SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU"

Transkriptio

1 SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Oikeudet uutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä aidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokuentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanaan ja Keski-Suoen ELY -keskukset (Manner-Suoen aaseudun kehittäisohjela )

2 JOHDANTO Seosrehuruokinnassa väkirehut ja karkearehut sekoitetaan yhdeksi seokseksi. Seosrehuruokinta yleistyy kovaa vauhtia lypsylehien ruokinnassa. Lypsylehien seosrehuruokinnan etuna erillisruokintaan verrattuna on ahdollisuus käyttää edullisia uuten hankalasti käsiteltäviä rehuja. Seosrehuruokinnalla saadaan yös pare aittaaan huonojen korjuukelien vuoksi liiaksi korsiintuaan päässyt säilörehu. Toisaalta hinattavaa seosrehuvaunua käytettäessä sekoitus lisää työtä verrattuna erillisruokintaan, jossa väkirehuruokinta on yleensä autoatisoitu. Toki seosrehun valistuskin voi olla autoatisoitu. Seosrehuntekoon voi yös kulua energiaa polttoöljynä jopa noin 500 kwh/lehä/vuosi. Seosrehuruokinta hinattavalla apevaunulla koetaan luotettavaksi, vaikka siinä käytetään tekniikkaa eneän kuin issään uussa ruokintajärjestelässä. Monilla aidontuottajilla on eneän kokeusta traktoreiden kunnossapidosta, kuin sähköllä toiivien laitteiden kunnossapidosta, joten hinattavan apevaunun käyttö voi olla silloin luotettavapaa. Lisäksi seosrehuvaunun voi yleensä helposti irrottaa viallisen traktorin takaa, ja kytkeä toiseen tilan traktoriin. Hinattava apevaunu ei yöskään ole yhtä herkkä säilörehun laatuvaihteluille, kuin onet sähköllä toiivat ruokintalaitteet. Seosrehuruokinta on koproissi saassa ryhässä olevien eläinten tarpeista. Korkeaan aitotuotokseen pyrittäessä ryhän keskiääräisen tarpeen havainnointi vaatii vahvaa aattitaitoa. Joissakin tutkiuksissa seosrehuruokinnalla on saavutettu hivenen parepi tuotos, ja joissakin hivenen huonopi tuotos kuin erillisruokinnalla. Yleensä ottaen tuotos on ollut yhtä hyvä oleilla ruokintatavoilla. Yleensä lypsykarjatilalla on kaksi rehuseosta yksi seos lypsylehille ja toinen seos uessaoleville lypsylehille sekä hiehoille (Kaila 00). Seoksen soveltuvuutta lehille voidaan parantaa ruokkialla erilaista seosta eri tuotosvaiheessa oleville. Toisaalta siirtyen seokselta toiselle aiheuttaa uutosstressiä eläielle. Lisäksi hinattavalla seosrehuvaunulla toteutetun seosrehuruokinnan kokonaistyönenekkiin vaikuttaa erkittävästi valistettavien rehuseosten äärä. Vaunun koko itoitetaankin usein Suoessa niin, että yksi sekoituskerta vuorokaudessa riittää kaikille lypsäville lehille. Tällöin 3 vaunu saattaa olla liian pieni 60 lehän karjalle, kun Unkarissa vaunu riittäisi 400 lehälle. Seosrehun teon työenekistä on yllättävän vähän tietoa.

3 Tässä seosrehu selvityksessä nostae esille hyviä toitatapoja tiloilta. Vierailie 7 tilalla seuraaassa seosrehun tekeistä lypsylehille ja kartoitie työenekkiä eri koponenttien käytöstä sekä kokonaistyöaikaa. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TAVOITTEET - Selvittää seosrehussa käytettävien koponenttien vaikutus seosrehun kokonaistyöaikaan. - Laskea eri työkoneketjuilla tehtävä seosrehun kokonaistyöaika. SEOSREHUSELVITYKSEN TULOKSET Tilojen koko vaihteli 0 50 lypsylehän välillä. Yhdellä tilalla oli parsinavetta ja uilla pihattonavetta. Seosrehun tekeisessä kellotettiin eri rehukoponenttien ottoon kuluneet työajat, jotka laskettiin yhteen kokonaistyöaikaan. Kokonaistyöaikaan laskettiin ukaan seosrehuvaunun siirtäiseen kulunut aika (jos vaunua liikuteltiin toiseen paikkaan seosrehun tekeisen aikana) sekä sekoitusaika koponenttien lisäysten jälkeen (Liite.). Koponenttien kuorausjärjestys Viidellä tilalla seitseästä väkirehut lastattiin seosrehunvaunuun ennen säilörehua ja yhdellä tilalla seosrehun tekeen aloitettiin säilörehulla. Yhdellä tilalla puolestaan seosrehuun käytettiin sekä pyöröpaalattua säilörehua että siiloon säilöttyä säilörehua. Jotta pyöröpaalit hajosivat riittävästi ja sekoittuivat tasaise rehuassaan, lastattiin pyöröpaalit ensiäiseksi ja loput säilörehusta sta vasta viieiseksi uiden koponenttien jälkeen. (Taulukko.) Väkirehujen lisääisen ensiäiseksi oli onella tiloilla huoattu parantavan seosrehun tasalaatuisuutta. Väkirehu sekoittuu tasaisesti säilörehun joukkoon ja rehujen lajittuen vähenee. 3

4 TAULUKKO. Koponenttien kuorausjärjestys tiloittain Traktorin etukauha,3, Seko 500/30 Sa 5. Kivennäinen, kalkki ja suola. Kuiva ohra ja rypsi 3. Murskesäilötty Kurottaja Manitou 633 LS Turbo, kauha,5 3, Seko Saurai Kurottaja Faresin-Haulotte FH 6.8, kauha,4, Faresin 00 Magnu Artic. Kivennäinen. Säilörehu. Rypsi ja kuiva 3. Murskesäilötty. Kuiva 3. Murskesäilötty Traktorin etukuoraiessa palaleikkuri,5, Junkkari A-Mix Twin 5. Kivennäinen, suola, kalkki ja E- vitaiini. Litistetty propionihappo 3. Säilörehu 4. Olki 4. Olki 4. Rypsi 4. Rankki Traktorin etukauha,5, Junkkari A- Mix 3. Säilörehu. Rypsi 3. Kalkki, kivennäinen, seleeni + E-vitaiini ja suola 4. Murskesäilötty Kurottaja Manitou 633 LS Turbo, kauha,4, Seko 500/50. Ohraallas rehu. Murskesäilötty 3. Rypsi 4. Kivennäinen, suola, kalkki ja E-vitaiini Traktorin kauha + leikkurikauha,3, Kuhn Euroix I 8 3. Säilörehu - pyöröpaalit kpl. Murskesäilötty vehnä 3. Murskesäilötty kaura 4. Rypsi 5. Säilörehu 5. Säilörehu 5. Kivennäinen 5. Säilörehu 5. Perunarehu 6. Rankki 6. Rankki 6. Rankki 6. Siilosäilörehu 7. Kivennäinen Säilörehun täytön työsaavutus Seosrehussa on säilörehua äärällisesti eniten, joten sen täytön työsaavutuksella (Taulukko.) voi olla kokonaistyöaikaan suuri erkitys. Yhdellä hakukerralla ahdollisian paljon säilörehua nopeuttaa seosrehun tekeistä. Myös hakukertojen äärällä voidaan vaikuttaa työenekkiin väheän hakukertoja vie väheän työaikaa. 4

5 TAULUKKO. Säilörehun täytön työsaavutus eri tiloilla. Matka on iloitettu yhteen suuntaan koneen käätöä huoioiatta. Nopeus k/h on laskettu tästä atkasta, hakukerroista ja ajo-ajasta. Tr. etukauha,3, Seko 500/30 Sa 5 Toisaalta nää tulokset osoittavat, että käytännössä rehupihan tasaisuus vaikuttaa yös erkittävästi ajonopeuteen ja täytön työsaavutukseen. Tiloilla oli yös eri pitkiä rehunhakuatkoja, ja tuloksista nähdään, että pienilläkin kauhallisilla voidaan päästä hyvään työsaavutukseen, jos ha- 5 Rehua Haut kpl Matka, Rehua / haku Aika s Kur. Manitou 633 LS Turbo, kauha,5 3, Seko Sa Kur. Faresin-Haulotte FH 6.8, kauha,4, Faresin 00 Magnu Artic Etuk.palaleikkuri,5, Junkk. A-Mix Twin s s Tr.etukauha,5, Junkkari A-Mix 5 s Kurottaja Manitou 633 LS Turbo, kauha,4, Seko 500/ Tr. leikkurikauha,3, Kuhn Euroix I s k/h Työs. / in 8,7 09 4,4 367, ,7 3 0,6 365 _ 85 4,4 300 Keskiarvo Kauha,5 3 Kauha,4 Palal.,5 Kauha,5 Kauha,4 Kauha + - leikkuri,3 Työväline Kauha,3 Rehuvarasto Laakasiilo Laakasiilo Laakasiilo Laakasiilo Lattia Laakasiilo xpyör öpaali+ laakas. Rehun teko tarkkuussilputtu tarkkuussilputtu tarkkuussilputtu noukinvaunu noukinvaunu tarkkuussilputtu tarkkuussilputtu+ silpp. paalain Huoioita: - Seos tehdään yleensä hiean hitaa, jotta se sekoittuu pare. Piha ei oltu vielä päällystetty ja ontut hidastivat työtä. - Irrotettu rehu kuorattiin välivaraston lattialta. Seosrehu tehtiin tilalla noraalia hitaa. Sis. yös pyöröpaalin avaaisen. Säilörehun täytön työsaavutukseen (/) vaikuttaa rehun hakukertojen äärä, irrotuksen ja vaunuun pudotuksen nopeus sekä siirtonopeus. Jos rehua siirretään pitkiä atkoja, niin hakukertojen äärään vaikuttava rehuäärä/hakukerta, esi. rehuäärä kauhassa, tulee kirjallisuuden ukaan äärääään työnopeuden. Tässäkin nopein täyttö oli tilalla, jolla kauhalliseen eni eniten rehua. Kauhallisen rehuäärään vaikutti kauhan koko, ja ileisesti yös rehun ka-pitoisuus, jota ei tunnettu. Myös palaleikkurilla, jonka leveys oli vain,5, siirrettiin säilörehua yhdellä hakukerralla keskiäärin yli 500. Palaleikkurilla otettava säilörehu oli tiivistä ja siksi kapeallakin työleveydellä varustetulla leikkurilla saatiin kerralla lähes yhtä paljon kuin,4 leveällä kurottajan kauhalla.

6 kuatkat ovat lyhyitä, vaikka ajonopeus hidastuu atkan lyhetessä. Taulukossa esitetty laskennallinen ajonopeus on todellista pienepi, ja hidastuu todellista eneän, sillä laskennallisessa nopeudessa ei oteta huoioon peruutuskäännöksien atkaa. Keskiääräinen nopeus on yllättävän alhainen verrattaessa huippunopeuteen, joka nopei ajaneella kuskilla oli siläääräisesti arvioiden noin 30 k/h. Keskiäärin säilörehun täytön työsaavutukset tiloilla olivat 485 /hakukerta ja 300 /uutti. Useiden isäntien ukaan tavallista nopeaalla täyttäisellä seosrehu ei sekoitu tasaiseksi, joten säilörehun täytön työsaavutus ei välttäättä ole seosrehun teon nopeutta ääräävä tekijä. Toisaalta yhdellä tilalla kaikki rehukoponentit kuorattiin vaunuun ennen sekoituksen alkua, jolloin säilörehun täyttöaika vaikutti selvästi seosrehuntekoaikaan. Rypsi- ja koponenttien kuorausajat Määrällisesti a ja rypsiä tarvitaan vain kauhallinen tai kaksi, ja hakukertoja on siten väheän kuin säilörehulla. Rypsin ja n kuoraukseen kuluvan työajan vertailussa nähdään iten varastointietäisyys ja varaston alli vaikuttavat koponenttien oton työaikaan (Taulukko 3.). Kahdella tilalla ja rypsi olivat ssa ja viidellä tilalla issa. Pystysiilot voidaan helposti sijoittaa navetan viereen, ikä lyhentää hakuatkaa erkittävästi. Silti rehunotto 50 ruuvein sta oli hitaapaa kuin kauhalla sta. Täyttäällä kivennäiset saaan aikaan kuin ruuvilla tulee rehua vaunuun, voidaan näiden koponenttien täyttöön enevä kokonaistyöaikaa vähentää selvästi, jolloin täyttö sta ja sta vaikuttaisi olevan likiain yhtä nopeaa. 6

7 TAULUKKO 3. Viljojen ja rypsin kuorausajat tiloilla Tr. etukauha,3, Seko 500/30 Sa 5 Kur. Manitou 633 LS Turbo, kauha,5 3, Seko Saurai Kur. Faresin Haulotte FH6.8, kauha,4, Faresin 00 Magnu Tr.etuk.palaleik -kuri,5, Junkkari A-Mix Tvin 5 Seosta, 500 Koponentin otto 50 ruuvi 6655 kauha, kauha,4 50 ruuvi Vilja Rypsi Murskesäilötty Määrä Haku s Prop. h. 00 Tr.etukauha,5, Junkkari A-Mix 3 Kur. Manitou 633 LS Turbo, kauha,4, Seko 500/50 Tr.kauha, leikkurikauha,3, Kuhn Euroix I kauha, Työaika Koponentin otto 50 ruuvi kauha,5 3 kauha,4 Mää rä Haku s s Koponentin otto + kauha,3 Työaika Työaika Määrä Haku kauha 000 8, s + kauha, s 5 s etukauha,5 kauha,4 leikkurik., s + etukauha,5 + kauha,4 leikkurik., s keski. 6 yht. 6 Viljalla kuorausaikaan vaikuttaa eneän ontako kauhallista haetaan seosrehuvaunuun, kuin itse haettava äärä. Kaikista nopein n kuoraus oli tilalla, jolla n äärä oli lähes 800 ja kurottajan kauhalla haettiin sta 4 päästä. Täytön työsaavutus tällä tilalla oli 30 /. Toisella tilalla, issä käytössä oli yös kurottajan kauha + ja atkaa 5, työsaavutus oli lähelle saa eli 84 /. Pystysiilosta siirtonopeus oli 8 /, vaikka hakuatka (vaunun siirtoatka) oli lyhyin eli 3. Rypsin kuorausajoissa nähdään iten varaston sijainti lähellä vaikuttaa työaikaan. Kaikilla tiloilla rypsin äärät vaihtelivat 35 kilosta 360 kiloon. Lähellä olevista tai varastoista 7

8 kuoraukseen eni aikaa vain vähän yli. Kun hakuatka piteni yli 30 etrin ja rypsin äärä kasvoin, kuorausaika kaksinkertaistui tai kolkertaistui. Murskesäilötyn n siirrossa kuorausaikoihin vaikutti osittain hakuatka, utta yös käyttöäärä ja varastopaikka. Noin 000 kilon ursken käyttöäärässä hakuatka vaikutti osaltaan kuorausaikaan, utta suurin vaikutus oli illä a siirrettiin. 8 hakuatka ja,5 3 kurottajan kauha oli lähes puolet nopeapi kuin seosrehuvaunun vieressä oleva varastopaikka ja traktorin,5 leveällä kauhalla. Tää johtui siitä, että irtonainen rehu pakeni lattialla. Toisella tilalla hakuatkan ollessa noin 30 traktorin,3 leikkurikauhalla kuorausaika oli kolkertainen. Näillä kaikilla tiloilla urske oli ssa. Pieneissä ursken käyttöäärissä (43 ja alle tään) kuorausajat olivat keskiäärin saoja kuin 000 siirrot traktorin kauhalla ja siirtoatka 5. Pienissä äärissä sta otettava koponentti vaatii seosrehun tekijältä kokeusta ja hyvää tunteusta, jotta kauhalla saadaan otettua kerralla oikea äärä. Erityisesti tää korostuu kun haetaan esi. viieistä kauhallista a tai urskesäilöttyä a ja äärä on jotain vajaa kauhallinen. Oikean äärän arvioien vaatii kokeusta. Kerralla oikean äärän ottaen säästää työaikaa, kun pientä yliääräistä osaa ei tarvitse palauttaa takaisin varastoon. Pystysiilossa tätä ongelaa ei ole. Pienkoponentteja kuten kivennäisiä kuorattaessa äärällä ei ole suurta erkitystä, vaan työaika on saa onko kauha täynnä vai vajaa. Säilörehun ja väkirehujen kuorauksen työaikavertailu Säilörehun lastaaisen ja väkirehujen + kivennäisten lastaaiseen käytetyt työajat on kirjattu tiloittain taulukoon 4. Säilörehun lastaaen vei viidellä tilalla selvästi eneän aikaa kuin väkirehun ja kivennäisten. Kahdella tilalla säilörehun lastaaen oli selvästi taas nopeapaa kuin väkirehun. Kuorauksiin käytettyä työaika ja kokonaistyöaika on laskettu olettauksella, että tilalla tehdään joka päivä yksi seos. Käytännössä seoksia tehdään useapia ja työaikaerot ovat isopia. 8

9 TAULUKKO 4. Säilörehun ja väkirehujen + kivennäisten kuoraustyöajat päivässä ja vuodessa. Luvut on laskettu olettauksella, että tilalla tehdään yksi seos joka päivä. Seosrehua, Yhteensä työaika Määrä Trakt.+etukauha,3 +Seko 500/30 Sa Kurott. Manitou 633 LS Turbo,5 3, Seko Saurai 3 +,0 3 Kurott. Faresin FH 6.8,4, Faresin 00 Magnu Artic Tr.etukuorain palaleikkuri,5 + Junkkari A-Mix Tvin Trakt.+etukauha,5 +Junkkari A-Mix Kurottaja Manitou 633 LS Turbo, kauha 380 5,4 + Seko 500/50 Tr.kauha + leikkurikauha,3 + Kuhn Euroix I (8 3 ) Säilörehu Työaika pv 7 30 s 0 s s 8 5 s 5 48 s Työaika yht/a Kivennäiset, suola ja kalkki & & rypsi & urske Hakuk/h Määrä ~ 46h 8,7 647 ~ 69h 4,4 640 ~ 6h,3 39 ~ 0h 3,7 8 Työaika pv 6 6 s 8 55 s 5 5 s Työaika yht/a Vuodessa ~ 37,5h ~ 83,5h ~ 38h ~ 07h ~ 54h ~ 5h ~ 3h ~ 5h ~ 5h 0,6 3 4 ~ 4h ~ 75h ~73h (ei tietoa) 785 ~ 96h 4, s ~ 03,5h ~ 76,5h ~ 67,5h ~ 63,5h /ton ni 5 0 s 36 s 3 6 s 4 40 s 50 s 8 50 s 4 8 s Huoioita: Vilja ja rypsi issa. Murske ssa. Laakasiilo 30 päässä ja hakukertoja oli 6 kpl. Pihaa ei päällystetty, ikä hidasti kuorausta. Väkirehuvarastolle 40. Litistetty ssa + 50 ruuvi. Koponentit lähellä irrallaan varaston lattialla. Seosrehu tehtiin tilalla noraalia hitaa. Tarkkuusilputtu rehu + pyöröpaalia uovinpoistoineen. Kahdella tilalla väkirehun ja kivennäisten kuoraukseen eni eneän aikaa kuin säilörehun kuoraukseen. Säilörehun työaikaeroa on viidellä tilalla noin 0 30 tuntia eneän vuodessa, kuin väkirehuun ja kivennäisten lastaaiseen kuluva työaika. Määrällisesti säilörehua on seoksissa eneän, joten kuoraukseen enee eneän aikaa. Kivennäisiä, väkirehua ja kalkkia y. on säilörehuun verrattuna vain :3 tai :4 eli äärällisesti vähän. Kuitenkaan työajat eivät ole saassa suhteessa pienepiä säilörehun työaikoihin verrattaessa. Koponenttien täytön työenekit ja kokonaistyöaika Seosrehun tekeisessä kellotettiin työvaiheet ja eri koponenttien lisääiseen käytetty työaika. Koponenttien työenekkiin huoioitiin varastojen etäisyys ja koponenttien hakeiseen kulunut aika. Koponenttien työajoista laskettiin seosrehun tekeiseen käytetty kokonaistyöaika, johon laskettiin ukaan seosrehuvaunun siirtäiseen kulunut aika (jos vaunua liikuteltiin toiseen paikkaan seosrehun tekeisen aikana) sekä sekoitusaika koponenttien lisäysten jälkeen. 9

10 Seosrehussa olevista koponenteista eniten työaikaa kului säilörehun kanssa, koska äärällisesti säilörehua on seosrehussa eniten. Säilörehuvarastot olivat keskiäärin noin 30 etrin päässä seosrehuvaunusta ja hakuatkan pituudella on suora vaikutus säilörehun lastaaisen työaikaan. Muut koponentit olivat ajallisesti lähellä toisiaan, eikä niiden välillä ole havaittavissa suuria eroja. (Taulukko 5.) TAULUKKO 5. Seosrehun koponenttien työenekit ja valistaiseen käytetty kokonaistyöaika. Oletus kokonaistyöajan vertailussa, että tiloilla tehdään yksi seos joka päivä. Seosrehua Säilörehu Trakt.+etukauha,3 + Seko 500/30 Sa Vilja+rypsi ssa 30 s Kurottaja Manitou 633 LS Turbo+kauha, Seko Saurai 3+, s Faresin-Haulotte FH 6.8 kurottaja+kauha,4 + Faresin Magnu Artic Tr. etukuoraiessa palaleikkuri,5 + Junkkari A-Mix Tvin Olki 30 s 5 s s - Traktorin+etukauha,5 + Junkkari A-Mix s Kurottaja Manitou 633 LS Turbo+kauha,4 + Seko 500/50 Traktorin kauha + leikkurikauha,3 + Kuhn Euroix I (8 3 ) s 50 s s 45 s - 35 s 0 s 5 s 50 s Kivennäinen/ kalkki Vilja Rypsi Täysrehu+ urske 40 s rankki 5 s rankki 5 Muu koponentti Siirtyät rehulta toiselle 0 s - 0 s 5 s 40 s Rankki 4 s Rankki Perunarehu s - 5 s 8 s Sekoitusaika täytön jälkeen 5 s 5 Kokonaistyöaika, h 3 36 s s 4 5 s 4 5 s s 9 0 s 9 30 s s Keskiarvo 34 4 s 7 8 s Määrällisesti kivennäisten, suolan ja kalkin äärät ovat uihin koponentteihin verrattuna pieniä, utta keskiäärin työenekki oli lähes saa kuin esi. lla ja rypsillä. Kivennäisten y. lisääen on käsityövaltainen työvaihe, ne itataan käsin ja otetaan italla/kauhalla useaasta eri pussista. Lisäksi työaikaa kuluu siihen, kun seosrehun tekijä joutuu liikkuaan työkoneen ohjaaosta kivennäisvarastoon ja takaisin ohjaaoon seosrehun valistaisen aikana. 0

11 Selvityksessä ukana olevien tilojen erot eivät ole kovin suuria päivittäisessä työajassa, utta uutaan uutin ero päivässä tekee vuodessa työajan säästöä jo jonkin verran. Kahdella tilalla issä seosrehun äärä oli yli 6 000, ja jos tiloilla tehdään vain yksi seos päivässä, työaikaero on 6 /päivä eli 36 tuntia/vuosi. Työajan säästö on tilojen välillä lähes yhden viikon työtunnit (á 8 tunnin työpäivinä). Pieneällä noin 000 seosrehuäärällä työaikaero on noin 4 /päivä ja reilut 4 tuntia/vuosi. Laskelien oletuksena on, että tiloilla tehdään yksi seos joka päivä. HAVAINNOT SEOSREHUN TEKEMISESTÄ Vajaan seosrehuvaunullisen tekoon kuluu lähes yhtä kauan kuin täyden. Kivennäisten täyttöä voidaan helpottaa osittain käyttäällä tilalla varastoinnissa ripustettavia säkkejä, joista on helpopi ottaa niitä kuin lattialla olevista säkeistä (Kuvio.). KUVIO. Kivennäisten varastointi ripustettavissa säkeissä. Seosrehun tekeisessä piha-alueen tasaisuus nopeuttaa selvästi lastaaista ja siten vähentää kokonaistyöenekkiä. Visiiriruokintapöydälle ruokittaessa ongelana voi olla rehun variseen aahan. Ongelaa voidaan vähentää käyttäällä kolapoikkikuljettien sijaan attopoikkikuljetinta. Mattokuljet-

12 tieen voi jäätyä rehua talvella, ikä rikkoo aton. Kolakuljettiien alle tulisi tehdä suojus, joka estäisi rehun putoaista. Suojuksen tulisi olla avattava, jotta puhdistus ja uu huolto olisi helppoa. Yhdellä selvityksessä olevalla tilalla on itse rakentanut traktorin etukauhaan leikkurin. Kauhan leveys on,3. (Kuvio.) Leikkurikauha soveltuu säilörehun leikkaaiseen sta, säilörehupaalien ja väkirehukoponenttien lastaaiseen. Jos seosrehua tehdään isoja ääriä kerralla, isopi kauha nopeuttaisi koponenttien lastaaista, kun kerralla saataisiin tarvittava äärä ja useapi hakukerta jäisivät pois. KUVIO. Tilan itse rakentaa traktorin leikkurikauha, jonka leveys on,3. Soveltuu seosrehun tekeisessä sekä säilörehun leikkaaiseen sta että ursken ja rypsin lastaaiseen. POHDINTA Sekoitus vasta vaunun täytön jälkeen? Yhdellä pystyruuvivaunutilalla kaikki rehukoponentit kuorattiin vaunuun ennen sekoituksen alkua, jolloin säilörehun täyttöaika vaikutti selvästi seosrehuntekoaikaan. Sekoitus tehtiin siirrettäessä apevaunu siiloilta navetalle. Tällaisen sekoitusenettelyn vaikutusta rehun tasalaatuisuuteen ei tutkittu ja siitä tarvittaisiin tutkiustietoa.

13 Kivennäisten täyttö ja väkirehun täyttö sta saaan aikaan? Kivennäisten täyttö vie likiain yhtä kauan aikaa kuin n ja valkuaisen täyttö. Jos saaan aikaan kun sta täytetään a ja valkuaista, lisätään kivennäiset saaan aikaan kauhalla, voidaan säästää aikaa. Jotta näin keritään toiia, pitää rationalisoida kivennäistäyttöä. Täyttöjärjestys? Täytettäessä väkirehu ensin traktorin tehontarve on pienepi kuin täytettäessä säilörehu ensin. Väkirehujen täytön alussa ensiäiseksi, ennen säilörehua, on onella tiloilla siläääräisesti huoattu parantavan seosrehun tasalaatuisuutta. Väkirehu sekoittuu tasaisesti säilörehun joukkoon ja rehujen lajittuen vähenee. Tätä havaintoa tulisi tutkia tarke, sillä. itävaltalaisten suositusten ukaan seosrehun tasalaatuisuuden parantaiseksi nurisäilörehu tulisi laittaa vaunuun ensin ja sekoittaa kuohkeaksi ennen väkirehujen täyttöä. Ellei säilörehua laiteta vaunuun ensin ja kuohkeuteta sitä, niin itävaltalaisten käsityksen ukaan seosrehuun jää onkaloita, joissa oleva väkirehu sekoittuu heikosti säilörehuun. Seosrehuäärä/sekoitus Seosrehuseoksen äärä vaikuttaa kokonaistyöaikaan/tn seosrehua. Isoan seoksen tekeen vaatii useapi koponenttien hakukertoja, joihin kuluu aikaa. Työenekki lisääntyy kuitenkin elko vähän. Kuorausaikaa lisää yös kauhaan otetun yliääräisen koponenttiäärän palauttaen takaisin varastoon. Kauhassa oleva tarkka vaaka parantaisi otettavan koponentin äärän arviointia ja varsinkin vajaiden kauhojen kanssa. Käytännössä onet vaa at ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia väkirehujen ittauksessa. Koponenttien osuudet kuorauksen työajasta Säilörehua on seosrehussa eniten, joten sen hakuatkan vaikutus sen kuoraukseen on erkittävä. Kivennäisten, vitaiinien ja kalkin äärät ovat seosrehussa vain pieni osa suhteessa n ja urskesäilöttyyn n äärään. Kuitenkin kuoraukseen kuluvat ajat ovat lähellä toisia. Kivennäisten ittaaen tehdään käsin ja uutaien kyenien kilojen kokonaisäärä siirretään tilalla kauhalla seosrehuvaunuun. Jos hakuatka on kyeniä etrejä pitkä, lisää se kuoraukseen kuluvaa aikaa huoattavasti. Selvityksessä kivennäisten kuorausaika vaihteli reilun ja lähes 3 välillä. Karkeasti laskettuna ero päivässä tekee yli tuntia vuodessa, kun päivässä tehdään seos. 3

14 Työenekki vuodessa Kokonaistyöajoissa tilojen välillä oli eroavaisuuksia. Kun tarkastellaan kaikkia tiloja keskenään, kokonaistyön erot vaihtelivat 9 uutin ja 40 uutin välillä. Seosrehun äärä vaikuttaa kokonaistyöaikaan ja äärältään erikokoisten seosten vertailu keskenään ei kerro totuutta. Saansuuruisten seosrehujen kokonaistyöajat antava suuntaa antavia tietoja. Yli seosrehuissa työaikaero oli 6 /kerta ja jos seos tehdään joka päivä kerran, ero on noin 36 tuntia/vuosi eli viikko vuodessa. Pieneissä seosrehuissa, joissa seoksen koko on noin ja alle sen, kokonaistyöajassa suurin ero on /kerta eli yli 7 tuntia/vuosi. Vuositasolla kokonaistyöaikaero on euroissa 36 tuntia noin 550 ja 7 tuntia noin 900, kun tuntipalkkana käytetään 4,90 /h joka sisältää yös sivukulut (Tuottopehtori 0). Isännän työkorvauksen pitäisi olla työiehen palkkaa suurepi, ja käytännössäkin isännän osaaiselle voi löytyä yli 4,90 /h työkorvausta tarjoavia vaihtoehtoisia töitä. Käytännössä tuon työenekkieron arvo voi olla edellä laskettua selvästi suurepi. Koponenttivarastojen ja koponenttien kuorauksen suunnitteluun kannattaa panostaa. LÄHTEET Kaila, E. 00. Koneellistaalla lypsykarjan hoidon työnkäyttö hallintaan. Maito ja Me lehti, navetan rakentaen /00. Viitattu Tuottopehtori. 0. Kannattavuuslaskelat Maidontuotanto, Vuosi 0, C-alue. Viitattu

15 LIITE. seosrehun äärä äärä Säilörehu Olki Kivennäiset, suola ja kalkki Vilja Rypsi atka aika äärä atka aika äärä koponentin otto atka aika äärä koponentin otto atka aika äärä koponentin otto atka aika Täysrehu/urskesäil. äärä atka aika Muu koponentti äärä atka aika Apevanun siirtyiset koponenttien täytön välillä Sekoitusaika koponenttien lisäysten jälkeen Kokonaistyöaika, h Seosrehun teko / Traktori+etukauha,3 +Seko 500/30 Sa s s 8 säkki 4 50 s urskesäilötty 43 3 rankki s 5 s (3 siirtoa: rehuvarasto+rypsi/ohrasiilot+rankin täyttö) s 08 Kurottaja Manitou 633 LS Turbo + kauha,5 3 + Seko Saurai 3 Plus, s s 50 säkki 5 s s urskesäilötty s rankki (saalla pihaan ajo) 8 4 s 37 Faresin-Haulotte FH 6.8 kurottaja + kauha,4 + Faresin 00 Magnu Artic säkki s s s urskesäilötty s s ( siirto: rankin täyttöpaikalle) 4 5 s 3 30 s 34 Traktorin etukuoraiessa palaleikkuri,5 + Junkkari A-Mix Tvin s säkki + säkkisiilo * 3 50 s litistetty propionihapotettu s rankki s 4 5 s (3 siirtoa: rehuvarasto + säilörehusiilo+rankin täyttö+ rehuvarasto) s 94 Traktori+etukauha,5 + Junkkari A-Mix s säkki urske säilötty s s 0 Kurottaja Manitou 633 LS Turbo+ kauha,4 + Seko 500/ säkki urskesäilötty rankki ( siirto: rehuvarastosta rankin täyttö) Traktorin kauha + leikkurikauha,3 + Kuhn Euroix I (8 3 ) s säkki 5 50 s s urskesäilötty 98 keski. 6 6 perunarehu s 4 s ( siirto: rehuvarastolta navetalle 00 ) (siirto yös sekoitusaikaa) 34 4 s 8 * kivennäinen säkkisiilosta 5

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?

Lisätiedot

ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU

ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU Aution maatila Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Seosrehutilan ruokintaratkaisut

Seosrehutilan ruokintaratkaisut Seosrehutilan ruokintaratkaisut Mustiala 11.2.2009 Marko Dahl Seosrehutilan tekniset valinnat määräävät myös rehustuksen suuntaviivat Seosrehun valmistus ja jako voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

Lisätiedot

Automatisoi seosrehuruokinta DeLaval Optifeeding -järjestelmällä

Automatisoi seosrehuruokinta DeLaval Optifeeding -järjestelmällä Automatisoi seosrehuruokinta DeLaval Optifeeding -järjestelmällä DeLaval Optifeeding -järjestelmät Tarjoamme vaihtoehdot seosrehuruokinnan automatisointiin Päivittäisen rehuannoksen jakaminen useaan säännöllisesti

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA Paula Kouhia Tilavierailu 11/2011 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.11.2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien

Lisätiedot

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1 40 Luku 6 Kysyntä Edellisessä luvussa näie, että ratkaisealla kuluttajan valintaongelan pitäällä paraetrit (p, p, ) yleisinä, saae eksplisiittisen kysyntäfunktion kuallekin hyödykkeelle. Ilaisie kysyntäfunktiot

Lisätiedot

RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI

RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI RUOKINTAROBOTIN KISKON KUIVAUSSIENI Pasi ja Sirpa Hoppula Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 9.2.2012 Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan Laadukas rehu luo pohjan hyvälle tuotokselle! 53570909Br_MixerWagons_8p_Final.1 1 5.7.2007 12:55:49 DeLaval

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Työnkäyttö ja toiminnallisuus nautakasvattamoissa

Työnkäyttö ja toiminnallisuus nautakasvattamoissa InnoNauta- hankkeiden päätösseminaarit Työnkäyttö ja toiminnallisuus nautakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura Tavoite Löytää hyviä käytäntöjä naudanlihantuotantoon Vertailla rakennusratkaisuja,

Lisätiedot

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike

1.5 Tasaisesti kiihtyvä liike Jos pudotat lyijykuulan aanpinnan läheisyydessä, sen vauhti kasvaa joka sekunti noin 9,8 etrillä sekunnissa kunnes törää aahan. Tai jos suoritat autolla lukkojarrutuksen kuivalla asvaltilla jostain kohtuullisesta

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

PYSTYRUUVIAPEVAUNUJEN VERTAILU LIHA- KARJAN KASVATUKSESSA. Jaakko Soini

PYSTYRUUVIAPEVAUNUJEN VERTAILU LIHA- KARJAN KASVATUKSESSA. Jaakko Soini PYSTYRUUVIAPEVAUNUJEN VERTAILU LIHA- KARJAN KASVATUKSESSA Jaakko Soini Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara ja -ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

Mika Turunen JAMK Teknologia

Mika Turunen JAMK Teknologia Lypsylehmien ruokinnan energiankulutus Mika Turunen JAMK Teknologia Ruokintaan liittyvien laitteiden energiankulutus aiheutuu pääasiassa rehun siirtämisestä, rehun laadun muuttamisesta ja rehun jakamisesta

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

LM5OOO LM5O6O LM5O4O LM5O8O

LM5OOO LM5O6O LM5O4O LM5O8O LM5OOO LM5OO I LM5O6O I LM5O8O NEW HOLLAND LM5. UUSIA OMINAISUUKSIA. UUSI ULKOASU. New Holland LM5 -kurottajat ovat kokeneet uodonuutoksen uuden ohjaaon sisävärin, sinisen puoin ja uusien teippien yötä.

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 timo.lotjonen@luke.fi Esityksen sisältö: Puinnin ajankohta Puintitekniikka Varastointi-/

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön,

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön, Oikea määrä rehua kullekin eläimelle DeLaval BF500-mattoruokkijan vetoyksikkö Lehmän ruokinnan peruspilari on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös yksi työllistävä rutiini. llä maksimoit säilörehun

Lisätiedot

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS

SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Niina Parviainen SUOMALAISNUORTEN LUKEMISEN JA VERKON KÄYTÖN MONIPUOLISUUS Tutkiusinventaari Muistiot 2012:7 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2012:7 ISBN 978-952-13-5346-8 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN

Lisätiedot

K2 EasyFeed. K2 EasyFeed. Din ingång till automatisk utfodring. Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan

K2 EasyFeed. K2 EasyFeed.  Din ingång till automatisk utfodring. Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan K2 EasyFeed Din ingång till automatisk utfodring www.tks-as.no Lampaiden ja nautakarjan automaattiseen ruokintaan K2 EasyFeed Todistetusti toimiva ja vahva rakenne. K2 EasyFeed perustuu tunnettuun K2 CombiCutter

Lisätiedot

TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN

TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN TWISTER-SIILOT TWISTER-SIILOT JOUSTAVAAN JA LUOTETTAVAAN VILJANVARASTOINTIIN Mepun Twister-siilot on pienipiä yksityiskohtia yöten suunniteltu täyttäään nykyaikaisen viljanvarastoinnin vaatiukset. Laajasta

Lisätiedot

= 2 1,2 m/s 55 m 11 m/s. 18 m 72 m v v0

= 2 1,2 m/s 55 m 11 m/s. 18 m 72 m v v0 Kertaustehtävät. c) Loppunopeus on v = as =, /s 55 /s. 8 7 v v0 3,6 s 3,6 s. c) Kiihtyvyys on a = =,0. t 5 s s Kolessa sekunnissa kuljettu atka on 7 s3 = v0t + at = 3,0 s + (,0 /s ) (3,0 s) 55,5. 3,6 s

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö

Lisätiedot

www.ramirent.fi Kurottajapalvelut

www.ramirent.fi Kurottajapalvelut www.rairent.fi Kurottajapalvelut Rairentiltä kurottajat vuokralle kuljettajalla ja ilan! Yksi kone-onta käyttötapaa Rairentin tuoteperheeseen on nyt lisätty kurottajat ja niiden palvelut. Mallistoe koostuu

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon

Lisätiedot

Prosessit sujuviksi. Työkaluina A 3 ongelmanratkaisumenetelmä ja arvovirtakuvaus

Prosessit sujuviksi. Työkaluina A 3 ongelmanratkaisumenetelmä ja arvovirtakuvaus Helpotusta arkeen-pienryhmä, ProAgria Pohjois-Karjala 4. tapaaminen, 6.6.2017 Prosessit sujuviksi Työkaluina A 3 ongelmanratkaisumenetelmä ja arvovirtakuvaus Tapaamisen sisältö Kuulumiset: kriittiset kehittämiskohteet

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K

VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

When Innovation & Nature Combine

When Innovation & Nature Combine When Innovation & Nature Combine Yhdellä pystyruuvilla 8 14 16 sto Mixell 8 10 12 14 16 Kahdella pystyruuvilla 20 22 sto Mixell 20 22 24 26 30 Kolmella pystyruuvilla 40 30 sto Mixell 30 35 40 45 RMH lla

Lisätiedot

Knauf liimausjärjestelmä

Knauf liimausjärjestelmä Knauf liimausjärjestelmä Knauf Liimausjärjestelmä on uusi kiinnitystapa kipsilevyjen asentamiseen. Levyt kiinnitetään runkorakenteeseen liimaamalla sekä pienellä ruuvimäärällä. Knauf Liimausjärjestelmä

Lisätiedot

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat. Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Toimiva sikala hanke Ruokintalaitteet; toimivuus, ongelmat Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokintalaitteen valinta Mikä sopii mihinkin? Onko oikeasti väliä? Liemiruokinnassa voidaan käyttää

Lisätiedot

, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

, 3.7, 3.9. S ysteemianalyysin. Laboratorio Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Lineaarikobinaatioenetelät 3.5-3.7, 3.7, 3.9 Sisältö Pääkoponenttianalyysi (PCR) Osittaisneliösua (PLS) Useiden vasteiden tarkastelu Laskennallisia näkökulia Havaintouuttujien uunnokset Lähtökohtana useat

Lisätiedot

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden kaikki edellytykset www.tks-as.no TKS ja Kuhn ovat yhteistyössä kehittäneet vahvan ja toimintavarman sekoitusratkaisun. on kehitetty tarjoamaan paras sekoitustulos mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

OLEMME RATKAISU VAATIESSASI VUOKRAPUMPUILTASI PARASTA

OLEMME RATKAISU VAATIESSASI VUOKRAPUMPUILTASI PARASTA Xyle Vuokrahinnasto 214 OLEMME RATKAISU VAATIESSASI VUOKRAPUMPUILTASI PARASTA Mitä tahansa tarvitsetkin vedenpoistosta rakennus-, kaivos- ja louhostoiinnassa tai jätevesien ohipuppauksiin kunnallisilla,

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn

DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn DeLaval seosrehulaitteet suurten rehumassojen helppoon käsittelyyn Kiinteät sekoittimet pysty- tai vaakaruuvimallina Ruokintasuunnitelmat laaditaan useimmiten suurella tarkkuudella. Niiden noudattaminen

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

4 Lentokoneiden suoritusarvot

4 Lentokoneiden suoritusarvot sivu 165 LENTÄJÄN KÄSIKIRJA 4 Lentokoneiden suoritusarvot 4.A Suoritusarvot Edellisissä opetusjaksoissa on puhuttu lentokorkeudesta, ääritteleättä tarkasti itä sillä tarkoitetaan. Ohjaajan kannalta lentokorkeus

Lisätiedot

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 uutos 1 5.11.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi MAA- JA METSÄTALOUDEN LENTOPAIKAT 1 YLEISTÄ 1.1 Tää

Lisätiedot

Eläinten parhaaksi- Maatalousyrittäjän vapaudeksi

Eläinten parhaaksi- Maatalousyrittäjän vapaudeksi Eläinten parhaaksi- Maatalousyrittäjän vapaudeksi Eläinten parhaaksi - Maatalousyrittäjän vapaudeksi Tuotteemme mahdollistavat tilojen kasvun ja helpottavat viljelijän arkea vapauttaen hänet aikatauluista.

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN

Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN Janne Kiljo KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN KARJATALOUDEN RUOKINTALAITTEIDEN SOVELTUVUUS POROJEN RUOKINTAAN Janne Kiljo Opinnäytetyö Syksy 2013 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Gyproc XR. Ääneneristysranka Tekniset tiedot ja asennusohjeet

Gyproc XR. Ääneneristysranka Tekniset tiedot ja asennusohjeet Gyproc XR Ääneneristysranka Tekniset tiedot ja asennusohjeet Tuotekuvaus Gyproc XR Parempi ääneneristävyys Gyproc XR -teräsranka on kehitetty antamaan parempi ääneneristävyys Gyproc-väliseiniin ääneneristävyystasoilla

Lisätiedot

Laskuharjoitustehtävät

Laskuharjoitustehtävät Tio Huttula WETA150 Hydrologia Laskuharjoitustehtävät 1. Ilan läpötila järvellä syyskuisena iltapäivänä on 21 0 C ja ilankosteus 5 %. Missä läpötilassa suua alkaa syntyä eli ilan sisältää vesihöyry tiivistyy?

Lisätiedot

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle. nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen

Lisätiedot

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta

Pötsin täydeltä rehua. Lihanaudan ruokinta Pötsin täydeltä rehua Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Ruokintavaihtoehdot Säilörehun laatu Kivennäisruokinta ja vesi Ruokinnan aiheuttamat sairaudet Lihanaudan ruokinta Kasvutavoitteet Maitorotuisilla

Lisätiedot

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon

Lisätiedot

Tiedot kahdella suuttimella

Tiedot kahdella suuttimella Vyr-36 on kasteluun tarkoitettu uovinen sadetin. Jousi ja akseli ovat ruostuatonta terästä. Vakiona sadettiessa on suuttiet 4,4 ja 2,4. Sadetin kiinnitetään kelkkaan R ¾ ulkokierteestään. Vyr-36:ssa on

Lisätiedot

Farmarin Perunarehu. Perunarehu hillitsee kustannuksia ja sinun työtaakkaasi!

Farmarin Perunarehu. Perunarehu hillitsee kustannuksia ja sinun työtaakkaasi! Farmarin Perunarehu Perunarehu hillitsee kustannuksia ja sinun työtaakkaasi! Kustannustietoisen seosruokkijan komponentti Runsaasti kuitua ja energiaa naudoille Farmarin Perunarehu on perunatärkkelysteollisuuden

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot