ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi
|
|
- Niina Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi
2 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson lopussa. Kilpailutilanne syntyy työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohdatessa. Mallissa analysoidaan kysyntää ja tarjontaa rinnakkain ja vielä niin, että kysyntä ja tarjonta vaikuttavat toisiinsa. Mallin tavoitteeseen päästään yhdistämällä työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennusteet ammateittain. Työvoiman kysyntää edustavat uudet työpaikat syntyvät ammattien kysynnän kasvun (kuinka paljon työpaikkamäärän ennustetaan kasvavan tai laskevan), poistuman (kuinka paljon nykyisestä työvoimasta siirrytään työmarkkinoiden ulkopuolelle, eli esim. eläkkeelle) ja ammattisiirtymien (kuinka paljon nykyiset työlliset vaihtavat ammattia) kautta. Näistä uusista työpaikoista kilpailemassa ovat nuoret vastavalmistuneet, työttömät ja muuttoliikkeen tuottama uusi työvoima alueelle eli työvoiman tarjonta. Toimialaennusteet Kasvukysyntä Poistuma Ammattisiirtymät TYÖVOIMAN KYSYNTÄ TYÖMARKKINANÄKYMÄT UUDELLE TYÖVOIMALLE TYÖVOIMAN TARJONTA Tutkintotuotos Työttömät Muuttoliike Kuvio 1. Laskentamallin rakenne. Laskennan vaiheet Seuraavassa käydään läpi laskennan vaiheet ja keskeisimmät niissä tehtyjen ennusteiden oletukset. Ensin tarkastellaan kysyntää ja tarjontaa osatekijöittäin. Lopuksi tarkastellaan kysynnän ja tarjonnan työmarkkinanäkymäanalyysiä. 2
3 Kysyntä Kysyntäpuolen ennusteiden tavoitteena on ennustaa kuinka paljon työpaikkoja ennusteajanjakson aikana avautuu ammatteihin uudelle työvoimalle. Laskenta käsittää seuraavat osiot: 1. kuinka paljon alueella on työpaikkoja tulevaisuudessa (toimialaennusteet) 2. millainen on näiden työpaikkojen ammattirakenne (ammattirakenne-ennusteet) 3. kuinka paljon tämän hetken työllisistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle tarkasteluaikana (poistumaennusteet) 4. kuinka suuri määrä kohdissa 1-3 avautuvista työpaikoista tyydyttyy työmarkkinoiden sisällä työllisten ammattisiirtymillä (ammattisiirtymäennusteet). Toimialaennusteet Toimialaennusteiden tavoitteena on tuottaa malliin toimialoittaiset työpaikkojen määräennusteet. Toisin sanoen ennuste sisältää sekä työllisten kysyntäennusteen kokonaismäärän että tämän jakautumisen toimialoille. Toimialaennusteet saadaan laskentamallin ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa, että laskentamalli ei laske toimialaennusteita, vaan ne saadaan mallin ulkopuolelta tällä hetkellä ETLAn toimialaennusteista. Toimialaennusteet tarjoavat lähtökohdan koko laskennalle ja niiden avulla voidaan arvioida kohtaantoennusteiden riskillisyyttä. Lisäksi niillä on välillinen vaikutus muihin kysynnästä riippuviin ennusteisiin. Toimialaennusteiden kokonaisvaikutus tuloksiin jää kuitenkin huomattavasti alhaisemmalle tasolle kuin esimerkiksi poistumaennusteiden. ETLA päivittää toimialaennusteitaan yleensä vuodenvaihteen tienoilla, minkä jälkeen teemme niiden pohjalta omat uudet työmarkkinaennusteet. Nämä ennusteet valmistuvat yleensä helmikuussa. Ammattirakenne-ennusteet Ammattirakenne-ennustevaiheen tavoitteena on muokata toimialoittaiset työpaikkaennusteet ammattiryhmittäisiksi työpaikkaennusteiksi. Ammattirakenne-ennusteet laaditaan matemaattisen mallintamisen avulla. Jokaiselle ammattiryhmälle jokaisella toimialalla on määritetty joustokertoimet, jolla tarkoitetaan ammattiryhmien toimialoittaisten kasvuvauhtien muuttumista toimialojen kasvuvauhtien mukaisesti. Yksinkertaistettuna esimerkiksi jokin ammatti voi kasvaa nopeammin kuin toimiala, jolloin ko. ammatin rooli toimialalla korostuu. Osa ammateista puolestaan kasvaa samaa vauhtia kuin toimiala ja osa ammateista tietysti kasvaa hitaammin kuin toimiala. Käytännössä siis laskentamalli ennustaa vuosittain jokaisen ammatin työpaikkojen määrän jokaisella toimialalla. Lopuksi toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet summataan toimialoittain yhteen, jolloin päädytään ammattirakenne-ennusteeseen eli toisin sanoen saadaan arvio ammattikohtaisista työpaikkojen kasvuluvuista. Toimialoittaiset ammattirakenteet eivät muutaman vuoden mittaisella ennusteajanjaksolla ehdi muuttumaan merkittävästi. Suurin osa kasvukysynnästä syntyy toisin sanoen pitkälti toimialaennusteiden vaikutuksesta. Ammattirakenne-ennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. 3
4 Poistuma Poistumavaiheen tavoitteena on ennustaa kuinka paljon ammattiryhmittäin työllisiä poistuu työvoimasta ennusteajanjakson aikana. Poistuman määrittämisessä käytetään apuna ammattiryhmittäisiä ja ikäryhmittäisiä tilastoja erilaisille eläkkeille siirtymisistä ja kuolleisuudesta. Tilastoista muodostettujen kertoimien avulla lasketaan ammattiryhmittäin ja ikäryhmittäin vuoden vaihteen työllisistä ne, joiden oletetaan poistuvan seuraavan vuoden aikana. Laskenta etenee vuosi kerrallaan ottaen huomioon edellisenä vuonna työvoimasta poistuneet. Poistuma-sarakkeessa nämä vuosikohtaiset poistumaluvut on summattu yhteen. Laskennan kokonaisuuden kannalta poistumaennusteet ovat monen ammatin osalta kysynnän suurin komponentti ja näin poistuma vaikuttaa yleensä kysynnän tuloksiin merkittävästi. Lisäksi poistumaennusteet ovat luotettavampia ennusteita kuin esim. ammattirakenne-ennusteet. Poistumaennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. Ammattisiirtymät Ammattisiirtymävaiheen tavoitteena on ennustaa kuinka suuri osuus avautuvista työpaikoista tyydyttyy jo työmarkkinoilla olevien työllisten ammattisiirtymillä. Ammattisiirtymät määritetään tilastoista johdettujen kertoimien avulla. Toisin sanoen ammattisiirtymätilastoista on määritetty kuinka suuri osuus kunkin ammattiryhmän työllisistä on siirtynyt ammattiryhmästä toiseen. Varsinaisessa laskennassa ei suoraan kuitenkaan käytetä näitä siirtymätodennäköisyyksiä, vaan niihin asetetaan rajoituksia toimialaennusteiden kautta. Käytännössä merkittävimmät rajoitukset syntyvät kahdessa tapauksessa: 1. ammattiryhmän työllisten määrä pienenee ja ammattiryhmästä poissiirtyvien määrä on liian pieni (ts. ei tilaa tulosiirtymille) 2. ammattiryhmän työllisten määrä kasvaa mutta tuloammattisiirtymiä on vielä enemmän. Rajoitukset toteutetaan tapauksessa 1 niin, että siirtymiä laskevasta ammatista kasvatetaan tarvittaessa suuremmiksi, mikäli lähtijöiden määrä ei muuten riitä. Tapauksen 2 rajoitus tulee vastaan, jos siirtyjiä ammattiin on liikaa. Jälleen työllisiä ei voi olla enempää kuin työpaikkojakaan. Käytännössä siirtymiä rajoitetaan tarvittaessa jopa nollaan, eli ammattiin ei välttämättä siirry yhtään työllistä muista ammattiryhmistä. Toimialaennusteilla on siis vaikutus myös ammattisiirtymiin. Toisin sanoen ammattiryhmien kysyntä vaikuttaa siirtymiin. Toimialaennusteiden vaikutus muuttaa ammattiryhmien siirtymiä ja täten myös uuden työvoiman kysyntää. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että ammatin kysynnän kasvaessa myös tulosiirtymät ammattiryhmään kasvavat (myös päinvastainen on kuitenkin mahdollista). Jälleen analyysin tavoitteena on ollut mallintaa siirtymiä realistisemmin ja todellista työmarkkinoiden toimintaa kuvaavasti. Laskennan kokonaisuuden kannalta ammattisiirtymäennusteiden vaikutus jää yleensä varsin pieneksi. Ammattisiirtymäennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. 4
5 Tarjonta Tarjontapuolen ennusteiden tavoitteena on määrittää kysynnästä eli työpaikoista kilpailevat tarjonnan osatekijät. Mallissa otetaan huomioon koulujärjestelmän tuotos, työttömien tarjonta ja muuttoliike. Tutkintotuotos Tutkintotuotosvaiheen tavoitteena on ennustaa ensin kuinka paljon koulujärjestelmä tuottaa uusia työllisiä työmarkkinoille ja toiseksi mihin ammatteihin nämä vastavalmistuneet tuottavat työvoiman tarjontaa. Tutkintotuotoksen laskenta lähtee liikkeelle tällä hetkellä koulussa olevista opiskelijoista. Tilastojen avulla ennustetaan kuinka suuri osuus näistä valmistuu ennusteajanjakson aikana ja vielä kuinka suuri osuus näistä siirtyy työmarkkinoille kilpailemaan avautuvista työpaikoista. Laskennassa otetaan huomioon tutkintokohtaisesti esimerkiksi tutkinnon läpäisyaste, moninkertaisen koulutuksen määrä ja vastavalmistuneiden työvoimaosuudet. Tutkintoennusteen jälkeen ennustetaan ammattien ja koulutuksen välisten tilastojen avulla kuinka paljon tutkintoennuste tuottaa uutta tuotosta alueen ammatteihin. Jokaiselle tutkinnolle siis määritetään alueen oma ko. tutkinnon ammattirakenne. Käytännössä lähes aina yksi tutkinto tuottaa tuotosta vähintään 5 ammattiin mutta yleensä yli 10 ammattiin. Tutkintotuotosennusteet pohjautuvat moniin Tilastokeskuksen tilastoihin kuten tilastoihin opintojen kulusta, aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määristä, keskeyttäneistä jne. Näiden lisäksi ennusteissa käytetään hyväksi työssäkäyntitilaston tilastoja. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. Työttömät Tämän laskennan osan tavoitteena on arvioida kuinka suuri osa laskennan alkuvaiheessa työttömänä olleista on todellisuudessa työmarkkinoiden käytettävissä ja täten valmis kilpailemaan avautuvista työpaikoista ennusteperiodin loppuvaiheessa. Työttömien lähtödatana on edellisen vuodenvaihteen tilasto työttömistä työnhakijoista. Tästä työttömien määrästä vähennetään ennusteajanjakson aikainen poistuma. Tarkoituksena on tuoda työttömien tarjonnan määrä yhteismitalliseksi työllisten määrän kanssa. Muuttoliike Muuttoliike-vaiheen tarkoituksena on täsmentää alueen työmarkkinatilanteen tulevaisuutta. Muuttoliike ennustetaan erikseen Suomen sisäisenä tulo- ja lähtömuuttona sekä Suomen ja muun maailman välisenä tulo- ja lähtömuuttona. Ennuste lähtee oletuksesta, että viimeisten tilastovuosien mukainen kehityssuunta jatkuu ennallaan. Toisin sanoen varsinaisen ennusteen osuus on varsin pieni ja ennuste perustuu hyvin voimakkaasti viimeisimpiin tilastoihin. ForeAmmatti-sivustolla muuttoliikkeen osat summataan kaikki yhteen ja esitetään omana ennustelukunaan kohdassa Muu tarjonta. Muuttoliike-ennusteet pohjautuvat moniin Tilastokeskuksen tilastoihin kuten tilastoihin muuttoliikkeestä alueiden välillä sekä muuttoliikkeestä ulkomaille. Näiden lisäksi ennusteessa käytetään hyväksi työssäkäyntitilaston tilastoja alueellisten siirtymien määristä. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. 5
6 Työmarkkinanäkymät Mallin varsinainen pääosio on laskennallisessa mielessä yksinkertainen. Työmarkkinanäkymä määritetään vertaamalla viimeisen tilastovuoden työllisten määriä ennusteajanjakson kysyntään ja tarjontaan. Tällöin saavutetaan tilanne, missä pienessä ammattiryhmässä pienikin absoluuttinen alitarjonta (kysyntä suurempaa kuin tarjonta) voi merkitä hyvää työmarkkinatilannetta ja vastaavasti milloin absoluuttisesti suuri alitarjonta suuressa ammattiryhmässä ei välttämättä vielä tarkoita hyvää työmarkkinatilannetta. Työmarkkinananäkymät-sarakkeen taustalla oleva indeksi lasketaan ammattiryhmittäin seuraavalla kaavalla: Työmarkkinanäkymäindeksi = 2013 työlliset+tarjonta 2013 työlliset+kysyntä Jos näin laskettu työmarkkinanäkymäindeksi on pienempi kuin 0,90 työmarkkinanäkymä on Erittäin hyvä. Jos indeksi on välillä 0,90 1,00 työmarkkinanäkymä on Hyvä. Jos indeksi on välillä 1,00 1,08 työmarkkinanäkymä on Normaali. Jos indeksi on välillä 1,08 1,30 työmarkkinanäkymä on Heikko. Jos indeksi on suurempi kuin 1,30 työmarkkinanäkymä on Erittäin heikko. Jos työllisten määrä on alle 40 kirjallista työmarkkinanäkymää ei esitetä, koska näin pienen ammattiryhmän ennusteet eivät tällä tavalla esitettynä ole riittävän luotettavia. Keskeistä työmarkkinanäkymiä tarkasteltaessa on kiinnittää huomiota siihen mistä ennusteista kysynnän ja tarjonnan ennusteet muodostuvat. Esimerkiksi kysyntäennusteen luotettavuutta kasvattaa se, jos merkittävä osa kysynnästä syntyy poistuman kautta. Tämä johtuu siitä, että poistumaennuste on huomattavasti tarkempi ennuste kuin esimerkiksi työllisten kasvukysynnän tai ammattisiirtymien ennuste. Vastaavasti tarjontapuolella tutkintotuotosennuste on tarkkuudeltaan hyvä mutta epävarmin ennuste on muun tarjonnan (muuttoliike) ennuste. Työmarkkinanäkymiä analysoitaessa kannattaa täten paneutua myös niihin osatekijöihin, mistä se muodostuu! Laskennan tietoaineistot Laskenta perustuu ekonometriseen mallinnukseen, mikä mahdollisimman tehokkaasti kartoittaa ja analysoi suuren määrän tilastodataa. Käytännössä tämä samalla tarkoittaa suurta erilaisten tilastojen tarvetta ja myös, että harkinnan osuus ennusteissa on minimaalinen. Työmarkkinamallin keskeisintä ydintä ovat toimialoittaiset ammattirakennetilastot (ammattirakenne-ennusteet), työllisten ammattikohtaiset ikätilastot (poistumaennusteet), ammattisiirtymätilastot ja erilaiset koulutus- ja muuttotilastot. Suurin osa näistä tilastoista ostetaan Tilastokeskuksesta erikoistilauksena mutta soveltuvin osan laskentamalli käyttää myös ilmaisia tilastolähteitä kuten esimerkiksi Tilastokeskuksen muuttovirtatilastoja, ToimialaOnlinen aineistoja ja OKM:n Vipunen-palvelua. 6
ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi
ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 1.9.2017 Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson
LisätiedotNÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA
NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, III/2014
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, III/2014 Ammattibarometri ja ForeAmmatti kertovat ISCO-ammattiluokituksen ammattien työmarkkinanäkymistä lähitulevaisuudessa
LisätiedotMaakuntien suhdannekehitys Kuviot
Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,
LisätiedotTyövoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto
Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus
LisätiedotTyöpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011
Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura
LisätiedotTyövoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi
Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi
LisätiedotLiiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet
Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi
LisätiedotPäijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR / JM
Päijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR 7.10.2013 / JM Viitekehys Päijät-Hämeen liitto Keskeisimmät osallistuvat tahot Valtakunnallisesti TEM VATT OKM OPH Maakuntien liitot Maakunnallisesti Maakuntien
LisätiedotTEM raportteja 30/2011
TEM raportteja 30/2011 Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla Arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy Alueosasto Raportti 2011 SISÄLLYS
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotRiittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat
Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat 12.9.2019 Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö
LisätiedotElokuun työllisyyskatsaus 8/2014
NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,
LisätiedotAlueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014
Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa
LisätiedotJoulukuun työllisyyskatsaus 12/2014
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys
LisätiedotKunnan väestöennustemalli
Kunnan väestöennustemalli VENNI kuntasuunnittelun työkaluna 2009 Tieto Corporation Markku Koskela Tieto Finland Oy markku.koskela@tieto.com Kunnan väestöennustemalli VENNI Venni on tilastokuutioilla toteutettu
LisätiedotEnnakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,
Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,
LisätiedotLyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja
Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 14.5.2019 Erno Mähönen ja Liisa Larja Työllisyyden ja työttömyysasteen muutokset Erno Mähönen Takana poikkeuksellisen hyvä vuosi työllisyyden kasvu hidastuu väistämättä
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotTyömarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina
Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotTYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA
TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -
LisätiedotMUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006
MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.
LisätiedotAIKO-foorumi. Marko Koskinen,
AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen
LisätiedotVinoutuneet koulutustarve-ennusteet
Vinoutuneet koulutustarve-ennusteet Olli Poropudas 1 Työvoimamenetelmässä koulutustarve arvioidaan kaavalla: koulutustarve = poistuma + työpaikkojen muutos. Toisin sanoen työvoimaa on koulutettava niin
LisätiedotKehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla. Jaana Kurjenoja
Kehitystrendejä kaupan työmarkkinoilla Kaupan työmarkkinoiden kehitys 2000-luvulla Työllisyyskehitys on kääntynyt laskuun vähittäiskaupassa Työllisten ja palkansaajien määrä vähittäiskaupassa Tilastokeskuksen
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2014
NÄKYMIÄ TOUKOIKUU 2014 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2014 Työttömyys on lisääntynyt toukokuussa hieman enemmän
LisätiedotKoulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
LisätiedotKuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa
Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2/2014
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
Lisätiedot8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan
LisätiedotEnnakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa
Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotLokakuun työllisyyskatsaus 10/2014
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne 24.5.2018 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 2 Seuraava päivitys 14.11.2018 Työpaikat toimialoittain
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013
NÄKYMIÄ HUHTISKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Huhtikuun työllikatsaus 4/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.5.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 1/2013
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114
LisätiedotKaakkois-Suomen työllisyyskatsaus lokakuu 2015
NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2/2013
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa
LisätiedotRAPORTTEJA 77 2014. Toivoa paremmasta? Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014 JESSE MAROLA MARKKU PAANANEN PIRJO VIRTANEN
RAPORTTEJA 77 2014 Toivoa paremmasta? Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014 JESSE MAROLA MARKKU PAANANEN PIRJO VIRTANEN Toivoa paremmasta? Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014 JESSE
LisätiedotToimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotEnnakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö
Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotPositiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta. Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto
Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva ja seuranta Antti Vasanen, Varsinais-Suomen liitto 11.12.2018 30 000 uutta työpaikkaa Mistä osaajat? Työllisten määrä Varsinais-Suomessa lähenee kaikkien aikojen
LisätiedotKaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi
LisätiedotTyömarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina
Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 1.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla
LisätiedotTyömarkkinoilla on tilaa kaikille!
Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros
LisätiedotEnnakointi ammatillisessa koulutuksessa
Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,
LisätiedotOsa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)
Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotUUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN
UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Toimintaympäristön
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotTEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online
TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotTyövoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014
KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotVälkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen
LisätiedotYksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.
KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotToukokuun työllisyyskatsaus 5/2013
NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 Toukokuun työllikatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Talven ja kevään aiempien kuukausien mukainen työttömyyden kasvuvauhti
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotKaakkois-Suomen työllisyyskatsaus syyskuu 2015
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti
LisätiedotICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - lokakuu
ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - lokakuu 2016 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai ryhmiä
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotTyömarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?
LisätiedotRekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009
Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014
NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
LisätiedotTyömarkkinat Helsingissä. tuoreimmat tilastotiedot. Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot
Työmarkkinat Helsingissä tuoreimmat tilastotiedot Minna Salorinne, yliaktuaari Kaupunginkanslia Kaupunkitutkimus- ja tilastot Päivitetty 2.6.217 Sisältö TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus)
LisätiedotPorvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö
Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla
LisätiedotLAPLAND Above Ordinary
LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella
LisätiedotKaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2015
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotTYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.4.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 3 ' 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio
Lisätiedot