaksolla. Julkaisussa ei myöskään käsitellä virtoja työvoiman ulkopuolelta työvoimaan ennusteajanjakson aikana. Täten esimerkiksi nuorten tuotos koulujärjestelmästä jätetään huomioimatta. Työvoimasta poistuvien tilalle ei siis oleteta tulevan korvaavaa työntekijää. Tämä rajaus ei sinänsä aiheuta merkittävää virhettä ennusteisiin, koska nuorten joukosta tämän julkaisun tavalla määriteltyä poistumaa ei synny merkittävästi ennen kuin 20 vuoden päästä heidän työmarkkinoille tulostaan. Nuorten poistumavaikutus alkaisi siis näkyä poistumaennusteissa vasta arviolta vuoden 2025 jälkeen, mikäli heidät otettaisiin poistumaennusteisiin mukaan. Ennusteissa käsiteltyjä poistumalajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Edellisessä kappaleessa käsitellyistä eläkelajeista vanhuuseläkkeelle siirtymiseksi lasketaan vanhuuseläkkeen lisäksi myös työttömyyseläkkeelle ja maatalouden erityiseläkkeelle siirtyvät. Työttömyyseläkettä ei huomioida suoraan lainkaan johtuen analyysin pitkästä ennustehorisontista ja vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä seuraavasta työttömyyseläkkeen asteittaisesta lakkauttamisesta. Valinnasta aiheutuu ennusteperiodin alkujaksolle virhettä vanhuuseläkkeelle siirtymisen määriin, koska todellisuudessa työttömyyseläkkeelle siirtyvät näkyvät analyysissä vanhuuseläkkeelle siirtyneinä. Myös poistuman ajankohtaan tulee virhettä, koska vuoteen 2012 asti työttömistä osa poistunee työvoimasta todellisuudessa hieman aikaisemmin kuin mitä tämän julkaisun ennusteissa. Tästä ei kuitenkaan aiheudu merkittävää virhettä julkaisun tuloksissa, joissa pääpaino on pitkän aikavälin koko työvoiman poistuman toimialoittaisessa ja alueittaisessa kohdentumisessa. 17

19 n alkavuudet ja ennusteen laskentaprosessi Käytännössä poistuman ennustamisen kohteena ovat poistuman ikäluokkakohtaiset eläkealkavuudet eli työvoiman todennäköisyydet siirtyä eläkkeelle tai kuolla tietyn ikäisenä. Tavoitteena on ennustaa tietyn ikäisen tietyllä toimialalla työskentelevän työllisen todennäköisyyttä kuolla tai jäädä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeelle seuraavan vuoden aikana. Nämä todennäköisyydet määritetään ennustejakson jokaiselle vuodelle erikseen. Varsinaiset poistuman määräennusteet seuraavat siitä, kun tieto työllisten lukumäärästä yhdistetään näihin todennäköisyyksiin. n todennäköisyydet on muodostettu viimeisimpien tilastojen pohjalta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen läheisyydestä johtuen tilastojen osalta on käytetty huomattavaa harkintaa niiden käyttökelpoisuuden suhteen. Osittain tämän vuoksi poistuman todennäköisyyksiä ei ole pyritty ennustamaan tilastojen pohjalta pitkälle tulevaisuuteen. Viimeisten tilastojen pohjalta muodostettiin ensin nykytila-analyysi poistuman todennäköisyyksistä. Pyrittiin siis mahdollisimman tarkkaan määrittämään poistuman nykytilanne. Tämän jälkeen poistuman todennäköisyydet ennusteperiodin vuosille muodostetaan yhdistämällä poistuman nykytila-analyysin mukaiset tulokset erilaisiin skenaarioihin todennäköisyyksien kehittymisestä tulevaisuudessa. Nykytila-analyysissa poistuman todennäköisyyksien määrittämisessä otetaan huomioon poistumaan vaikuttavat tekijät kuten ikä, toimiala ja alue. Lienee itsestään selvää, että ikä on ylivoimaisesti suurin poistuman selittäjä. Mitä vanhempi työllinen on, sitä suurempi on hänen todennäköisyytensä poistua työvoimasta seuraavan vuoden aikana. Ikä selittääkin huomattavan suuren osuuden kokonais, mutta toimialalla ja alueella on lisäksi omat vaikutuksensa. Yllättävää on ehkä se, että sukupuoli ei tilastojen perusteella tunnu vaikuttavan poistuman todennäköisyyteen enää näiden muiden tekijöiden huomioonottamisen jälkeen. Eli tietyn ikäisen tietyllä toimialalla ja alueella työskentelevän miehen ja naisen poistuman todennäköisyyksissä ei ole merkittävää eroa. Sukupuolella olisi vaikutus toki tilanteessa, missä ei otettaisi huomioon toimialan ja alueen vaikutuksia naisten ja miesten erilaisten toimialarakenteiden vuoksi. Voidaan siis sanoa, että miesten ja naisten työn luonteiden ero selittää huomattavan suuren osuuden sukupuolien välisistä erilaisista eläkealkavuuksista. Samaa voidaan sanoa aluekohtaisista eroista ikäluokkien eläkealkavuuksissa. Suurten eläkealkavuuksien alueilla suuri osa työskentelee suuren eläkealkavuuden toimialoilla ja vastaavasti pienten eläkealkavuuksien alueilla toimialarakenne painottuu toimialoihin, joiden eläkealkavuudet ovat valtakunnallisestikin pieniä. Toimialoittaiset ja alueittaiset erot poistuman määrissä ovat kuitenkin huomattavan erilaisia johtuen näiden erilaisista ikärakenteista. Johtopäätöksenä voidaan siis sanoa, että työvoiman ikärakenne selittää lähes täysin erot työvoiman poistuman työvoiman kokoon suhteutetuissa määrissä. Toimialojen ja alueiden välillä on havaittavissa eroja eläkeal- 18

20 kavuuksissa, mutta näiden vaikutukset poistuman määriin ovat pieniä verrattuna ikärakenteen vaikutukseen. Tilastojen pohjalta muodostetun ikäluokka-, toimiala- ja aluekohtaisten eläkealkavuuksien analyysin kautta tavoitteena oli saada selville poistuman todennäköisyyksien nykytilanne. ennusteiden laskemisessa käytetyt tulevaisuuden poistuman todennäköisyydet saadaan yhdistämällä nykytila-analyysin kautta saadut poistuman todennäköisyydet erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin. Varsinaisessa poistumaennustelaskennassa käytetään siis nykytila-analyysin tuloksia vain pohjatietona. Erilaisia skenaarioita voivat olla esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyden kasvaminen tai laskeminen tietyllä prosenttimäärällä suhteessa nykytilaan, vanhuuseläkeiän nosto 2 vuodella tai jokin näiden skenaarioiden yhdistelmä. Varsinainen poistumaennusteen laskenta suoritetaan varsin yksinkertaisella tavalla toistaen seuraavat kohdat jokaisen ennusteajanjakson vuoden osalta: 1 Muodostetaan poistuman todennäköisyysmatriisit nykytila-analyysin ja valitun skenaarion pohjalta ennustevuodelle. 2 Muodostetaan poistuman määräennuste ennustevuodelle kertomalla edellisen vuoden työllisten määrät kohdan 1 poistumalajien poistumatodennäköisyyksillä. 3 Muodostetaan uusi jäljellejääneen työvoiman perusjoukko vähentämällä edellisen vuoden työvoimasta kohdan 2 poistuma. 4 Palataan kohtaan 1 ja suoritetaan uusi laskenta seuraavalle ennustevuodelle. 19

21 Laskennan skenaariot Tässä julkaisussa käsitellyssä analyysissä poistumaennusteiden skenaariona käytetään optimistista tulevaisuuden kuvaa eläkkeille siirtymisten ja kuolleisuuden kehittymisestä tulevaisuudessa. Tässä skenaariossa eläkkeellesiirtymisikä kasvaa 3 vuodella nykytilanteesta vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeellesiirtymisiän kasvu 3 vuodella on yhtenevä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen asettaman tavoitteen kanssa. Tämä edellä mainittu tavoiteskenaario on raportin analyysien perusoletus ja tarjoaa eräänlaisen lähtötason poistumaennusteelle. Todellinen poistuman kehitys tullee olemaan määrällisesti suurempaa kuin tämän skenaarion mukainen poistuma. Raportissa käsitellyt poistumaennusteet voidaankin tulkita ennustetasoiksi, joiden todennäköisesti voidaan olettaa vähintään tulevan tapahtumaan. Tässä luvussa käydään läpi hallituksen tavoitteen mukaisen skenaarion oletukset ja tulokset. Lisäksi esitetään kolme vaihtoehtoista skenaariota, joiden avulla voidaan vertailla niiden erilaisten oletusten vaikutuksia tuloksiin ja samalla pohtia politiikkavalintojen mahdollisuuksia vaikuttaa poistuman määriin. Tavoiteskenaario Ensimmäisenä skenaariona esitetään hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteen toteutumisen mukainen skenaario, jota myös käytetään julkaisun muiden kappaleiden analyyseissä. Tavoiteskenaariossa eläkkeellesiirtymisiän odote kasvaa 3 vuodella nykyiseltä 59,4 vuoden tasolta vuoteen 2025 mennessä ilman vanhuuseläkeiän nostoa. Tässä poistumalaskennan skenaariossa on pyritty määrittelemään mitä pitäisi tapahtua eläkealkavuuksien ja kuolleisuuden ikäluokkakohtaisille todennäköisyyksille, jotta tavoite voisi toteutua. Nämä vaatimukset eivät siis ole enää hallituksen tai työmarkkinajärjestöjen määrittelemiä tavoitteita vaan tilastojen avulla johdettuja tekijöitä, joiden on toteuduttava jotta tavoite voi toteutua. Tarkastelemalla pelkästään eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoitteellista muutosta havaitaan, että tavoite on hyvin haastava. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen pitäisi olla 62,4 vuotta vuonna 2025 samaan aikaan kun alhaisin vanhuuseläkeikä säilyy 63 vuodessa. Täten nykytilanteeseen verrattuna huomattavasti suuremman osan työvoimasta on pysyttävä työelämässä vanhuuseläkeikäänsä saakka. Lisäksi suuri osa työelämästä ennen vanhuuseläkeikää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien ja kuolleiden menetetyistä työvuosista täytyy saavuttaa muiden työvoimaan kuuluvien vanhuuseläkeiän jälkeisillä työvuosilla. Tämän vuoksi lähes kaikki nykyiset erilliset eläkejärjestelmät, joilla työllinen on voinut päästä vanhuuseläkkeelle ennen yleistä vanhuuseläkeikää, on poistettava ja huomattavan osan työvoimasta on jatkettava työskentelyä vielä vanhuuseläkeiän saavutettuaan. Tämän 20

22 lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden ikäluokkakohtaisten todennäköisyyksien on laskettava huomattavasti nykytasoltaan. Tavoiteskenaarion oletuksina ovat siis: 1 yleinen vanhuuseläkeikä vuotta 2 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen eläkealkavuudet ja kuolleisuus pienenevät tasaisesti vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttiin nykytasoltaan. Kuviosta 2 nähdään kuinka näillä oletuksilla kokonaispoistuma kasvaa noin henkilön nykytasolta voimakkaasti aina vuoteen 2012 asti, jolloin se saavuttaa ennusteajanjakson vuotuisen huippunsa henkilöä. Vuoden 2012 jälkeen vuotuinen kokonaispoistuma laskee tasaisesti saavuttaen nykytasonsa vasta vuoden 2020 jälkeen. Koko ennustejakson ajan kokonaispoistuma on täten suurempaa kuin nykytilanteessa. ei siis pelkästään nouse poikkeuksellisen korkeaksi seuraavien vuosien aikana vaan se myös pysyy tällä nykytilaa korkeammalla tasollaan. Kokonaispoistuma on yhteensä henkilöä vuoteen 2015 mennessä ja koko ennusteajanjaksolta yhteensä henkilöä. Vuoden 2006 työvoimasta poistuu täten vuoteen 2015 mennessä 23 prosenttia ja vuoteen 2025 mennessä yhteensä 47 prosenttia. Kokonaispoistuman voimakas kasvu muodostuu voimakkaasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen kasvusta. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen suurin poistumavuosi on vuosi 2013, jolloin vanhuuseläkkeelle siirtyy skenaariossa henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen laskee alle henkilön vuositason tämän jälkeen, mutta säilyy edelleen lähellä tätä vuositasoa. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen voimakas kasvu aiheutuu ensinnäkin suurten ikäluokkien saavuttaessa vanhuuseläkeikänsä. Toinen syy on kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden voimakas lasku nykytasoltaan. Lasku aiheutuu skenaarion oletuksesta, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus ovat tulevaisuudessa pienempiä kuin nykyään. Huomattavaa tässä on, että skenaariossa tämän oletuksen seurauksena osa ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä tai kuolleista jää pois työvoimasta nyt vanhuuseläkkeelle siirtymisen kautta. Tämän vuoksi vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrät kasvavat, mutta muutaman vuoden viiveellä suhteessa heidän siirtymiseensä työkyvyttömyyseläkkeelle. 21

23 Kuvio 2. Tavoiteskenaarion mukainen poistuma lajeittain Edellä mainittujen oletusten toteutuminen vaatii huomattavia muutoksia nykytilaan nähden. Tuleva poistumakehitys on todennäköisesti määrältään korkeampi kuin tämä skenaario olettaa. Tavoiteskenaario kannattaakin tulkita eräänlaisena minimiennusteena ja se kuvastaa kuinka paljon vähintään voidaan olettaa poistumaa olevan. Nykytilaskenaario Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyys Kuolleisuus Toisena esiteltävänä skenaariona on nykytilanteen mukaisen poistuman jatkuminen pitkälle tulevaisuuteen. Tässä skenaariossa oletetaan siis, että nykytilanteen mukaiset ikäluokkakohtaiset eläkkeellesiirtymiset säilyvät entisellään ja odotettua työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen pienentymistä ei tapahdu. Kuitenkin tässäkin skenaariossa edetään vuoden 2005 eläkeuudistuksen mukaisesti ja ennen 63 vuoden ikää tapahtuvat vanhuuseläkkeelle siirtymiset poistetaan ennusteajanjakson aikana. Nykytilaskenaarion oletuksina ovat siis: 1 yleinen vanhuuseläkeikä vuotta 2 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen eläkealkavuudet ja kuolleisuus pysyvät nykyisellä tasollaan aina vuoteen 2025 asti. Kuviossa 3 on vertailtu nykytilaskenaariota raportissa käytettyyn tavoiteskenaarioon. Kokonaispoistuman taso on nykytilaskenaariossa odotetusti korkeammalla tasolla kuin tavoiteskenaariossa. Ero on havaittavissa heti ennusteajanjakson ensimmäisinä vuosina ja se jatkuu koko ajanjakson ajan. Kokonaispoistuma on nykytilaskenaariossa yhteensä henkilöä. Skenaarioiden välinen ero kokonaispoistumassa on tällöin henkilöä. Tämä vastaa nykytilaskenaariossa 4 prosenttia suurempaa kokonaispoistumaa kuin tavoiteskenaariossa. Kokonaistasolla poistuma on siis vähemmän kuin yhden vuoden poistuma 2020-luvulla. Vuotuisen poistuman ero on suurimmillaan vasta vuoden 2020 jälkeen. Vuonna 2022 se on henkilöä tai vastaavasti 6 prosenttia vuotuisesta. 22

24 Kuvio 3. vertailu nykytilaskenaarion (tummat värit) ja tavoiteskenaarion (vaaleat värit) välillä Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyys Kuolleisuus Kuviosta näkyy hyvin skenaarioiden oletusten eroista aiheutuva erilainen poistuman jakautuminen poistumalajien välille. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on tavoiteskenaariossa suurempaa heti ennusteajanjakson alusta alkaen, vaikka nykytilaskenaarion kokonaispoistuma on suurempi. Vastaavasti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus ovat suurempia nykytilaskenaariossa. Selitys erolle löytyy työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuolleisuuden todennäköisyyksien suhteen tehdyissä oletuksissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten ja kuolleisuuden suuruus nykytilaskenaariossa aiheutuu nykytilan mukaisista eläkealkavuuksista. Samalla tavoiteskenaarion vanhuuseläkkeen suuruus aiheutuu siitä, että suurempi osa työvoimasta pysyy työvoimassa vanhuuseläkeikäänsä saakka ja näin heidän poistumalajinsa on vanhuuseläke kun se nykytilaskenaariossa on työkyvyttömyyseläke. Nykytilanteen mukaista skenaariota voidaan pitää eräänlaisena maksimiennusteena poistuman kehittymiselle. Tämä skenaario kuvastaa siis pessimististä tulevaisuuden kehitystä, missä poistumatasot ovat suurempia kuin tavoiteskenaariossa ja ne eivät laskisi nykytasoltaan. On silti tietenkin mahdollista, että poistuma on suurempaa kuin tässä skenaariossa on esitelty. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuolleisuuden todennäköisyyksien pitäisi kasvaa nykytasoltaan. Tällaisen skenaarion tuloksena olisi, että vanhuuseläkkeelle siirtyisi entistä pienempi osuus työvoimasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen osuus kasvaisi. Kuten edellä mainittiin nykytilaskenaarion ja tavoiteskenaarion välinen ero kokonaispoistumassa oli henkilöä. Vastaavan suuruusluokan muutos kokonaispoistumassa saavutettaisiin, mikäli oletettaisiin nykytilaskenaarion mukaisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden todennäköisyyksien kasvu yhteensä 40 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Toisin sanoen tehtäisiin päinvastaiset oletukset työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden todennäköisyyksien kehittymisestä kuin tavoiteskenaariossa. 23

25 Eläkeiän korotusskenaario: vanhuuseläkeiän nosto 65 vuoteen Tässä skenaariossa muutetaan oletusta vanhuuseläkeiästä ja nostetaan se heti tarkasteluajanjakson alussa 65 vuoteen. Muuten skenaario noudattaa nykytilaskenaariota. Eläkeiän korotusskenaarion oletukset täten ovat: 1 yleinen vanhuuseläkeikä vuotta 2 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen eläkealkavuudet ja kuolleisuus pysyvät nykyisellä tasollaan aina vuoteen 2025 asti. Tässä skenaariossa työvoiman poistuma on vuoteen 2015 mennessä henkilöä. Tänä ajanjaksona poistuma on henkilöä enemmän kuin tavoiteskenaariossa ja henkilöä vähemmän kuin nykytilaskenaariossa. Vuosina poistuma on tässä skenaariossa henkilöä. Suhteessa tavoiteskenaarioon poistuma on nyt henkilöä enemmän ja suhteessa nykytilaskenaarioon henkilöä vähemmän. Yhteensä vuoteen 2025 mennessä tässä skenaariossa poistuu henkilöä, eli henkilöä enemmän kuin tavoiteskenaariossa. Eroa näiden skenaarioiden välille syntyy siis vain yksi prosentti. Näistä luvuista voidaan havaita, että vanhuuseläkeiän nostamisen vaikutukset näkyvät hitaammin kuin työkyvyttömyyseläkkeen ja kuolleisuuden todennäköisyyksien pienenemisten vaikutukset tavoiteskenaariossa. Vuoteen 2015 mennessä ero skenaarioissa säilyy pienenä. Mutta vuoden 2015 jälkeen nähdään, että eläkeiän korotusskenaarion poistuma on paljon lähempänä tavoiteskenaariota kuin nykytilaskenaariota. Vanhuuseläkeiän nostaminen 65 vuoteen laskee siis poistumaa, mutta ei yhtä paljon kuin tavoiteskenaariossa ja vaikutus on voimakasta vasta vuoden 2016 jälkeen. Tämä voidaan havaita myös kuviosta 4, mistä nähdään kuinka ero vuotuisessa kokonaispoistumassa on pientä tavoiteskenaarion ja eläkeiän korotusskenaarion välillä. Samalla kuitenkin havaitaan, että eläkeiän korotusskenaarion käyrä on koko ajan korkeammalla tasolla kuin tavoiteskenaarion. Suuremmat erot skenaarioiden väliltä löytyvät kokonaispoistuman jakautumisesta poistumalajeihin. 24

26 Kuvio 4. vertailu eläkeiän korotusskenaarion (tummat värit) ja tavoiteskenaarion (vaaleat värit) välillä Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyys Kuolleisuus Eläkeiän korotusskenaarion poistuman dynamiikkaan vaikuttavat seuraavat tekijät: 1 Ennusteajanjakson ensimmäisinä vuosina on luonnollista, että vanhuuseläkkeelle siirtyminen on pientä, koska työllisten joukosta ei löydy vuotiaita työllisiä, jotka saavuttaisivat vanhuuseläkeikänsä tällöin. 2 Koko ennusteajanjakson ajan suuri osa jää työkyvyttömyyseläkkeelle jo kauan ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista. Täten työikäisten korotettua vanhuuseläkeikää lähestyvien työllisten määrät ovat tavoiteskenaarioon verrattuna pieniä. Skenaariosta seuraa myös, että työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrät kasvavat suhteessa muihin skenaarioihin. Tämä johtuu siitä, että työkyvyttömyyseläkkeelle voidaan nyt jäädä myös vuotiaina. Sekä tavoite- että nykytilaskenaariossa yli 62-vuotiaat eivät voi enää jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle vaan tällöin automaattisesti jäädään vanhuuseläkkeelle. Nyt osa näistä tavoite- ja nykytilaskenaarioissa vanhuuseläkkeelle siirtyneistä jää tässä skenaariossa työkyvyttömyyseläkkeelle vuotiaina. Tästä seuraa tietenkin myös, että vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on pienempi kuin muissa skenaarioissa, koska yhä pienempi osa jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään asti. Skenaariossa vanhuuseläkeikää on nostettu nyt 65 vuoteen. Tämä ei vielä tuottaisi samanlaisia poistumalukuja kuin tavoiteskenaario. Mitä tapahtuisi, jos vanhuuseläkeikää nostettaisiin vielä korkeammaksi, esimerkiksi 68 vuoteen? Päästäisiinkö tällöin pienempiin poistumaennusteisiin kuin tavoiteskenaariossa. Tämä on huomattavasti vaikeampi skenaario arvioitavaksi, koska tilastoja ei ole saatavilla yli 63-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen suhteen. Tässä esitetyssä arviossa oletetaan, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yli 63-vuotiaana vain hieman suurempaa kuin tätä nuorempana. Tällä oletuksella kokonaispoistuma on vuoteen 2025 mennessä henkilöä pienempi kuin tavoiteskenaariossa 25

27 eläkeiän ollessa 68 vuotta. Karkeana arviona saadaan, että vanhuuseläkeiän nostaminen 67 vuoteen tuottaisi kokonaistasoltaan samat poistumaennusteet kuin tavoiteskenaario. Vanhuuseläkeiän nostamisen vaikutusdynamiikka poistuman suhteen toimii näissäkin skenaarioissa hitaasti, koska nykyisten työllisten joukossa on vain vähän yli 66-vuotiaita työllistä. Skenaarion yhteenvetona voidaan sanoa, että vanhuuseläkeiän nostaminen pienentää poistumaa selvästi suhteessa siihen, että kaikki säilyisi ennallaan. Vaikutus ei kuitenkin ole yhtä suuri kuin tavoiteskenaariossa, koska suuri osa työvoimasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle jo ennen vanhuuseläkeikäänsä ja näin vanhuuseläkeiän nosto vaikuttaa suhteessa yhä pienemmän joukon eläkkeelle siirtymiseen. Lisäksi tämä vaikutus poistumaan kohdistuu ajallisesti vasta muutaman vuoden päähän päätöksentekohetkestä. Vanhuuseläkeiän nostamisen vaikutus poistumaan syntyy siis pitkällä viiveellä. Toiveskenaario: Alhaiset eläkealkavuudet ja 65 vuoden vanhuuseläkeikä Tämän skenaarion tarkoituksena on näyttää kuinka merkittäviä muutoksia vaaditaan sekä eläkkeellesiirtymisissä että vanhuuseläkeiässä, jotta näillä olisi merkittävää vaikutusta nykyisen työvoiman tarjonnan kehitykseen ja 2020-luvuilla. Alentamalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyksiä samalla tavalla kuin tavoiteskenaariossa ja nostamalla vanhuuseläkeikä 65 vuoteen saavutetaan poistuman kannalta merkittäviä tuloksia, mutta tällöinkin vain pitkällä aikavälillä. Yhdistetyn skenaarion oletuksina ovat siis: 1 yleinen vanhuuseläkeikä vuotta 2 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen eläkealkavuudet ja kuolleisuus pienenevät tasaisesti vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttiin nykytasoltaan. Vuoteen 2015 mennessä työvoiman poistuma on tässä skenaariossa henkilöä. Tämä on henkilöä vähemmän kuin tavoiteskenaariossa ja henkilöä vähemmän kuin nykytilaskenaariossa. Vuosina työvoiman kokonaispoistuma on henkilöä. Tämä on henkilöä vähemmän kuin tavoiteskenaariossa ja jopa henkilöä vähemmän kuin nykytilaskenaariossa. Kokonaisuudessaan vuoteen 2025 mennessä tässä skenaariossa poistuu henkilöä työvoimasta. Eroa syntyy henkilöä suhteessa tavoiteskenaarioon ja henkilöä suhteessa nykytilaskenaarioon. Toiveskenaarion poistuma on täten 3 prosenttia pienempi kuin tavoiteskenaariossa. Vanhuuseläkeiän noston vaikutus on nyt yhdistetyssä skenaariossa yli henkilöä. Yllä kuvatussa eläkeiän korotusskenaariossa eläkeiän noston vaikutus oli vajaa henkilöä. Vanhuuseläkeiän nosto vaikuttaa nyt enemmän, koska suurempi osa työvoimasta jaksaa työelämässä pidempään ja on näin vanhuuseläkeiän noston vaikutuksen alla. Tästäkin havaitaan, että pelkkä vanhuuseläkeiän nostaminen ei vielä tuota hyviä tuloksia, koska riittävästi työllisiä ei kohtaa vanhuuseläkeikäänsä. 26

28 Kuvio 5. vertailu toiveskenaarion (tummat värit) ja tavoiteskenaarion (vaaleat värit) välillä Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyys Kuolleisuus Kuviosta 5 nähdään kuinka kokonaispoistumassa ei toive- ja tavoiteskenaarioiden välillä ole merkittävää eroa vuoteen 2011 mennessä. Tämän jälkeen kuitenkin vanhuuseläkeiän noston vaikutus alkaa ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrät ovat pienempiä kuin tavoiteskenaariossa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on nyt suurempaa kuin tavoiteskenaariossa samanlaisesta oletuksesta huolimatta, koska vanhuuseläkkeelle voidaan eläkeiän noston myötä jäädä nyt myös vuotiaina. Skenaarioiden yhteenveto Skenaarioiden erilaisten oletusten käytännön vaikutukset näkyvät selvästi tuloksissa. Verrattaessa esimerkiksi poistuman nykytilaskenaariota tavoiteskenaarioon keskeisimpänä erona on kokonaispoistuman toteutumisen hidastuminen. Vuoteen 2015 mennessä eroa skenaarioiden välille syntyykin vain henkilöä, mikä vastaa hieman yli 2 prosentin eroa kokonaispoistumassa. Vuoden 2015 jälkeen ero on 5 prosenttia, minkä ansiosta kokonaisero poistumassa vuoteen 2025 mennessä skenaarioiden välillä on yhteensä henkilöä. Tämä vastaa alle 4 prosentin kokonaiseroa. Eron pienuus korostuu vertailtaessa poistumaa vuoden 2006 työllisten määriin. Tavoiteskenaariossa työvoimasta poistuu 22,6 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 47,0 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Nykytilaskenaariossa vastaavat osuudet ovat 23,2 prosenttia ja 48,9 prosenttia. Eron pienuus aiheutuu osittain tosiasiasta, että jokainen työllinen jää tietysti eläkkeelle jossain vaiheessa. Tämä ajankohta toteutuu tavoiteskenaariossa vain myöhemmin kuin nykytilaskenaariossa. Vain pienellä osalla poistuma pitkittyy ennusteajanjakson ulkopuolelle. Samalla tästä seuraa, että poistumalajien välinen suhde muuttuu. Tavoiteskenaariossa yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuolee ennen vanhuuseläkeikäänsä. Seurauksena on, että perinteisesti suuri työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä pienenee vuositasolla. Tähän asti suuri osuus työvoimasta 27

29 on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle ja näin poistunut työvoimasta ennen vanhuuseläkeikäänsä. Nyt tavoiteskenaarion mukaisesti suuri osa näistä jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikäänsä saakka. Näin vanhuuseläkkeelle siirtymisen tasot nousevat, mutta viiveellä, koska vanhuuseläkkeelle siirrytään työuran pidentyessä myöhemmin kuin työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämän kappaleen skenaarioiden tuloksista huomataan kuinka vähän poistuman määrät muuttuvat, vaikka poistuman oletukset vanhuuseläkeiän, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden suhteen vaihtelevat radikaalisti. Tämä voidaan havaita myös kuviosta 6, missä on kuvattu kaikkien tässä luvussa esitetyn skenaarion kokonaispoistumat. Esimerkiksi tämän kappaleen viimeisessä skenaariossa lähes puolitettiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden todennäköisyydet nykytasoltaan pitkän ajan kuluessa ja nostettiin eläkeikä välittömästi 65 vuoteen. Edelleen kokonaisero vuosien poistumassa on kuitenkin alle henkilöä nykytilaskenaarioon nähden, missä vanhuuseläkeikä säilyy 63 vuodessa ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden tasot vastaavat nykytasoa. n määrä vastaa näin vähän yli yhden vuoden työvoiman poistuman määrää 2020-luvulla. Kuvio 6. kehityksen 4 skenaariota vuosina Nykytilaskenaario Eläkeikä 65 vuotta Tavoiteskenaario Tavoiteskenaario + eläkeikä 65 vuotta Syy poistumatulosten jäykkyydelle on ikäluokkien koon ja iän vaikutus poistumaan. Esimerkiksi vuoden 2006 lähes kaikki yli 45-vuotiaat ovat jääneet eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä riippumatta näistä oletuksista. n ajalliseen kohdentumiseen, eli siihen koska he jäävät eläkkeelle, näillä skenaarioiden oletuksilla on vaikutusta. Mutta esimerkiksi tarkastelemalla koko ennusteajanjakson summaa ymmärretään kuinka pieni vaikutus oletuksilla tähän pitkän aikavälin kokonaispoistumaan on. Käytännössä pitkän aikavälin summaan vaikuttavat työlliset ovat nyt vuotiaita työllisiä, joiden voidaan olettaa siirtyvän eläkkeelle karkeasti arvioiden vuosina Tällä tarkasteluajanjaksolla nämä työlliset ovat 28

30 lähes ainoa ryhmä, joiden poistuman määrään voidaan vaikuttaa pitkän aikavälin kokonaispoistumaa arvioitaessa. Oma kysymyksensä on tehtyjen oletusten toteutumisen todennäköisyys ja realistisuus. Vanhuuseläkeiän nosto on teknisessä mielessä mahdollinen. Käytännössä kuitenkin korkeamman vanhuuseläkeiän käyttöönottaminen vaatisi pitkähkön siirtymäajan. Tosin analyysin perusteella voidaan päätellä, että tämä ei ehkä ole niinkään ongelma, koska vanhuuseläkeiän noston vaikutus syntyy joka tapauksessa vasta pitkän ajan kuluessa ja mahdollisen siirtymäajan vaikutukset eivät tätä enää pitkälti viivyttäisi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyksien lähes puolittumisen toteutuminen vuoteen 2025 mennessä on mahdollista, mutta sen todennäköisyys ei ole kovinkaan suuri. Joka tapauksessa se vaatisi suuria panostuksia työssäjaksamisen parantamiseen. Todellinen poistumakehitys löytyneekin nykytila- ja tavoiteskenaarioiden välimaastosta, missä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden todennäköisyydet pienenevät nykytasoltaan, mutta vanhuuseläkeikä säilyy ennallaan. Pitkällä aikavälillä etenkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyksiin vaikuttavat voimakkaasti tulevaisuuden elinkeinorakenne ja sitä kautta työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyys on esimerkiksi perinteisillä teollisuuden aloilla huomattavasti suurempaa kuin palvelutyön puolella. Mikäli Suomen toimialarakenne muuttuisi nykyistä palvelualavaltaisemmaksi, tarkoittaisi tämä todennäköisesti vähäisempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja tätä kautta ennen vanhuuseläkeikää tapahtuvan poistuman pienentymistä. Tämänkaltaista analyysiä ei kuitenkaan ole ollut tarkoituksenmukaista tehdä tämän raportin puitteissa. Toinen rajoittava oletus on toimialojen poistumaoletusten lähentyminen pitkän aikavälin kuluessa. Esimerkiksi vanhuuseläkeiän oletetaan kaikilla työllisillä ennustehorisontin aikana muuttuvan samaksi riippumatta työstä, mitä työllinen tekee. Tällä hetkellä on vielä mahdollista olla erilaisia vanhuuseläkeikiä. Perinteisesti nämä eläkeikäerot ovat syntyneet eläkeiän laskujen kautta. Esimerkiksi jonkin ammattiryhmän työn on arvioitu olevan niin kuormittavaa, että on tarvittu alhaisempaa eläkeikää. Tulevaisuudessa vastaavasta syystä saatetaan joutua nostamaan eläkeikää aloilla, joissa kuormittavuus on vähäisempää. Myöskään tämänkaltaisia mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita ei ole kuitenkaan tarkasteltu tässä raportissa. Kappaleessa käsitellyt poistumaskenaariot vaikuttavat tietenkin myös toimialoittaisiin ja alueittaisiin poistumiin. Skenaarioilla ei kuitenkaan ole vaikutusta toimialojen tai alueiden välisiin poistumaolosuhteisiin ja täten ne eivät myöskään aiheuta erilaisia tuloksia toimialojen ja alueiden välillä. Voidaan sanoa, että esimerkiksi 5 prosentin kokonaispoistuman lasku aiheuttaa vastaavan laskun jokaisella toimialalla. 29

31 Työvoiman poistumaennusteet Taulukossa 1 esitellään Suomen työvoiman rakenne vuonna Suurin toimiala on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 15 prosentin työvoimaosuudella. Kokonaispoistuman kannalta merkittävin tekijä taulukossa on työllisten ikärakenne. Vuosien poistuman kannalta keskeisin ikäryhmä on yli 54-vuotiaat, joiden osuus vuonna 2006 on 16 prosenttia. Vastaavasti vuosien poistuman kannalta keskeisimmän ikäryhmän vuotiaiden osuus on 27 prosenttia. n suuruudesta ja ajoittumisesta ennusteajanjaksolle voidaan päätellä paljon jo pelkästään tätä ikärakennetta tarkastelemalla. Taulukosta 1 voidaan siis havaita, että poistuma on suurta vielä vuoden 2015 jälkeenkin. Alle 45-vuotiaat puolestaan eivät merkittävästi ehdi vaikuttamaan poistumaan työvoimasta ennusteajanjaksolla. Etenkin toimiala- ja aluevertailuissa suuret alle 45-vuotiaiden määrät tarkoittavat suhteessa pienempää poistumaa toimialoille ja alueille. Näitä vertailuja tehdessä on hyödyllistä vertailla myös toimialan tai alueen työllisten keskiikää koko Suomen työllisten keski-ikään. Mikäli keski-ikä on suurempi kuin koko maassa, siitä yleensä seuraa myös keskimääräistä suurempi poistuma. keski-ikä vuonna 2006 oli 41,2 vuotta. Taulukko 1. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Suomi 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Suomi Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 41,2-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 256 palvelut % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,3 % v % 27 % Työttömät ,7 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Työvoiman poistuma käsitellään tässä luvussa ja myös tätä lukua seuraavissa toimiala- ja aluepoistumaluvuissa tavoiteskenaarion kautta. Tavoitteena on esittää poistumaennusteiden eräänlainen minimitaso, eli kuinka paljon vähintään poistuman voidaan olettaa olevan. Tässäkin skenaariossa Suomen työvoiman poistuma on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa. Vuotuisen kokonaispoistuman määrä kasvaa yli 40 prosentilla muutaman seuraavan vuoden aikana vuoden 2007 tasostaan ja on tämänkin jälkeen noin neljänneksen korkeammalla tasolla kuin vuonna Seuraavan kymmenen vuoden aikana työvoiman poistuman määrä ei siis pelkästään kasva poikkeuksellisen suureksi vaan se myös tasaantuu korkealle tasolle ja pysyy siellä pitkälle tulevaisuuteen. 30

32 Tavoiteskenaarion mukaan Suomen työvoiman kokonaispoistuma on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina n osuudet vuoden 2006 työvoiman määrästä ovat vastaavina ajankohtina 22,6 prosenttia ja 24,4 prosenttia. Yhteensä siis työvoimasta poistuu 47,0 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. n vuosikeskiarvo vuosina on henkilöä ja vuosina henkilöä. on siis vuositasolla suurempaa vuosina ja alkaa pienentyä vuosina n osuus vuoden 2006 työvoimasta on kuitenkin suurempi vuosina , koska ajanjaksoon kuuluu vuosi enemmän kuin vuosiin poistuma puolestaan on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina n osuudet vuoden 2006 ovat vastaavasti 21,5 prosenttia ja 24,7 prosenttia. Yhteensä poistuu siis vuosina ,2 prosenttia. Vuosien työllisten poistuma on suhteessa alhaisempaa ja vuosien työllisten poistuma puolestaan suhteessa korkeampaa kuin koko työvoiman poistuma. Erotuksen aiheuttaa tietenkin työttömien poistuma, joka on koko maassa henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina n osuudet vuoden 2006 työttömistä ovat vastaavasti 33,0 prosenttia ja 21,9 prosenttia. Yhteensä työttömien poistumaosuus on siis vuoteen 2025 mennessä 54,8 prosenttia. Työttömien poistuma on huomattavan voimakasta vuosina , minkä jälkeen se myös laskee voimakkaasti. Syynä tälle on työttömien ikärakenne, joka on keskimäärin huomattavasti vanhempi kuin työllisten ikärakenne. Vuotuinen kokonaispoistuma on kovassa nousussa nykytasoltaan aina vuoteen 2012 asti. Tällöin kokonaispoistuma saavuttaa suurimman vuotuisen tasonsa henkilöä. Vuoden 2012 jälkeen kokonaispoistuma lähtee laskuun vakiintuen myöhemmin vuoden 2020 jälkeen hieman alle henkilön vuositason. lajeista suurin on vanhuuseläkkeelle siirtymisen poistuma, joka kasvaa voimakkaasti nykytasoltaan aina vuoteen 2013 asti, jolloin se saavuttaa henkilön tason. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kasvu jatkuu siis vuoden pidempään kuin kokonaispoistuman kasvu. Tämän jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyminen hidastuu ja tasaantuu vuonna 2015 hieman alle henkilön vuositason. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus ovat laskussa koko tarkasteluajanjakson ajan. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen laskee nykyiseltä noin henkilön vuositasolta alle henkilön ja kuolleisuus puolestaan nykyiseltä henkilön vuositasolta alle henkilön. Kokonaispoistuman jakautuminen poistumalajien välillä käy läpi voimakkaan murroksen tarkasteluajanjakson aikana. Syynä murrokselle ovat vuoden 2006 työvoiman ikärakenne ja tavoiteskenaariossa tehdyt oletukset. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on voimakkaassa kasvussa ensinnäkin ikärakenteen vuoksi, koska suuret ikäluokat saavuttavat muutaman seuraavan vuoden kuluessa vanhuuseläkeikänsä. Tämä vaikutus näkyy ennusteissa voimakkaana. Mutta vanhuuseläkkeelle siirtyminen kasvaa myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden tasojen 31

33 laskun vuoksi. Eli tavoiteskenaarion oletusten mukaan tulevaisuudessa yhä harvempi siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuolee ennen vanhuuseläkeikäänsä. Työvoimasta poistutaan suoraan vanhuuseläkkeelle verrattuna nykyhetken tilanteeseen, missä suuri osa työvoimasta poistuu jo ennen vanhuuseläkeikäänsä. Hallituksen tavoitteen toteutuminen vaatii kuvion 7 tyyppisen murroksen kokonaispoistuman muodostumisessa. Tavoitteen ja siitä seuranneiden laskelman oletusten toteutumisen vaikutuksena ovat siis voimakkaasti kasvava vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja voimakkaasti laskevat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden tasot. n toimialajakautuminen Taulukkoja 1 ja 2 vertailemalla nähdään, että Suomen eniten työvoimaa menettävien toimialojen listan neljä suurinta toimialaa löytyvät myös Suomen suurimpien toimialojen listalta. Ylivoimaisesti suurin poistuma on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, jonka poistuma on henkilöä vuosina ja yhteensä henkilöä vuosina Tämä vastaa vuoteen 2015 mennessä 26 prosenttia ja vuoteen 2025 mennessä yhteensä 54 prosenttia toimialan vuoden Yleensä toimialan poistuma vastaa 18 prosenttia koko Suomen työllisten vastaavana ajankohtana ja 16 prosenttia koko Suomen työvoiman. Noin joka kuudes Suomen työvoimasta poistuva poistuu siis terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalta. Kaiken kaikkiaan toimialan merkitys on huomattavan suuri Suomen työvoiman. Listalla toisena olevan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistuma on vain hieman yli puolet terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialalta poistuu henkilöä vuosina ja yhteensä henkilöä vuosina Tämä vastaa vuoteen 2015 mennessä 16 prosentin ja yhteensä vuoteen 2025 mennessä 36 prosentin poistumaa vuoden 2006 toimialan. poistumaosuus on siis huomattavasti pienempi kuin terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan poistumaosuus. Suurin syy tälle huomattavalle erolle on toimialojen erilaisissa ikärakenteissa. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla koko ennusteajanjakson kannalta tärkeimmän ikäryhmän yli 44-vuotiaiden osuus toimialan on 50 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla osuus on vain 34,4 prosenttia. Toimialojen välillä on kuitenkin eroa myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tasoissa joskin ikärakennetta huomattavasti pienemmällä painoarvolla. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan kaltainen alhaisen poistumaosuuden toimiala on myös vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimiala 16 prosentin poistumaosuudella vuosina Toimialalta poistuu henkilöä vuosina , mikä tarkoittaa 37 prosenttia vuoden 2006 työvoimasta. Koulutuksen toimialalta puolestaan poistuu vuosina henkilöä. Tämä tarkoittaa, että joka toinen toimialalla vuonna 2006 työskennellyt poistuu työvoimasta ja poistumaosuus on täten korkeampi kuin 32

34 työllisten poistumaosuus keskimäärin (46,2 prosenttia). Suurimpien poistumatoimialojen listalla suurin poistumaosuus on julkisen hallinnon toimialalla, jonka työvoimasta poistuu henkilöä vuoteen 2025 mennessä. Tämä vastaa jopa 55 prosenttia vuoden 2006 toimialan. Taulukko 2. toimialoittain. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 18 % % 17 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 9 % % 10 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 41 palvelut % 8 % % 10 % Koulutus % 8 % % 7 % Julkinen hallinto % 7 % % 6 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 5 % % 4 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 2 % % 2 % Metsätalous % 1 % % 1 % Julkinen hallinto % 7 % % 6 % Taulukosta 2 nähdään myös suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialat. Nämä siis ovat toimialoja, jotka menettävät suhteellisesti suurimman osuuden työvoimastaan vuosina Suurin suhteellinen poistuma on maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla, joka menettää työvoimastaan peräti 34 prosenttia vuosina ja yhteensä 62 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. osuus koko Suomen työllisten on 5 prosenttia vuosina Toiseksi suurin suhteellinen poistuma on sähkö-, kaasu ja vesihuollon toimialalla, jonka poistuma on vuoteen 2025 mennessä myös 62 prosenttia. Koko Suomen mittakaavassa vain näiden kahden toimialan poistumaosuudet vuoteen 2025 mennessä ylittävät 60 prosenttia vuoden Asuntojen omistus ja vuokraus toimialan on listalla seuraavana, jonka poistumaosuus 59 prosenttia vuoden Sama poistumaosuus on myös metsätalouden toimialalla. Ainoa molemmille listoille pääsevä toimiala on julkisen hallinnon toimiala, jonka poistuma on siis poikkeuksellisen suurta sekä määrällisesti että suhteellisesti. Kuviossa 7 on nähtävissä toimialoittain vuoden 2006 työlliset jaoteltuina työvoimasta poistuneisiin ja edelleen työvoimaan kuuluviin. Toimialat on jaoteltu poistuman mukaan suuruusjärjestykseen. Kuviosta huomataan, että poistuman määrien erot toimialojen välillä ovat todella suuria ja pelkkä toimialan työllisten määrä ei täysin ennusta poistuman suuruusjärjestystä. Esimerkiksi rakentamisen toimiala on työvoiman määrältään huomattavasti suurempi kuin julkisen hallinnon toimiala, 33

35 mutta silti julkisen hallinnon toimialan poistuma on suurempi. Vastaavasti majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialan ja sähköteknisten tuotteiden valmistuksen toimialan poistumat ovat pienempiä kuin pelkkää työllisten määrää tarkastellen voisi päätellä. Suurimpana syynä näille eroille on toimialojen erilaiset ikärakenteet. Esimerkiksi julkisen hallinnon toimialan ikärakenne painottuu enemmän yli 44-vuotiaisiin, kun sähköteknisten tuotteiden valmistuksen toimialan ikärakenteesta huomattavasti pienempi osa on yli 44-vuotiaita. Sähköteknisten tuotteiden valmistuksen toimialan poistumaosuus toimialan vuoden 2006 onkin toimialoista pienin, eli vain 30 prosenttia. Ero poistumaosuudessa on huomattavan suuri suhteellisesti eniten työvoimaa menettävään maa-, riista- ja kalatalouden toimialaan. 34

36 Kuvio 7. Suomen työllisten poistuma toimialoittain vuosina ja vuoden 2006 vuonna 2026 yhä toimialoilla töissä olevat. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut Koulutus Julkinen hallinto Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Maa-, riista- ja kalatalous Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä kustantaminen ja painaminen Koneiden ja laitteiden valmistus Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Asuntojen omistus ja vuokraus Rahoitus- ja vakuutustoiminta Tietoliikenne Sähköteknisten tuotteiden valmistus Koksin, öljy-, kemikaali-, kumi- ja muovituotteiden valmistus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Toimialoittain erittelemätön Metsätalous Kulkuneuvojen valmistus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Muu valmistus ja kierrätys Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus Mineraalien kaivu Vuosina poistuneet Vuosina poistuneet Vuonna 2026 yhä toimialalla töissä olevat n aluejakautuminen Suomen työvoiman poistuma jakaantuu maakuntien liittojen muodostamille alueille hyvin epätasaisesti, mutta kuitenkin suhteessa alueiden työvoiman määriin nähden varsin odotetusti. Kuten taulukosta 3 nähdään, suurin poistuma löytyy Uudenmaan maakunnasta, jonka poistuma vastaa neljännestä koko Suomen työvoiman. 35

37 Taulukosta käy ilmi myös maakuntien poistuman eroavaisuudet suhteessa maakuntien työvoiman määriin. Eniten työvoimaa menettävien maakuntien joukossa Uudenmaan poistuma on pienin suhteessa maakunnan työvoimaan ja alueen työvoimasta poistuu vain 42 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. ltaan määrällisesti merkittävimpien maakuntien suurin suhteellinen poistumaosuus on puolestaan Keski-Suomen maakunnassa, missä vuoden 2006 työvoimasta poistuu peräti 48 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vaihteluväli poistuman osuudelle vuoden 2006 työvoimasta on siis melko suuri jo pelkästään suurimpien poistumamaakuntien välillä. Taulukko 3. Työvoiman poistuma maakunnittain. Eniten työvoimaa menettävät Maakunnan työvoimasta Työvoiman Maakunnan työvoimasta Työvoiman Uusimaa % 25 % % 26 % Varsinais-Suomi % 9 % % 8 % Pirkanmaa % 9 % % 9 % Pohjois-Pohjanmaa % 6 % % 7 % Keski-Suomi % 5 % % 5 % Työvoiman poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät maakunnittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus Maakunnan työvoimasta Työvoiman n osuus n osuus Maakunnan työvoimasta Työvoiman Etelä-Savo % 3 % % 3 % Kainuu % 2 % % 2 % Pohjois-Karjala % 3 % % 3 % Lappi % 4 % % 4 % Kymenlaakso % 4 % % 4 % Taulukon 3 suhteellisesti eniten työvoimaa menettävien maakuntien listalta nähdään, että suurin suhteellinen poistuma on Etelä-Savon maakunnassa, missä 54 prosenttia työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä. Erot näiden suhteellisesti eniten työvoimaa menettävien maakuntien listalla ovat melko pieniä sillä kaikkien listalla olevien maakuntien poistumaosuus nousee yli 50 prosenttiin. Kokonaisuudessaan vaihteluväli maakuntien kokonaispoistuman osuudelle vuoden 2006 työvoimasta vuoteen 2025 mennessä on prosenttia. Valtakunnallinen keskiarvo on 47 prosenttia. Kuviosta 8 nähdään Suomen maakuntien poistumat listattuna vuosien työvoiman poistuman mukaan suuruusjärjestykseen. Kuviosta huomataan ensimmäisenä Uudenmaan maakunnan suuri poistuma ja työllisten määrä, mutta myös eroja alueiden välillä. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunta erottuu muiden samankokoisten maakuntien joukosta muita pienemmällä poistumallaan. Karkeasti voidaan sanoa, että poistuma on suhteessa suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa ja pienintä Etelä- ja Länsi-Suomessa, kun poistumaa mitataan poistuman osuudella vuoden 2006 työvoimasta. 36

38 Kuvio 8. Suomen työvoiman poistuma maakunnittain vuosina ja vuoden 2006 työvoimasta vuonna 2026 yhä työelämässä olevat. Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme EteläPohjanmaa Kymenlaakso Lappi Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Vuosina poistuneet Vuosina poistuneet Vuonna 2026 yhä työelämässä olevat

39 toimialoittain Tässä kappaleessa toimialat on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä ovat poistuman alueittaisen jakaantumiseen suhteen tasaiset toimialat. Näiden toimialojen poistuma jakaantuu tasaisesti maakuntiin työllisten suhteiden mukaan. Toisessa ryhmässä vastaavasti käsitellään toimialoja joiden jakaantuminen ei ole tasaista ja esimerkkitoimialojen avulla osoitetaan kuinka erilaisia toimialojen aluepoistumat voivat olla. kohdistuu tällöin voimakkaasti korkeintaan muutamille alueille. Ensimmäiseksi kiinnitetään kuitenkin huomio toimialoihin, joiden poistuma on tasaista kaikkialla Suomessa. Kaikkien toimialojen poistumaennusteet löytyvät liitteestä 1. Alueellisesti tasaisesti jakautuvan poistuman toimialat Tähän ryhmään kuuluvia toimialoja yhdistää poistuman tasainen aluejakautuminen suhteessa muihin toimialoihin. kasvaa näillä toimialoilla helposti suureksi suurten työllisten määrien vuoksi. Mutta esimerkiksi tietoliikenteen toimiala on hyvä esimerkki toimialasta, joka on jakautunut hyvin tasaisesti jokaiseen maakuntaan, mutta jonka poistuman määrä ei silti kasva suureksi. Näistä tasaisen poistuman toimialoista käsitellään erikseen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimiala, tukku- ja vähittäiskaupan toimiala ja rakentamisen toimiala. Kuvio 9. Suurimpien tasaisen poistuman toimialojen kokonaispoistumat Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen

40 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan poistuma Suomen suurin toimialapoistuma on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, josta poistuu tavoiteskenaariossa yhteensä henkilöä vuosien aikana. osuus koko Suomen työllisten on jopa 18 prosenttia kyseisellä aikavälillä. Nykytilaskenaariossa kokonaispoistuma on vielä henkilöä tavoiteskenaariota suurempi. Poikkeuksellisen toimialan tekee se, että jokaisella alueella toimialan poistuma on suurin. Yhdestäkään maakunnasta ei siis löydy suurempaa toimialapoistumaa kuin terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalta. työvoimapoistuman kokoa voidaan tarkastella kuviosta 9, mistä nähdään toimialan poistuman suuri ero koko maan toiseksi suurimman poistumatoimialan tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistumaan. Lisäksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan poistuma on yli 2,7-kertainen verrattuna työvoimapoistumaltaan yleisesti korkeana pidettyyn rakennusalaan. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan poistuman osuus toimialan on vuoteen 2015 mennessä 25,7 prosenttia, kun koko maan työllisten poistumaosuus on samaan aikaan 21,5 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä poistumaosuus on noussut jo lähes 54 prosenttiin. Koko maan työllisten poistumaosuus vastaavana ajankohtana on keskimäärin 46,2 prosenttia. poistuma ei ole siis keskimääräistä suurempaa pelkästään määrällisesti vaan myös suhteessa muihin toimialoihin. Selittävänä tekijänä korkealle poistumalla ovat toimialan suuri koko, ikärakenne ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen keskimääräistä suurempi taso. ikärakenteessa yli 54-vuotiaiden osuus 18,2 prosenttia on selvästi keskiarvon 16,2 prosenttia yläpuolella, mutta ei vielä poikkeuksellisen suuri. Varsinainen syy poistuman suuruudelle ja myös sen jatkumiselle pitkälle tulevaisuuteen on vuotiaiden 31,8 prosentin osuus työllisten ikärakenteesta. Keskiarvo tälle ikäryhmälle on 26,7 prosenttia, joten toimialan työllisten osuus tässä ikäryhmässä on jopa 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin keskimäärin. ikärakenteesta seuraa, että toimialan keski-ikä on 43,2 vuotta, mikä on 2 vuotta suurempi kuin kaikkien työllisten keski-ikä. Samalla tästä saadaan syy keskimääräistä suuremmalle poistumaosuudelle. Monilla alueilla useampi kuin joka viides työllinen poistuu tältä toimialalta ja joillain alueilla toimialan poistumaosuus vuoden 2006 nousee yli 30 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja yli 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Absoluuttisesti toimialan poistuma on suurinta Uudenmaan maakunnassa, jonka osuus toimialan valtakunnallisesta kokonais on 23 prosenttia. poistuman kasvu korostuu kuitenkin lähivuosina etenkin Lapin ja Kainuun maakunnissa, joissa poistuman määrä kasvaa vuoden 2007 tasoilta jopa yli 50 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Uudenmaan maakunnassa suhteellinen kasvu samalla aikavälillä on noin 20 prosenttia. 39

41 työllisten ja poistuman suuret määrät ja tasainen jakautuminen tarkoittavat muun muassa sitä, että useilla alueilla tulee olemaan tulevaisuudessa ongelma löytää osaajia poistuman korvaamiseksi. Koska toimialan poistuma on tasaisen korkeaa kaikilla alueilla, ei alueiden ole realistista suunnitella saavansa huomattavaa muuttovoittoa alan osaajista kotimaasta. Etenkin koko maan tasolla lienee selvää, että toimialan osaajia tulisi saada nykyistä enemmän nykyisistä ja uusista maahanmuuttajista, koulujärjestelmästä ja etenkin muilta toimialoilta, joilla työskentelee toimialalla vaadittavan koulutuksen käyneitä. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistuma poistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Nykytilaskenaarion mukaan poistuma on henkilöä enemmän vuoteen 2015 mennessä ja henkilöä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Skenaarioiden vaikutukset toimialan poistumaan ovat siis vain 2 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja vajaa 6 prosenttia vuosina Yhteensä koko ennusteajanjaksolla eroa syntyy skenaarioiden välille henkilöä, mikä vastaa 4,5 prosenttia vuoden 2006 toimialan. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistuman osuus toimialan on tavoiteskenaariossa vain 16,3 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä vain 36,4 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Molemmat osuudet ovat poikkeuksellisen paljon valtakunnallisten keskiarvojen alapuolella. Tukku- ja vähittäiskaupan poistuma on siis valtakunnallisesti ja alueellisesti suurta, mutta samalla huomattavan pientä suhteessa toimialan työllisiin. Syy poistuman suhteelliselle pienuudelle löytyy toimialan ikärakenteesta. Toimialalla työskentelevistä yli 54-vuotiaita on vain 13,6 prosenttia ja yli 44-vuotiaita vain 34,4 prosenttia. Vastaavat valtakunnalliset keskiarvot kaikista ovat 16,2 prosenttia ja 42,9 prosenttia. Samalla ikärakenteen nuoruudesta seuraa, että toimialan vuotuisen kokonaispoistuman käyrä kuviossa 9 poikkeaa kokonaispoistumakäyrän yleisestä muodosta. Tämä aiheutuu siitä, että ikärakenteen vasta hitaasti vanhetessa poistuma ei saavutakaan huippuaan vielä vuonna 2012 vaan jatkaa kasvuaan ja saavuttaa huippunsa vasta ennusteajanjakson lopussa vuonna Vaikka toimialan poistuma jakaantuu valtakunnallisesti tasaisesti, on alueellisiakin eroja havaittavissa. Näistä lähinnä Uudenmaan maakunnan osuus nousee poikkeuksellisen suureksi lähes 34 prosentin poistumaosuudella toimialasta. Rakentamisen toimialan poistuma Rakentamisen toimialan poistuma on henkilöä tavoiteskenaariossa ja henkilöä nykytilaskenaariossa vuosina Ero skenaarioiden välillä tällä ajanjaksolla jää siis pieneksi. Tämän jälkeen ero kasvaa, mutta on silti vuosina vain henkilöä poistuman ollessa henkilöä tavoiteskenaariossa ja 40

42 henkilöä nykytilaskenaariossa. Skenaarioiden väliseksi eroksi saadaan näin henkilöä vuoteen 2025 mennessä. Koko ennusteajanjakson osalta rakentamisen toimialan poistuman osuus toimialan vastaa poikkeuksellisen tarkasti valtakunnallista keskiarvoa. ajoittuu kuitenkin hieman keskimääräistä voimakkaammin vasta vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Tämä voidaan havaita myös kuviosta 9, mistä nähdään että rakentamisen toimiala saavuttaa vuotuisen poistumahuippunsa vasta vuonna Rakentamisen toimialan poistuman huomattavimpana erityispiirteenä voidaan pitää sen keskiarvoisuutta suhteessa koko maan lukuihin. Toisin sanoen ehkäpä yleisestä uskomuksesta poiketen rakentamisen toimialan poistuma on lähellä koko maan keskiarvoja. Muiden toimialojen poistuma Muiden tasaisesti koko Suomeen sijoittuvien toimialojen poistumat nähdään kuviosta 10. Näistä koulutuksen toimialan poistuma on suurinta, mutta julkisen hallinnon toimialan poistuma on lähes yhtä suurta. Näiden toimialojen poistuman ajoittumisesta voidaan havaita selvä ero kuviosta. Vuoteen 2010 mennessä julkisen hallinnon toimialan poistuma on suurempi kuin koulutuksen toimialan. Vuoteen 2015 mennessä poistuman määrät ovat suunnilleen yhtä suuret. Tämän jälkeen koulutuksen toimialan poistuma kasvaa suuremmaksi. Julkisen hallinnon toimialan poistuma kasvaa suureksi vuoteen 2015 mennessä toimialan ikärakenteen vuoksi. yli 54-vuotiaiden osuus vuonna 2006 on yli 20 prosenttia, mikä on yli 4 prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Koulutuksen toimialan ikärakenne on myös keskimääräistä vanhempi, mutta maltillisemmin. Kuvio 10. Muut tasaisen poistuman toimialojen poistumat. Koulutus Julkinen hallinto Kuljetus ja varastointi Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Asuntojen omistus ja vuokraus Tietoliikenne Vastaavan tyyppinen tilanne havaitaan myös kahden seuraavan toimialan kohdalla, missä kuljetuksen ja varastoinnin toimialan poistuma on aluksi pienempää kuin muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialan poistuma. 41

43 Tässä tapauksessa ikärakenteet ovat yli 54-vuotiaiden osalta täysin erilaiset. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan yli 54-vuotiaiden osuus on toimialoista kolmanneksi pienin vain 9,5 prosenttia. Kuitenkin toimialan vuotiaiden osuus nousee jo kaikkien työllisten keskiarvon tasalle ja on 26,2 prosenttia. Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialan ikärakenteessa puolestaan yli 54-vuotiaiden osuus on 18,7 prosenttia, mikä on 2 prosenttiyksikköä keskiarvon yläpuolella ja lähes 2 kertaa niin suuri kuin kuljetuksen ja varastoinnin toimialan osuus. Tästä seuraa uiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialan voimakkaampi poistuma vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2025 mennessä ero tasoittuu toimialan vuotiaiden osuuden ollessa pienempi kuin kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Suurten alue-erojen poistumatoimialat Maa-, riista- ja kalatalouden toimialan poistuma Kartta 1. Maa-, riista- ja kalatalouden toimialan poistuman jakautuminen seutukunnittain. 42

44 Maa-, riista- ja kalatalouden toimiala on hyvin poikkeuksellinen toimiala poistuman aluejakautumisen suhteen. suurin poistuma on Varsinais-Suomen maakunnassa, missä kokonaispoistuma toimialalta vuoteen 2025 mennessä on henkilöä. Tämä vastaa vain alle 10 prosenttia toimialan valtakunnallisesta. On hyvin poikkeuksellista, että suurimman maakuntapoistuman osuus jää alle 10 prosenttiin. Tästä seuraa, että myös muissa maakunnissa on merkittävää poistumaa toimialalla ja Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien poistumat ovatkin lähes yhtä suuria tällä toimialalla. Molemmissa maakunnissa toimialan poistuman määrä ylittää henkilöä. Aluejakaantumista voidaan tarkastella kartasta 1, mistä nähdään mille alueille toimialan poistuma kohdentuu. Kartasta nähdään, että poistuma on merkittävää monessa maakunnassa. Myös Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntien poistuma nousee korkeaksi. Kartasta havaitaan myös Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien poistuman pienuus toimialalla, mikä tietysti aiheutuu lähinnä toimialan työllisten sijoittumisesta pääasiassa muihin maakuntiin. kokonaispoistuma vuosina on henkilöä tavoiteskenaariossa ja henkilöä nykytilaskenaariossa. Koko ennusteajanjaksona toimialalta poistuu vastaavasti henkilöä tavoiteskenaariossa ja henkilöä nykytilaskenaariossa. Kokonaisuutena toimialan skenaarioiden vaihteluväli jää 3 prosenttiin kokonais. n osuus toimialan nousee suureksi ja on tavoiteskenaariossa 34,5 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja peräti 62,8 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Yli 60 prosentin poistumaosuus on poikkeuksellisen suuri etenkin näinkin merkittävällä toimialalla. poistumaosuus onkin lähes jokaisen maakunnan viiden suurimman suhteellisesti eniten työvoimaa menettävän toimialan listalla. Syy korkealle poistumaosuudelle löytyy toimialan työllisten ikärakenteesta. Työllisistä peräti 25,4 prosenttia on yli 54-vuotiaita ja 58,3 prosenttia yli 44-vuotiaita. Keskimäärin yli 54-vuotiaita on vain 16,2 prosenttia ja yli 44-vuotiaitakin 42,9 prosenttia. korkea ikärakenne vaikuttaa myös siihen, että skenaarioiden välille ei synny merkittävää eroa tarkasteluajanjakson aikana. Poikkeuksellisen suuri osa ehtii tapahtumaan jo ennen kuin merkittävää eroa skenaarioiden välille syntyy. Koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialan poistuma Koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialan poistuma on vuoteen 2015 mennessä henkilöä ja vuoteen 2025 mennessä henkilöä tavoiteskenaariossa. Nykytilaskenaariossa toimialan poistuma on vuoteen 2025 mennessä henkilöä. Skenaarioiden vaihteluväli on siis henkilöä koko ennusteajanjakson aikana. poistuu skenaarioiden mukaan 20,6 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja 46,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. osuudet noudattavat valtakunnallisia keskiarvoja. keski-ikä on 41,8 vuotta ja on näin 0,6 vuotta valtakunnallista keski-ikää korkeampi. 43

45 Kartasta 2 nähdään, että toimialan poistumassa korostuu Pirkanmaan maakunnan huomattavan suuri osuus valtakunnallisesta. Peräti yli 14 prosenttia toimialan syntyy maakunnassa, vaikka Pirkanmaan työllisten osuus valtakunnallisista on alle 10 prosenttia. Vastaavasti poikkeavaa on Uudenmaan poikkeuksellisen alhainen poistumaosuus, joka on vain hieman yli 15 prosenttia toimialan kokonais. Uudenmaan poistuman määrä on toki edelleen suurta maakunnan absoluuttisen koon vuoksi. Päijät-Hämeen osuus nousee alueen työllisten määrään nähden suureksi poistuma-alueeksi 7 prosentin poistumaosuudellaan. Kartta 2. Koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialan poistuman jakautuminen seutukunnittain. 44

46 Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan poistuma Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan poistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Tavoite- ja nykytilaskenaarion välinen ero koko tarkasteluajanjaksolla on toimialalla vain 500 henkilöä. Tämä aiheutuu toimialan jo valmiiksi alhaisesta siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla on selvästi alhaisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneisyys. Tästä seuraa, että myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy keskimääräistä vähemmän työllisiä. ikärakenne on kuitenkin yksi vanhimmista keski-iän ollessa 43,5 vuotta, eli yli 2 vuotta suurempi kuin työllisten keski-ikä. Tästä seuraa, että poistuma on toimialalla suurta suhteessa toimialan työllisten määrään. Vuosina toimialalta poistuu 24,1 prosenttia toimialan vuoden Yhteensä vuoteen 2025 mennessä toimialan on poistunut jo 51,8 prosenttia. Tämä on yli 5 prosenttiyksikköä suurempaa kuin poistuma keskimäärin. Kartta 3. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan poistuman jakaantuminen seutukunnittain. 45

47 Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimiala on esimerkkinä toimialasta, jonka poistuma jakaantuu hyvin epätasaisesti alueellisesti. Kuten kartasta 3 nähdään ainoastaan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa poistuma on suurta verrattuna toimialan kokonaispoistumaan. Uudenmaan maakunnan osuus toimialan kokonais on peräti 43,4 prosenttia. Varsinais-Suomen osuus jää jo alle 10 prosentin. Mielenkiintoista kuitenkin on, että jäljellejäävissä maakunnissa toimialan poistuma noudattaa varsin hyvin työllisten rakennetta. jakaantuu siis hyvinkin tasaisesti muille alueille Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien ulkopuolella. Muiden toimialojen poistuma Kuviossa 11 esitellään tähän asti käsittelyn ulkopuolella olleet toimialat. Näistä selkeästi suurin on vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimiala, jonka kokonaispoistuma on lähes henkilöä vuoteen 2025 mennessä. poistuma on kolmanneksi suurin koko maassa. Yhteensä toimiala menettää än 37,5 prosenttia, mikä on poikkeuksellinen pieni osuus. suuri poistuma seuraa toisin sanoen suuresta työllisten määrästä. Ikärakenne on nuori keski-iän jäädessä alle 39 vuoden. Kaikkien muiden kuviossa 11 esiintyvien toimialojen kokonaispoistumat jäävät alle henkilön vuoteen 2025 mennessä. Kuvio 11. Muut epätasaisen poistuman toimialojen poistumat. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä kustantaminen ja painaminen Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Koksin, öljy-, kemikaali-, kumi- ja muovituotteiden valmistus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Metsätalous Kulkuneuvojen valmistus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Muu valmistus ja kierrätys Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus Mineraalien kaivu

48 Alueiden poistumakehitys Seuraavissa aluekohtaisissa analyyseissä on käytetty tavoiteskenaarion mukaisia poistumaennusteita. Alueittaisia poistumia verrataan lähinnä valtakunnallisiin keskiarvoihin. Jälleen suurin yksittäinen selittävä tekijä alueen poistuman suuruudelle on työllisten ikärakenne, joka on esitetty jokaisen maakunnan kappaleen alussa. Lisäksi jokaisen maakunnan kohdalla vertaillaan alueen poistumaennusteen ajallista kohdentumista valtakunnalliseen poistumaan. Tätä varten on jokaiselle alueelle laskettu valtakunnallisen poistumakehityksen pohjalta vertailuluvut alueille. Vertailuluvut on muodostettu kertomalla valtakunnallisen poistuman ennusteet vuosittain ja poistumalajeittain maakunnan työllisten osuudella koko maan. Esimerkiksi Uudenmaan maakunnan osalta kokonaispoistuman vertailuluvut on muodostettu kertomalla vuosien valtakunnalliset kokonaispoistumaennusteet 28 prosentilla, mikä on Uudenmaan työllisten osuus vuonna 2006 koko maan. Lukujen tarkoituksena on ainoastaan tarjota vertailumahdollisuus alueen ja valtakunnallisen poistuman välille. Uudenmaan maakunta Taulukko 4. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Uusimaa 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 110 palvelut % Uus imaa S uomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 40,7-v. 41,2-v. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,3 % v % 27 % Työttömät ,7 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Tavoiteskenaarion mukainen Uudenmaan maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on vuosina henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Nykytilaskenaarion mukainen poistuma on noin henkilöä suurempi vuosina ja noin henkilöä suurempi vuosina n osuudet vuoden 2006 työvoimasta ovat tavoiteskenaariossa vastaavina ajankohtina 20,3 prosenttia ja 22,3 prosenttia. Maakunnan työvoimasta poistuu täten noin 42 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Koko maassa työvoimasta poistuu samana aikana noin 47 prosenttia, joten maakunnan poistuma on kokonaistasoltaan hyvin alhainen. Samasta asiasta kertoo, että koko Suomen työvoimasta Uudenmaan maakunnan alueella asuu 28,4 prosenttia, mutta alueen työvoiman poistuma 47

49 on vain 25,7 prosenttia koko Suomen. Molemmilla mainituilla ajanjaksoilla poistumaosuuksien erot Uudenmaan ja koko maan välillä ovat noin 2,2 prosenttiyksikköä. Maakunnan poistuma ajoittuu siis valtakunnallisen poistuman tavoin, mutta alhaisemmalla tasolla. Taulukosta 4 nähdään, että ero poistumissa seuraa osittain maakunnan ikärakenteesta, missä vuosien poistuman kannalta merkittävän ikäryhmän yli 54-vuotiaiden osuus on yhtenevä koko maan osuuden kanssa, mutta vuosien poistuman kannalta merkittävän ikäryhmän vuotiaiden osuus on huomattavastikin pienempi maakunnassa kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan työllisten poistuma on puolestaan henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina n osuudet vuoden 2006 puolestaan ovat 19,5 prosenttia ja 22,3 prosenttia. Uudenmaan maakunnan poistuma on tässäkin mielessä poikkeuksellisen alhainen, koska se on ainoa maakunta, jonka poistuman osuus vuoteen 2015 mennessä jää tavoiteskenaariossa alle 20 prosenttiin. Yhteensä vuoteen 2025 mennessä poistuu noin 42 prosenttia. Työttömien poistuma puolestaan on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Maakunnan työttömien poistumaosuudet vuoden 2006 työttömistä ovat vastaavasti 31,8 prosenttia ja 22,3 prosenttia. Näistä vuosien poistumaosuus on valtakunnallisen keskiarvon alapuolella ja vuosien poistumaosuus valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Tämä selittyy maakunnan työttömien ikärakenteella, missä yli 54-vuotiaita on valtakunnalliseen osuuteen nähden vähän. Vaikka Uudenmaan maakunnan poistuma on valtakunnallisessa vertailussa keskimääräistä huomattavasti alhaisempaa kasvaa vuosittainen kokonaispoistuma voimakkaasti nykytasoltaan aina vuoteen 2012 asti, jolloin kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa henkilöä. Tämän jälkeen tavoiteskenaarion mukainen kokonaispoistuma lähtee laskuun, kuten nähdään kuviosta 12, ja lasku jatkuu aina vuoteen 2022 asti, minkä jälkeen se taas nousee hieman vuoteen 2025 mennessä. Kuviosta 10 näkyy hyvin kuinka Uudenmaan poistuma on kokonaistasolla valtakunnallista vertailukäyrää huomattavasti alhaisempi. Etenkin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen alhaisuus maakunnassa näkyy työkyvyttömyyseläkkeen määrän pysyessä huomattavasti alhaisempana kuin valtakunnallinen vertailukäyrä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on Uudenmaan maakunnassa jopa 25 prosenttia pienemmällä tasolla kuin koko maassa keskimäärin. 48

50 Kuvio 12. Tavoiteskenaarion mukainen Uudenmaan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Taulukosta 5 nähdään, että Uudenmaan maakunta jakaantuu kahteen hyvin erilaiseen seutukuntaan. Helsingin seutukunta muodostaa 91,9 prosenttia koko maakunnan työvoimasta ja Raaseporin seutukunta loput 8,1 prosenttia. sta hieman yli 90 prosenttia toteutuu Helsingin seutukunnassa, joten Raaseporin seutukunnan poistuma on suhteellisesti tarkasteltuna Helsingin seutukuntaa suurempaa. Syynä tälle on lähinnä Raaseporin seutukunnan korkeampi ikärakenne. Taulukko 5. Uudenmaan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Uus imaa vuosina P ois tuma vuos ina Helsinki ,9 % ,2 % ,5 % Raasepori ,1 % ,8 % ,5 % Uusimaa % % % Taulukosta 6 nähdään, että maakunnan suurin poistuma on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, jolta henkilöä poistuu vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä henkilöä vuoteen 2025 mennessä. Yhdessä nämä vastaavat 49 prosenttia toimialan vuoden 2006 työvoimasta maakunnassa. Määrällisestä suuruudestaan huolimatta toimialan poistuma on Uudenmaan maakunnan alueella koko maan pienintä suhteessa toimialan kokoon. osuus koko maakunnan työllisten puolestaan on 16 prosenttia. Maakunnan toiseksi suurin poistuma löytyy vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialalta. poistumaosuus on täsmälleen valtakunnallisella tasollaan ja yhteensä vain 36 prosenttia toimialan poistuu vuoteen 2025 mennessä. Tukku- ja 49

51 vähittäiskaupan toimialan poistumaosuus on alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin ja on vain 15 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä vain 34 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Julkisen hallinnon toimialan poistumaosuus on puolestaan huomattavan korkea sekä suhteessa muihin toimialoihin että suhteessa toimialan valtakunnalliseen tasoon. Jopa 30 prosenttia toimialan poistuu vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 56 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Koulutuksen toimialan poistumaosuus on valtakunnallisella tasollaan. Taulukkoa 6 analysoitaessa on havaittavissa, että Uudenmaan maakunnan poistumassa on poikkeuksellista se, että poistuma jakaantuu huomattavasti tasaisemmin toimialojen välille kuin muualla maassa. Yksikään toimiala ei dominoi maakunnan poistumaa. Taulukko 6. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 16 % % 15 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 17 palvelut % 13 % % 15 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 12 % % 13 % Julkinen hallinto % 9 % % 7 % Koulutus % 7 % % 7 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 1 % % 0 % Mineraalien kaivu % 0 % % 0 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Julkinen hallinto % 9 % % 7 % Metsätalous % 0 % % 0 % Suhteellisesti eniten työvoimaa poistuu taulukon 6 mukaan maa-, riista- ja kalatalouden toimialalta, jonka jopa 38 prosenttia poistuu vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 64 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Mineraalien kaivun toimialan poistumaosuus on suuri vuosina , mutta yhteensä vuoteen 2025 mennessä poistumaosuus ei ylitä 60 prosenttia toimialan. Suhteessa valtakunnalliseen tasoon poistumaosuus on kuitenkin korkealla tasolla. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialan poistumaosuus on puolestaan valtakunnallisessa vertailussa jopa poikkeuksellisen pieni, vaikka se on muihin toimialoihin verrattuna maakunnassa huomattavan suuri. Metsätalouden toimiala on maa-, riista- ja kalatalouden toimialan lisäksi toimiala, jonka poistumaosuus maakunnassa ylittää 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Valtakunnallisessa vertailussa maakunnan merkittävimmät toimialat ovat rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimiala ja vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liikeelämän palveluiden toimiala. Maakunnan toimialojen osuudet valtakunnallisesta 50

52 toimialojen ovat 43,1 prosenttia ja 41,3 prosenttia työllisten valtakunnallisten osuuksien ollessa 50,2 prosenttia ja 43,0 prosenttia. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialan poistuma on siis huomattavan paljon pienempää Uudenmaan maakunnassa kuin muualla Suomessa. Vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liikeelämän palveluiden toimialankin poistuma on suhteessa matalampaa kuin muualla Suomessa, mutta ero jää pienemmäksi. Varsinais-Suomi Taulukko 7. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Varsinais-Suomi 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Varsinais-Suomi Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 41,4-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Rakentaminen % v % 21 % Koulutus % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,2 % v % 27 % Työttömät ,8 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Varsinais-Suomen maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Nykytilaskenaarion poistumat ovat vastaavina ajankohtina ja henkilöä. n osuudet vuoden 2006 työvoimasta ovat tavoiteskenaariossa vastaavasti 23,1 prosenttia ja 23,6 prosenttia valtakunnallisten osuuksien ollessa vastaavasti 22,6 prosenttia ja 24,4 prosenttia. Varsinais-Suomen poistumaosuudet ovat valtakunnallisia osuuksia suurempia vuosina ja pienempiä vuosina Taulukon 7 ikärakennetta tarkastelemalla nähdään syy tälle poistuman ajoittumiselle. Vuosien poistuman kannalta tärkein ikäryhmä on yli 54-vuotiaat ja tämän osuus maakunnan on 17 prosenttia, joka on prosenttiyksikön korkeampi kuin koko maan vertailuluku. osuus on tämän seurauksena suurempi vuotiaiden ikäryhmän osuus puolestaan on maakunnassa 26 prosenttia ja valtakunnallisesti prosenttiyksikön vähemmän. Täten myös vuosien poistumaosuus on pienempi kuin koko maassa. Mielenkiintoista on myös, että Varsinais-Suomen keski-ikä on käytännössä sama kuin koko maassa keskimäärin. Varsinais-Suomen kokonaispoistuman osuus valtakunnallisesta on 8,9 prosenttia vuosina ja 8,5 prosenttia vuosina Maakunnan osuus koko Suomen työvoimasta vuonna 2006 oli 8,7 prosenttia. poistuma on maakunnassa henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina n osuudet vuoden 2006 puolestaan ovat tällöin 22,2 prosenttia ja 23,9 prosenttia. Jälleen osuus on suurempi kuin valtakunnallinen osuus vuoteen 2015 asti, mutta tämän jälkeen hieman 51

53 pienempi. Työttömien poistuma puolestaan on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Myös työttömien osalta maakunnan poistuman osuus on vuoteen 2015 asti pienempi, mutta tämän jälkeen suurempi kuin valtakunnallinen vertailuluku. ja työttömien poistuman ajoitus on täten yhtenevä. Kuten kuviosta 13 nähdään, tavoiteskenaarion mukainen vuosittainen kokonaispoistuma maakunnassa kasvaa voimakkaasti nykytasolta aina vuoteen 2011 saakka, jolloin kokonaispoistuma saavuttaa henkilön vuositason. Kokonaispoistuman huipputaso saavutetaan maakunnassa vuotta aikaisemmin kuin koko maassa keskimäärin, mikä myös näkyy selvästi kuviossa. Ero aiheutuu lähes pelkästään vanhuuseläkkeelle siirtymisen suhteellisen suurista määristä aina vuoteen 2012 asti. Vuoden 2011 jälkeen kokonaispoistuma kääntyy laskuun ja käyrät vaihtavat järjestystään. Tällöin maakunnassa siirrytään vanhuuseläkkeelle keskimääräistä vähemmän ja poistuma vakiintuu henkilön vuositasolle 2020-luvulla. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on Varsinais-Suomen maakunnassa noin 9 prosenttia yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio 13. Tavoiteskenaarion mukainen Varsinais-Suomen maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Varsinais-Suomen maakunta koostuu 5 seutukunnasta, kuten nähdään taulukosta 8. Ylivoimaisesti suurin seutukunta on Turun seutukunta. Sen osuus koko maakunnan työvoimasta on 67,2 prosenttia ja osuus noin 64,5 prosenttia. Salon seutukunta on toiseksi suurin ja sen työvoiman ja poistuman osuudet ovat käytännössä yhtä suuret lähes 14 prosenttia. Sen sijaan Loimaan, Vakka-Suomen ja Åboland-Turunmaan seutukuntien poistumaosuudet ylittävät työvoiman osuudet selvästi. Seutukuntien erilaiset työllisten ikärakenteet selittävät nämä erot poistumaosuuksissa. Korkean poistuman seutukunnissa on myös korkeat työllisten keski-iät. 52

54 Taulukko 8. Varsinais-Suomen työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Varsinais-Suomi vuosina vuosina Turku ,2 % ,4 % ,7 % Salo ,7 % ,8 % ,1 % Loimaa ,7 % ,5 % ,4 % Vakka-Suomi ,7 % ,6 % ,7 % Åboland-Turunmaa ,7 % ,6 % ,1 % Varsinais-Suomi % % % Maakunnan eniten työvoimaa menettävät toimialat ovat taulukon 9 mukaan samat kuin maakunnan suurimmat toimialat. Maakunnan suurin poistumatoimiala on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka poistuma vuosina on henkilöä ja vuosina henkilöä. Yhteensä vuoteen 2025 mennessä vuoden 2006 on poistunut 53 prosenttia. osuus maakunnan kokonais on merkittävä, koska 19 prosenttia vuosien ja 18 prosenttia vuosien työllisten kokonais syntyy toimialalta. Silti toimialan poistumaosuus maakunnassa on jopa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Toiseksi suurin poistuma on tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla, jonka tosin vain 37 prosenttia poistuu vuoteen 2025 mennessä. työllisten määrä on niin suuri, että se riittää pitämään toimialan toisena myös suurimpien poistumatoimialojen listalla pienestä poistumaosuudesta huolimatta. Vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialan poistumaosuus on myös muihin toimialoihin verrattuna pieni, mutta kuitenkin toimialan suuruuden vuoksi poistuman määrä on merkittävä. Pienestä poistumaosuudestaan huolimatta näiden kahden toimialan poistumaosuudet ovat korkeampia kuin näillä toimialoilla keskimäärin. Koulutuksen ja rakentamisen toimialojen poistumaosuudet puolestaan noudattavat valtakunnallista tasoa. Ainoastaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan poistumaosuus ylittää 50 prosentin osuuden vuoteen 2025 mennessä. 53

55 Taulukko 9. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 19 % % 18 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 9 % % 9 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 3 palvelut % 8 % % 9 % Koulutus % 7 % % 7 % Rakentaminen % 7 % % 7 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 6 % % 4 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus % 0 % % 0 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 2 % % 2 % Mineraalien kaivu % 0 % % 0 % Kuten taulukosta 9 nähdään suhteellisesti eniten työvoimaa vuosina menettää maa-, riista- ja kalatalouden toimiala, jonka poistumaosuus on tällöin peräti 38 prosenttia vuoden poistumaosuus yltää vuoteen 2025 mennessä 64 prosenttiin. Koko tarkasteluajanjakson suurin poistumaosuus on kuitenkin sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla, jonka poistumaosuus on tällöin 66 prosenttia. vuoden 2006 siis vain joka kolmas on enää töissä vuonna Mineraalien kaivun toimialaa lukuun ottamatta kaikkien listalla olevien toimialojen poistumaosuudet vuoteen 2025 mennessä nousevat yli 60 prosenttiin. Erityisen suuri osuus valtakunnallisesta maakunnassa on kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla. Alue vastaa 29,8 prosentista koko Suomen tällä toimialalla. Samalla toimialan osuus koko Suomen toimialalla on myös korkea. Alueen työllisten osuus 26,8 prosenttia on tosin huomattavasti pienempi kuin poistumaosuus, joten poistuma on tällä toimialalla Varsinais-Suomessa huomattavan korkeaa. 54

56 Satakunta Taulukko 15. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet Toimialarakenne Satakunta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Satakunta Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,5-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Rakentaminen % v % 21 % Koulutus % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,3 % v % 27 % Työttömät ,7 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Ikärakenne Satakunnan maakunnan työvoiman poistuma on vuosina tavoiteskenaariossa henkilöä ja nykytilaskenaariossa henkilöä. Eroa skenaarion välille syntyy vain 600 henkilöä. Vuosina tavoiteskenaarion mukainen poistuma on henkilöä ja nykytilaskenaarion mukainen poistuma henkilöä. Skenaarioiden ero kasvaa tällä ajanjaksolla noin henkilöön. n osuudet vuoden 2006 työvoimasta ovat tavoiteskenaarion mukaan vuosina ,3 prosenttia ja 25,5 prosenttia vuosina Näistä havaitaan, että vuoteen 2015 saakka poistuma on suuri suhteessa 2020-luvun puoliväliin ulottuvaan poistumaan. Molemmat osuudet ovat valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella, mutta ero on ajanjaksojen välillä poikkeava, koska vuoteen 2015 saakka ero valtakunnalliseen osuuteen on 2,7 prosenttiyksikköä, mutta tämän jälkeen vain 1,1 prosenttiyksikköä. Vastaavasti taulukosta 15 nähdään, että etenkin yli 54-vuotiaiden osuus on suuri ikärakenteessa verrattuna valtakunnalliseen osuuteen. Myös vuotiaiden osuus on merkittävä ja selittää näin vuosien korkeaa poistumaa. Maakunnan osuus koko maan työvoimasta vuonna 2006 oli 4,2 prosenttia. n osuus puolestaan on 4,7 prosenttia vuosina ja 4,4 prosenttia vuosina poistuma on tavoiteskenaarion mukaisesti henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Vastaavat osuudet vuoden 2006 ovat 23,8 prosenttia ja 26,2 prosenttia. Tästä huomataan, että vuoteen 2015 asti työvoiman poistumaosuuden suuruus ei aiheudu pelkästään työllisten poistuman suuruudesta. Työttömien poistuma nimittäin on vuoteen 2015 mennessä henkilöä, joka on peräti 37,0 prosenttia vuoden 2006 työttömistä. Vuoteen 2025 mennessä työttömien poistuma on henkilöä eli 20,5 prosenttia vuoden 2006 työttömistä. Työttömien poistuman suuruus lähivuosina vaikuttaa täten voimakkaasti maakunnan kokonaispoistuman suuruuteen vuoteen 2015 asti. Maakunnan työttömien poistuma on valtakunnallisesti tarkasteltuna 5,7 prosenttia koko Suomen työttömien vuoteen 2015 mennessä ja vain 4,8 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2006 maakunnan työttömien osuus koko maan työttömistä oli 5,1 prosenttia. 55

57 Maakunnan vuotuinen kokonaispoistuma kasvaa skenaarioissa voimakkaasti nykytilanteesta aina vuoteen 2012 asti, jolloin se saavuttaa tavoiteskenaariossa henkilön vuosipoistuman. Kuten kuviosta 14 nähdään, tämän jälkeen vuotuinen kokonaispoistuma lähtee laskuun ja laskee vuoteen 2025 mennessä jopa alle vuoden 2008 tason. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen aiheuttaa valtaosan kokonais ja kaiken sen kasvusta. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen kasvaa kuitenkin vuoden pidempään kuin kokonaispoistuma saavuttaen huippunsa vuonna 2013, milloin vanhuuseläkkeelle siirtyy henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus laskevat nykytasoltaan voimakkaasti koko tarkasteluajanjakson ajan ja aiheuttavat kokonaispoistuman kääntymisen laskuun vuotta ennen vanhuuseläkkeelle siirtymisen huippuvuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on maakunnassa täsmälleen valtakunnan tason kanssa yhtenevä. Kuviosta 14 on helppo havaita kuinka maakunnan poistuma on huomattavasti suurempaa kuin valtakunnalliset vertailukäyrät. Ero on suurempi ennusteajanjakson alkuvuosina ja tasoittuu vasta 2020-luvulla. Kuvio 14. Tavoiteskenaarion mukainen Satakunnan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Kuten taulukosta 11 nähdään, Satakunnan maakunta jakaantuu Porin, Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukuntiin. Näistä Porin seutukunta on suurin lähes 60 prosentin työvoima- ja poistumaosuudella. Rauman seutukunta on toiseksi suurin noin 30 prosentin osuudella ja Pohjois-Satakunta on pienin noin 10 prosentin osuudella. Hieman poikkeavaa on, että kaikkien seutukuntien työvoiman ja poistuman osuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Seutukunnat ovat siis ainakin kokonaistasolla tarkastellen toistensa kanssa hyvin samankaltaisia poistumaosuuksien suhteen. Suhteellisesti pienin poistuma näyttää kuitenkin löytyvän Porin seutukunnasta ja suurin Pohjois-Satakunnan seutukunnasta. 56

58 Taulukko 11. Satakunnan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Satakunta vuosina vuosina Pori ,7 % ,2 % ,2 % Rauma ,8 % ,0 % ,3 % Pohjois-Satakunta ,5 % ,7 % ,5 % Satakunta % % % Taulukon 12 mukaan maakunnan suurin poistumatoimiala on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka poistuma ylittää henkilöä vuoteen 2015 mennessä ja on vuosina yhteensä henkilöä. n osuus toimialan on yhteensä 56 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, mikä noudattaa valtakunnallista toimialan keskiarvoa. Huomattava tasoero löytyy taulukkoa 12 tarkastelemalla terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toimialan ja muiden eniten työvoimaa menettävien toimialojen väliltä, sillä toiseksi suurimman toimialan poistuma on alle puolet terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistuma on nimittäin henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Vaikka tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistumaosuus toimialan on alhainen suhteessa muihin toimialoihin, on se silti toimialan yleistä tasoa korkeampi. Kuitenkin vain 39 prosenttia toimialan poistuu vuoteen 2025 mennessä. Koulutuksen toimialan ja vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialan poistumaosuudet ovat myös valtakunnallisten osuuksien yläpuolella. Rakentamisen toimialan poistumaosuus sen sijaan pysyttelee valtakunnallisella tasolla. Taulukko 12. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 18 % % 17 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 8 % % 8 % Koulutus % 7 % % 7 % Rakentaminen % 6 % % 7 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 1 palvelut % 6 % % 7 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 6 % % 4 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 2 % % 2 % Toimialoittain erittelemätön % 1 % % 1 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 2 % % 2 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 2 % % 2 % 57

59 Suhteellisesti eniten työvoimaa alueella vuosina menettää maa-, riista- ja kalatalouden toimiala, jonka työvoimasta poistuu tällöin 36 prosenttia vuoden Yhteensä vuoteen 2025 mennessä toimialalta poistuu 64 prosenttia. Vielä suurempi poistumaosuus koko ennusteajanjaksolta löytyy asuntojen omistuksen ja vuokrauksen toimialalta, jonka poistumaosuus nousee yhteensä 66 prosenttiin. Lisäksi yli 60 prosentin poistumaosuus löytyy rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalta. Kaikki nämä toimialat ovat kuitenkin valtakunnallisestikin korkean poistumaosuuden omaavia toimialoja. Mutta poistumaosuudet Satakunnan maakunnassa nousevat näiden valtakunnallistenkin keskiarvojen yläpuolelle. Valtakunnallisesti merkittäviä poistumaosuuksia on Satakunnan maakunnassa usealla toimialalla. Yli 10 prosentin valtakunnallisen poistumaosuuden omaa kulkuneuvojen valmistuksen toimiala, jonka poistumaosuus on 11,7 prosenttia valtakunnallisesta toimialan maakunnan työllisten osuuden ollessa 10,5 prosenttia. Muita suuria poistumatoimialoja ovat sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ja koneiden ja laitteiden valmistus, joiden poistumaosuudet valtakunnallisesta ovat 9,1 prosenttia ja 8,5 prosenttia. Kanta-Häme Taulukko 13. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Kanta-Häme 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Kanta-Häme Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 41,9-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Rakentaminen % v % 21 % Julkinen hallinto % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,2 % v % 27 % Työttömät ,8 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Kanta-Hämeen maakunnan työvoiman poistuma on vuosina henkilöä tavoiteskenaariossa ja henkilöä nykytilaskenaariossa. Vuoden 2016 jälkeen ero skenaarioiden välillä kasvaa ollen yli henkilöä vuosina Tällöin tavoiteskenaarion poistuma on henkilöä ja nykytilaskenaarion henkilöä. n osuudet vuoden 2006 työvoimasta ovat tavoiteskenaariossa vuosina ,5 prosenttia ja vuosina ,2 prosenttia, jotka molemmat ovat vajaan prosenttiyksikön suurempia osuuksia kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan osuus koko maan on 3,3 prosenttia koko tarkasteluajanjakson ajan, kun samalla maakunnan osuus koko Suomen työvoimasta on 3,2 prosenttia. Tästäkin nähdään, että maakunnan poistumaosuus on vain hieman valtakunnallista keskiarvopoistumaosuutta suuremmalla tasolla. Taulukosta 18 nähdään, että työllisten keski-ikä alueella on 0,7 vuotta koko Suomen keski-ikää 58

60 suurempi. Myös yli 54-vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmien osuudet ovat valtakunnallisia osuuksia korkeammalla ja näin myös aiheuttavat hieman valtakunnallista tasoa suuremman poistumaosuuden. poistuma maakunnassa on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina n osuudet vuoden 2006 ovat työvoiman poistuman mukaisesti vajaan prosenttiyksikön pienempiä kuin koko maassa. Työttömien poistuma sen sijaan ajoittuu työllisten poistumaa voimakkaammin vuoteen 2015 ulottuvalle jaksolle, jolloin se on henkilöä. Työttömien poistuman osuus on tällöin 35,9 prosenttia vuoden 2006 työttömistä, 2,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Vuosina puolestaan työttömien poistuma on maakunnassa henkilöä, joka on vain 21,6 prosenttia vuoden 2006 työttömistä ja samalla poistumaosuus putoaa jo koko maan keskiarvon alapuolelle. Kuviosta 15 nähdään kuinka maakunnan vuotuinen kokonaispoistuma kasvaa voimakkaasti nykyhetken hieman yli henkilön vuositasolta tavoiteskenaariossa aina vuoden 2012 huippupoistumaan henkilöön. Tämän jälkeen kokonaispoistuma lähtee laskuun ja laskee alle henkilön vuositason vuonna Vanhuuseläkkeelle siirtyminen aiheuttaa ylivoimaisesti suurimman osan vuosittaisesta kokonais. Se saavuttaa henkilön tason vuonna Maakunnan poistuman voidaan havaita olevan tasaisesti korkeampaa kuin valtakunnalliset vertailukäyrät. Merkittävää ero käyrien välille ei kuitenkaan synny ja maakunnan poistuma ajoittuu hyvin samalla tavalla kuin valtakunnallinenkin poistuma. Kanta-Hämeen maakunnassa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on täsmälleen koko maan keskiarvon tasolla. Kuvio 15. Tavoiteskenaarion mukainen Kanta-Hämeen maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Kanta-Hämeen maakunta jakaantuu Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutukuntiin. Taulukosta 14 nähdään, että näistä selvästi suurin on Hämeenlinnan seutukunta 59

61 lähes 53 prosentin osuudella sekä maakunnan työvoimasta että. Riihimäki ja Forssa ovat kokoluokaltaan lähellä toisiaan, mutta Riihimäki on kuitenkin suurempi 26 prosentin osuudella maakunnan työvoimasta. jakaantuu seutukuntiin huomattavan tasaisesti. Ainoastaan Forssan seutukunnan poistumaosuus on noin prosenttiyksikön korkeammalla kuin työvoiman osuus molemmilla periodeilla. Taulukko 14. Kanta-Hämeen työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Kanta-Häme vuosina vuosina Hämeenlinna ,8 % ,2 % ,8 % Riihimäki ,4 % ,9 % ,6 % Forssa ,8 % ,8 % ,6 % Kanta-Häme % % % Taulukosta 15 nähdään, että eniten työvoimaa maakunnassa menettää terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimiala, jonka osuus maakunnan työllisten on noin 17 prosenttia koko ennusteajanjakson ajan. osuus toimialan on 26 prosenttia vuosina ja 28 prosenttia vuosina Yhteensä siis toimialan poistuu vuoteen 2025 mennessä 54 prosenttia, mikä on hieman alle valtakunnallisen keskiarvo-osuuden toimialalla. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistuma on seuraavaksi suurin. Kokonaistasoltaan maakunnassa tämän toimialan poistuma on alle puolet terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toimialan, mutta valtakunnallisen keskiarvon tasolla poistumaosuuden suhteen. Julkisen hallinnon toimialalta poistuu 55 prosenttia vuoden 2006 vuoteen 2025 mennessä. Huomionarvoista on, että yhdenkään eniten työvoimaa menettävän toimialan poistumaosuus ei ylitä 60 prosenttia vuoden Lisäksi alle 40 prosentin poistumaosuus on näistä peräti 2 toimialalla. Suhteellisesti eniten työvoimaa menettää maa-, riista- ja kalatalouden toimiala, jonka poistumaosuus nousee yhteensä 65 prosenttiin. Vielä tätäkin suuremmaksi kuitenkin nousee sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimiala 66 prosentin poistumaosuudella. Molempien näiden toimialojen poistumaosuudet ovat suuria jopa näillä valtakunnallisestikin korkean poistumaosuuden omaavilla toimialoilla. Mikään muu maakunnan toimiala ei ylitä 60 prosentin poistumaosuutta vuoteen 2025 mennessä. Tätä voidaan pitää poikkeuksellisen alhaisena määränä. Maa-, riista- ja kalatalouden toimiala ja asuntojen omistuksen ja vuokrauksen toimiala ovat ainoat maakunnallisesti tärkeät toimialat suhteellisesti eniten työvoimaa menettävien toimialojen listalla. 60

62 Taulukko 15. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 17 % % 16 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 8 % % 10 % Julkinen hallinto % 8 % % 8 % Rakentaminen % 7 % % 7 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 1 palvelut % 7 % % 8 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 6 % % 4 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Metsätalous % 1 % % 1 % Toimialoittain erittelemätön % 1 % % 1 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 3 % % 2 % Valtakunnallisen poistuman kannalta keskeisimmät maakunnan toimialat ovat eimetallisten mineraalituotteiden valmistuksen toimiala ja elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen toimiala. Näiden toimialojen osuudet valtakunnallisesta ovat vastaavasti 7,8 prosenttia ja 5,0 prosenttia. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen toimialan poistumaosuus on valtakunnallista keskiarvoa suurempi, koska koko maan vain 6,7 prosenttia asuu maakunnassa. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen toimialalla puolestaan poistumaosuus on valtakunnallista alhaisempi, koska 5,8 prosenttia koko maan asuu maakunnassa. Pirkanmaa Taulukko 16. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Pirkanmaa 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Pirkanmaa Suomi Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % keski-ikä 40,8-v. 41,2-v. Tukku- ja vähittäiskauppa % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,3 % v % 27 % Työttömät ,7 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Pirkanmaan maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Eroa 61

63 nykytilaskenaarioon syntyy henkilöä vuoteen 2015 mennessä ja henkilöä vuoteen 2025 mennessä. Tavoiteskenaariota vastaavat poistuman osuudet vuoden 2006 työvoimasta ovat 21,8 prosenttia ja 23,4 prosenttia. Molemmat osuudet ovat valtakunnallisten osuuksien 22,6 prosenttia ja 24,4 prosenttia alapuolella. Yhteensä siis Pirkanmaan maakunnan poistuma on 45,2 prosenttia vuoden 2006 työvoimasta vuoteen 2025 mennessä valtakunnallisen vertailuluvun ollessa 47,0 prosenttia. n osuus valtakunnallisesta työvoiman on 8,7 prosenttia kummallakin ajanjaksolla työvoiman osuuden ollessa 9,1 prosenttia koko maan työvoimasta. jakaantuu ajallisesti valtakunnallisen keskiarvon mukaisesti ollen vuosina lähes prosenttiyksikön ja vuosina tasan prosenttiyksikön koko maan keskiarvon alapuolella. Taulukosta 21 voidaan havaita työllisten yli 54-vuotiaiden ikäryhmän osuuden olevan koko maan vertailuluvun kanssa yhtenevä ja vuotiaiden ikäryhmän osuuden olevan 2 prosenttiyksikköä koko maan vastaavaa ikäryhmän osuutta alhaisempi. keski-ikä on maakunnassa 40,8 vuotta. poistuma vuosina on henkilöä ja vuosina henkilöä. Yhteensä vain 44,2 prosenttia poistuu työvoimasta vuoteen 2025 mennessä. Myös työllisten poistuman osuudet noudattavat tasaisesti valtakunnallista linjaa, ollen molempina periodeina prosenttiyksikön koko maan osuuksien alapuolella. ja työvoiman poistumien samankaltaisuudesta seuraa, että myös työttömien poistuma noudattaa valtakunnallista tasoa melko tasaisesti. Vuosina tosin työttömien poistuman osuus vuoden 2006 työttömistä nousee valtakunnallisen keskiarvon yläpuolelle, mutta työttömien pienehkön määrän vuoksi vaikutus työvoiman kokonaispoistumaan jää pieneksi. Työttömien poistuman määrä on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Vuoteen 2025 mennessä yhteensä 55,0 prosenttia työttömistä on poistunut maakunnan työvoimasta. Kuviosta 16 nähdään kuinka maakunnan kokonaispoistuma kasvaa voimakkaasti nykytasoltaan aina vuoteen 2012 asti, milloin poistuma saavuttaa henkilön vuosipoistuman tason. Tämän jälkeen kokonaispoistuma lähtee laskuun painuen vuoteen 2025 mennessä takaisin vuoden 2009 tasolle. Kokonaispoistuman voimakas kasvu aiheutuu vanhuuseläkkeelle siirtymisen voimakkaasta kasvusta vuoteen 2013 asti. Kuviosta 16 nähdään kuinka poistuman ajoittuminen maakunnassa on täysin valtakunnallisen vertailukäyrän mukainen, mutta alhaisempi. Pirkanmaan maakunnassa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on noin 4 prosenttia yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. 62

64 Kuvio 16. Tavoiteskenaarion mukainen Pirkanmaan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Pirkanmaan maakunta jakaantuu 6 seutukuntaan, kuten taulukosta 17 nähdään. Näistä selvästi suurin on Tampereen seutukunta. Mikään toinen seutukunta ei yllä edes 10 prosentin osuuteen maakunnan työvoimasta. Etelä-Pirkanmaan seutukunta tosin yltää poistuman osalta tasan 10 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tampereen seutukunnan poistuman osuus maakunnan on huomattavasti paljon pienempi kuin Tampereen seutukunnan työvoiman osuus maakunnan työvoimasta. Kaikkien muiden seutukuntien poistumaosuudet vastaavasti ovatkin sitten suurempia kuin työvoiman osuudet. Taulukko 17. Pirkanmaan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Pirkanmaa vuosina vuosina Tampere ,8 % ,4 % ,1 % Etelä-Pirkanmaa ,7 % ,0 % ,2 % Ylä-Pirkanmaa ,4 % ,3 % ,8 % Luoteis-Pirkanmaa ,3 % ,2 % ,1 % Lounais-Pirkanmaa ,2 % ,3 % ,1 % Kaakkois-Pirkanmaa ,5 % 900 1,8 % 950 1,8 % Pirkanmaa % % % Eniten työvoimaa menettää taulukon 17 mukaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimiala, minkä toimialan poistuu 25 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja 52 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. n osuudet ovat koko maan keskiarvolukuihin verrattuna pieniä ollen yli 2 prosenttiyksikköä keskiarvo-osuuden alapuolella. osuus maakunnan työllisten on 18 prosenttia 63

65 vuosina poistuma on yli kaksi kertaa niin iso kuin toiseksi suurimman poistumatoimialan poistuma. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistumaosuus noudattaa valtakunnallista keskiarvoa ja on muihin toimialoihin verrattuna pieni. Vain 35 prosenttia toimialan poistuu vuoteen 2025 mennessä. Myös vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialan, koulutuksen toimialan ja rakentamisen toimialan poistumaosuudet ovat valtakunnallisella tasollaan. Poikkeuksellista on, että yhdenkään listalla olevan toimialan poistumaosuus vuoden 2006 ei nouse yli 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja vain terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toimialan poistumaosuus nousee yli 50 prosentin osuuden. Taulukko 18. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 18 % % 17 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 9 % % 9 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 3 palvelut % 8 % % 10 % Koulutus % 8 % % 8 % Rakentaminen % 6 % % 7 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 4 % % 3 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 3 % % 2 % Metsätalous % 1 % % 1 % Toimialoittain erittelemätön % 1 % % 1 % Maa-, riista- ja kalatalouden toimiala menettää suhteellisesti eniten työvoimaa maakunnassa, kuten huomataan taulukosta 18. poistumaosuus on 36 prosenttia toimialan vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 63 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Huomattavaa on, että vaikka toimialan poistumaosuudet ovat todella suuria, ne eivät kuitenkaan ole kovinkaan paljon valtakunnallisen keskiarvo-osuuden yläpuolella. Toinen yli 60 prosenttia än menettävä toimiala on sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimiala, jonka poistumaosuus on 35 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 65 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Hieman poikkeuksellista on, että maakunnassa vain 2 toimialan poistumaosuudet ylittävät 60 prosentin rajan vuoteen 2025 mennessä. Silti myös asuntojen omistuksen ja vuokrauksen toimialan poistumaosuus on valtakunnallista tasoa korkeammalla. Metsätalouden toimialan poistumaosuus on valtakunnallisen tason alapuolella. Valtakunnallisesti merkittävän osuuden omaavia toimialoja alueella ovat tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen toimiala, koksin, öljy-, kemikaali-, 64

66 kumi- ja muovituotteiden valmistuksen toimiala ja koneiden ja laitteiden valmistuksen toimiala. Toimialojen poistuman osuudet toimialojen valtakunnallisista poistumista ovat vastaavasti 22,3 prosenttia, 16,0 prosenttia ja 14,0 prosenttia. Mielenkiintoista on etenkin se, että jokaisen toimialan poistuman osuus valtakunnallisesti on pienempi kuin toimialojen osuudet. Erikoinen toimiala poistumaosuuden suhteen on myös sähköteknisten tuotteiden valmistuksen toimiala. osuus valtakunnan toimialalla on 11,5 prosenttia, mutta vastaava poistumaosuus on vain 7,4 prosenttia. Päijät-Häme Taulukko 19. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Päijät-Häme 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Päijät-Häme Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,4-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Rakentaminen % v % 21 % Koulutus % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,7 % v % 27 % Työttömät ,3 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Päijät-Hämeen maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. n osuus työvoimasta nousee hieman yli 50 prosenttiin ajanjaksojen poistumaosuuksilla 25,2 prosenttia ja 25,1 prosenttia. Nykytilaskenaariossa kokonaispoistuma on vastaavina ajankohtina henkilöä ja henkilöä. Ero skenaarioiden välillä on siis yhteensä henkilöä. Maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on vuosina ,1 prosenttia ja vuosina ,8 prosenttia valtakunnallisesta työvoiman kokonais, kun työvoiman osuus puolestaan on 3,7 prosenttia valtakunnallisesta työvoimasta. Työvoiman poistumaosuus on siis hieman valtakunnallisen tason yläpuolella ja ajoittuu enemmän vuosille kuin muualla Suomessa. Taulukosta 24 voimme päätellä myös samansuuntaista, koska vuosien osalta tärkeimmän ikäryhmän yli 54-vuotiaiden osuus on peräti 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko Suomessa. Vastaavasti vuotiaiden ikäryhmän osuus on vain prosenttiyksikön verran valtakunnallista vertailulukua suurempi. Maakunnan keski-ikä on poistumalukuihin verrattuna yllättävän korkea 42,4 vuotta, eli yli vuoden koko Suomen keski-ikää korkeampi. Maakunnan työllisten poistuma puolestaan on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Vastaavat osuudet alueen vuoden 2006 ovat 23,7 prosenttia ja 25,6 prosenttia, joista vuosien osuus on 2,2 prosenttiyksikköä ja vuosien osuus 0,9 prosenttiyksikköä 65

67 valtakunnallisen tason yläpuolella. Työttömien poistumaosuus on suuri vuosina , jolloin peräti 35,9 prosenttia vuoden 2006 työttömistä poistuu. Tämä vastaa henkilöä. Vuosina työttömien poistuma on maltillisempaa ja on vain 21,2 prosenttia tai henkilöä. Kuten kuviosta 17 nähdään, maakunnan vuotuisen kokonaispoistuman huippuvuosi on vuonna 2012, kuten myös valtakunnallisen kokonaispoistuman. Tähän mennessä kokonaispoistuma on noussut henkilöön, minkä jälkeen kokonaispoistuma lähtee laskemaan ja laskee aina vuoteen 2025 saakka, jolloin se on vuoden 2008 tasolla ollen henkilöä. Kokonaispoistuman suuri nousu aina vuoteen 2012 aiheutuu vanhuuseläkkeelle siirtymisen voimakkaasta kasvusta nykytasoltaan. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kasvu tosin jatkuu aina vuoteen 2013 saakka, minkä jälkeen taso vakiintuu noin henkilöön vuodessa. Kuviosta17 nähdään hyvin kuinka maakunnan poistuma on selvästi suurempaa kuin valtakunnallinen vertailukäyrä. Lisäksi havainnot ikärakenteesta näkyvät myös kuviossa selvästi, koska vuoteen 2015 saakka poistuma on paljon korkeampaa kuin keskimäärin. Vuoden 2020 jälkeen eroa ei enää ole havaittavissa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen taso on maakunnassa vain 3 prosenttia korkeampaa kuin muualla maassa. Kuvio 17. Tavoiteskenaarion mukainen Päijät-Hämeen maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Päijät-Hämeen maakunta koostuu Lahden ja Heinolan seutukunnista, kuten nähdään taulukosta 20. Lahden seutukunta on näistä huomattavasti suurempi ja sen työvoiman osuus nouseekin 86,3 prosenttiin. Lahden seutukunnan osuus työvoiman on kuitenkin alle 85 prosenttia koko tarkasteluajanjaksona. Toisin sanoen Heinolan seutukunnan poistuma on suhteessa suurempaa kuin mitä sen työvoiman osuudesta voidaan päätellä. 66

68 Taulukko 20. Päijät-Hämeen työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Päijät-Häme vuosina vuosina Lahti ,3 % ,8 % ,8 % Heinola ,7 % ,2 % ,2 % Päijät-Häme % % % Taulukon 21 mukaan Päijät-Hämeen maakunnassa eniten työvoimaa menettää terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimiala. Vuoden prosenttia poistuu työvoimasta vuoteen 2025 mennessä tältä toimialalla. poistuma on lähes 2 kertaa niin suuri kuin maakunnan toiseksi suurimman poistumatoimialan tukku- ja vähittäiskaupan, minkä poistumaosuus on silti suurempi kuin toimialalla yleensä. Rakentamisen toimialan poistumaosuus noudattaa valtakunnallista toimialan keskiarvoa. Vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialan ja julkisen hallinnon toimialan poistumaosuudet puolestaan ovat huomattavastikin toimialojen yleistä tasoa korkeammalla. Suurimpien poistumatoimialojen poistumaosuus ei yhdelläkään näistä toimialoista kuitenkaan nouse yli 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Suhteellisesti eniten työvoimaa menettää sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimiala peräti 40 prosentin poistumaosuudella vuoteen 2015 mennessä. Yhteensä vuoteen 2025 mennessä poistumaosuus nousee peräti 69 prosenttiin. Myös tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen toimialalla poistumaosuus nousee yhtä korkealle. Molempien toimialojen poistumaosuudet ovat huomattavasti valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella näillä toimialoilla, vaikka molemmat ovatkin yleisesti korkean poistumaosuuden omaavia toimialoja. Kolmanneksi suurin suhteellinen poistuma on maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla, jonka poistumaosuus suuruudestaan huolimatta on valtakunnallisella tasollaan. Taulukon 21 listalla ainoana alle 60 prosentin poistumaosuuteen vuoteen 2025 mennessä jää asuntojen omistuksen ja vuokrauksen toimiala, jonka poistumaosuus on 59 prosenttia. 67

69 Taulukko 21. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 17 % % 17 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 9 % % 10 % Rakentaminen % 7 % % 7 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 1 palvelut % 7 % % 8 % Julkinen hallinto % 7 % % 5 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus % 2 % % 1 % Maa-, riista- ja kalatalous % 4 % % 3 % Toimialoittain erittelemätön % 1 % % 1 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 3 % % 2 % Maakunnan ylivoimaisesti suurin poistumatoimiala valtakunnallisesti tarkasteltuna on muu valmistus ja kierrätys, minkä valtakunnallisesta maakunta vastaa peräti 19,8 prosentista. Alueen osuus toimialan on huomattavasti alhaisempi vain 17,2 prosenttia. osuus tällä toimialalla on siis suurempaa Päijät-Hämeen maakunnassa kuin muualla Suomessa. Vastaavalla tavalla tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen toimialan Päijät-Hämeen maakunnassa asuu vain 7,5 prosenttia, mutta toimialan osuus valtakunnallisesta on peräti 10,0 prosenttia. Kymenlaakso Taulukko 22. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Kymenlaakso 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Kymenlaakso Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,5-v. 41,2-v. Kuljetus ja varastointi % Alle 25-v % 10 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % v % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,1 % v % 27 % Työttömät ,9 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Kymenlaakson maakunnan työvoiman poistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Nämä vastaavat 25,2 prosenttia ja 26,3 prosenttia vuoden 2006 työvoimasta maakunnassa, eli 68

70 yhteensä työvoimasta poistuu 51,5 prosenttia. Valtakunnalliset vertailuluvut ovat 22,6 prosenttia ja 24,4 prosenttia. n kokonaisero nykytilaskenaarioon verrattuna on henkilöä. Maakunnan osuus koko Suomen työvoimasta on 3,4 prosenttia ja osuudet kokonais ajanjaksoilla ovat 3,7 prosenttia ja 3,6 prosenttia. Toisin sanoen maakunnan poistumaosuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin ja lisäksi poistuma ajoittuu suhteellisesti enemmän ensimmäiselle ajanjaksolle kuin toiselle valtakunnallisesti vertailtuna. Kuten taulukosta 27 nähdään, työllisten keski-ikä on 1,3 vuotta korkeampi kuin koko Suomessa. Myös poistuman kannalta keskeisten ikäryhmien vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden osuudet ovat selvästi valtakunnallisten osuuksien yläpuolella. Maakunnan työllisten poistuma on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Vastaavat poistuman osuudet vuoden 2006 ovat 23,6 prosenttia ja 27,0 prosenttia. Molemmat ovat yli valtakunnallisten keskiarvojen 21,5 prosenttia ja 24,7 prosenttia. poistuma on siis suhteessa voimakkaampaa vuosina kuin vuosina , päinvastoin kuin kokonaispoistuma. Syynä tähän kokonaispoistuman erilaiseen ajoittumiseen on työttömien poistuma, mikä on erityisen voimakasta vuoteen 2015 mennessä. Työttömien poistuma on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Vaikka työttömien poistuman määrä on huomattavan paljon pienempi kuin työllisten poistuma, se on myös vaihtelevampi, minkä seurauksena se nostaa kokonaispoistuman vuoteen 2015 mennessä suhteessa korkeammaksi. Kuvio 18. Tavoiteskenaarion mukainen Kymenlaakson maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Kuviosta 18 nähdään kuinka maakunnan vuotuinen poistuma poistumalajeittain kehittyy vuosina Kokonaispoistuma on ensinnäkin suuressa kasvussa nykyhetkestä aina vuoteen 2012 asti, jolloin se saavuttaa huippunsa henkilöä. Vuoteen 2025 mennessä vuotuinen kokonaispoistuma laskee noin henkilön vuosipoistumaksi. Kuten kuviosta nähdään, kokonaispoistuman huippuvuodet 69

71 ajoittuvat yhtenevästi koko Suomen keskiarvon kanssa. Valtakunnallinen kokonaispoistuman vertailukäyrä on koko ennusteajanjakson ajan selvästi maakunnan kokonaispoistumakäyrän alapuolella. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen huippuvuosi on vuosi 2013, jolloin se saavuttaa lähes henkilön vuositason. Tämän jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyminen hieman hidastuu ja tasoittuu noin henkilön vuositasolle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus laskevat voimakkaasti nykytasoltaan saavuttaen yhteensä alle 400 henkilön vuositason vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on maakunnassa noin 20 prosenttia yleisempää kuin koko maassa. Taulukosta 23 nähdään kuinka Kymenlaakso jakaantuu Kouvolan ja Kotka-Haminan seutukuntiin, jotka ovat suurin piirtein samankokoisia. Kouvola on näistä seutukunnista hieman suurempi sekä työvoiman määrän että poistuman suhteen ja etenkin vuosina Kouvolan seutukunnan poistuma on myös suhteessa suurempi kuin Kotka-Haminan seutukunnan poistuma. Erot säilyvät kuitenkin melko pieninä seutukuntien välillä poistuman kokonaismääriä tarkasteltaessa. Taulukko 23. Kymenlaakson työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Kymenlaakso vuosina vuosina Kouvola ,7 % ,9 % ,7 % Kotka-Hamina ,3 % ,1 % ,3 % Kymenlaakso % % % Maakunnan suurin poistumatoimiala on taulukon 24 mukaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimiala, jonka poistuma on yli henkilöä sekä vuosina että vuosina Yhteensä 56 prosenttia toimialan poistuu tänä ajanjaksona. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistuma on toiseksi suurinta. poistuu koko tarkasteluajanjaksona vain 41 prosenttia, vaikka toimialan poistumaosuudet ovatkin valtakunnallisessa vertailussa suuria. Massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimialalla ja kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla poistumaosuudet ovat valtakunnallisen keskiarvon alapuolella määrällisestä suuruudesta huolimatta. Käytännössä poistuman suuruus johtuu suuresta työllisten määrästä toimialoilla. Rakentamisen toimialalla puolestaan poistuma on suurehkoa. Yhdenkään suurimmista toimialoista poistumaosuus ei nouse yli 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Suurin suhteellinen kokonaispoistuma on eniten työvoimaa menettävissä toimialoissa tällä ajanjaksolla massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimialalla, jonka kokonaispoistuma nousee 57 prosenttiin vuoden Taulukosta 24 nähdään myös, että suhteellisesti eniten työvoimaa menettää maa-, riista- ja kalatalouden toimiala, jonka poistuma on 5 prosenttia koko maakunnan 70

72 työllisten vuosina Yhteensä vuoteen 2025 mennessä toimiala menettää 65 prosenttia työvoimastaan. Maa-, riista- ja kalatalouden poistumaosuus ei kuitenkaan ole poikkeavan paljon valtakunnallisen toimialan keskiarvon yläpuolella. Samaa voidaan sanoa muista tällä listalla olevista toimialoista, joiden kaikkien poistuma on suhteellisesti huomattavan suurta, mutta ei valtakunnallisesti näillä toimialoilla poikkeavaa. Valtakunnallisesti merkittävä poistuma on massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimialalla, jonka osuus valtakunnallisesta toimialan on 8,9 prosenttia. Myös kuljetuksen ja varastoinnin toimialan ja ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen toimialan osuudet toimialojen valtakunnallisesta nousevat yli 5 prosenttiin. Taulukko 24. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 18 % % 17 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 9 % % 9 % Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä kustantaminen 26 % ja painaminen 8 % % 8 % Kuljetus ja varastointi % 7 % % 10 % Rakentaminen % 7 % % 7 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 5 % % 3 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 1 % % 1 % Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus % 0 % % 0 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 3 % % 2 % Toimialoittain erittelemätön % 1 % % 1 % Etelä-Karjala Taulukko 25. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Etelä-Karjala 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Etelä-Karjala Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,5-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä 3 kustantaminen % ja v. painaminen % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,0 % v % 27 % Työttömät ,0 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä

73 Etelä-Karjalan maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Nämä vastaavat 2,7 prosentin ja 2,6 prosentin osuutta koko maan työvoiman osuuden ollessa 2,4 prosenttia. n osuudet maakunnan vuoden 2006 työvoimasta ovat vastaavina ajanjaksoina 25,0 prosenttia ja 26,3 prosenttia, jotka ovat 2 prosenttiyksikköä yli valtakunnallisten keskiarvojen. Maakunnan työvoiman kokonaispoistuma vuoteen 2025 mennessä on siis 51,3 prosenttia vuoden 2006 työvoimasta valtakunnallisen keskiarvon ollessa 47 prosenttia. Työvoiman poistuma ajoittuu siis maakunnassa samaan aikaan valtakunnallisen poistuman kanssa, mutta hieman korkeammalla tasolla. Nykytilaskenaarion poistuma on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Eroa skenaarioiden välille syntyy henkilöä. Taulukosta 30 näemme kuinka vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden ikäryhmien osuudet ikärakenteessa ovat korkeammat kuin koko maassa. Samalla maakunnan työllisten keski-ikä on yli vuoden suurempi kuin koko maassa. osuus on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Yhteensä poistuu vuoteen 2025 mennessä 50,5 prosenttia. Alueen poistuma työttömistä on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Yhteensä siis poistuma työttömistä on henkilöä, mikä vastaa 56,3 prosenttia maakunnan työttömistä vuonna Kuvio 19. Tavoiteskenaarion mukainen Etelä-Karjalan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Kuviosta 19 nähdään, että maakunnan kokonaispoistuma on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa vuoden 2007 noin henkilön vuositasolta. Huippuvuosi maakunnan poistumassa on vuosi 2012 kuten myös keskiarvoisesti koko maassa. Vuonna 2012 maakunnan poistuma saavuttaa henkilön vuosipoistuman tason, minkä jälkeen kokonaispoistuma lähtee melko jyrkkään laskuun. Vuoden 2007 tasolle kokonaispoistuma ei palaa, vaan vuonna 2025 ollaan vuoden 2008 tasolla noin

74 henkilön vuosipoistumassa. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen voimakas kasvu lähivuosina on kokonaispoistuman nopean nousun syy. Maakunnan poistuma on selvästi valtakunnallisen vertailutason yläpuolella. Erityisen suuri ero on vuosina , jolloin kokonaispoistumakäyrien ero on yli 200 henkilöä. Yleisenä tasona maakunnassa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on noin 15 prosenttia yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Taulukosta 26 nähdään, että Etelä-Karjalan maakunta muodostuu Lappeenrannan ja Imatran seutukunnista, joista Lappeenrannan seutukunta on kaksi kertaa isompi kuin Imatran seutukunta. Kuten yleistä suuremman seutukunnan poistumaosuus maakunnan on pienempi kuin sen osuus maakunnan työvoimasta. Imatran seutukunnan poistuma on siis suhteessa suurempaa kuin Lappeenrannan seutukunnan vaikka absoluuttisesti Lappeenrannan poistuma on suurempi. Taulukko 26. Etelä-Karjalan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Etelä-Karjala vuosina vuosina Lappeenranta ,7 % ,4 % ,6 % Imatra ,3 % ,6 % ,4 % Etelä-Karjala % % % Taulukosta 27 nähdään, että maakunnan suurin poistumatoimiala on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut yli henkilön poistumalla vuosina Yhteensä toimialan poistuu 58 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, mikä on varsin lähellä toimialan valtakunnallista keskiarvoa. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistuma on suhteessa pientä, mutta määrällisesti suurta johtuen toimialan suuresta työllisten määrästä alueella. Yhteensä vain 39 prosenttia toimialan poistuu vuoteen 2025 mennessä. Massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimialan, koulutuksen toimialan ja rakentamisen toimialan poistumaosuudet ovat kaikki suhteellisesti hieman valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella. Huomionarvoista ja ehkä hieman poikkeavaakin on, että yhdenkään suurimmista poistumatoimialoista poistumaosuus vuoteen 2025 mennessä ei nouse yli 60 prosenttiin. Lähimmäksi nousee maakunnan suurin toimiala terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. 73

75 Taulukko 27. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 17 % % 16 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 8 % % 9 % Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä 930 kustantaminen 25 % ja painaminen 7 % % 8 % Koulutus % 7 % % 7 % Rakentaminen % 7 % % 7 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 5 % % 4 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Toimialoittain erittelemätön % 1 % % 1 % Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus % 1 % % 1 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 2 % % 1 % Samaa ei voi sanoa suhteellisesti eniten työvoimaa menettävistä toimialoista kuten taulukosta 27 nähdään. Kaikkien näiden toimialojen poistumaosuudet nousevat yli 60 prosenttiin. Suurin suhteellinen poistuma on tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen toimialalla, jonka työvoimasta poistuu peräti 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Maa-, riista- ja kalatalouden toimialan ja sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialan poistumaosuudet ovat 66 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Näiden toimialojen osalta tosin tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista, koska molempien toimialojen poistumaosuudet ovat korkeita kaikkialla maassa. Yhdenkään suhteellisesti eniten työvoimaa menettävän toimialan poistumaosuus maakunnan ei kuitenkaan nouse suureksi. Valtakunnallisesti merkittäviä toimialoja alueella ovat massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimiala ja puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimiala, joiden osuudet valtakunnallisista ovat vastaavasti 6,5 prosenttia ja 4,9 prosenttia. Massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimialalla osuus koko maan on 6,9 prosenttia ja puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialalla peräti 6,3 prosenttia, eli huomattavasti yli työllisten osuuksien. Mielenkiintoinen poistuma on myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla, missä maakunnan työllisten osuus on 2,8 prosenttia valtakunnallisista, mutta poistuman osuus valtakunnallisesta on peräti 3,9 prosenttia. Maakunnassa majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialan poistuma on siis suhteessa todella suurta. 74

76 Etelä-Savo Taulukko 28. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Etelä-Savo 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Etelä-Savo Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 43,2-v. 41,2-v. Koulutus % Alle 25-v % 10 % Rakentaminen % v % 21 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,8 % v % 27 % Työttömät ,2 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Etelä-Savon maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Nykytilaskenaarion poistuma on 440 henkilöä suurempi vuosina ja 880 henkilöä suurempi vuosina Tavoiteskenaarion poistumaosuudet vastaavat 26,1 prosenttia ja 27,9 prosenttia maakunnan työvoimasta vuonna Maakunnan poistuma on siis vuosina yhteensä 54 prosenttia vuoden 2006 työvoimasta. Maakunnan osuus koko maan puolestaan on 3,2 prosenttia molempina ajanjaksoin, kun maakunnan osuus koko maan työvoimasta on 2,8 prosenttia. osuus on siis suurempi kuin työvoiman osuus. Taulukosta 33 nähdään kuinka maakunnan ikärakenne aiheuttaa poistumaosuuden nousun. Sekä vuotiaiden että yli 54-vuotiaiden osuudet maakunnan ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Vastaavasti nuorien osalta ikäryhmät ovat pienempiä Etelä-Savon maakunnassa kuin muualla. Tämä ei kuitenkaan vielä suoraan vaikuta poistumaan seuraavan 20 vuoden aikana. Maakunnan keski-ikä on 2 vuotta suurempi kuin koko maassa. poistuma maakunnassa on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Vastaavat osuudet ovat 24,7 prosenttia ja 28,6 prosenttia, jotka molemmat ovat vähintään 3 prosenttiyksikköä valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella. Työttömien poistuma on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Jälleen molemmat näistä osuuksista ovat valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Vuotuisen kokonaispoistuman suurin määrä saavutetaan maakunnassa vuonna 2012, jolloin maakunnan poistuma on henkilöä. Kuten kuviosta 20 nähdään, vuosipoistuman nykytaso on noin henkilöä, josta poistuman määrä kasvaa voimakkaasti aina vuoteen 2012 asti. Tämän jälkeen se lähtee laskuun saavuttaen nykytason uudestaan vuonna Kokonaispoistuman voimakas kasvu aiheutuu vanhuuseläkkeelle siirtymisen voimakkaasta kasvusta. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen huippuvuosi on kuitenkin vasta vuonna 2015, minkä jälkeen se vakiintuu noin henkilön tasolle. Syy, minkä vuoksi kokonaispoistuma kääntyy laskuun 75

77 jo vuonna 2012, vaikka vanhuuseläkkeelle siirtymisen kasvu jatkuu, on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden määrien voimakas lasku nykytasoltaan aina ennusteajanjakson loppuun asti. Etenkin kokonaispoistuman käyriä verratessa on havaittavissa maakunnan poistuman suuruus suhteessa koko maan keskiarvoihin. Koko maan vertailukäyrä on koko ennusteajanjakson selvästi maakunnan käyrän yläpuolella ja vaikka käyrät lähentyvät toisiin ajanjakson loppupuolella, eivät ne vieläkään ole lähellä toisiaan. Kokonaisuudessaan Etelä-Savon maakunnassa siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle noin 9 prosenttia herkemmin kuin koko Suomessa keskimäärin. Kuvio 20. Tavoiteskenaarion mukainen Etelä-Savon maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Etelä-Savon maakunnan poistuma jakaantuu suhteellisen tasaisesti työvoiman määrän mukaisesti seutukuntiin, kuten taulukosta 34 voidaan havaita. Mikkeli on suurin seutukunta ja sen osuus työvoimasta on 45,9 prosenttia poistumaosuuden ollessa 44,9 prosenttia vuosina ja 43,7 prosenttia vuosina Sekä Savonlinnan että Pieksämäen poistumaosuudet ovat puolestaan suuremmat kuin seutukuntien työvoiman määrän osuus. Taulukosta nähdään myös, että Pieksämäen seutukunnan osuus työvoiman kasvaa siirryttäessä vuosiin Taulukko 29. Etelä-Savon työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Etelä-Savo vuosina vuosina Mikkeli ,9 % ,9 % ,7 % Savonlinna ,4 % ,1 % ,7 % Pieksämäki ,7 % ,0 % ,7 % Etelä-Savo % % % 76

78 Etelä-Savon maakunnan suurin poistumatoimiala on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka 28 prosenttia poistuu vuosina Yhteensä vuoteen 2025 mennessä toimialalta on poistunut 59 prosenttia vuoden Molempina ajanjaksoina toimialan osuus maakunnan on peräti 20 prosenttia. Joka viides maakunnan poistuva on siis terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalta. Toiseksi suurin poistuma on maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla, jonka työvoimasta peräti 66 prosenttia poistuu vuoteen 2025 mennessä. n osuus toimialan työvoimasta on korkea, mutta samalla kuitenkin vain hieman valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella tällä toimialalla. Myös koulutuksen toimialan, tukku- ja vähittäiskaupan toimialan ja julkisen hallinnon toimialan poistumaosuudet ovat suurempia kuin näillä toimialoilla keskimäärin. Näistä kuitenkin vain julkisen hallinnon toimialalta poistuu yli 60 prosenttia työvoimasta. Taulukko 30. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 20 % % 20 % Maa-, riista- ja kalatalous % 9 % % 6 % Koulutus % 8 % % 8 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 8 % % 9 % Julkinen hallinto % 7 % % 6 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 9 % % 6 % Toimialoittain erittelemätön % 2 % % 1 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Julkinen hallinto % 7 % % 6 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 2 % % 2 % Edellisessäkin kappaleessa mainitut maa-, riista- ja kalatalouden toimiala ja julkisen hallinnon toimiala kuuluvat myös taulukon 30 toiselle listalle, missä on esiteltynä maakunnan suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialat. Huomionarvoista on, että jokainen näistä toimialoista menettää yli 60 prosenttia työvoimastaan vuoteen 2025 mennessä. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimiala on vuoteen 2025 mennessä suurimman poistumaosuuden omaava. poistumaosuus on yhteensä 67 prosenttia. Toimialojen poistumaosuudet ovat todella suuria ja ne ovat myös toimialan valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella, joskin vain hieman. Valtakunnallisen poistuman kannalta Etelä-Savon maakunnassa on kaksi merkittävää poistumatoimialaa. Ensinnäkin metsätalouden toimialan koko Suomen 9,3 prosenttia syntyy maakunnassa samaan aikaan kun maakunnan osuus toimialan on 9,5 prosenttia. poistumaosuus on siis maakunnassa 77

79 hieman keskimääräistä pienempää. Toinen tällainen toimiala on puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimiala, jonka maakunta vastaa myös 9,3 prosentista maakunnan osuuden toimialan ollessa 9,2 prosenttia. Nyt poistuman osuus puolestaan on maakunnassa hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Savo Taulukko 31. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet Toimialarakenne Pohjois-Savo Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Pohjois-Savo Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,0-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,1 % v % 27 % Työttömät ,9 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Ikärakenne Pohjois-Savon maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Kokonaiseroa nykytilaskenaarioon syntyy vuoteen 2025 mennessä henkilöä, eli hieman vajaa 5 prosenttia. n osuudet maakunnan työvoimasta vuosina ovat 23,7 prosenttia ja vuosina ,8 prosenttia. Valtakunnalliset poistumaosuudet ovat vastaavasti 22,6 prosenttia ja 24,4 prosenttia, eli Pohjois- Savon maakunnan poistuma on korkeampaa kuin Suomessa keskimäärin ja ero kasvaa siirryttäessä vuosiin Taulukosta 36 nähdään, että yli 54-vuotiaiden ikäryhmän osuus on valtakunnallista tasoa vuotiaiden ikäryhmä puolestaan on maakunnassa huomattavasti suurempi kuin keskimäärin. n suhteellisen osuuden kasvaminen vuoden 2015 jälkeen aiheutuu siis vuotiaiden suuresta suhteellisesta määrästä. Maakunnan keski-ikä on 0,8 vuotta suurempi kuin koko Suomen keski-ikä ja työvoiman poistuman osuus koko maan on noin 4,7 prosenttia työvoiman osuuden ollessa 4,4 prosenttia. poistuma maakunnassa on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Vastaavat osuudet vuoden 2006 ovat 22,5 prosenttia ja 27,3 prosenttia, joista etenkin vuosien osuus on suuri. Yhteensä siis poistuu 49,8 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Työttömien poistuma on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Työttömien poistuman osuus vuoden 2006 työttömistä (32,2 prosenttia) on alhaisempi kuin valtakunnallinen vertailuluku. Työttömien poistumaosuus nousee siis yli 50 prosentin vuoteen 2025 mennessä. 78

80 Johtuen vuotiaiden ikäryhmän suuruudesta maakunnan vuosittaisen kokonaispoistuman määrä kasvaa kauemmin kuin yleisesti koko maassa. Kokonaispoistuman huippuvuosi on vuosi Kuviosta 21 nähdään kuitenkin, että vielä vuonna 2015 ollaan hyvin lähellä tätä huippuvuoden henkilön tasoa. Kokonaispoistuma kääntyy laskuun vuonna 2015 ja jatkaa laskuaan aina tarkasteluajanjakson loppuun saakka. Vuonna 2025 vuosipoistuma on laskusta huolimatta 700 henkilöä suurempi kuin nykytilanteen mukainen vuosipoistuma. Kokonaispoistuman voimakas kasvu johtuu vanhuuseläkkeelle siirtymisen kasvusta, joka jatkuu maakunnassa aina vuoteen 2020 saakka, jolloin vanhuuseläkkeelle siirtyy henkilöä. Alueen kokonaispoistuma noudattaa ennusteajanjakson ensimmäiset vuodet valtakunnallisen poistumakehityksen tasoa. Jo tällöinkin on poistumalajien välinen suhde poikkeava valtakunnallisesta kehityksestä. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on pienempää ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyys onkin Pohjois-Savon maakunnassa suurinta Suomessa sen jälkeen kun on otettu huomioon toimialojen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tasoon vaikuttaa kuitenkin tätä enemmän se, että vuotiaiden suuri määrä tarjoaa suuren potentiaalisen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ryhmän. Kuvio 21. Tavoiteskenaarion mukainen Pohjois-Savon maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Taulukosta 32 nähdään, että yli 50 prosenttia Pohjois-Savon maakunnan työvoimasta asuu Kuopion seutukunnan alueella. Työvoiman kokonaispoistuman osuus jää kuitenkin seutukunnassa alle 50 prosenttiin ollen niinkin alhainen kuin 46,2 prosenttia vuosina Muiden seutukuntien poistumat ovat siis suhteessa suurempia kuin niiden osuudet maakunnan. Nämä poistumaosuudet jakaantuvat melko tasaisesti muihin seutukuntiin. 79

81 Taulukko 32. Pohjois-Savon työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Pohjois-Savo vuosina vuosina Kuopio ,3 % ,2 % ,0 % Ylä-Savo ,1 % ,8 % ,6 % Varkaus ,5 % ,9 % ,3 % Koillis-Savo ,4 % ,5 % ,0 % Sisä-Savo ,7 % ,7 % ,1 % Pohjois-Savo % % % Taulukon 33 mukaan suurin poistumatoimiala Pohjois-Savon maakunnassa on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimiala henkilön poistumalla vuoteen 2015 mennessä. Peräti 21 prosenttia maakunnan työllisten tulee toimialalta. poistuma suhteessa toimialan työllisiin on kuitenkin valtakunnallista tasoa. Maa-, riista- ja kalatalouden toimialan poistumaosuus on huomattavan suuri, mutta kuitenkin valtakunnallisella tasolla. Se on ainoa toimiala eniten työvoimaa menettävien toimialojen joukossa, joka yltää yli 60 prosentin poistumaosuuteen toimialan vuoteen 2025 mennessä. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan ja koulutuksen toimialan poistumaosuudet ovat hieman valtakunnallista tasoa korkeammalla. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistumaosuus jää alle 40 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Julkisen hallinnon toimialan poistuma on myös suurta ja suhteessa vielä korkealla tasolla toimialan yleiseen tasoon verrattaessa. Taulukko 33. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 21 % % 20 % Maa-, riista- ja kalatalous % 8 % % 7 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 8 % % 9 % Koulutus % 8 % % 8 % Julkinen hallinto % 7 % % 5 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Toimialoittain erittelemätön % 2 % % 1 % Maa-, riista- ja kalatalous % 8 % % 7 % Julkinen hallinto % 7 % % 5 % Metsätalous % 2 % % 2 % Kuten taulukosta 33 nähdään, sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialan poistuma on maakunnan suhteellisesti suurin 33 prosentin osuudella vuosina

82 poistuma onkin todella suurta, koska yhteensä 68 prosenttia toimialan poistuu vuoteen Toimiala on kuitenkin yleisestikin suuren poistumaosuuden omaava. Julkisen hallinnon toimiala ja metsätalouden toimiala ovat ainoat suhteellisesti eniten työvoimaa menettävien toimialojen listalla, joiden poistumaosuus jää alle 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Maakunnan toimialoista suurin valtakunnallinen poistumaosuus on mineraalien kaivun toimialalla, minkä kokonais 9,4 prosenttia toteutuu Pohjois-Savon maakunnassa. Osuus on suurempi kuin maakunnan osuus toimialan, joka on 8,7 prosenttia. Muita valtakunnallisesti merkittäviä poistumia löytyy metsätalouden toimialalta, maa-, riista- ja kalatalouden toimialalta ja tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen toimialalta. Pohjois-Karjala Taulukko 34. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Pohjois-Karjala 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Pohjois-Karjala Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,6-v. 41,2-v. Koulutus % Alle 25-v % 10 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % v % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,8 % v % 27 % Työttömät ,2 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Pohjois-Karjalan maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaarion mukaan vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. n osuudet koko Suomen vastaavina ajanjaksoina ovat 3,2 prosenttia ja 3,4 prosenttia, kun maakunnan osuus koko Suomen työvoimasta vuonna 2006 on 2,9 prosenttia. Kokonaispoistuman määrä on siis suhteessa suurempi kuin työvoiman osuus. Nykytilaskenaarion mukaan kokonaispoistuma on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Kokonaisero näiden skenaarioiden välillä on siis vain henkilöä. Tuloksia voidaan olettaa jo pelkästään taulukkoa 39 tarkastelemalla, sillä maakunnan työllisten keski-ikä on 1,4 vuotta korkeampi kuin koko Suomen keski-ikä. Lisäksi vuotiaiden ikäryhmä on huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Tämä aiheuttaa poistuman ajallisen kohdentumisen osalta sen, että suhteellisesti suurin poistuma Pohjois-Karjalan maakunnassa kohdistuu vasta vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. kokonaispoistuman määrä on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina n osuudet maakunnan ovat vastaavasti 23,2 prosenttia ja 28,5 prosenttia, joista etenkin vuosien poistuma on todella paljon valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Eroa syntyy lähes 4 81

83 prosenttiyksikköä. Sama ilmiö toistuu työttömien osalta poistumaosuuden kanssa. Työttömien poistuman määrät ovat henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Kuvio 22. Tavoiteskenaarion mukainen Pohjois-Karjalan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Kuviosta 22 nähdään kuinka Pohjois-Karjalan maakunnan vuotuinen kokonaispoistuma kasvaa voimakkaasti nykyhetkestä aina vuoteen 2014 asti, jolloin se saavuttaa henkilön tason. Poikkeuksellista tässä on, että keskimäärin Suomessa poistuman huippuvuosi on jo 2 vuotta aikaisemmin vuonna 2012, minkä myös pystyy havainnoimaan valtakunnallisen kokonaispoistumakäyrän kääntymisestä laskuun ennen maakunnan käyrää. Ennusteajanjakson ensimmäisten vuosien ajan maakunnan poistumakehitys noudattaa melko tasaisesti valtakunnallista kehitystä, mutta vuoden 2010 jälkeen ero kasvaa suureksi. Ikärakenteen vaikutus näkyy siis tässä varsin voimakkaasti. Vuoden 2014 jälkeen vuotuinen kokonaispoistuma lähtee laskemaan ja painuu alle henkilön vuositason vasta vuoden 2020 jälkeen. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen kasvaa hieman kokonaispoistumaa rauhallisemmin aina vuoteen 2020 saakka, minkä jälkeen taso hieman laskee. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus laskevat tasaisesti nykytasoltaan koko tarkasteluajanjakson ajan. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on kokonaistasona 18 prosenttia yleisempää kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Pohjois-Karjalan työvoima ja samalla työvoiman poistuma jakaantuvat hyvin epätasaisesti seutukuntien kesken. Ylivoimaisesti suurin työvoiman määrä on Joensuun seutukunnassa, kuten taulukosta 40 on nähtävissä. Joensuun seutukunnan osuus maakunnan on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin työvoiman osuus maakunnan työvoimasta. Toisissa seutukunnissa ja etenkin Pielisen Karjalan seutukunnassa asia on päinvastoin, eli seutukuntien osuus maakunnan on suurempi kuin osuus maakunnan työvoimasta. 82

84 Taulukko 35. Pohjois-Karjalan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Pohjois-Karjala vuosina vuosina Joensuu ,5 % ,2 % ,1 % Pielisen Karjala ,9 % ,7 % ,1 % Keski-Karjala ,7 % ,1 % ,9 % Pohjois-Karjala % % % Maakunnan suurin poistuma löytyy taulukon 41 mukaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalta, jonka työvoimasta poistuu 27 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 59 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Joka viides maakunnan poistuu tältä toimialalta. Ainoa yli 60 prosentin poistumaosuuden saavuttava toimiala suurimpien poistumatoimialojen listalla on maa-, riista- ja kalatalous, jonka työvoimasta vuoteen 2025 mennessä poistuu 65 prosenttia. Osuus on merkittävän suuri, mutta kuitenkin linjassa toimialan valtakunnallisen keskiarvon kanssa. Koulutuksen toimialan ja tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistumaosuudet ovat hieman muun maan tasoja korkeammalla. Julkisen hallinnon toimialan poistumaosuus sen sijaan jää alhaisemmaksi kuin muualla maassa, vaikka onkin muihin toimialoihin verrattuna korkeahkolla tasolla. Taulukko 36. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 20 % % 19 % Koulutus % 9 % % 8 % Maa-, riista- ja kalatalous % 8 % % 6 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 8 % % 8 % Julkinen hallinto % 7 % % 6 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 8 % % 6 % Toimialoittain erittelemätön % 2 % % 1 % Metsätalous % 3 % % 2 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 2 % % 2 % Suhteellisesti eniten työvoimaa menettää maa-, riista- ja kalatalouden toimiala. Muut taulukon 36 listalla olevat toimialat ovat kaikki maakunnan kokonaisuuden kannalta työllisten poistumaosuudeltaan melko pieniä. osuudet ovat kuitenkin huimia, 83

85 koska jokaisen toimialan poistuma ylittää 60 prosenttia suhteessa vuoden 2006 työllisiin. Poikkeavaa toimialojen listassa on, että metsätalouden toimialalla, sähkö-, kaasuja vesihuollon toimialalla ja asuntojen omistuksen toimialalla poistumaosuudet vain kasvavat siirryttäessä vuosiin Yleensä korkeaa vuosien poistumaa seuraa pienempi poistumaosuus seuraavalla periodilla jo siitäkin syystä, että mahdollinen poistuvien perusjoukko on pienempi. Jokainen näistä listalla olevista toimialoista on kuitenkin toimiala, jonka poistumaosuudet ovat korkeat muuallakin maassa ja täten korkeat poistumaosuudet eivät ole poikkeuksellisia. Valtakunnallisesti merkittävää poistumaa esiintyy alueella mm. metsätalouden toimialalla, missä maakunta edustaa 7,7 prosenttia koko Suomen mutta peräti 8,3 prosenttia. Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistuksen toimialalla puolestaan 5,9 prosenttia koko Suomen asuu maakunnassa, mutta poistuma on vain 4,8 prosenttia koko Suomen tällä toimialalla. Keski-Suomi Taulukko 37. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Keski-Suomi 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Keski-Suomi Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 41,5-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,3 % v % 27 % Työttömät ,7 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Keski-Suomen maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Nykytilaskenaariossa poistuma on maakunnassa kokonaisuutena henkilöä tätä suurempi. Maakunnan osuudet valtakunnallisesta mainittuina ajanjaksoina ovat 22,9 prosenttia ja 25,1 prosenttia. Molemmat osuudet ovat valtakunnallisten keskiarvo-osuuksien yläpuolella. Vuosina ero on vain 0,3 prosenttiyksikköä, mutta vuosina ,7 prosenttiyksikköä. Taulukon 42 ikärakennetta tarkasteltaessa tätä osuuden erojen kasvua voidaan ennustaa pelkän ikärakenteen perusteella, koska vuotiaiden ikäryhmä on maakunnassa korkeampi kuin muualla maassa. Erot kuitenkin ovat pieniä. Sama kapea ero näkyy myös maakunnan osuudessa valtakunnallisesta, joka on 5,0 prosenttia työvoiman osuuden ollessa 4,9 prosenttia. Vuosina työllisten poistuma on henkilöä ja työttömien poistuma henkilöä. Näiden vuosien poistumien osuudet maakunnan ja työttömistä vastaavat hyvin valtakunnallista keskiarvoa ilman suurta poikkeamaa. 84

86 Suurempi ero syntyy vuoden 2015 jälkeen vuosina , jolloin työllisten poistuma kasvaa valtakunnallista tasoa nopeammin. Vaikka alueen työttömien osuus työvoimasta onkin kohtalaisen suuri, työttömien poistuma ei silti muodostu merkittävän suureksi. Kuviosta 23 nähdään, että maakunnan vuosipoistuman huippuvuosi ajoittuu hieman valtakunnallista myöhäisemmäksi. Huippu saavutetaan vuonna henkilön poistumalla. Tämän jälkeen vuosipoistuma kääntyy laskuun tasoittuen uudestaan noin henkilön vuositasolle 2020-luvulla. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen ajoittuu hieman tarkemmin yhteneväksi muun Suomen ajoituksen kanssa ja myös vanhuuseläkkeelle siirtymisen huippu henkilöä saavutetaan vuonna Vanhuuseläkkeelle siirtyminen laskee tämän jälkeen, mutta huomattavasti hitaammin kuin kokonaispoistuma. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on maakunnassa noin 13 prosenttia yleisempää kuin muualla maassa. Kuvion ensimmäisenä vuotena vuonna 2007 vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tasot ovat hyvin lähellä toisiaan. Tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kääntyy kuitenkin voimakkaaseen laskuun yhdessä kuolleisuuden kanssa. Vuonna 2025 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy enää alle 500 henkilöä vuosittain samaan aikaan kun vanhuuseläkkeelle siirtyminen on henkilön vuositasolla. Kuvio 23. Tavoiteskenaarion mukainen Keski-Suomen maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Keski-Suomen maakunnan poistuma jakaantuu seutukuntiin taulukon 38 mukaisesti, eli hyvin epätasaisesti. on suhteessa pientä Jyväskylän seutukunnassa ja suhteessa suurta muualla maakunnassa. Jyväskylän seutukunnan osuus työvoimasta on 64,5 prosenttia, mutta vain 59,5 prosenttia vuosina Muiden seutukuntien poistumaosuudet ovat tasaisesti korkeammalla kuin työvoiman osuudet. Huomattavaa on kuitenkin, että Jämsän, Keuruun ja Joutsan poistumien määrät supistuvat siirryttäessä ensimmäiseltä ajanjaksolta toiselle. 85

87 Taulukko 38. Keski-Suomen työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Keski-Suomi vuosina vuosina Jyväskylä ,5 % ,5 % ,5 % Saarijärvi-Viitasaari ,4 % ,0 % ,3 % Jämsä ,3 % ,9 % ,9 % Äänekoski ,4 % ,9 % ,0 % Keuruu ,4 % ,3 % ,0 % Joutsa ,0 % 720 2,5 % 710 2,3 % Keski-Suomi % % % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toimiala on eniten maakunnassa työvoimaa menettävä toimiala sekä vuosina että taulukon 39 mukaan. poistuman osuus on maakunnassa korkea, mutta samalla kuitenkin valtakunnallisella tasollaan. Koulutuksen toimialan työllisten poistumaosuus on jopa valtakunnallisesti vertailtuna matala. Sen sijoittuminen toiseksi eniten työvoimaa menettävien listalla johtuukin enemmän toimialan merkittävästä koosta alueella ja muiden toimialojen pienistä poistumista kuin koulutuksen toimialan poistuman suhteellisesta suuruudesta. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan, julkisen hallinnon toimialan ja vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialan poistumaosuudet ovat siis pieniä suhteessa näiden toimialojen valtakunnalliseen tasoon. Huomionarvoista on myös, että yhdenkään suurimman toimialan poistumaosuus vuoteen 2025 mennessä ei ylitä 60 prosenttia. Taulukko 39. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 19 % % 18 % Koulutus % 9 % % 9 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 7 % % 8 % Julkinen hallinto % 7 % % 6 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 1 palvelut % 7 % % 8 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 5 % % 4 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Mineraalien kaivu % 0 % % 0 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 2 % % 2 % Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus % 0 % % 0 % 86

88 Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävistä toimialoista maa-, riista- ja kalatalouden toimiala ja sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimiala ovat valtakunnallisestikin korkean poistuman toimialoja. Maakunnassa näiden poistumaosuudet ylittävät valtakunnalliset vertailuosuudet vain niukasti ja samalla nämä toimialat ovat maakunnan ainoat yli 60 prosentin poistumaosuudet vuoteen 2025 mennessä saavuttavia toimialoja. Mineraalien kaivun toimialan merkitys maakunnan kokonaispoistuman kannalta ei ole merkittävä. keski-ikä on kaksi vuotta yli valtakunnallisen keskiarvon tällä toimialalla, mistä seuraa myös suuri poistuma. Asuntojen omistuksen ja vuokrauksen toimialan poistumaosuus on valtakunnallisesti poikkeavan suuri, mutta silti poistumaosuudet jäävän alle 30 prosenttiin kummallakin periodilla. Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen toimialan poistuma muodostaa myös varsin pienen osan maakunnan. poistumaosuus tällä toimialalla noudattaa valtakunnallisia vertailulukuja. Valtakunnallisesti merkittävin toimiala alueella on puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimiala 10,2 prosentin osuudella Suomen tällä toimialalla. poistumaosuus noudattelee tätä osuutta ollen 10,4 prosenttia toimialan valtakunnallisesta. Tämän lisäksi metsätalouden toimiala ja massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimiala muodostavat valtakunnallisesti merkittävän osuuden toimialojen valtakunnallisesta ollen metsätalouden toimialalla 9,3 prosenttia ja massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimialalla 7,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaa Taulukko 40. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Etelä-Pohjanmaa 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Etelä-Pohjanmaa Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,0-v. 41,2-v. Maa-, riista- ja kalatalous % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,4 % v % 27 % Työttömät ,6 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Etelä-Pohjanmaan maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Poistumien osuus koko Suomen molempina ajankohtina on 3,7 prosenttia samalla kun maakunnan työvoiman osuus koko maan työvoimasta vuonna 2006 oli 3,5 prosenttia. Maakunnan poistuma on siis lievästi keskimääräistä korkeampaa. Nykytilaskenaarioon verrattuna poistumaeroa syntyy vuoteen 2025 mennessä

89 henkilöä. Taulukosta 45 voidaan havaita mistä keskimääräistä korkeampi poistuma aiheutuu, sillä Etelä-Pohjanmaan työllisten keski-ikä on 0,8 vuotta korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Lisäksi ikärakenteesta havaitaan, että vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden ikäryhmät ovat maakunnassa suuremmat kuin muualla. Samalla nämä ikäryhmät ovat poistuman kannalta merkittävimmät. Työvoiman poistuman osuudet alueen työvoimasta ovat vuosina ,9 prosenttia ja vuosina ,8 prosenttia, mitkä molemmat ovat noin 1,3 prosenttiyksikköä valtakunnallisten keskiarvojen (22,6 prosenttia ja 24,4 prosenttia) yläpuolella. poistuma maakunnassa on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. n osuudet maakunnan ovat vastaavasti 23,2 prosenttia ja 26,1 prosenttia, jotka molemmat ovat hieman enemmän valtakunnallisten osuuksien (21,5 prosenttia ja 24,7 prosenttia) yläpuolella kuin työvoiman osalta. Tämä ero johtuu tietenkin työttömien määrän pienuudesta alueella suhteessa muuhun maahan. Työttömien poistumat ovat henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Kuten kuviosta 24 nähdään vuotuinen kokonaispoistuma kasvaa voimakkaasti nykytasoltaan aina vuoteen 2012 asti saavuttaen tuolloin henkilön vuotuisen poistuman. Tämän jälkeen kokonaispoistuma lähtee laskemaan saavuttamatta kuitenkaan nykytasoa. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kova kasvu on kokonaispoistuman kasvun taustalla ja se saavuttaakin henkilön tason vuonna Vanhuuseläkkeelle siirtyminen pysyy tämän jälkeen vakaana aina viimeiseen tarkasteluvuoteen asti. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa noin 15 prosenttia suurempaa kuin koko maassa keskimäärin, mikä näkyy kuviossa suurempana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisenä ennusteajanjakson alkuvuosina. Kuviosta havaitaan lisäksi maakunnan kokonaispoistuman ajoittuminen melko tarkkaan valtakunnallisen kehityksen tavoin, mutta korkeammalla tasolla. Kuvio 24. Tavoiteskenaarion mukainen Etelä-Pohjanmaan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus

90 Etelä-Pohjanmaan maakunnan työvoima ja poistuma jakaantuu, kuten taulukosta 41 nähdään, hyvin epätasaisesti. Seinäjoen seutukunnassa asuu 61,5 prosenttia maakunnan työvoimasta ja sen osuus on 58,8 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja tämän jälkeen 59,3 prosenttia. Suhteessa Seinäjoen seutukunnan poistuma on pienempi kuin maakunnassa keskimäärin. Toiseksi suurin seutukunta Suupohja vastaakin suuremmasta osasta poistumaa kuin mitä seutukunnasta löytyy työvoimaa. Suupohjan, Kuusiokuntien ja Järviseudun seutukunnat ovat suunnilleen samankokoisia työvoiman määrän suhteen. Näitä tarkasteltaessa havaitaan, että Suupohjan seutukunnan poistuma on suurimmillaan vuosina ja Järviseudun seutukunnan poistuma puolestaan vuosina Taulukko 41. Etelä-Pohjanmaan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Etelä-Pohjanmaa vuosina vuosina Seinäjoki ,5 % ,8 % ,3 % Suupohja ,6 % ,0 % ,3 % Kuusiokunnat ,9 % ,6 % ,5 % Järviseutu ,0 % ,5 % ,9 % Etelä-Pohjanmaa % % % Taulukosta 42 nähdään, että Etelä-Pohjanmaan suurimmat poistumatoimialat ovat samat kuin maakunnan suurimmat toimialat. Lähes joka viides poistuva henkilö poistuu terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalta. poistuu 28 prosenttia vuosina ja 30 prosenttia vuosina Maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla poistuman osuus on suurin verrattuna muihin toimialoihin ja sen 61 prosenttia poistuu vuoteen 2025 mennessä. Vaikka osuus on suuri, se noudattaa silti valtakunnallista keskiarvoa toimialalla. Tukku- ja vähittäiskaupan toimialan, koulutuksen toimialan ja rakentamisen toimialan poistumaosuudet ovat kaikilla jonkin verran yli valtakunnallisten vertailuarvojen. 89

91 Taulukko 42. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 19 % % 18 % Maa-, riista- ja kalatalous % 12 % % 9 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 9 % % 10 % Koulutus % 7 % % 7 % Rakentaminen % 6 % % 7 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Toimialoittain erittelemätön % 2 % % 1 % Maa-, riista- ja kalatalous % 12 % % 9 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 2 % % 2 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 2 % % 2 % Kuten taulukosta 42 nähdään suhteellisesti eniten työvoimaa menettää sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimiala, jonka poistumaosuus on 34 prosenttia vuosina ja vielä 33 prosenttia vuosina Toimiala menettää siis 67 prosenttia työvoimastaan vuoteen 2025 mennessä. Vielä suurempi työvoiman poistumaosuus on rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla, joka menettää 68 prosenttia työvoimastaan vuoteen 2025 mennessä. Huomionarvoista näissä suhteellisesti eniten työvoimaa menettävissä toimialoissa on, että jokainen näistä toimialoista on myös valtakunnallisesti korkean poistumaosuuden omaava. Valtakunnallisesti maakunnan merkittävin toimiala on maa-, riista- ja kalatalous, jonka valtakunnallisesta toteutuu Etelä-Pohjanmaan maakunnassa 9,4 prosenttia. Osuus on toiseksi suurin Varsinais-Suomen maakunnan jälkeen. Etelä-Pohjanmaan alueella asuu 9,9 prosenttia, mistä myös nähdään, että alueen poistuma on suuresta määrästään huolimatta Etelä-Pohjanmaan alueella valtakunnallista keskiarvoa pienempää. Toiseksi suurin toimiala on elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus, jonka Etelä-Pohjanmaan alueella asuu 9,0 prosenttia ja jonka valtakunnallisesta maakunta vastaa 8,4 prosenttia. Vielä kolmas merkittävä toimiala on muu valmistus ja kierrätys, jonka valtakunnallisesta työvoimasta maakunnan alueella asuu 8,8 prosenttia ja jonka 9,9 prosenttia toteutuu Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. 90

92 Pohjanmaa Taulukko 43. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Pohjanmaa 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Pohjanmaa Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 41,6-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Maa-, riista- ja kalatalous % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,6 % v % 27 % Työttömät ,4 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Pohjanmaan maakunnan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaarion mukaan vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Nykytilaskenaariossa kokonaispoistuma on vuoteen 2025 mennessä henkilöä suurempi. Maakunnan poistuma vastaa 3,4 prosenttia ja 3,1 prosenttia yllä mainittuina ajankohtina koko Suomen. Maakunnan työvoiman osuus koko maan työvoimasta vuonna 2006 oli 3,2 prosenttia. Maakunnan poistuma on siis hieman suurempaa kuin koko maassa keskimäärin ja etenkin vuosina Tämä voidaan todeta myös taulukosta 48, mistä nähdään maakunnan keski-iän olevan hieman koko maan keski-ikää suurempi. Lisäksi lähivuosien poistuman kannalta merkittävimmän ikäryhmän yli 54-vuotiaiden osuus maakunnan on korkeampi kuin keskimäärin. poistuma on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Nämä vastaavat 23,0 prosentin ja 24,0 prosentin osuuksia vuoden Vastaavat valtakunnalliset vertailuluvut ovat 21,5 prosenttia ja 24,7 prosenttia. Ikäryhmien osuuksien vaikutukset näkyvät siis selvästi maakunnan poistuman ajallisessa kohdentumisessa. Maakunnan työllisten poistumaosuudet koko maan työllisten ovat vuosina ,6 prosenttia ja vuosina ,3 prosenttia. Johtuen suhteessa alhaisesta työttömien määrästä työllisten poistuman osuudet ovat hieman suuremmat kuin yllä työvoiman osalta. Työttömien poistuma on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Nämä vastaavat 35,6 prosenttia ja 20,5 prosenttia työttömistä. Näin myös työttömien poistuma on keskimääräistä voimakkaampaa vuosina ja hiljenee vuosina Kuviosta 25 nähdään kuinka Pohjanmaan maakunnan vuotuinen kokonaispoistuma kasvaa voimakkaasti nykyhetkestä aina vuoteen 2011 saakka, jolloin vuosipoistuma saavuttaa huippunsa henkilöä. Erityislaatuista tässä on, että huippuvuosi on jo vuonna 2011, koska yleensä huippuvuosi on vuonna 2012 tai vuonna Vuotuinen kokonaispoistuma kääntyy laskevalle uralle heti vuonna 2012 ja laskee vuoteen 2025 mennessä nykytasolleen. Verrattaessa kuvion kokonaispoistumakäyriä 91

93 havaitaan maakunnan hyvin poikkeava poistuman määrä heti ennusteajanjakson alussa. Muutaman seuraavan vuoden aikana poistuma on maakunnassa suhteessa huomattavasti suurempaa kuin muualla maassa. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen saavuttaa huippunsa vuonna 2012 eli hieman myöhemmin verrattuna kokonaispoistumaan. Tämän jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyminen alkaa hitaan pienenemisen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on Pohjanmaan maakunnassa täsmälleen valtakunnan keskiarvon tasolla ja sen määrä laskee tasaisesti kuolleisuuden kanssa aina nykyhetkestä eteenpäin. Kuvio 25. Tavoiteskenaarion mukainen Pohjanmaan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Taulukosta 44 nähdään kuinka Pohjanmaan maakunnan työvoima ja työvoiman poistuma jakautuvat seutukuntiin. Merkittävin seutukunta on Vaasan seutukunta yli 50 prosentin osuudella sekä työvoimasta että. Vaasan seutukunnan osuus on kuitenkin pienempi kuin työvoiman osuus, joten seutukunnassa asuu keskimäärin nuorempia työvoimaan kuuluvia kuin maakunnassa keskimäärin. Jakobstadsregionen ja Kyrönmaan seutukuntien työvoiman ja poistuman osuudet ovat kuitenkin samoilla tasoillaan. Täten Suupohjan rannikkoseudun seutukunta kompensoi Vaasan seutukunnan pienempää poistumaosuutta omalla huomattavasti työvoiman määrää suuremmalla poistumaosuudellaan. 92

94 Taulukko 44. Pohjanmaan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Pohjanmaa vuosina vuosina Vaasa ,8 % ,1 % ,6 % Jakobstadsregionen ,1 % ,3 % ,5 % Suupohjan rannikkoseutu ,3 % ,6 % ,4 % Kyrönmaa ,9 % ,1 % ,5 % Pohjanmaa % % % Kuten taulukosta 45 nähdään, suurin poistumatoimiala Pohjanmaan maakunnassa on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka poistuma on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Yhteensä siis 53 prosenttia vuoden 2006 tällä toimialalla poistuu työvoimasta vuoteen 2025 mennessä. poistumakehitys kulkee valtakunnallisen keskiarvon mukaisesti. Toiseksi suurin poistumatoimiala on maa-, riista- ja kalatalous lähes henkilön kokonaispoistumalla vuoteen 2025 mennessä. Huomattavaa on, että toimialan poistumaosuus on valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella, koska 62 prosenttia vuoden 2006 poistuu tältä toimialalta vuoteen 2025 mennessä. Muiden suurimpien poistumatoimialojen osalta yhteistä on näiden kaikkien keskimääräistä suuremmat työllisten poistumaosuudet. Positiivista on, että maa-, riista- ja kalatalouden toimiala on eniten työvoimaa menettävistä toimialoista ainoa, joka menettää vuoteen 2025 mennessä yli 60 prosenttia än. Taulukko 45. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 18 % % 18 % Maa-, riista- ja kalatalous % 10 % % 7 % Koulutus % 8 % % 9 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 8 % % 8 % Julkinen hallinto % 7 % % 5 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 10 % % 7 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 2 % % 1 % Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus % 1 % % 1 % Julkinen hallinto % 7 % % 5 % 93

95 Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävien toimialojen listassa taulukossa 45 nähdään, että maa-, riista- ja kalatalouden toimiala on koko maakunnan suurin poistumatoimiala myös suhteellisesti. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialan kokonaispoistumaosuus on todella suuri, mutta ei silti kovinkaan paljon valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Muut suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialat ovat kaikki valtakunnallisestikin suurien poistumien toimialoja. Kuitenkin Pohjanmaan maakunnassa kaikkien näiden toimialojen poistumaosuus on maltillisesti suurempi kuin valtakunnalliset toimialakeskiarvot. Valtakunnallisesti merkittävä poistumatoimiala on maa-, riista- ja kalatalouden toimiala 7,1 prosentin valtakunnallisella toimialan poistumaosuudellaan. Lisäksi sähköteknisten tuotteiden valmistuksen toimialalla Pohjanmaalla on suuri poistuma suhteessa koko maahan. peräti 9,6 prosenttia tulee Pohjanmaan maakunnan alueelta. Tämä on merkittävää etenkin sen takia, että Pohjanmaan maakunnassa asuu vain 5,6 prosenttia toimialan. ikärakenne onkin Pohjanmaalla huomattavan poikkeava. Toisinpäin menevät osuudet kulkuneuvojen valmistuksen toimialalla, missä Pohjanmaan osuus toimialan valtakunnallisesta on 6,8 prosenttia työllisten osuuden ollessa peräti 8,0 prosenttia. Jälleen toimialan ikärakenne on ratkaisevassa osassa, tällä kertaa maakunnan työlliset toimialalla ovat huomattavasti nuorempia kuin muualla maassa. Keski-Pohjanmaa Taulukko 46. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Keski-Pohjanmaa 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Keski-Pohjanmaa Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 41,8-v. 41,2-v. Maa-, riista- ja kalatalous % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,9 % v % 27 % Työttömät ,1 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Keski-Pohjanmaan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Nykytilaskenaariossa vastaavat määrät ovat henkilöä ja henkilöä. Maakunnan poistumaosuus koko maan kyseisillä periodeilla oli tavoiteskenaariossa 1,4 prosenttia ja 1,3 prosenttia samalla kun maakunnan osuus valtakunnan työvoimasta vuonna 2006 oli vain 1,3 prosenttia. Taulukosta 51 nähdään, että maakunnan ja valtakunnan ikärakenteet ovat hyvin lähellä toisiaan. n kannalta ainoa merkittävä ero on maakunnan yli 54-vuotiaiden ikäryhmän 2 prosenttiyksikköä suurempi 94

96 osuus. Myös keski-iät ovat lähellä toisiaan maakunnan keski-iän ollessa 0,6 vuotta valtakunnallista keski-ikää korkeammalla. osuus maakunnan on vuosina henkilöä, joka vastaa 23,3 prosenttia vuoden Vastaavasti vuosina työllisten poistuma on henkilöä vastaten 25,0 prosenttia. Vuosien poistumaosuus on valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella, mutta vuosina poistumaosuus kääntyy lievästi valtakunnallisen vertailuluvun alapuolelle. Työttömien poistuma on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Työttömien poistumaosuudet ovat molemmat valtakunnallisten keskiarvojen alapuolella. n ajoittuminen on lähes identtinen valtakunnallisen poistuman ajoittumisen kanssa. Tämä pätee jopa poistumalajeittain. Tasoero kuitenkin löytyy, eli kuviosta 26 näkyy hyvin kuinka maakunnan poistuma on koko ajan suhteessa valtakunnallista poistumaa suurempaa. Suurin vuotuinen kokonaispoistuma saavutetaan vuonna 2012, minkä jälkeen kokonaispoistuma lähtee tasaiseen laskuun ollen vuonna 2025 suurin piirtein vuosien tasolla. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen huippuvuosi on 2013, minkä jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyminenkin tasoittuu, mutta hitaammin kuin kokonaispoistuma. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus lähtevät, johtuen laskennan oletuksista, voimakkaaseen ja pysyvään laskuun kääntäen näin kokonaispoistuman laskuun vanhuuseläkkeelle siirtymisen vielä jatkuvasta kasvusta huolimatta vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on Keski-Pohjanmaan maakunnassa 11 prosenttia yleisempää kuin muualla maassa. Kuvio 26. Tavoiteskenaarion mukainen Keski-Pohjanmaan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Suurin osa Keski-Pohjanmaan työvoimasta ja myös kohdistuu Kokkolan seutukuntaan, minkä osuus on noin 75 prosenttia työvoimaosuuden 95

97 ollessa 76,1 prosenttia kuten taulukosta 47 nähdään. Vastaavasti Kaustisen seutukunnan poistuma muodostaa loput 25 prosenttia työvoimaosuuden ollessa 23,9 prosenttia vuonna Kokkolan seutukunnan poistuma on siis suhteessa hieman vähäisempää kuin Kaustisen seutukunnassa. Huomattavaa on vielä, että alueiden ero kasvaa siirryttäessä vuosilta vuosille Tämä tarkoittaa, että Kaustisen seutukunnassa asuvien ikäryhmät ovat suurempia kuin Kokkolan seutukunnassa sekä vuotiaiden että yli 54-vuotiaiden ikäryhmissä. Taulukko 47. Keski-Pohjanmaan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Keski-Pohjanmaa vuosina vuosina Kokkola ,1 % ,6 % ,7 % Kaustinen ,9 % ,4 % ,3 % Keski-Pohjanmaa % % % Kuten taulukosta 48 havaitaan, Keski-Pohjanmaan maakunnan suurin poistumatoimiala on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka poistuma vuosina on lähes henkilöä ja vuosina henkilöä. n osuus toimialan on melko korkea, mutta kuitenkin moniin muihin alueisiin verrattuna kohtuullinen. Maa-, riista- ja kalatalouden toimialan poistumaosuus on hieman valtakunnallisen tason alapuolella korkeudestaan huolimatta. Puolestaan hieman valtakunnallisen tason yläpuolella ovat poistumaosuudet tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla ja koulutuksen toimialalla. Perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen toimialan poistumaosuus on jo muutaman prosenttiyksikön verran toimialan keskiarvoa korkeammalla. Sen poistuma kuitenkin laskee poikkeuksellisesti vuosina verrattuna vuosiin Tämä aiheutuu siitä, että toimialan vuotiaiden ryhmä on poikkeuksellisen pieni vain alle 18 prosenttia verrattuna maakunnan keskiarvoon tässä ikäryhmässä, joka on 27 prosenttia. Positiivista eniten työvoimaa menettävien toimialojen listalla on, että sinne ei mahdu vuoteen 2025 mennessä yhtään yli 60 prosentin poistumaosuuden saavuttavaa toimialaa ja suhteellisesti tällä listalla eniten menettävä maa-, riista- ja kalatalouden toimiala noudattaa toimialan yleistä poistumatasoa. 96

98 Taulukko 48. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 18 % % 17 % Maa-, riista- ja kalatalous % 12 % % 10 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 9 % % 10 % Koulutus % 8 % % 9 % Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus % 7 % % 5 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Toimialoittain erittelemätön % 1 % % 1 % Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus % 2 % % 2 % Asuntojen omistus ja vuokraus % 1 % % 1 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 2 % % 2 % Suhteellisesti eniten työvoimaa vuosina menettää sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimiala. Mielenkiintoista on, että vaikka Keski-Pohjanmaan maakunnassa toimiala menettääkin suhteellisesti eniten työvoimaa, niin silti toimialan keski-ikä (45,2 vuotta) on alle toimialan valtakunnallisen keski-iän (46,1 vuotta). Tämä kuvastaa hyvin sähkö-, kaasu- ja vesihuollon muista toimialoista poikkeavaa ikärakennetta. Suurimmat poistumaosuudet vuoteen 2025 mennessä tulevat rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalle (65 prosenttia) ja asuntojen omistuksen ja vuokrauksen (64 prosenttia) toimialalle. Kaikki suhteellisesti eniten työvoimaa menettävien listalla olevat toimialat ovat maakunnan poistumaosuudeltaan pieniä koko maakunnan mittakaavassa. Valtakunnallisesti suhteutettuna merkittävin maakunnan toimialoista on työllisten määrällä mitattuna maa-, riista- ja kalatalouden toimiala 3,8 prosentin osuudella koko Suomen tällä toimialalla. Kuten edellä mainittiin, alueella toimialan poistuma on kuitenkin valtakunnallisen keskiarvon alapuolella ja täten toimialan poistumaosuus valtakunnallisesta jää 3,3 prosenttia. Valtakunnallisesti suurin poistumatoimiala onkin tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen toimiala, jonka poistumaosuus valtakunnallisesta on 4,0 prosenttia työllisten osuuden ollessa 3,5 prosenttia. Merkittävää on myös kulkuneuvojen valmistuksen toimialan 37,4 vuoden keski-iän alhaisuus verrattuna valtakunnalliseen 42,1 vuoden keski-ikään toimialalla. 97

99 Pohjois-Pohjanmaa Taulukko 49. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Pohjois-Pohjanmaa 2006 Toimialarakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Pohjois-Pohjanmaa Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 40,6-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Koulutus % v % 21 % Rakentaminen % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,6 % v % 27 % Työttömät ,4 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Ikärakenne Pohjois-Pohjanmaan työvoiman kokonaispoistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Nykytilaskenaarion poistumaennuste on vuoteen 2025 mennessä henkilöä suurempi. Vastaavina ajanjaksoina alueen osuus koko Suomen työvoiman on 6,2 prosenttia ja 6,8 prosenttia. Vertailukohtana maakunnan työvoiman osuus vuoden 2006 koko Suomen työvoimasta on 6,8 prosenttia, eli Pohjois-Pohjanmaan poistuma on valtakunnallisesti keskiarvon alapuolella ja suurin poistuma ajoittuu vasta vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Tämä on havaittavissa myös taulukosta 54, missä yli 50-vuotiaiden osuus ja työllisten keski-ikä ovat alhaisempia kuin koko maassa keskimäärin. Alueen poistuma vuosina on yhteensä henkilöä. Tämä vastaa 19,7 prosenttia vuoden Valtakunnallinen keskiarvo vastaavana ajanjaksona on 21,5 prosenttia. Vuosina poistuu henkilöä, joka vastaa 27 prosenttia vuoden Osuus on lievästi suurempi kuin valtakunnallinen taso. Yhteensä vuosina poistuu täten hieman alle 50 prosenttia vuoden 2006 alueen. Työttömien poistuma ajoittuu varhaisemmaksi, koska 26,6 prosenttia työttömistä (5 250 henkilöä) poistuu vuoteen 2015 mennessä ja tämän jälkeen poistuma on vain 20,7 prosenttia työttömistä (4 070 henkilöä). Kuten kuviosta 27 nähdään vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä ja samalla kokonaispoistuma ovat voimakkaassa kasvussa aina vuoteen 2013 asti. Tämän jälkeen kasvuvauhti tasaantuu molemmissa kuitenkin sillä erotuksella, että vanhuuseläkkeelle siirtyminen kasvaa vuositasolla myös vuoden 2013 jälkeen. Kokonaisuudessaan vanhuuseläkkeelle siirtymisen kasvu on huomattavan voimakasta, koska alle henkilön vuosivauhdista siirrytään yli henkilön vuosivauhtiin muutamassa vuodessa. Vanhuuseläkkeelle siirtymisen suurimmat vuotuiset poistumat saavutetaan kuitenkin vasta vuoden 2020 jälkeen jolloin vuosipoistuma on henkilön vuositasolla. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen laskun johdosta alueen vuotuisen kokonaispoistuman määrä kuitenkin kääntyy lievään laskuun jo noin vuonna 98

100 2015. Kuviosta näkyy hyvin kuinka poikkeuksellisen alhaista poistuma maakunnassa on aina vuoteen 2015 asti. Etenkin ennusteajanjakson ensimmäisten vuosien poistuma on hyvin alhainen. Kuvio 27. Tavoiteskenaarion mukainen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Pohjois-Pohjanmaan alueella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on ollut jopa 25 prosenttia yleisempää kuin muualla maassa. Tämä vielä senkin jälkeen kun toimialoittaiset erot alueen poistumassa on otettu huomioon. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyys onkin toiseksi suurinta koko maassa. Mielenkiintoista tässä on se, että vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisempää kuin muualla alueen kokonaispoistuma on kuitenkin valtakunnallisen tason alapuolella. Tämä seuraa siitä, että alueen ikärakenteen suhteellisen nuoruuden vaikutus poistuman määrään on paljon suurempi osatekijä kuin mikään muu poistuman osatekijä. Taulukko 50. Pohjois-Pohjanmaan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Pohjois-Pohjanmaa vuosina vuosina Oulu ,2 % ,5 % ,6 % Ylivieska ,2 % ,4 % ,8 % Raahe ,0 % ,2 % ,8 % Nivala-Haapajärvi ,3 % ,5 % ,0 % Oulunkaari ,2 % ,9 % ,2 % Koillismaa ,3 % ,0 % ,4 % Siikalatva ,8 % ,4 % ,3 % Pohjois-Pohjanmaa % % % 99

101 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan poistuma jakautuu hyvin epätasaisesti seutukuntien välillä. Taulukosta 50 nähdään, että Oulun seutukunta on yli 50 prosentin osuudellaan ylivoimaisesti suurin seutukunta sekä työvoiman että poistuman suhteen. Huomattavaa on, että Oulun seutukunta on myös ainoa seutukunta, jonka poistumaosuus maakunnan on pienempi kuin työvoiman osuus. Toisin sanoen työvoimaan kuuluvat Oulun seutukunnassa asuvat ovat keski-iältään nuorempia kuin muualla maakunnassa. Raahen seutukunnassa poistuman määrä suhteessa työvoimaan on suurin (25,7 prosenttia), mikä näkyy myös korkeana osuutena maakunnan. Lukumääräisesti eniten työvoimaa alueen toimialoista menettävät alueen suurimmat toimialat. Taulukosta 56 nähdään, että terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialan ja koulutuksen toimialan poistumat ovat alueen suurimmat. Niiden osuudet toimialojen työllisten määristä ovat alueen keskiarvoa korkeampaa tasoa, mutta kuitenkin valtakunnallisen tason alapuolella. Näiden toimialojen suuri poistuma aiheutuu täten sekä suurista työllisten määristä että keskimääräistä korkeammasta työllisten keski-iästä. Taulukko 51. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 20 % % 19 % Koulutus % 10 % % 9 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 8 % % 9 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 2 palvelut % 7 % % 8 % Maa-, riista- ja kalatalous % 7 % % 5 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Maa-, riista- ja kalatalous % 7 % % 5 % Metsätalous % 1 % % 1 % Julkinen hallinto % 6 % % 5 % Mineraalien kaivu % 1 % % 1 % Kuten taulukosta 51 on havaittavissa, seuraavaksi suurimmat poistumatoimialat ovat tukku- ja vähittäiskaupan toimiala ja vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimiala. Näillä toimialoilla on huomattavan alhainen poistuman kokonaismäärä vuosina suhteessa toimialojen työllisiin, koska ko. toimialojen keski-ikä on alhainen sekä alueella (alle 38 vuotta) että valtakunnallisestikin (alle 39 vuotta). Samasta syystä näiden toimialojen poistumaosuudet nousevat merkittävästi vuosina Seuraavaksi suurin poistumatoimiala on maa-, riista- ja kalatalouden toimiala, missä sekä poistuman määrä (2 100 työllistä) 100

102 että suhteellinen osuus (30 prosenttia) toimialan ovat suuret. Huomattavaa on kuitenkin, että valtakunnallisesti vertailtuna 30 prosentin poistuma maa-, riista- ja kalatalouden toimialalla on jopa erityisen pieni. Valtakunnallisesti yli 34 prosenttia tämän toimialan poistuu vastaavana ajankohtana. Taulukosta 51 havaitaan, että suhteellisesti eniten työvoimaa alueella menettäviä muita toimialoja ovat sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (32 prosenttia) ja metsätalous (28 prosenttia). Molempien näiden toimialojen keski-iät ovat yli 43 vuotta. Huomattavan suuri keski-ikä löytyy juuri sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalta, missä se nousee lähelle 46 vuotta. Vaikka 46 vuoden keski-ikä on valtakunnallisestikin korkea, se ei kuitenkaan ole poikkeava keski-ikä sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla. Valtakunnallisesti suhteutettuna alueen merkittävimmät toimialat ovat mineraalien kaivu (17,2 prosenttia valtakunnan ) ja sähköteknisten tuotteiden valmistus (15,1 prosenttia valtakunnan ). Mineraalien kaivun toimialan poistuma on linjassa valtakunnallisen poistuman kanssa mutta sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa poistuma on keskimääräistä alhaisempaa. Vain 10 prosenttia valtakunnallisesta toimialan toteutuu Pohjois-Pohjanmaalla. Alueellisesti tarkasteltuna tämä tarkoittaa, että vain 7 prosenttia kyseessä olevan toimialan poistuu työvoimasta vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 24 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Yleisestikin paljon alle 50-vuotiaita työllistävän toimialan ikärakenne Pohjois-Pohjanmaalla on valtakunnallisesti erittäin poikkeuksellinen. Keski-ikä on koko Suomessa 38,8 vuotta mutta Pohjois-Pohjanmaalla vain 37,5 vuotta. Tästä syystä toimialan poistuma jää kaikilla mittareilla mitattuna todella alhaiseksi. Kainuu Taulukko 52. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Kainuu 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Kainuu Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,9-v. 41,2-v. Julkinen hallinto % Alle 25-v % 10 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % v % 21 % Koulutus % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,2 % v % 27 % Työttömät ,8 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Kainuun maakunnan työvoiman määrä vuonna 2006 oli henkilöä. Tämä muodostaa 1,5 prosenttia koko Suomen työvoimasta. Kuten taulukosta 52 on havaittavissa, työttömien määrä on huomattava ja Kainuun maakunnassa asuukin peräti 2,7 prosenttia Suomen työttömistä. Alueen keski-ikä on 1,7 vuotta keskimääräistä korkeampi, joka ilmenee etenkin vuotiaiden suurena osuutena. Kainuun 101

103 maakunnassa keskimääräistä suurempi poistuma ajoittuukin vasta vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Kainuun maakunnan työvoiman poistuma on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Tämä vastaa 1,6 prosenttia koko Suomen. Yhteensä siis lähes 54 prosenttia maakunnan työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä valtakunnallisen keskiarvon ollessa samaan aikaan 47 prosenttia. Nykytilaskenaariossa kokonaispoistuma kasvaa vuoteen 2025 mennessä henkilöön ollen näin 760 henkilöä suurempi kuin tavoiteskenaariossa. poistuma on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Vastaavat osuudet alueen ovat 23,7 prosenttia ja 29,3 prosenttia. Valtakunnalliset osuudet vastaavina ajanjaksoina ovat 21,5 prosenttia ja 24,7 prosenttia, eli Kainuun maakunnan työllisten vuotiaiden ikäluokan suuruus näkyy suurena poistumaosuutena etenkin vuosina Työttömien poistuma on vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Kuten yleistä työttömien poistuma on suurempi ensimmäisellä periodilla johtuen työttömien korkeammasta keski-iästä suhteessa työllisiin. Suhteessa koko Suomen lukuihin työttömien poistuma on vuosina kuitenkin jopa pienempi kuin valtakunnallinen keskiarvo, koska Kainuun työttömistä 32 prosenttia poistuu tuona ajanjaksona (33 prosenttia koko Suomessa). Kuten kuviosta 28 nähdään vuotuinen poistuma saavuttaa huippunsa vuonna Tällöin Kainuun poistuma on henkilöä. Samalla kuviosta näkyy kuinka maakunnan poistuma jatkaa kasvuaan vuoden 2010 jälkeen paljon keskimääräisen valtakunnallisen tason yläpuolelle. Ero säilyy ennusteajanjakson loppuun saakka. Vuotuinen poistuma on vuonna 2014 lähes 50 prosenttia suurempi kuin vuonna Vanhuuseläkkeelle siirtyminen kasvaa vielä kauemmin aina vuoteen 2020 asti, jolloin se saavuttaa 850 henkilön vuositason. Vuotuinen kokonaispoistuma kääntyy laskuun jo tätä ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden laskun seurauksena. Vuonna 2025 Kainuun vuosipoistuma onkin palannut vuoden 2009 tasolle. Yleisesti voidaan sanoa, että Kainuun poistuman vuosihuippu toteutuu hieman valtakunnallista keskiarvoa myöhemmin johtuen aikaisemmin mainitusta vuotiaiden ikäluokan suuresta määrästä. Ikärakenteen vaikutus on suurempi kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen, joka on Kainuun maakunnassa jopa 25 prosenttia yleisempää kuin muualla maassa. 102

104 Kuvio 28. Tavoiteskenaarion mukainen Kainuun maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Kainuun maakunta jakaantuu Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukuntiin. Kuten taulukosta 53 näemme, Kajaani on näistä suurempi ja muodostaa lähes 70,5 prosenttia maakunnan työvoimasta ja noin 68 prosenttia kokonais. Kehys-Kainuun seutukunnan osuudeksi työvoimasta jää siis hieman alle 30 prosenttia. Osuus maakunnan kokonais on 32 prosenttia. Taulukko 53. Kainuun työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Kainuu vuosina vuosina Kajaani ,5 % ,1 % ,4 % Kehys-Kainuu ,5 % ,9 % ,6 % Kainuu % % % Kainuun maakunnassa eniten työvoimaa menettää terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimiala. Toimiala on selvästi alueen suurin työllisten määrällä mitattuna, minkä vuoksi poistuman suuri määräkään ei ole yllättävä. Huomattavaa on kuitenkin vertailtaessa taulukoita 57 ja 59, että toimialan osuus (20 prosenttia) on vieläkin suurempi kuin sen osuus (17 prosenttia). Muut suurimmat poistumatoimialat jäävät kaikki alle 10 prosenttiin kokonais, vaikka sieltäkin löytyy valtakunnallisesti verraten etenkin koulutuksen toimialalta varsin suuret poistumaosuudet. Julkisen hallinnon toimiala ja maa-, riista- ja kalatalouden toimiala noudattavat poistumaosuudeltaan valtakunnallisia keskiarvoja, mutta vaikka tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistumaosuus on pieni verrattuna muihin toimialoihin, on sen poistumaosuus yli valtakunnallisen keskiarvon (16,3 prosenttia). 103

105 Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävien toimialojen kohdalla on huomattavaa niiden vuosien kokonaispoistumaosuuksien suuruus. Ne ovat kaikki vähintään 65 prosenttia. Kainuun maakunnasta löytyy siis useita toimialoja joiden työvoiman poistumaosuus kasvaa valtakunnallisessa vertailussakin suureksi. Maa-, riista- ja kalatalouden korkea poistumaosuus noudattaa valtakunnallisia keskiarvoja, mutta etenkin massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen sekä kustantamisen ja painamisen toimialan poistumaosuus 32 prosenttia on huomattavan korkea valtakunnallisen keskiarvon ollessa vain 23,4 prosenttia. Erityisen korkea keski-ikä löytyy rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalta, jonka keski-ikä on 47,3 vuotta valtakunnallisen keskiarvon ollessa tällä toimialalla 43,5 vuotta. Taulukko 54. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 20 % % 19 % Julkinen hallinto % 9 % % 8 % Koulutus % 9 % % 8 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 7 % % 8 % Maa-, riista- ja kalatalous % 7 % % 5 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 7 % % 5 % Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä 270 kustantaminen 32 % ja painaminen 4 % % 3 % Toimialoittain erittelemätön % 2 % % 2 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 1 % % 1 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 1 % % 1 % Valtakunnallisesti merkittäviä toimialoja Kainuun maakunnassa ovat metsätalouden (5,9 prosenttia koko Suomen tämän toimialan ) ja mineraalien kaivun (4,3 prosenttia koko Suomen tämän toimialan ) toimialat. Metsätalouden poistumaosuus vastaa koko Suomen keskiarvoja, mutta Kainuun mineraalien kaivun toimialapoistuman osuus toimialan kokonais Suomessa (3,6 prosenttia) on huomattavan alhainen valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. Selityksenä tälle on ikärakenne, jonka vaikutuksesta toimialan poistuma ajoittuu vasta vuoden 2015 jälkeiseen aikaan, jolloin se taas on valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. 104

106 Lappi Taulukko 55. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Lappi 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Lappi Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,6-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Julkinen hallinto % v % 21 % Koulutus % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,5 % v % 27 % Työttömät ,5 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Lapin maakunnan kokonaispoistuma työvoimasta on tavoiteskenaariossa vuosina henkilöä ja vuosina henkilöä. Nykytilaskenaariossa poistuman määrät ovat vastaavasti 760 henkilöä ja henkilöä näitä suurempia. Tavoiteskenaarion poistumat vastaavat 24,4 prosenttia ja 28,0 prosenttia suhteessa alueen vuoden 2006 työvoimaan. Yhteensä siis 52,4 prosenttia alueen työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä. Vastaavana ajankohtana koko Suomen poistuma vastaa 47 prosenttia työvoimasta. Lapin maakunnan poistumaosuus on siis huomattavasti suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Taulukosta 60 nähdään viitettä tähän suuntaan, koska Lapin työllisten keski-ikä on 1,4 vuotta suurempi kuin koko Suomen keski-ikä. Lisäksi taulukosta 60 voidaan havaita, että keski-ikä nousee vuotiaiden ikäluokan suuren koon vuoksi. Samasta syystä maakunnan poistuman huippuvuodet ajoittuvat suhteessa myöhemmäksi kuin muualla. poistuma vuosina on henkilöä, joka vastaa 23,3 prosenttia maakunnan. Vuosina puolestaan poistuma on henkilöä, joka vastaa 28,8 prosenttia maakunnan. Lapin maakunnan osuus koko Suomen oli vuonna ,1 prosenttia. Vuosina puolestaan maakunnan osuus on 3,3 prosenttia työllisten ja 3,6 prosenttia vuosina Työttömien osuus työvoimasta on verraten suuri, mistä aiheutuu, että maakunnan osuus Suomen työttömien on peräti 4,9 prosenttia vuosina ja 5,8 prosenttia vuosina Työttömien poistuman määrä on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Lapin maakunnan vuosipoistuma kasvaa voimakkaasti vuodesta 2007 aina vuoteen 2013 asti jolloin kokonaispoistuma saavuttaa yli henkilön vuositason kuten nähdään kuviosta 29. Kokonaispoistuman kasvu jatkuu selvästi pidempään kuin koko maassa keskimäärin. Lisäksi vanhuuseläkkeelle siirtyminen jatkaa kasvuaan vielä tämänkin ajankohdan jälkeen. Tosin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja kuolleisuuden voimakkaan laskun vuoksi kokonaispoistuma kääntyy vuoden 2013 jälkeen hitaaseen laskuun ja on vielä vuonna 2025 yli 30 prosenttia nykytasoa 105

107 korkeammalla. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen saavuttaa huippunsa eli yli henkilön vuosipoistuman vasta vuonna 2019, minkä jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtyminenkin kääntyy laskuun. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on Lapin maakunnassa jopa 19 prosenttia yleisempää kuin koko Suomessa keskimäärin. Kuvio 29. Tavoiteskenaarion mukainen Lapin maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Rovaniemen ja Kemi-Tornion seutukunnat muodostavat yli 65 prosenttia Lapin maakunnan työvoimasta, kuten on nähtävissä taulukosta 61. Muiden seutukuntien osuudet jäävät 10 prosenttiin tai alle. Suurin poistuma ei kuitenkaan ole Rovaniemen seutukunnassa vaan Kemi-Tornion seutukunnassa. Rovaniemen seutukunnan poistuma on pieni etenkin vuosina , mutta edelleen vuosina se jää työllisten osuutta pienemmäksi. Suurin poistuma suhteessa työllisten määrään on Itä-Lapin seutukunnassa, missä yli 60 prosenttia työvoimasta poistuu vuoteen 2025 mennessä. Myös Torniolaakson poistumaosuus on huomattavasti työllisten osuutta suuremmalla tasolla, mutta samalla Torniolaakson seutukunnan merkitys Lapin maakunnan työllisten ja poistuman kannalta jää pieneksi. Taulukko 56. Lapin työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Lappi vuosina vuosina Rovaniemi ,2 % ,1 % ,3 % Kemi-Tornio ,7 % ,0 % ,2 % Itä-Lappi ,0 % ,0 % ,3 % Pohjois-Lappi ,7 % ,2 % ,1 % Tunturi-Lappi ,9 % ,2 % ,1 % Torniolaakso ,5 % ,4 % ,0 % Lappi % % % 106

108 Taulukon 57 mukaan Lapin maakunnan suurin poistuma on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, mikä myös on alueen suurin toimiala. Huomattavaa on, että toimialan poistumaosuus on vielä huomattavasti suurempi kuin työllisten osuus. Tämän lisäksi poistumaosuus toimialan on huomattavan suuri ja yhteensä vuosina toimialalta poistuu yli 60 prosenttia. Myös koulutuksen toimialan poistuma on suuri suhteessa työllisten määrään ja suhteessa toimialan valtakunnalliseen keskiarvoon. Julkisen hallinnon toimialan poistumaosuus puolestaan on hieman valtakunnallisen keskiarvon alapuolella, mutta silti korkealla. Vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden toimialan ja tukku- ja vähittäiskaupan toimialan poistumaosuudet ovat lähempänä valtakunnallisia keskiarvoja ja niiden poistumat ovat työllisten määrään suhteutettuna pieniä. Taulukko 57. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 20 % % 19 % Koulutus % 9 % % 8 % Julkinen hallinto % 8 % % 8 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän 1 palvelut % 7 % % 8 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 7 % % 8 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 2 % % 2 % Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus % 1 % % 0 % Maa-, riista- ja kalatalous % 5 % % 4 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta % 2 % % 1 % Metsätalous % 3 % % 3 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimiala menettää suhteellisesti eniten työvoimaa vuoteen 2025 mennessä, yli 70 prosenttia. keski-ikä on 47,7 vuotta, joka on 1,6 vuotta yli toimialan valtakunnallisen keski-iän. Huomattavan suuret poistumaosuudet ovat myös tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistuksen toimialalla, rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla ja metsätalouden toimialalla. Maa-, riista- ja kalatalouden toimialan poistumaosuudet ovat myös suuret, mutta valtakunnallisesti verrattuna jopa keskiarvojen alapuolella. Kaikkien näiden toimialojen kokonaispoistumaosuus vuoteen 2025 mennessä ylittää kuitenkin 60 prosenttia. Valtakunnallisesti alueen merkittävimmät toimialat ovat metsätalouden toimiala ja mineraalien kaivun toimiala. Metsätalouden toimialalla Lapin maakunta edustaa 8,9 prosenttia Suomen. Samalla Lapin maakunnan osuus toimialan kuitenkin nousee 9,5 prosenttia. Vastaavasti mineraalien kaivun toimialalla 107

109 Lapin maakunnan osuus toimialan on 8,1 prosenttia mutta samalla vain 7,5 prosenttia toimialan. Mineraalien kaivun toimialalla maakunnan poistuma on valtakunnallisen tason alapuolella, mikä tietenkin selittyy ikärakenteen nuoruudella verrattuna toimialan valtakunnalliseen ikärakenteeseen. Itä-Uusimaa Taulukko 58. Vuoden 2006 toimiala- ja ikärakenteet. Itä-Uusimaa 2006 Toimialarakenne 2006 Ikärakenne Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % Itä-Uusimaa Suomi Tukku- ja vähittäiskauppa % keski-ikä 42,5-v. 41,2-v. Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % Alle 25-v % 10 % Rakentaminen % v % 21 % Koulutus % v % 25 % Kaikki toimialat yhteensä ,6 % v % 27 % Työttömät ,4 % Yli 54-v % 16 % Työvoima Yhteensä Itä-Uudenmaan maakunnan työvoiman kokonaispoistuma tavoiteskenaariossa on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Nykytilaskenaarion vastaavat poistumat ovat henkilöä ja henkilöä. Yhteensä eroa skenaarioiden välille tulee 980 henkilöä. n osuudet vuoden 2006 työvoimasta ovat tavoiteskenaariossa vastaavasti 24,1 prosenttia ja 25,2 prosenttia. Yhteensä maakunnan työvoimasta poistuu siis 49,3 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä poistuma on alueella keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä suurempaa kuin koko maassa keskimäärin ja vuosina vain 0,8 prosenttiyksikköä suurempaa. on hieman keskimääräistä voimakkaampaa Itä-Uudenmaan maakunnassa. Taulukosta 63 nähdään, että etenkin yli 54-vuotiaiden osuus on selvästi valtakunnallista vertailulukua suurempi. Vuosien poistuman kannalta keskeisen ikäryhmän vuotiaiden osuus kuitenkin on valtakunnallisella tasolla, joten tämän periodin poistuman suhteellisen alhainen määrä selittyy ikärakenteella. poistuma maakunnassa on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina Vastaavat osuudet vuoden 2006 ovat 23,3 prosenttia ja 25,4 prosenttia. Ensin mainitun aikavälin poistuma on 1,8 prosenttiyksikköä korkeampaa ja jälkimmäisen kauden aikavälin poistuma vain 0,7 prosenttiyksikköä korkeampaa kuin valtakunnalliset poistumaosuudet. Työttömien poistuma on henkilöä vuosina ja 670 henkilöä vuosina Vuoden 2006 työttömiin verrattuna poistuma on vastaavina ajankohtina 37,1 prosenttia ja 22,7 prosenttia työttömistä, eli yhteensä 59,8 prosenttia työttömistä poistuu vuoteen 2025 mennessä. 108

110 Työvoiman vuotuinen kokonaispoistuma kasvaa vuoden 2007 hieman alle henkilön vuositasolta voimakkaasti aina vuoteen 2011 asti, jolloin se saavuttaa suurimman vuotuisen poistumansa henkilöä. Kuviosta 30 nähdään kuinka kokonaispoistuman huippuvuosi ajoittuu vuotta aikaisempaan kuin koko maassa keskimäärin. Tämän jälkeen kokonaispoistuma lähtee laskemaan hitaasti tasaantuen noin henkilön vuositasolle 2020-luvulla. Kokonaispoistuman tärkein osatekijä on vanhuuseläkkeelle siirtyminen. Sen huippuvuosi ajoittuu vuoteen 2012, jolloin se saavuttaa suurimman vuotuisen poistumansa 970 henkilöä. n muut osatekijät työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus laskevat tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan. Näiden osatekijöiden vaikutus kokonaispoistumaan on kuitenkin niin suuri, että kokonaispoistuman huippuvuosi saavutetaan jo vuonna 2011 vaikka vanhuuseläkkeelle siirtyminen kasvaa vielä tällöin. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on maakunnassa noin 19 prosenttia suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Kuvio 30. Tavoiteskenaarion mukainen Itä-Uudenmaan maakunnan vuotuinen poistuma työvoimasta vuosina (tumma väri) ja valtakunnalliset vertailukäyrät (vaalea väri) Kokonaispoistuma Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuolleisuus Itä-Uudenmaan maakunta jakaantuu Porvoon ja Loviisan seutukuntiin. Näistä Porvoon seutukunta on huomattavasti suurempi ja kuten taulukosta 64 nähdään 81,3 prosenttia maakunnan työvoimasta asuu Porvoon seutukunnassa. Porvoon seutukunnan osuus maakunnan jää kuitenkin alhaisemmaksi kuin osuus työvoimasta. Etenkin vuosina poistumaosuus on vain 78,8 prosenttia, eli 2,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin työvoimaosuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastaavasti Loviisan seutukunnan poistuma on tällöin suhteessa voimakkaampaa. 109

111 Taulukko 59. Itä-Uudenmaan työvoiman ja poistuman jakautuminen seutukuntiin tavoiteskenaariossa työvoima Itä-Uusimaa vuosina vuosina Porvoo ,3 % ,8 % ,2 % Loviisa ,7 % ,2 % ,8 % Itä-Uusimaa % % % Maakunnan suurin poistumatoimiala on terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka poistuma on henkilöä vuosina ja henkilöä vuosina (taulukko 65). Yhteensä toimialalta poistuu vuoteen 2025 mennessä 54 prosenttia vuoden osuus koko maakunnan työllisten on 15 prosenttia, mikä on hieman keskimääräistä pienempi osuus kuin koko maassa. Toiseksi suurin poistuma on tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla, vaikkakin toimialan vain 18 prosenttia poistuu vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 39 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Myös vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden poistumaosuus on alhainen verrattuna muihin toimialoihin, mutta samalla toimialan yleiseen tasoon nähden 19 prosentin poistuma vuoteen 2015 mennessä on tällä toimialalla selvästi keskiarvoa korkeampi. Yhteensä toimialalta poistuu 43 prosenttia työvoimasta vuoteen 2025 mennessä. Koulutuksen toimialan ja rakentamisen toimialan poistumat noudattavat poistumaosuuden suhteen valtakunnallista tasoaan. Koulutuksen toimialan poistumaosuus nousee 50 prosenttiin ja rakentamisen toimialan poistumaosuus 44 prosenttiin toimialojen vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 60. Tavoiteskenaarion mukainen toimialapoistuma. Eniten työvoimaa menettävät Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut % 15 % % 14 % Tukku- ja vähittäiskauppa % 10 % % 11 % Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut % 8 % % 9 % Koulutus % 7 % % 7 % Rakentaminen % 7 % % 8 % poistuma yhteensä Suhteellisesti eniten työvoimaa menettävät toimialoittain Vuodet Vuodet n osuus n osuus n osuus n osuus Maa-, riista- ja kalatalous % 5 % % 4 % Mineraalien kaivu % 0 % % 0 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto % 2 % % 2 % Metsätalous % 1 % % 1 % Puutavaran ja puutuotteiden valmistus % 1 % % 1 % 110

112 Suhteellisesti eniten työvoimaa menettää maakunnassa maa-, riista- ja kalatalous, jonka työvoimasta poistuu 38 prosenttia vuoteen 2015 mennessä ja yhteensä 67 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Toimiala on ainoa taulukon 65 listalla olevista toimialoista, jonka poistuman suhteellinen osuus maakunnan nousee merkittäväksi. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialan poistuma on alle puolet maa-, riista- ja kalatalouden, mutta suhteessa toimialan työllisiin poistumaosuus nousee 62 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Poikkeuksellisen suuri poistuma on puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialalla suhteessa toimialan työllisiin, koska toimialan poistumaosuuden valtakunnallinen keskiarvo on vain 19,4 prosenttia. Toisin sanoen toimialan poistumaosuus on yli 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Valtakunnallisesti huomattavan suuri poistuma maakunnassa on koksin, öljy-, kemikaali-, kumi- ja muovituotteiden valmistuksen toimialalla. Maakunnassa asuu 6,5 prosenttia toimialan, mutta koko maan alueella toteutuu peräti 9,6 prosenttia. on toisin sanoen keskimääräistä huomattavasti korkeampaa tällä toimialalla Itä-Uudenmaan maakunnassa kuin muualla Suomessa. 111

113 Johtopäätökset Suomen työvoimasta poistuu seuraavien 15 vuoden aikana huomattavan suuri osa työvoimasta. Raportissa käsitellyn tavoiteskenaarion mukaan vuotuinen kokonaispoistuma nousee vuoden 2006 noin henkilön tasolta lähelle henkilön vuositasoa vuoteen 2012 mennessä. Tämän jälkeen kokonaispoistuma pysyttelee yli henkilön vuositasolla aina 2020-luvulle saakka. Kyseessä on siis pitkän aikavälin ilmiö, joka ei tule katoamaan. n seurauksena vuoden 2006 työvoimasta poistuu vuoteen 2015 mennessä yli 22 prosenttia ja vuoteen 2025 mennessä yhteensä noin 47 prosenttia. Täten vain noin puolet vuoden 2006 on työelämässä vuonna Lisäksi poistuma kohdentuu toimialoihin ja alueisiin eri tavoin. Alueilla poistuman osuus vuoden 2006 työvoimasta vaihteli prosentin välillä. Osa alueista menettää siis enemmän kuin puolet vuoden 2006 työvoimastaan. Toimialojen poistumaosuudet vaihtelivat vieläkin enemmän. Suhteellisesti eniten työvoimaa menettää maa-, riista- ja kalatalouden toimiala, jonka poistumaosuus on yli 62 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vastaavasti alhaisin poistuma vuoden 2006 työvoimasta on sähköteknisten tuotteiden valmistuksen toimialalla, jonka työvoimasta vain alle 30 prosenttia poistuu työvoimasta vuoteen 2025 mennessä. Julkaisussa käsitelty laskennan tavoiteskenaario on johdettu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen eläkkeellesiirtymisikää koskevan tavoitteen pohjalta. Tavoitteeksi on asetettu, että eläkkeellesiirtymisikä nousee 3 vuodella nykyiseltä yli 59 vuoden tasoltaan vuoteen 2025 mennessä ilman vanhuuseläkeiän nostoa. Tämä tavoiteskenaario on hyvin optimistinen skenaario poistuman kehittymisestä tulevaisuudessa. Käytännössä tavoitteen toteutuminen vaatii työkyvyttömyyden ja kuolleisuuden ikäluokkakohtaisten poistuman todennäköisyyksien laskevan noin 60 prosenttiin nykytasoltaan. Skenaario on mahdollinen tulevaisuudenkuva, joskin hyvin tavoitteellinen. Tässä julkaisussa tavoiteskenaario on tarkoitettu käytettäväksi eräänlaisena poistuman minimiennusteena, jota pienempiä poistumia tuskin tullaan näkemään. Julkaisussa tarkasteltiin myös vaihtoehtoisia poistumaskenaarioita. Kuinka paljon poistuma esimerkiksi laskisi, mikäli eläkeikää nostettaisiin? Näiden skenaarioiden kautta saatiin mielenkiintoisia tuloksia sekä poistuman määrästä, mutta etenkin sen dynamiikasta ja vaikutussuhteista. Ensinnäkin havaittiin, että poistuman pitkän aikavälin kokonaistasot eivät muutu merkittävästi vaikka vanhuuseläkeikää korotettaisiin usealla vuodella tai työkyvyttömyyseläkkeen tasoja muutettaisiin. Syynä tälle on, että poistuman pitkän aikavälin kokonaistason määrää työvoiman ikärakenne. Kaikilla näillä muillakin tekijöillä on vaikutuksensa, mutta mikään tekijä ei vaikuta niin paljon kuin ikärakenne. Esimerkiksi lähes kaikki nykyisin yli 50-vuotiaat ovat poistuneet työvoimasta vuoteen 2025 mennessä riippumatta eläkejärjestelmästä tai eläkealkavuuksista. Heidän eläkkeensä alkavuuden ajankohtaan 112

114 voidaan vaikuttaa, mutta näistä muutoksista poistuman kokonaismäärä ei pitkällä aikavälillä juurikaan muutu. Toisin sanoen poistuma toteutuu 2010-luvulla voimakkaana, vaikka vanhuuseläkeikää nostettaisiin tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen puolittuisi. Toiseksi pelkkä vanhuuseläkeiän nosto ilman muutosta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä pienentäisi kyllä poistumaa, mutta vain vähän. Syynä tälle on, että vain osa työntekijöistä ikinä saavuttaa nykyistäkään vanhuuseläkeikäänsä. Suuri osa poistuu tällä hetkellä työvoimasta jo ennen vanhuuseläkeikäänsä. Tämän vuoksi vanhuuseläkeiän nosto vaikuttaisi vain suhteellisen pieneen osaan työvoimasta, minkä vuoksi myös sen vaikutus työvoimatarjonnan näkökulmasta jäisi pieneksi. Toisaalta Suomen tulevaisuuden huoltosuhteen kannalta pienetkin vuositason työllisten määrän muutokset voivat olla kansantaloudellisesti merkittäviä. Kolmanneksi työkyvyttömyyseläkealkavuuksien pieneneminen vähentäisi poistumaa, mutta muutoksen täytyisi olla huomattavan suuri ennen kuin vaikutus olisi merkittävä. Pienet esimerkiksi 10 prosentin muutokset eläkealkavuuksissa eivät vielä merkittävästi pienennä poistumaa. Skenaarioiden johtopäätöksenä on, että Suomessa on ensisijaisesti saatava työvoima pysymään vanhuuseläkeikäänsä asti työelämässä, eikä niinkään keskittyä vanhuuseläkeiän nostoon. Toisin sanoen vasta kun työkyvyttömyyseläkealkavuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin nykyään ja muut väylät jäädä pois työelämästä ennen vanhuuseläkeikäänsä on poistettu alkaa vanhuuseläkeiän nosto tuottamaan tulosta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteena on nimenomaan saada työvoima pysymään työelämässä pidempään ja uudistuksen vaikutukset ovat tähän mennessä olleet odotuksien kaltaisia. Tässä raportissa on tarkasteltu paitsi määrällistä poistumaa kultakin alueelta, niin myös eri toimialojen poistumaosuuksia toimialan ja alueen työvoimasta. Tarkoituksena on ollut analysoida poistuman merkityksiä alueiden lähitulevaisuuden tavoitteidenasettelun tueksi. Vaikka poistuman määrät ovat koko maan tasolla suhteellisen vakaita, kohdentuu poistuma eri alueille ja toimialoille hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Uudenmaan maakunnan poistuma on määrällisesti aivan omassa kokoluokassaan, mutta toisaalta suhteellisesti tarkasteltuna maakunnan työvoiman poistumaosuus vuoden 2006 on koko maan pienin eli vain 42 prosenttia. Vastaavasti suhteellisesti suurin työvoiman poistumaosuus on puolestaan Etelä-Savon maakunnassa 54 prosenttia. Vaikka alueiden väliset erotkin voivat olla merkittäviä, suuremmat erot löytyvät toimialojen poistumista alueiden sisältä. Monilta alueilta löytyy toimialoja, joilta vuoteen 2015 mennessä lähes 40 prosenttia nykytyövoimasta on poistunut. Vuoteen 2025 mennessä osuudet voivat nousta jopa yli 70 prosenttiin. Erityisen suuren kiinnostuksen kohteeksi nousee maan suurin poistumatoimiala terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimiala, jonka osuus koko maan työllisten on noin 20 prosenttia. Joka viides poistuva poistuu tältä toimialalta. Lisäksi toimialan poistuma on määrällisesti suurinta jokaisessa maakunnassa. Toisin sanoen kaikkien maakuntien lähitulevaisuuden 113

115 haasteena tulee olemaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen uuden työvoiman riittävyyden turvaaminen. Esimerkiksi Lapin maakunnassa terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden toimialalta poistuu jopa 61 prosenttia vuoden 2006 työvoimasta vuoteen 2025 mennessä. Jäljelle jää enää vähän yli kolmannes toimialan kokonaistyövoimasta alueella. Tämä tarkoittaa huomattavaa työikäisten terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointitarvetta jo 2010-luvun alkupuolelta alkaen, jos nykyiset henkilöstöresurssit halutaan pitää ennallaan. Lisäksi samaan aikaan alueen väestö vanhenee ja hoitotarve kasvaa. Käytännössä terveydenhuollon ammattilaisista on kuitenkin tarvetta myös Etelä- ja Länsi-Suomessa ja kehitystrendit ovat hyvin samankaltaisia, joten vaihtoehtoja terveydenhuoltojärjestelmän laadun ylläpitämiseksi on tarvetta hakea aikaisemmista poikkeavilla innovatiivisilla tavoilla. Maahanmuuttajatyövoiman saaminen alueelle on toki yksi mahdollisuus, mutta ei kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa, koska myös muut alueet ja toimialat tarvitsevat yhä lisääntyvässä määrin uutta työvoimaa. Jatkossa lieneekin kaikille alueille välttämätöntä priorisoida nuorille ja aikuisille suunnattua koulutustarjontaa radikaalisti yhä enemmän keskeisimmille poistuma-aloille ja tehdä ajoittain vaikeitakin valintoja niiden toimialojen suhteen, joiden uuden työvoiman tarjonnan järjestämiselle ei investoida jatkossa enää nykyistä määrää resursseja. Lisäksi jatkossa on tarvetta jatkaa erityisesti erilaisten julkisen ja yksityisen sektorin palvelutuotannon innovaatioiden kehittämistä niin, että eri toimialojen tuottavuus paranisi edelleen. Työvoima- ja koulutustarpeiden näkökulmasta olisi jatkossa tarvetta tarkastella toimialakohtaisten poistumaennusteiden lisäksi samanaikaisesti työvoiman kysyntäennusteita, jonka kautta saataisiin ennusteita uusien avautuvien työpaikkojen kokonaismäärästä toimialoittain keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin saataisiin selville eri toimialojen rekrytointitarpeiden kehitysnäkymiä. Ennustettujen avautuvien työpaikkojen lisäksi olisi perusteltua analysoida nykyistä seikkaperäisemmin myös uuden työvoimatarjonnan (erityisesti opiskelijat ja maahanmuuttajat) työvoimavirtoja eri toimialoihin ja toimialojen välillä, jotta saataisiin nykyistä kokonaisvaltaisempia, työvoiman kysynnän ja tarjonnan samanaikaisesti huomioivia, viitekehyksiä erilaisten työvoima-, elinkeino- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden suunnitteluun. Kuten käsitellyt skenaariolaskelmat osoittavat, vaatii työvoiman henkilöstöresurssien turvaaminen nopeita ja vaikuttavia toimenpiteitä erityisesti työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittämiseksi. Lisäksi eri sektorien välisten toimenpiteiden suunnittelun kohdentamiseksi olisi perusteltua tarkastella eri toimialojen työvoimapoistuman ajallista ja alueellista kohdentumista samanaikaisesti uuden työvoiman tarjontaennusteiden kanssa, jotta voitaisiin vastata proaktiivisesti eri toimenpitein tuleviin työvoiman kohtaanto-ongelmiin, joita vääjäämättä seuraa. Jatkossa olisi myös tarpeen tarkastella valtakunnallisesti ja alueellisesti eri toimialojen välisiä työllisten nettosiirtymiä, jotka omalta osaltaan vaikuttavat toimialojen uuden työvoimatarpeen kehitykseen. 114

116 Lähteet Hietaniemi ja Ritola (2007). Suomen eläkejärjestelmä. Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2007:5. Hiltunen ja Kiviniemi (2009). Katsaus eläketurvaan vuonna Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2009. Huovari, J., Volk, R. (2004). Ikääntyminen ja maaseudun työmarkkinat. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja. No Kannisto, J. ja Hiltunen, M. (2008). Eläkkeellesiirtymisikä Suomen työeläkejärjestelmässä. Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 4/2008. Opetushallitus (2009). Koulutus ja työvoiman kysyntä Ilpo Hanhijoki, Jukka Katajisto, Matti Kimari, Hannele Savioja. Helsinki. Rantala J. ja Romppanen A. (2004). Ikääntyvien työmarkkinoilla pysyminen. Eläketurvakeskuksen raportteja 35. Tilastokeskus (2006). Työlliset vuonna Työssäkäyntitilaston tilastoaineisto. Tuominen E. ja Pelkonen J. (2004). Joustava eläkeikä tutkimus. Esiraportti joustavien ikärajojen valintatilanteeseen vuosina tulevista yksityisalojen palkansaajista. Eläketurvakeskuksen monisteita 45. Työministeriö (2001). Työpaikkoja avautuu suurten ikäluokkien poistuessa työelämästä. Arvio luvun puoliväliin. Pekka Tiainen. Työpoliittinen Aikakauskirja 1/

117 Liite 1 Toimialojen poistumat tavoiteskenaariossa Työvoima yht. Maa-, riista- ja kalatalous Metsätalous Mineraalien kaivu Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus Puutavaran ja puutuotteiden valmistus Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus sekä kustantaminen ja painaminen Koksin, öljy-, kemikaali-, kumi- ja muovituotteiden valmistus Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähköteknisten tuotteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Muu valmistus ja kierrätys Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus ja varastointi Tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Toimialoittain erittelemätön Työttömät Yhteensä

118 Liite 2 Maakuntien poistumat tavoiteskenaariossa Työvoima yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Koko Suomi

119 Liite 3 Seutukuntien poistumat tavoiteskenaariossa Työvoima yhteensä Helsinki Raasepori Åboland-Turunmaa Salo Turku Vakka-Suomi Loimaa Rauma Pori Pohjois-Satakunta Hämeenlinna Riihimäki Forssa Luoteis-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Tampere Lounais-Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa Lahti Heinola Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Mikkeli Savonlinna Pieksämäki Ylä-Savo Kuopio Koillis-Savo Varkaus Sisä-Savo Joensuu Keski-Karjala Pielisen Karjala

120 Työvoima yhteensä Jyväskylä Joutsa Keuruu Jämsä Äänekoski Saarijärvi-Viitasaari Suupohja Seinäjoki Kuusiokunnat Järviseutu Kyrönmaa Vaasa Suupohjan rannikkoseutu Jakobstadsregionen Kaustinen Kokkola Oulu Oulunkaari Raahe Siikalatva Nivala-Haapajärvi Ylivieska Koillismaa Kehys-Kainuu Kajaani Rovaniemi Kemi-Tornio Torniolaakso Itä-Lappi Tunturi-Lappi Pohjois-Lappi Porvoo Loviisa Mariehamns stad Ålands landsbygd Ålands skärgård

121 (%) seutukunnittain, toimialat yhteensä 120

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi

ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

TyEL-kuolevuusperusteesta

TyEL-kuolevuusperusteesta TyEL-kuolevuusperusteesta 26.5.2015 29.5.2015 Kuolevuusperusteesta Tuomas Hakkarainen 1 Tarve kuolevuusperusteelle TyEL-vakuutuksessa Työnantajan eläkevakuutuksen vanhuuseläkevastuut ovat pitkäikäisiä,

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä artikkeli Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Vuoden 2005 eläkeuudistus myöhensi eläkkeelle siirtymistä vain vähän Yhtenä vuoden 2005

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kunnan väestöennustemalli

Kunnan väestöennustemalli Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014

Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - Työkyvyttömyyseläke ETK 31.10.2014 Esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan - ETK 31.10.2014 1. Vuonna 1995 syntynyt, työura alkanut 22-vuotiaana, työkyvyttömyyseläke 35-vuotiaana / vanhuuseläke

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työelämä. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Työelämä. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Työelämä Konsultit 2HPO 1 55-64 -vuotiaiden työllisyysaste EU:ssa 60 % 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 EU-15 Suomi EU-27 Lähde:

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan

Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Vanhuuseläke: esimerkkilaskelmia työeläkkeestä nykylain sekä vuoden 2017 uudistussopimuksen mukaan Ks. tarkemmin: Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista, toim. Kautto & Risku. Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot