SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU

Transkriptio

1 SEOSREHUN TYÖMENEKKIVERTAILU Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Oikeudet uutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä aidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokuentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanaan ja Keski-Suoen ELY -keskukset (Manner-Suoen aaseudun kehittäisohjela )

2 JOHDANTO Seosrehuruokinnassa väkirehut ja karkearehut sekoitetaan yhdeksi seokseksi. Seosrehuruokinta yleistyy kovaa vauhtia lypsylehien ruokinnassa. Lypsylehien seosrehuruokinnan etuna erillisruokintaan verrattuna on ahdollisuus käyttää edullisia uuten hankalasti käsiteltäviä rehuja. Seosrehuruokinnalla saadaan yös pare aittaaan huonojen korjuukelien vuoksi liiaksi korsiintuaan päässyt säilörehu. Toisaalta hinattavaa seosrehuvaunua käytettäessä sekoitus lisää työtä verrattuna erillisruokintaan, jossa väkirehuruokinta on yleensä autoatisoitu. Toki seosrehun valistuskin voi olla autoatisoitu. Seosrehuntekoon voi yös kulua energiaa polttoöljynä jopa noin 500 kwh/lehä/vuosi. Seosrehuruokinta hinattavalla apevaunulla koetaan luotettavaksi, vaikka siinä käytetään tekniikkaa eneän kuin issään uussa ruokintajärjestelässä. Monilla aidontuottajilla on eneän kokeusta traktoreiden kunnossapidosta, kuin sähköllä toiivien laitteiden kunnossapidosta, joten hinattavan apevaunun käyttö voi olla silloin luotettavapaa. Lisäksi seosrehuvaunun voi yleensä helposti irrottaa viallisen traktorin takaa, ja kytkeä toiseen tilan traktoriin. Hinattava apevaunu ei yöskään ole yhtä herkkä säilörehun laatuvaihteluille, kuin onet sähköllä toiivat ruokintalaitteet. Seosrehuruokinta on koproissi saassa ryhässä olevien eläinten tarpeista. Korkeaan aitotuotokseen pyrittäessä ryhän keskiääräisen tarpeen havainnointi vaatii vahvaa aattitaitoa. Joissakin tutkiuksissa seosrehuruokinnalla on saavutettu hivenen parepi tuotos, ja joissakin hivenen huonopi tuotos kuin erillisruokinnalla. Yleensä ottaen tuotos on ollut yhtä hyvä oleilla ruokintatavoilla. Yleensä lypsykarjatilalla on kaksi rehuseosta yksi seos lypsylehille ja toinen seos uessaoleville lypsylehille sekä hiehoille (Kaila 00). Seoksen soveltuvuutta lehille voidaan parantaa ruokkialla erilaista seosta eri tuotosvaiheessa oleville. Toisaalta siirtyen seokselta toiselle aiheuttaa uutosstressiä eläielle. Lisäksi hinattavalla seosrehuvaunulla toteutetun seosrehuruokinnan kokonaistyönenekkiin vaikuttaa erkittävästi valistettavien rehuseosten äärä. Vaunun koko itoitetaankin usein Suoessa niin, että yksi sekoituskerta vuorokaudessa riittää kaikille lypsäville lehille. Tällöin 3 vaunu saattaa olla liian pieni 60 lehän karjalle, kun Unkarissa vaunu riittäisi 400 lehälle. Seosrehun teon työenekistä on yllättävän vähän tietoa.

3 Tässä seosrehu selvityksessä nostae esille hyviä toitatapoja tiloilta. Vierailie 7 tilalla seuraaassa seosrehun tekeistä lypsylehille ja kartoitie työenekkiä eri koponenttien käytöstä sekä kokonaistyöaikaa. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon -hankkeessa. TAVOITTEET - Selvittää seosrehussa käytettävien koponenttien vaikutus seosrehun kokonaistyöaikaan. - Laskea eri työkoneketjuilla tehtävä seosrehun kokonaistyöaika. SEOSREHUSELVITYKSEN TULOKSET Tilojen koko vaihteli 0 50 lypsylehän välillä. Yhdellä tilalla oli parsinavetta ja uilla pihattonavetta. Seosrehun tekeisessä kellotettiin eri rehukoponenttien ottoon kuluneet työajat, jotka laskettiin yhteen kokonaistyöaikaan. Kokonaistyöaikaan laskettiin ukaan seosrehuvaunun siirtäiseen kulunut aika (jos vaunua liikuteltiin toiseen paikkaan seosrehun tekeisen aikana) sekä sekoitusaika koponenttien lisäysten jälkeen (Liite.). Koponenttien kuorausjärjestys Viidellä tilalla seitseästä väkirehut lastattiin seosrehunvaunuun ennen säilörehua ja yhdellä tilalla seosrehun tekeen aloitettiin säilörehulla. Yhdellä tilalla puolestaan seosrehuun käytettiin sekä pyöröpaalattua säilörehua että siiloon säilöttyä säilörehua. Jotta pyöröpaalit hajosivat riittävästi ja sekoittuivat tasaise rehuassaan, lastattiin pyöröpaalit ensiäiseksi ja loput säilörehusta sta vasta viieiseksi uiden koponenttien jälkeen. (Taulukko.) Väkirehujen lisääisen ensiäiseksi oli onella tiloilla huoattu parantavan seosrehun tasalaatuisuutta. Väkirehu sekoittuu tasaisesti säilörehun joukkoon ja rehujen lajittuen vähenee. 3

4 TAULUKKO. Koponenttien kuorausjärjestys tiloittain Traktorin etukauha,3, Seko 500/30 Sa 5. Kivennäinen, kalkki ja suola. Kuiva ohra ja rypsi 3. Murskesäilötty Kurottaja Manitou 633 LS Turbo, kauha,5 3, Seko Saurai Kurottaja Faresin-Haulotte FH 6.8, kauha,4, Faresin 00 Magnu Artic. Kivennäinen. Säilörehu. Rypsi ja kuiva 3. Murskesäilötty. Kuiva 3. Murskesäilötty Traktorin etukuoraiessa palaleikkuri,5, Junkkari A-Mix Twin 5. Kivennäinen, suola, kalkki ja E- vitaiini. Litistetty propionihappo 3. Säilörehu 4. Olki 4. Olki 4. Rypsi 4. Rankki Traktorin etukauha,5, Junkkari A- Mix 3. Säilörehu. Rypsi 3. Kalkki, kivennäinen, seleeni + E-vitaiini ja suola 4. Murskesäilötty Kurottaja Manitou 633 LS Turbo, kauha,4, Seko 500/50. Ohraallas rehu. Murskesäilötty 3. Rypsi 4. Kivennäinen, suola, kalkki ja E-vitaiini Traktorin kauha + leikkurikauha,3, Kuhn Euroix I 8 3. Säilörehu - pyöröpaalit kpl. Murskesäilötty vehnä 3. Murskesäilötty kaura 4. Rypsi 5. Säilörehu 5. Säilörehu 5. Kivennäinen 5. Säilörehu 5. Perunarehu 6. Rankki 6. Rankki 6. Rankki 6. Siilosäilörehu 7. Kivennäinen Säilörehun täytön työsaavutus Seosrehussa on säilörehua äärällisesti eniten, joten sen täytön työsaavutuksella (Taulukko.) voi olla kokonaistyöaikaan suuri erkitys. Yhdellä hakukerralla ahdollisian paljon säilörehua nopeuttaa seosrehun tekeistä. Myös hakukertojen äärällä voidaan vaikuttaa työenekkiin väheän hakukertoja vie väheän työaikaa. 4

5 TAULUKKO. Säilörehun täytön työsaavutus eri tiloilla. Matka on iloitettu yhteen suuntaan koneen käätöä huoioiatta. Nopeus k/h on laskettu tästä atkasta, hakukerroista ja ajo-ajasta. Tr. etukauha,3, Seko 500/30 Sa 5 Toisaalta nää tulokset osoittavat, että käytännössä rehupihan tasaisuus vaikuttaa yös erkittävästi ajonopeuteen ja täytön työsaavutukseen. Tiloilla oli yös eri pitkiä rehunhakuatkoja, ja tuloksista nähdään, että pienilläkin kauhallisilla voidaan päästä hyvään työsaavutukseen, jos ha- 5 Rehua Haut kpl Matka, Rehua / haku Aika s Kur. Manitou 633 LS Turbo, kauha,5 3, Seko Sa Kur. Faresin-Haulotte FH 6.8, kauha,4, Faresin 00 Magnu Artic Etuk.palaleikkuri,5, Junkk. A-Mix Twin s s Tr.etukauha,5, Junkkari A-Mix 5 s Kurottaja Manitou 633 LS Turbo, kauha,4, Seko 500/ Tr. leikkurikauha,3, Kuhn Euroix I s k/h Työs. / in 8,7 09 4,4 367, ,7 3 0,6 365 _ 85 4,4 300 Keskiarvo Kauha,5 3 Kauha,4 Palal.,5 Kauha,5 Kauha,4 Kauha + - leikkuri,3 Työväline Kauha,3 Rehuvarasto Laakasiilo Laakasiilo Laakasiilo Laakasiilo Lattia Laakasiilo xpyör öpaali+ laakas. Rehun teko tarkkuussilputtu tarkkuussilputtu tarkkuussilputtu noukinvaunu noukinvaunu tarkkuussilputtu tarkkuussilputtu+ silpp. paalain Huoioita: - Seos tehdään yleensä hiean hitaa, jotta se sekoittuu pare. Piha ei oltu vielä päällystetty ja ontut hidastivat työtä. - Irrotettu rehu kuorattiin välivaraston lattialta. Seosrehu tehtiin tilalla noraalia hitaa. Sis. yös pyöröpaalin avaaisen. Säilörehun täytön työsaavutukseen (/) vaikuttaa rehun hakukertojen äärä, irrotuksen ja vaunuun pudotuksen nopeus sekä siirtonopeus. Jos rehua siirretään pitkiä atkoja, niin hakukertojen äärään vaikuttava rehuäärä/hakukerta, esi. rehuäärä kauhassa, tulee kirjallisuuden ukaan äärääään työnopeuden. Tässäkin nopein täyttö oli tilalla, jolla kauhalliseen eni eniten rehua. Kauhallisen rehuäärään vaikutti kauhan koko, ja ileisesti yös rehun ka-pitoisuus, jota ei tunnettu. Myös palaleikkurilla, jonka leveys oli vain,5, siirrettiin säilörehua yhdellä hakukerralla keskiäärin yli 500. Palaleikkurilla otettava säilörehu oli tiivistä ja siksi kapeallakin työleveydellä varustetulla leikkurilla saatiin kerralla lähes yhtä paljon kuin,4 leveällä kurottajan kauhalla.

6 kuatkat ovat lyhyitä, vaikka ajonopeus hidastuu atkan lyhetessä. Taulukossa esitetty laskennallinen ajonopeus on todellista pienepi, ja hidastuu todellista eneän, sillä laskennallisessa nopeudessa ei oteta huoioon peruutuskäännöksien atkaa. Keskiääräinen nopeus on yllättävän alhainen verrattaessa huippunopeuteen, joka nopei ajaneella kuskilla oli siläääräisesti arvioiden noin 30 k/h. Keskiäärin säilörehun täytön työsaavutukset tiloilla olivat 485 /hakukerta ja 300 /uutti. Useiden isäntien ukaan tavallista nopeaalla täyttäisellä seosrehu ei sekoitu tasaiseksi, joten säilörehun täytön työsaavutus ei välttäättä ole seosrehun teon nopeutta ääräävä tekijä. Toisaalta yhdellä tilalla kaikki rehukoponentit kuorattiin vaunuun ennen sekoituksen alkua, jolloin säilörehun täyttöaika vaikutti selvästi seosrehuntekoaikaan. Rypsi- ja koponenttien kuorausajat Määrällisesti a ja rypsiä tarvitaan vain kauhallinen tai kaksi, ja hakukertoja on siten väheän kuin säilörehulla. Rypsin ja n kuoraukseen kuluvan työajan vertailussa nähdään iten varastointietäisyys ja varaston alli vaikuttavat koponenttien oton työaikaan (Taulukko 3.). Kahdella tilalla ja rypsi olivat ssa ja viidellä tilalla issa. Pystysiilot voidaan helposti sijoittaa navetan viereen, ikä lyhentää hakuatkaa erkittävästi. Silti rehunotto 50 ruuvein sta oli hitaapaa kuin kauhalla sta. Täyttäällä kivennäiset saaan aikaan kuin ruuvilla tulee rehua vaunuun, voidaan näiden koponenttien täyttöön enevä kokonaistyöaikaa vähentää selvästi, jolloin täyttö sta ja sta vaikuttaisi olevan likiain yhtä nopeaa. 6

7 TAULUKKO 3. Viljojen ja rypsin kuorausajat tiloilla Tr. etukauha,3, Seko 500/30 Sa 5 Kur. Manitou 633 LS Turbo, kauha,5 3, Seko Saurai Kur. Faresin Haulotte FH6.8, kauha,4, Faresin 00 Magnu Tr.etuk.palaleik -kuri,5, Junkkari A-Mix Tvin 5 Seosta, 500 Koponentin otto 50 ruuvi 6655 kauha, kauha,4 50 ruuvi Vilja Rypsi Murskesäilötty Määrä Haku s Prop. h. 00 Tr.etukauha,5, Junkkari A-Mix 3 Kur. Manitou 633 LS Turbo, kauha,4, Seko 500/50 Tr.kauha, leikkurikauha,3, Kuhn Euroix I kauha, Työaika Koponentin otto 50 ruuvi kauha,5 3 kauha,4 Mää rä Haku s s Koponentin otto + kauha,3 Työaika Työaika Määrä Haku kauha 000 8, s + kauha, s 5 s etukauha,5 kauha,4 leikkurik., s + etukauha,5 + kauha,4 leikkurik., s keski. 6 yht. 6 Viljalla kuorausaikaan vaikuttaa eneän ontako kauhallista haetaan seosrehuvaunuun, kuin itse haettava äärä. Kaikista nopein n kuoraus oli tilalla, jolla n äärä oli lähes 800 ja kurottajan kauhalla haettiin sta 4 päästä. Täytön työsaavutus tällä tilalla oli 30 /. Toisella tilalla, issä käytössä oli yös kurottajan kauha + ja atkaa 5, työsaavutus oli lähelle saa eli 84 /. Pystysiilosta siirtonopeus oli 8 /, vaikka hakuatka (vaunun siirtoatka) oli lyhyin eli 3. Rypsin kuorausajoissa nähdään iten varaston sijainti lähellä vaikuttaa työaikaan. Kaikilla tiloilla rypsin äärät vaihtelivat 35 kilosta 360 kiloon. Lähellä olevista tai varastoista 7

8 kuoraukseen eni aikaa vain vähän yli. Kun hakuatka piteni yli 30 etrin ja rypsin äärä kasvoin, kuorausaika kaksinkertaistui tai kolkertaistui. Murskesäilötyn n siirrossa kuorausaikoihin vaikutti osittain hakuatka, utta yös käyttöäärä ja varastopaikka. Noin 000 kilon ursken käyttöäärässä hakuatka vaikutti osaltaan kuorausaikaan, utta suurin vaikutus oli illä a siirrettiin. 8 hakuatka ja,5 3 kurottajan kauha oli lähes puolet nopeapi kuin seosrehuvaunun vieressä oleva varastopaikka ja traktorin,5 leveällä kauhalla. Tää johtui siitä, että irtonainen rehu pakeni lattialla. Toisella tilalla hakuatkan ollessa noin 30 traktorin,3 leikkurikauhalla kuorausaika oli kolkertainen. Näillä kaikilla tiloilla urske oli ssa. Pieneissä ursken käyttöäärissä (43 ja alle tään) kuorausajat olivat keskiäärin saoja kuin 000 siirrot traktorin kauhalla ja siirtoatka 5. Pienissä äärissä sta otettava koponentti vaatii seosrehun tekijältä kokeusta ja hyvää tunteusta, jotta kauhalla saadaan otettua kerralla oikea äärä. Erityisesti tää korostuu kun haetaan esi. viieistä kauhallista a tai urskesäilöttyä a ja äärä on jotain vajaa kauhallinen. Oikean äärän arvioien vaatii kokeusta. Kerralla oikean äärän ottaen säästää työaikaa, kun pientä yliääräistä osaa ei tarvitse palauttaa takaisin varastoon. Pystysiilossa tätä ongelaa ei ole. Pienkoponentteja kuten kivennäisiä kuorattaessa äärällä ei ole suurta erkitystä, vaan työaika on saa onko kauha täynnä vai vajaa. Säilörehun ja väkirehujen kuorauksen työaikavertailu Säilörehun lastaaisen ja väkirehujen + kivennäisten lastaaiseen käytetyt työajat on kirjattu tiloittain taulukoon 4. Säilörehun lastaaen vei viidellä tilalla selvästi eneän aikaa kuin väkirehun ja kivennäisten. Kahdella tilalla säilörehun lastaaen oli selvästi taas nopeapaa kuin väkirehun. Kuorauksiin käytettyä työaika ja kokonaistyöaika on laskettu olettauksella, että tilalla tehdään joka päivä yksi seos. Käytännössä seoksia tehdään useapia ja työaikaerot ovat isopia. 8

9 TAULUKKO 4. Säilörehun ja väkirehujen + kivennäisten kuoraustyöajat päivässä ja vuodessa. Luvut on laskettu olettauksella, että tilalla tehdään yksi seos joka päivä. Seosrehua, Yhteensä työaika Määrä Trakt.+etukauha,3 +Seko 500/30 Sa Kurott. Manitou 633 LS Turbo,5 3, Seko Saurai 3 +,0 3 Kurott. Faresin FH 6.8,4, Faresin 00 Magnu Artic Tr.etukuorain palaleikkuri,5 + Junkkari A-Mix Tvin Trakt.+etukauha,5 +Junkkari A-Mix Kurottaja Manitou 633 LS Turbo, kauha 380 5,4 + Seko 500/50 Tr.kauha + leikkurikauha,3 + Kuhn Euroix I (8 3 ) Säilörehu Työaika pv 7 30 s 0 s s 8 5 s 5 48 s Työaika yht/a Kivennäiset, suola ja kalkki & & rypsi & urske Hakuk/h Määrä ~ 46h 8,7 647 ~ 69h 4,4 640 ~ 6h,3 39 ~ 0h 3,7 8 Työaika pv 6 6 s 8 55 s 5 5 s Työaika yht/a Vuodessa ~ 37,5h ~ 83,5h ~ 38h ~ 07h ~ 54h ~ 5h ~ 3h ~ 5h ~ 5h 0,6 3 4 ~ 4h ~ 75h ~73h (ei tietoa) 785 ~ 96h 4, s ~ 03,5h ~ 76,5h ~ 67,5h ~ 63,5h /ton ni 5 0 s 36 s 3 6 s 4 40 s 50 s 8 50 s 4 8 s Huoioita: Vilja ja rypsi issa. Murske ssa. Laakasiilo 30 päässä ja hakukertoja oli 6 kpl. Pihaa ei päällystetty, ikä hidasti kuorausta. Väkirehuvarastolle 40. Litistetty ssa + 50 ruuvi. Koponentit lähellä irrallaan varaston lattialla. Seosrehu tehtiin tilalla noraalia hitaa. Tarkkuusilputtu rehu + pyöröpaalia uovinpoistoineen. Kahdella tilalla väkirehun ja kivennäisten kuoraukseen eni eneän aikaa kuin säilörehun kuoraukseen. Säilörehun työaikaeroa on viidellä tilalla noin 0 30 tuntia eneän vuodessa, kuin väkirehuun ja kivennäisten lastaaiseen kuluva työaika. Määrällisesti säilörehua on seoksissa eneän, joten kuoraukseen enee eneän aikaa. Kivennäisiä, väkirehua ja kalkkia y. on säilörehuun verrattuna vain :3 tai :4 eli äärällisesti vähän. Kuitenkaan työajat eivät ole saassa suhteessa pienepiä säilörehun työaikoihin verrattaessa. Koponenttien täytön työenekit ja kokonaistyöaika Seosrehun tekeisessä kellotettiin työvaiheet ja eri koponenttien lisääiseen käytetty työaika. Koponenttien työenekkiin huoioitiin varastojen etäisyys ja koponenttien hakeiseen kulunut aika. Koponenttien työajoista laskettiin seosrehun tekeiseen käytetty kokonaistyöaika, johon laskettiin ukaan seosrehuvaunun siirtäiseen kulunut aika (jos vaunua liikuteltiin toiseen paikkaan seosrehun tekeisen aikana) sekä sekoitusaika koponenttien lisäysten jälkeen. 9

10 Seosrehussa olevista koponenteista eniten työaikaa kului säilörehun kanssa, koska äärällisesti säilörehua on seosrehussa eniten. Säilörehuvarastot olivat keskiäärin noin 30 etrin päässä seosrehuvaunusta ja hakuatkan pituudella on suora vaikutus säilörehun lastaaisen työaikaan. Muut koponentit olivat ajallisesti lähellä toisiaan, eikä niiden välillä ole havaittavissa suuria eroja. (Taulukko 5.) TAULUKKO 5. Seosrehun koponenttien työenekit ja valistaiseen käytetty kokonaistyöaika. Oletus kokonaistyöajan vertailussa, että tiloilla tehdään yksi seos joka päivä. Seosrehua Säilörehu Trakt.+etukauha,3 + Seko 500/30 Sa Vilja+rypsi ssa 30 s Kurottaja Manitou 633 LS Turbo+kauha, Seko Saurai 3+, s Faresin-Haulotte FH 6.8 kurottaja+kauha,4 + Faresin Magnu Artic Tr. etukuoraiessa palaleikkuri,5 + Junkkari A-Mix Tvin Olki 30 s 5 s s - Traktorin+etukauha,5 + Junkkari A-Mix s Kurottaja Manitou 633 LS Turbo+kauha,4 + Seko 500/50 Traktorin kauha + leikkurikauha,3 + Kuhn Euroix I (8 3 ) s 50 s s 45 s - 35 s 0 s 5 s 50 s Kivennäinen/ kalkki Vilja Rypsi Täysrehu+ urske 40 s rankki 5 s rankki 5 Muu koponentti Siirtyät rehulta toiselle 0 s - 0 s 5 s 40 s Rankki 4 s Rankki Perunarehu s - 5 s 8 s Sekoitusaika täytön jälkeen 5 s 5 Kokonaistyöaika, h 3 36 s s 4 5 s 4 5 s s 9 0 s 9 30 s s Keskiarvo 34 4 s 7 8 s Määrällisesti kivennäisten, suolan ja kalkin äärät ovat uihin koponentteihin verrattuna pieniä, utta keskiäärin työenekki oli lähes saa kuin esi. lla ja rypsillä. Kivennäisten y. lisääen on käsityövaltainen työvaihe, ne itataan käsin ja otetaan italla/kauhalla useaasta eri pussista. Lisäksi työaikaa kuluu siihen, kun seosrehun tekijä joutuu liikkuaan työkoneen ohjaaosta kivennäisvarastoon ja takaisin ohjaaoon seosrehun valistaisen aikana. 0

11 Selvityksessä ukana olevien tilojen erot eivät ole kovin suuria päivittäisessä työajassa, utta uutaan uutin ero päivässä tekee vuodessa työajan säästöä jo jonkin verran. Kahdella tilalla issä seosrehun äärä oli yli 6 000, ja jos tiloilla tehdään vain yksi seos päivässä, työaikaero on 6 /päivä eli 36 tuntia/vuosi. Työajan säästö on tilojen välillä lähes yhden viikon työtunnit (á 8 tunnin työpäivinä). Pieneällä noin 000 seosrehuäärällä työaikaero on noin 4 /päivä ja reilut 4 tuntia/vuosi. Laskelien oletuksena on, että tiloilla tehdään yksi seos joka päivä. HAVAINNOT SEOSREHUN TEKEMISESTÄ Vajaan seosrehuvaunullisen tekoon kuluu lähes yhtä kauan kuin täyden. Kivennäisten täyttöä voidaan helpottaa osittain käyttäällä tilalla varastoinnissa ripustettavia säkkejä, joista on helpopi ottaa niitä kuin lattialla olevista säkeistä (Kuvio.). KUVIO. Kivennäisten varastointi ripustettavissa säkeissä. Seosrehun tekeisessä piha-alueen tasaisuus nopeuttaa selvästi lastaaista ja siten vähentää kokonaistyöenekkiä. Visiiriruokintapöydälle ruokittaessa ongelana voi olla rehun variseen aahan. Ongelaa voidaan vähentää käyttäällä kolapoikkikuljettien sijaan attopoikkikuljetinta. Mattokuljet-

12 tieen voi jäätyä rehua talvella, ikä rikkoo aton. Kolakuljettiien alle tulisi tehdä suojus, joka estäisi rehun putoaista. Suojuksen tulisi olla avattava, jotta puhdistus ja uu huolto olisi helppoa. Yhdellä selvityksessä olevalla tilalla on itse rakentanut traktorin etukauhaan leikkurin. Kauhan leveys on,3. (Kuvio.) Leikkurikauha soveltuu säilörehun leikkaaiseen sta, säilörehupaalien ja väkirehukoponenttien lastaaiseen. Jos seosrehua tehdään isoja ääriä kerralla, isopi kauha nopeuttaisi koponenttien lastaaista, kun kerralla saataisiin tarvittava äärä ja useapi hakukerta jäisivät pois. KUVIO. Tilan itse rakentaa traktorin leikkurikauha, jonka leveys on,3. Soveltuu seosrehun tekeisessä sekä säilörehun leikkaaiseen sta että ursken ja rypsin lastaaiseen. POHDINTA Sekoitus vasta vaunun täytön jälkeen? Yhdellä pystyruuvivaunutilalla kaikki rehukoponentit kuorattiin vaunuun ennen sekoituksen alkua, jolloin säilörehun täyttöaika vaikutti selvästi seosrehuntekoaikaan. Sekoitus tehtiin siirrettäessä apevaunu siiloilta navetalle. Tällaisen sekoitusenettelyn vaikutusta rehun tasalaatuisuuteen ei tutkittu ja siitä tarvittaisiin tutkiustietoa.

13 Kivennäisten täyttö ja väkirehun täyttö sta saaan aikaan? Kivennäisten täyttö vie likiain yhtä kauan aikaa kuin n ja valkuaisen täyttö. Jos saaan aikaan kun sta täytetään a ja valkuaista, lisätään kivennäiset saaan aikaan kauhalla, voidaan säästää aikaa. Jotta näin keritään toiia, pitää rationalisoida kivennäistäyttöä. Täyttöjärjestys? Täytettäessä väkirehu ensin traktorin tehontarve on pienepi kuin täytettäessä säilörehu ensin. Väkirehujen täytön alussa ensiäiseksi, ennen säilörehua, on onella tiloilla siläääräisesti huoattu parantavan seosrehun tasalaatuisuutta. Väkirehu sekoittuu tasaisesti säilörehun joukkoon ja rehujen lajittuen vähenee. Tätä havaintoa tulisi tutkia tarke, sillä. itävaltalaisten suositusten ukaan seosrehun tasalaatuisuuden parantaiseksi nurisäilörehu tulisi laittaa vaunuun ensin ja sekoittaa kuohkeaksi ennen väkirehujen täyttöä. Ellei säilörehua laiteta vaunuun ensin ja kuohkeuteta sitä, niin itävaltalaisten käsityksen ukaan seosrehuun jää onkaloita, joissa oleva väkirehu sekoittuu heikosti säilörehuun. Seosrehuäärä/sekoitus Seosrehuseoksen äärä vaikuttaa kokonaistyöaikaan/tn seosrehua. Isoan seoksen tekeen vaatii useapi koponenttien hakukertoja, joihin kuluu aikaa. Työenekki lisääntyy kuitenkin elko vähän. Kuorausaikaa lisää yös kauhaan otetun yliääräisen koponenttiäärän palauttaen takaisin varastoon. Kauhassa oleva tarkka vaaka parantaisi otettavan koponentin äärän arviointia ja varsinkin vajaiden kauhojen kanssa. Käytännössä onet vaa at ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia väkirehujen ittauksessa. Koponenttien osuudet kuorauksen työajasta Säilörehua on seosrehussa eniten, joten sen hakuatkan vaikutus sen kuoraukseen on erkittävä. Kivennäisten, vitaiinien ja kalkin äärät ovat seosrehussa vain pieni osa suhteessa n ja urskesäilöttyyn n äärään. Kuitenkin kuoraukseen kuluvat ajat ovat lähellä toisia. Kivennäisten ittaaen tehdään käsin ja uutaien kyenien kilojen kokonaisäärä siirretään tilalla kauhalla seosrehuvaunuun. Jos hakuatka on kyeniä etrejä pitkä, lisää se kuoraukseen kuluvaa aikaa huoattavasti. Selvityksessä kivennäisten kuorausaika vaihteli reilun ja lähes 3 välillä. Karkeasti laskettuna ero päivässä tekee yli tuntia vuodessa, kun päivässä tehdään seos. 3

14 Työenekki vuodessa Kokonaistyöajoissa tilojen välillä oli eroavaisuuksia. Kun tarkastellaan kaikkia tiloja keskenään, kokonaistyön erot vaihtelivat 9 uutin ja 40 uutin välillä. Seosrehun äärä vaikuttaa kokonaistyöaikaan ja äärältään erikokoisten seosten vertailu keskenään ei kerro totuutta. Saansuuruisten seosrehujen kokonaistyöajat antava suuntaa antavia tietoja. Yli seosrehuissa työaikaero oli 6 /kerta ja jos seos tehdään joka päivä kerran, ero on noin 36 tuntia/vuosi eli viikko vuodessa. Pieneissä seosrehuissa, joissa seoksen koko on noin ja alle sen, kokonaistyöajassa suurin ero on /kerta eli yli 7 tuntia/vuosi. Vuositasolla kokonaistyöaikaero on euroissa 36 tuntia noin 550 ja 7 tuntia noin 900, kun tuntipalkkana käytetään 4,90 /h joka sisältää yös sivukulut (Tuottopehtori 0). Isännän työkorvauksen pitäisi olla työiehen palkkaa suurepi, ja käytännössäkin isännän osaaiselle voi löytyä yli 4,90 /h työkorvausta tarjoavia vaihtoehtoisia töitä. Käytännössä tuon työenekkieron arvo voi olla edellä laskettua selvästi suurepi. Koponenttivarastojen ja koponenttien kuorauksen suunnitteluun kannattaa panostaa. LÄHTEET Kaila, E. 00. Koneellistaalla lypsykarjan hoidon työnkäyttö hallintaan. Maito ja Me lehti, navetan rakentaen /00. Viitattu Tuottopehtori. 0. Kannattavuuslaskelat Maidontuotanto, Vuosi 0, C-alue. Viitattu

15 LIITE. seosrehun äärä äärä Säilörehu Olki Kivennäiset, suola ja kalkki Vilja Rypsi atka aika äärä atka aika äärä koponentin otto atka aika äärä koponentin otto atka aika äärä koponentin otto atka aika Täysrehu/urskesäil. äärä atka aika Muu koponentti äärä atka aika Apevanun siirtyiset koponenttien täytön välillä Sekoitusaika koponenttien lisäysten jälkeen Kokonaistyöaika, h Seosrehun teko / Traktori+etukauha,3 +Seko 500/30 Sa s s 8 säkki 4 50 s urskesäilötty 43 3 rankki s 5 s (3 siirtoa: rehuvarasto+rypsi/ohrasiilot+rankin täyttö) s 08 Kurottaja Manitou 633 LS Turbo + kauha,5 3 + Seko Saurai 3 Plus, s s 50 säkki 5 s s urskesäilötty s rankki (saalla pihaan ajo) 8 4 s 37 Faresin-Haulotte FH 6.8 kurottaja + kauha,4 + Faresin 00 Magnu Artic säkki s s s urskesäilötty s s ( siirto: rankin täyttöpaikalle) 4 5 s 3 30 s 34 Traktorin etukuoraiessa palaleikkuri,5 + Junkkari A-Mix Tvin s säkki + säkkisiilo * 3 50 s litistetty propionihapotettu s rankki s 4 5 s (3 siirtoa: rehuvarasto + säilörehusiilo+rankin täyttö+ rehuvarasto) s 94 Traktori+etukauha,5 + Junkkari A-Mix s säkki urske säilötty s s 0 Kurottaja Manitou 633 LS Turbo+ kauha,4 + Seko 500/ säkki urskesäilötty rankki ( siirto: rehuvarastosta rankin täyttö) Traktorin kauha + leikkurikauha,3 + Kuhn Euroix I (8 3 ) s säkki 5 50 s s urskesäilötty 98 keski. 6 6 perunarehu s 4 s ( siirto: rehuvarastolta navetalle 00 ) (siirto yös sekoitusaikaa) 34 4 s 8 * kivennäinen säkkisiilosta 5