Toimintakertomus. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus. Turun yliopisto

Transkriptio

1 2010 Toimintakertomus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Turun yliopisto 0

2 Sisällysluettelo 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Tutkimustoiminta Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus Vastuullinen kansalaisuus -teeman hankkeet Muut tutkimushankkeet ja -yhteistyö Tutkimusinfrastruktuuri Kliinisen tutkimustiedon hallintajärjestelmä ja aineistonkeruu järjestelmät Sähköinen datapankki lasten hyvinvointitiedoista Sähköinen viestintä Koulutusyhteistyö Opinnäytetyöt ja harjoittelu Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansainvälinen toiminta Yhteistyöverkostot ja edustukset Toimintaresurssit Hallinto Henkilöstö Tilat Talous... 7 LIITE 1. Julkaisut, opinnäytteet sekä seminaariesitykset ja yleisöluennot

3 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on kaikkien kuuden Varsinais-Suomessa toimivan korkeakoulun yhteinen tutkimuskeskus, joka aloitti toimintansa Taustaorganisaatioihin kuuluvat myös Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tutkimuskeskus on Turun kaupungin ja alueen korkeakoulujen yhdessä laatiman turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategian kärkihanke ja tehostaa näin Varsinais- Suomen korkeakoulujen yhteistyötä ja vahvistaa alueen asemaa monitieteisenä ja korkeatasoisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen keskittymänä. Hanke toimi vuoden 2010 loppuun projektiyksikkönä vastaten toiminnastaan Turun yliopiston rehtorille ja palvelujohtajalle. Syyskuussa 2010 tehdyn päätöksen Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus siirtyi lääketieteellisen tiedekunnan tulosyksiköksi vuoden 2011 alusta. Toiminnan perustan muodostavat tutkimustoiminta, korkeakouluyhteistyö ja verkottuminen sekä kaksikielisyys. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkealaatuisen ja uraauurtavan tutkimuksen tekeminen, korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen synergiaetuja hyödyntämällä sekä kehittää alueellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa lapsi- ja nuorisotutkimusta ja lisätä moniammatillista toimintaa. 2. Tutkimustoiminta Tutkimuskeskuksen päätehtäviä on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan tutkimuksen ja erityisesti monitieteisten lähestymistapojen edistäminen jäsenkorkeakouluissa. Tutkimuskeskuksen profiilissa korostuu monitieteinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tutkimus Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen päätutkimushanke on laaja Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan Varsinais-Suomen ruotsin- ja suomenkieliset perheet (ruotsin-/kaksikielisiä mukana n. 5%). Rekrytointi toteutettiin Tutkimuksen vastuullinen johtaja on Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Hanna Lagström. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa monitieteinen johtoryhmä ja kokonaisuudessaan mukana on n. 50 tutkijaa alueen korkeakouluista. Tutkimukseen on lähtenyt mukaan 1797 perhettä. Vanhimmat lapset olivat syksyllä ,5 -vuotiaita. Hyvän kasvun avaimet - johtoryhmän ja väitöskirjatutkijoiden yhteinen suunnitteluseminaari järjestettiin keväällä Vastuullinen kansalaisuus -teeman hankkeet Syyskuussa 2008 käynnistyi hankekokonaisuus Nuoret luupin alla, jonka tavoitteena nuorten osallisuuden vahvistaminen ja nuorisotyön kehittäminen Varsinais-Suomessa. Hanke sai Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta jatkorahoitusta vuodelle 2010 joka mahdollisti Nuoret luupin alla -koulukyselyn toteuttamista uudestaan Varsinais-Suomessa ja ensimmäistä kertaa Satakunnassa lokakuussa Teeman uusin hanke on Kouluikäisten liikuntasuhde luupin alla: tieto, taito ja tunne osana liikuntasuhdetta -tutkimushanketta, jonka tavoitteena on selvittää, miten ohjata lapset ja nuoret liikunnan pariin. Kyseessä on kolmivuotinen hanke, joka on käynnistynyt vuonna 2010 keväällä ja jatkuu vuoden 2012 loppuun. Hanketta rahoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syksyn 2010 aikana toteutettiin Internet-pohjainen lomakekysely lasten ja nuorten liikunta- ja terveyskäyttäytymisen teemoista. Kysely on valtakunnallinen ja kohderyhmänä ovat ja vuotiaat lapset ja nuoret. Hankkeen aikana tullaan keräämään myös laadullisia tutkimusaineistoja haastattelujen, valistuskampanja-analyysin ja kirjoittamis- sekä piirtämismenetelmien avulla. Nämä yhdessä palvelevat liikunta- ja terveyskäyttäytymistä edistävien toimintamallien suunnittelua sekä lapsille ja nuorille suunnatun liikunta-aiheisen e Motion - verkkosovelluksen sisällöllistä kehittämistä. 2

4 2.3. Muut tutkimushankkeet ja -yhteistyö Professori Hasse Karlssonin FinnBrain -tutkimuksessa hyödynnettiin Hyvä kasvun avaimet - tutkimuksesta saatuja kokemuksia mm. rekrytoinnista ja aineiston keruusta sekä hallinnasta. Finnbrain -tutkimuksen lääkäri Laura Silmu aloitti tutkimusvastaanottoja keskuksessa kahtena päivänä viikossa marras-joulukuussa Järjestettiin tutkimusyhteistyö-seminaari Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksen ja FinnBrain -hankkeen kesken ( ) sekä lapsi- ja nuorisotutkimuksen monitieteiset pelikentät - kutsuseminaari ( ), jossa käsiteltiin lapsi- ja nuorisotutkimuksen monitieteisyyttä ja tutkimustiedon käytäntöön sovellettavuutta. Seminaarissa tarkasteltiin myös tiedon koontia ja saatavuutta koskevia kysymyksiä. Näissä kysymyksissä oli valmistelussa käytetty tukena myös yliopiston kirjaston henkilökuntaa. 3. Tutkimusinfrastruktuuri Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on toiminut lähtien Data Cityssä, jossa käytössä oleviin noin 400 m 2 tiloihin sisältyy vastaanotto- ja laboratoriotilat tutkittaville lapsille ja perheille sekä työ- ja kokoustiloja. Tutkimus- ja vastaanottotilat tarjoavat mahdollisuuden myös tutkimusvastaanottojen pitämiseen. Lääkärinvastaanotossa on mm. tympanometri, otoskooppi ja imulaite. Tutkimushoitajien vastaanotossa on seuraavat laitteet: pituusmittauslaite, digitaalinen henkilövaaka, digitaalinen vauvavaaka sekä verenpainemittari. Lisäksi tutkimuskeskuksen laboratoriossa on InBody-kehonkoostumusmittauslaite sekä CRP:n, veren valkosolujen ja glukoosin pikamäärityslaitteet. Mari Poc-virusanalysaattori on testattavana. Yhteistyö VSSHP:n kanssa on painottunut erityisesti tutkimuksiin, joissa hyödynnetään potilastietojärjestelmiä ja kliinistä osaamista. Keskus on osa TYKSin tietoverkkoa Kliinisen tutkimustiedon hallintajärjestelmä ja aineistonkeruu järjestelmät Vuoden 2010 kehitettiin edelleen Acentra Oy Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskukselle toimittamaa tutkimustiedon hallintajärjestelmää Iiris ja aineostonkeruujärjestelmää vauvaweb, jotka kumpikin on kehitetty Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimukseen. Iirisjärjestelmä ylläpitää tietoturvallisesti tutkimukseen osallistuvien tietoja ja siihen on määritelty mm. tutkimusohjelma kullekin tutkittavalle ja järjestelmän avulla saadaan automaattiset muistutukset kaikille tutkimustoimenpiteille. Toimenpiteitä varten järjestelmässä ylläpidetään tutkimusohjelmaan integroitua ryhmäkohtaista ajanvarausta. Järjestelmä toimii web-selaimen kautta kaikille käyttäjille ilman erityisiä asennusvaatimuksia. Vauvaweb taas on www-pohjainen datankeruujärjestelmä, johon kerätään tietoja lapsen kahdesta ensimmäisestä elinvuodesta. Se on sähköinen versio painetusta vauvakirjasta, jonne vanhemmat kirjaavat päiväkirjan tietoja lapsen kehityksestä, ravitsemuksesta, motorisesta kehityksestä, puheesta, vuorovaikutuksesta jne. Kukin tutkimusperhe on saanut järjestelmään oman käyttäjätunnuksen ja salasanan, joilla he voivat kirjautua järjestelmään tietoturvallisesti. Seurantakirja annetaan vanhemmille myös paperimuodossa, jolloin websovellus toimii tallennusalustana. Järjestelmällä kerätyt tiedot on muunnettavissa csvmuotoisiksi tiedostoiksi, jolloin tiedot ovat käytettävissä tilastollisissa analyyseissä ja liitettävissä muuhun tutkimusaineistoon. Järjestelmällä on oma palvelin, jota hallinnoi Turun yliopiston atk-keskus. Tieto, taito ja tunne osana liikuntasuhdetta -hankkeen puitteissa kehitettiin syksyllä 2010 pilottiversio e Motion-verkkosovelluksesta yhteistyössä ADE Animations Designs & Effects Oy:n kanssa. Verkkosovellus tuotetaan valmiiksi kevään 2011 aikana. e Motion on lasten ja nuorten käyttöön tarkoitettu interaktiivinen liikuntaan ja terveyden osa-alueisiin kehitettävä sivusto, jonka päätarkoituksena on tuottaa tietoa liikkumisen eduista kannustavalla ja motivoivalla tavalla ja tätä kautta kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan. e Motion toimii samalla www-pohjaisena datankeruujärjestelmänä tuottaen tietoa lasten ja nuorten liikuntaharrastamista ja arkiliikuntaa määrittävistä tekijöistä sekä muista terveyden keskeisistä osa-alueista. Tällä hetkellä tietoa voidaan kerätä liikunta- ja ravintopäiväkirjojen avulla, joihin nuoret mer- 3

5 kitsevät suoritukset liikkumisestaan päiväkohtaisesti ja heidän päivittäin syömänsä hedelmien ja vihannesten määrän. Lapset ja nuoret saavat päiväkirjamerkinnöistä liikunta- ja ravintosuositukseen pohjautuvan palautteen, mikä ohjaa ja kannustaa heitä tekemään oikeita valintoja. Verkkosovelluksen käytön yhteydessä kerätyt tiedot on muunnettavissa csvmuotoisiksi tiedostoiksi, jolloin tietoja voidaan käyttää tilastollisiin analyyseihin ja liittää osaksi muuta tutkimusaineistoa. Järjestelmä toimii samalla palvelimella kuin Hyvän kasvun avaimet -web sovellus. 3.2 Sähköinen datapankki lasten hyvinvointitiedoista Keskuksessa oli edelleen kehitteillä toimintamalli, jonka avulla voidaan poimia lapsiin liittyvää viranomaisten (sairaanhoitopiirit, terveys- ja sosiaalitoimet, THL ym.) keräämää tietoa eri tiedonkeruujärjestelmistä ja yhdistää sitä tutkimusaineistoihin. Pilottina toimi Hyvän kasvun avaimet tutkimus, jonka osalta toimintamallin luominen on jo pitkällä käytännössäkin (äitiysneuvola- ja syntymärekisteritiedot). Toimintamallin tarkoituksena on, että tutkimusaineistot palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa, ei vain tiedemaailmaa, vaan myös esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja opetussektoria sekä kunnallista lasten ja nuorten parissa tehtävää tutkimusja kehittämistyötä. 3.3 Sähköinen viestintä Tutkimuskeskus ylläpitää Internet-sivustoa ( joka tarjoaa väylän lapsiin ja nuoriin liittyvän tutkimustiedon lähteille jäsenkorkeakouluissa. Lntutkijat-tiedotuslista toimii verkkoviestinnän tukena. Sähköisellä tiedotuslistalla oli vuoden lopussa 243 vastaanottajaa, valtaosin Varsinais-Suomen alueella. Listalla tiedotettiin ajankohtaisista lapsiin ja nuoriin liittyvistä tutkimusuutisista, seminaareista ja muista tiedetapahtumista sekä Varsinais-Suomessa että alueellisesti. 4. Koulutusyhteistyö Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toimintaidea perustuu laajapohjaiselle yhteistyölle korkeakoulujen eri laitosten kanssa. Tavoitteena oli edelleen vahvistaa yhteistyötä yliopiston eri oppiaineiden ja ammattikorkeakoulujen yksiköiden kanssa tarjoten mm. harjoittelupaikka ja opinnäytetyöaiheita eri alojen opiskelijoille. Harjoittelu ja opinnäytetyöt sidottiin vuoden 2010 aikanakin käynnissä oleviin hankkeisiin. 4.1 Opinnäytetyöt ja harjoittelu Vuoden 2010 aikana keskuksessa työskenteli tuntityöntekijöiden lisäksi harjoittelijoita. VTK Maiju Haltia ja kasvatustieteen kandidaatti Katariina Sipilä suorittivat opintoihinsa kuuluvan hallinnonalan harjoittelunsa (a 3 kk) keskuksessa. Heidän lisäksi myös erityispedagogiikan opiskelija Nina Väyrynen suoritti kahden kuukauden harjoittelujakson keskuksessa vuoden 2010 loppupuolella. Harjoittelijoiden työtehtävät sisältyvät osaksi mm. Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta ja keskuksen muita toimia. Keskuksen aineistoista on aiemmin valmistunut toista kymmentä opinnäytetyötä (pro gradu/lisensiaattityö) eri oppiaineisiin. Vuoden 2010 lopussa oli työn alla niin ikään 10 opinnäytetyötä, jotka valmistuvat viimeistään vuonna Hyvän kasvun avaimet - tutkimusaineistoon kytkeytyviä pro gradu -tutkielmia on myös valmistunut eri tieteenaloilta (liite 1). Psykologian alaan kuuluvia pro gradu -tutkielmia on valmistunut kaksi ja lisensiaatintöitä yksi. Vuoden 2010 kuluessa on rekisteröity 9 tohtoriopiskelijan väitöskirjat eri oppiaineisiin. 4

6 5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on luonut yhdessä Turun ammattikorkeakoulun ja kolmannen sektorin (mm. MLL Varsinais-Suomen piiri ry, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt) sekä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa alueellista toimintaverkostoa ja lisännyt keskinäistä vuorovaikutusta tutkimusmaailman ja alueen toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa kiinteää yhteistyöstä ja ehkäisevän työn kehittämistä. Tässä työssä mm. hyödynnetään potilaskertomusdataan (ks. datapankki). Vuoden 2010 aikana jatkettiin Puheenvuoroja lapsista ja nuorista seminaarisarjaa järjestämällä Nuoret äänessä -yleisöseminaari ( ). Seminaarin punaisena lankana oli keskustelun herättely sukupolvien välisestä vuoropuhelusta. Tämän lisäksi järjestettiin viisi tilaisuutta osin yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa: Nuoret luupin alla -hankkeen puitteissa keskus järjesti yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian yhteisöpedagogiopiskelijoiden kanssa kuntatyöpajan Paraisilla Länsi- Turunmaassa Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turussa (Keskus organisoi puhujat tutkijatapaamiseen ja toimi puheenjohtajana sekä oli mukana Nuorten arjen hallinta -seminaarin suunnittelussa). Anna nuorille tulevaisuus -seminaari, Keskus avustamassa OCM Varsinais-Suomi Ry:n järjestämän seminaarin sisällön suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Isyys tänään ja huomenna -seminaari, Yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Ei paljon liikuta - vai liikuttaako? -seminaari, Yhteistyössä Naantalin seuraparlamentin kanssa. 6. Kansainvälinen toiminta Tutkija Jenni Vaarno vietti Salomon saarilla noin 10 kuukautta ( ) työstäen tutkimustaan Child feeding and weight gain in infants in Solomon Islands", joka on osa hänen väitöskirjaansa ja vertailua suomalaiseen aineistoon. Vuoden 2010 aikana keskuksen henkilökunta on osallistunut kansainvälisiin kokouksiin, seminaareihin ja kongresseihin, joissa on pidetty mm. esityksiä ja postereita eri aihealueista, jotka ovat kytkeytyneet keskuksen tutkimuksiin ja projekteihin (ks. liite 1). 7. Yhteistyöverkostot ja edustukset Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on mukana seuraavissa verkostoissa: Lapsuuden tutkimuksen seura ja -verkosto Tutkimusjohtaja Hanna Lagström on seuran hallitukseen varsinainen jäsen ja tutkimuskoordinaattori Leena Haanpää varajäsen. YUNET Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto kokoaa yhteen eri yliopistojen tarjoamaa nuorisotutkimuksen opetusta. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston sosiologian laitos ja yhteistyössä on mukana yhdeksän eri yliopistoa. Tutkimusjohtaja Lagström toimi verkoston johtoryhmässä varaedustajana yliassistentti Tero Järvisen (kasvatustiede) toimiessa Turun yliopiston edustajana. Verkostolla on opetusministeriön kolmivuotinen hankerahoitus. Turun seudun Tyttöjen talo -hanke Hankkeen tavoitteena on järjestää toimintaa, joka tukee tyttöjen aikuiseksi kasvua, itsetuntoa ja sosiaalisia valmiuksia. Toiminnan erityispainopisteitä ovat monikulttuuri- 5

7 suus ja syrjäytymisuhan torjuminen. Projektikoordinaattori Camilla Ehrs toimi hankkeen ohjausryhmässä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen edustajana. STRIP -seurantatutkimus STRIP on varhaislapsuudessa on vuonna 1990 alkanut pitkäkestoinen satunnaistettu kohorttitutkimus, jonka tavoitteena on pienentää interventiolasten altistumista sepelvaltimo- ja valtimonkovettumataudin tunnetuille riskitekijöille. Tutkimusjohtaja Lagström on STRIP -tutkimuksen ohjausryhmän jäsen. Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelma on osa Suomalaisen Sydänohjelman ( ) väestöstrategiaa. Ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyviä liikunta- ja ravitsemustottumuksia sekä ehkäistä lihavuutta. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu ohjelman ohjausryhmään. Yhdessä enemmän -hanke Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen, on Varsinais-Suomen Lastensuojelu-järjestöt ry:n hanke, joka toteutetaan ( ).Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu hankkeen ohjausryhmään. Lastenkulttuurin neuvottelukunta Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on kiinnittynyt lastenkulttuurin neuvottelukunnan toimintaan edistäen alueellista yhteistyötä myös tällä saralla. Neuvottelukunta perustettiin vuonna Suunnittelija Marko Lähteenmäki toimi vuonna 2010 lastenkulttuurin neuvottelukunnassa keskuksen edustajana. 8. Toimintaresurssit Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus sijoittui hallinnollisesti Turun yliopistoon ja toimi yliopiston rehtorin alaisena yksikkönä. 8.1 Hallinto Tutkimuskeskuksen pitkän tähtäimen suuntaviivoista vastaa ohjausryhmä, jossa ovat monialaisesti edustettuina kaikki yhteistyökorkeakoulut, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki. Ohjausryhmä (taulukko 1) kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Taulukko 1. Ohjausryhmän kokoonpano vuonna Turun yliopisto Puheenjohtaja professori Olli Simell, lastentautioppi (professori Jussi Mertsola) professori Pekka Niemi, psykologia (varapuheenjohtaja) (professori Katja Forssén, sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö) lehtori Päivi Pihlaja, kasvatustiede (erikoistutkija Juhani Tähtinen, kasvatustiede) dosentti Pekka Räsänen, taloussosiologia (KTM Outi Sarpila) professori Hannu Salmela, johtamisen laitos (assistentti Timo Kestilä) Åbo Akademi professori Susanna Simberg, logopedia (assistentti Maria Österlund, kirjallisuustiede) akatemiatutkija Eva Österbacka, yhteiskuntatalous ja tilastotiede (professori Elina Pirjatanniemi, valtiosääntöoikeus ja kansainvälinen oikeus) Turun ammattikorkeakoulu lehtori Terttu Parkkinen, hyvinvointipalveluttulosalue (tutkimus- ja kehityspäällikkö Esko 6

8 Ovaska, hyvinvointipalvelut-tulosalue) yliopettaja Marjale von Schantz, terveysala - tulosalue (tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Saarikoski, terveysala -tulosalue) Diakonia-ammattikorkeakoulu yliopettaja (viittomakieli) Terhi Rissanen, Turun toimipaikka (tutkijalehtori Raija Roslöf, Turun toimipaikka) Humanistinen ammattikorkeakoulu lehtori Matti Pesola, Nurmijärven kampus (aluekoordinaattori Kari Keuru, Turun kampus) Yrkeshögskolan Novia överlärare Pia Liljeroth; sosiaali- ja terveysala (avdelningschef Eva Juslin, sosiaali- ja terveysala) Turun kaupunki palvelujohtaja Sirpa Kuronen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tutkimusylilääkäri Päivi Rautava 8.2 Henkilöstö Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa suoraan ja siihen linkittyneenä toimi vuonna 2010 vaihtuva joukko tutkijoita sekä tutkimuksissa avustavaa henkilökuntaa. Henkilökunnan työsuhteet on solmittu Turun yliopiston, Åbo Akademin tai Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Toimintavuoden lopussa Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa oli 21 työntekijää, joista kolme opiskelijaa tuntitöissä ja yksi osa-aikainen tutkija. Työntekijöistä 13 henkilöllä oli akateeminen loppututkinto. Vuoden 2010 aikana keskuksessa järjestettiin yksi kehityspäivä ja yksi virkistysiltapäivä. Keväällä (19.5) järjestetyssä kehityspäivässä keskityttiin erityisesti projektinhallintaan. Ulkopuolisena kouluttajana toimi Talent Partner. Arjen käytäntöjen ja ammatillisen kehittymisen tueksi henkilökunta on hyödyntänyt ajankohtaista koulutus- ja seminaaritoimintaa aktiivisesti vuoden aikana. Kuukausipalavereja pidettiin yhteensä 10 kertaa ja niissä käsiteltiin keskuksen yleisten asioiden lisäksi mm. tutkimusetiikkaa, keskuksen viestintää ja www-sivujen uudistamista. Lisäksi jatkettiin myös ammatillista toisiin tutustumista. Elokuussa järjestettiin virkistysiltapäivä, jossa keskuksen työntekijät saivat tutustua melontaan Turun Soutu- ja Melontakeskuksessa. Vuoden 2010 lopulla henkilökunnalle järjestettiin pikkujoulut. 8.3 Tilat Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on toiminut lähtien Data Cityssä, jossa noin 350 m 2 tiloihin sisältyy vastaanotto- ja laboratoriotilat tutkittaville lapsille ja perheille sekä työ- ja kokoustiloja. Osa tiloista on yhteiskäytössä unitutkimusyksikön kanssa. 8.4 Talous Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toiminnan rahoituksen perustana oli myös vuonna 2010 taustaorganisaatioiden myöntämä rahoitus (taulukko 2). Tutkimustoiminta rahoitettiin eri lähteistä saatavilla apurahoilla. Ulkopuolisen rahoituksen määrä kokonaisrahoituksesta vuonna 2010 n. 50 %. Ulkopuolista rahoitusta vuodelle 2010 haettiin ja saatiin

9 Taulukko 2. Arvio budjettitoteumasta vuosilta 2008, 2009 ja Perusrahoitus Liiketoiminnan tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Valtionavustukset (Akatemia, TEKES) Siirtyvät edelliseltä vuodelta Muut tulot (yk-lisät, yliopisto) TUOTOT YHTEENSÄ Kuukausipalkat, määräaikaiset Muut palkat ja palkkiot Lomarahat Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot (infrastruktuurin rakentaminen) Tilavuokrat ja muut vuokrat Matkakulut Apurahat Kirjallisuus Käyttöoikeudet ja patentit -200 Muut vapaaeht. henkilöstökulut Postikulut Muut kulut Arvonlisäverot KULUT YHTEENSÄ Muut sisäiset erät (yk-lisät, yliopisto) SISÄISET KULUT TILIKAUDEN TUOTTO - KULUJÄÄMÄ Alv-kustannukset erikseen vuosina 2009 ja Vuoden 2010 menot sisältävät arvonlisäveron. 8

10 LIITE 1. Julkaisut, opinnäytteet sekä seminaariesitykset ja yleisöluennot 2010 Julkaisut: Lagström H. Lapset ja nuoret pitkittäistutkimuksissa eettisten kysymysten pohdintaa. Teoksessa: Lagström H, Pöso T, Rutanen N, Vehkalahti K (toim). Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Nuorisotutkimusverkosto, Huber VC, Peltola V, Iverson AR, McCullers JA. Contribution of vaccine-induced immunity toward either the HA or the NA component of influenza viruses limits secondary bacterial complications. J Virol 2010;84: Jartti T, Kuneinen S, Lehtinen P, Peltola V, Vuorinen T, Leinonen M, Ruuskanen O. Nasopharyngeal bacterial colonization during the first wheezing episode is associated with longer duration of hospitalization and higher risk of relapse in young children. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2010 Oct 13. [Epub ahead of print] Kärnä A, Voeten M, Little T, Poskiparta E, Kaljonen A, Salmivalli C. A large-scale evaluation of the KiVa antibullying program. Child Development (in press). Leppälä J, Lagström H, Kaljonen A, Laitinen K. Construction and evaluation of a self-containing index for assesment of diet quality. Scand J Publ Health 2010; Sep 6 [Epub ahead of print]. Leppälä J, Lagström H, Kaljonen A, Simell O, Niinikoski H. Hyperglycemia, increased infant birth size and risk of prematurity in pregnant overweight women -STEPS Study. Pediatrics 2010 (submitted) Leppälä J, Linderborg K, Niinikoski H, Yang B, Lagström H. Breast milk fatty acid composition differs between overweight and normal weight women -the STEPS Study (submitted) Leppälä J, Niinikoski H, Kaljonen A, Lagström H. Altered glucose metabolism, low physical activity and poor diet quality in pregnant overweight women compared to normal weight women the STEPS study. International Journal of Pediatric Obesity 2010; 5 (Suppl 1): 65. Lukkarinen H, Peltola V. Influenza A induced acute autonomic neuropathy in an adolescent. Pediatr Neurol 2010;43: Peltola V. Pneumococcal meningitis still with us in the era of conjugate vaccines. Acta Paediatr 2010;99: Vaarno J, Niinikoski H, Leppälä J, Aromaa M, Lagström H. Lasten ja nuorten ylipainoepidemia on pysäytettävä, mutta miten? Lääkäril 2010;47: Ruottinen S, Lagström H, Niinikoski H, Rönnemaa T, Saarinen M,Pahkala K, Hakanen M, Viikari J, Simell O. Dietary fiber does not displace energy but associates with decreased serum cholesterol concentration in healthy children. Am J Clin Nutr 2010; Peltola V, Heikkinen T, Ruuskanen O, Jartti T, Hovi T, Kilpi T, Vainionpää R. Temporal association between rhinovirus circulation in the community and invasive pneumococcal disease in children. Pediatr Infect Dis J 2010 (accepted). Silvennoinen H, Peltola V, Vainionpää R, Ruuskanen O, Heikkinen T. Incidence of influenzarelated hospitalizations in different age groups of children in Finland: A 16-year study. Pediatr Infect Dis J 2010 (accepted). Pahkala K, Heinonen OJ, Lagström H, Hakala P, Hakanen H, Hernelahti M, Ruottinen S, Sillanmäki L, Rönnemaa T, Viikari J, Raitakari OT, Simell O. Clustered metabolic risk and leisuretimephysical activity in adolescents. Bri J Sport Med (painossa). Korja R; Ahlqvist-Björkroth S, Savonlahti E, Stolt S, Haataja L, Lapinleimu H, Piha J, Lehtonen L. Relations between maternal attachment representations and the quality of mother infant interaction in preterm and full-term infants. Infant Behavior & Development 2010;33: Opinnäytteet: Kallioinen Carita. Parisuhdetyytyväisyys ja masennus raskausaikana. Pro gradu. Turun yliopisto, psykologia Laavainen Hanna: Kulutuksellako kohti hyvää vanhemmuutta? Kulutustottumusten muutos perheissä ja äitien baby-shoppailu sijaiskulutuksen muotona vanhemmuuden kynnyksellä. Pro gradu. Turun yliopisto, taloussosiologia Punna Terhi. Isien raskaudenaikaiset kiintymyssuhdemielikuvat ja psykososiaalisten riskitekijöiden yhteydet niihin. Lisensiaatintyö. Turun yliopisto, psykologia Salminen Sami. Isän raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen yksinäisyys. Pro gradu. Turun yliopisto, psykologia

11 Seminaariesitykset, yleisöluennot, abstraktit ja sanomalehtikirjoitukset: Ahlqvist-Björkroth, S., Räihä, H., Savonlahti, E., Korja, R., Junttila, N., Aromaa, M.,& Vauras, M. Association between prenatal maternal attachment representations and quality of mother-infantinteraction: effects of marital satisfaction. Infant Mental Health Journal 2010, supplement to 32, issue 3. Haanpää Leena, Ehrs Camilla. Experts on Their Own Lives: Political Representation of Children and Young Adults. ISA Sociology on the Move July 2010, Gothenburg, Sweden. Korja R, Räihä H, Tammisto R, Ahlqvist-Björkroth S, Aromaa M, Savonlahti E, Junttila N, Piha, J. (2010). The associations between parents prenatal attachment representations and the quality of triadic interaction with 18 months old child. Infant Mental Health Journal 2010: supplement to 32, issue 3. Lagström H, Leppälä J, Vaarno J, Niinikoski H.. Prospective longitudinal study of childhood risk factors in the development of obesity the STEPS study. European Childhood Obesity Group meeting, Bryssel, Belgium November Lähteenmäki, M. Tekoja tulevaisuudelle kulttuuritapaaminen. Varsinais-Suomen lasten ja nuorten kulttuuristrategia Lähteenmäki, M. Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus, Isyys. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri. Isä-hanke Lähteenmäki, M. Lapset ja nuoret tutkimustyön valossa Turun alueen korkeakouluissa ja tutkimusyksiköissä. Lapsi- ja nuorisotutkimuksen monitieteiset pelikentät seminaari Lähteenmäki, M. Perheiden kehitysympäristöistä nousevat tarpeet: kehityskulkuja perheiden ja isyyden tukemiseen. Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus, tutkijaseminaari Niemelä J, Peltola V, Vuorinen T, Waris M, Leino P, Ivaska L, Mertsola J. Evaluation of point-of care tests in pediatric outpatient clinic during influenza A/H1N1 outbreak. 28th Annual Meeting of the European Society for Paediatric Infectious Diseases (ESPID), Nice, France, Räihä H, Junttila N, Aromaa M, Ahlqvist-Björkroth S, Uusimäki M, Vauras M. Anxiety of mothers and fathers during pregnancy as a predictor for postnatal depression and later social phobia. Infant Mental Health Journal 2010:Supplement 32, issue 3. Silvennoinen H, Peltola V, Vainionpää R, Ruuskanen O, Heikkinen T. Admission diagnoses of children 0-16 years of age hospitalized for influenza-related illnesses. 28th Annual Meeting of the European Society for Paediatric Infectious Diseases (ESPID), Nice, France, Toivonen L, Teros-Jaakkola T, Rulli M, Waris M, Mertsola J, Peltola V. Rhinovirus infection before 3 months of age. 28th Annual Meeting of the European Society for Paediatric Infectious Diseases (ESPID), Nice, France, Vuononvirta J, Toivonen L, Lindholm L, Mertsola J, Peltola V, He Q. Nasopharyngeal bacterial colonization and gene polymorphisms of mannose-binding lectin and toll-like receptors in infants. 28th Annual Meeting of the European Society for Paediatric Infectious Diseases (ESPID), Nice, France, af Ursin P, Haanpää L. Kouluikäisten liikuntasuhde luupin alla - lasten ja nuorten liikunnan sosiaaliset merkitykset. Nuorisotutkimuspäivät , Helsinki. af Ursin P. Reasons for High-Brow Cultural Participation of Primary School Children with Migrational Background in Germany. European Conference on Educational Research (ECER) , Helsinki. Lagström H. Lasten ja nuorten ääni kuuluviin tutkimuksessa. Pääkirjoitus. Aurora (Turun yliopiston julkaisu) 1/2010. Lagström H, Haltia M. Lasten ja nuorten ääntä kuuntelevat liian harvat. Alakerta: Sanomalehti Turun Sanomat Kirjat Lagström H, Pöso T, Rutanen N, Vehkalahti K (toim). Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Nuorisotutkimusverkosto,