HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Befolkningsförändringarna i Helsingfors

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 29 5 tilastoja Väestönmuutokset Helsingissä Befolkningsförändringarna i Helsingfors 25 27

2 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Tea Tikkanen, p. (9) Sinikka Kuosmanen, p. (9) JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts OSOITE ADRESS ADDRESS PL 55, 99 Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu 18 2 A) PB 55, 99 Helsingfors stad (Broholmsgatan 18 2 A) P.O.Box 55, FI-99 City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu 18 2 A) PUHELIN TELELEFON TELEPHONE (9) INTERNET TILAUKSET, JAKELU BESTÄLLNINGAR, DISTRIBUTION ORDERS, DISTRIBUTION p. - tel. (9) tietokeskus.tilaukset@hel.fi KÄTEISMYYNTI DIREKTFÖRSÄLJNING DIRECT SALES Tietokeskuksen kirjasto Siltasaarenkatu 18 2 A, p. (9) Faktacentralens bibliotek Broholmsgatan 18 2 A, tel. (9) City of Helsinki Urban Facts, Library, Siltasaarenkatu 18 2 A, tel tietokeskus.kirjasto@hel.fi

3 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS tilastoja statistik statistics Väestönmuutokset Helsingissä Befolkningsförändringarna i Helsingfors 25 27

4 TAITTO OMBRYTNING Sinikka Kuosmanen KANSI PÄRM Tarja Sundström-Alku Kuva / Bild: Helsingin kaupungin kuvapankki, Paul Williams PAINO TRYCKERI Edita Prima Oy, Helsinki 29 painettu: ISSN verkossa: ISSN X

5 Sisällysluettelo Esipuhe Väkiluku ja väestön rakenne Helsingin väkiluku kasvaa Helsinkiläiset nuorempia kuin keskimäärin suomalaiset Lähes joka toinen ulkomaan kansalainen asuu Helsingin seudulla Solmitut avioliitot ja avioerot Miehet avioituvat hieman vanhempina kuin naiset Avioerot ovat siirtyneet myöhäisemmälle iälle Syntyneet Helsingissä syntyy harvemmin lapsia kuin naapurikunnissa Helsinkiläinen ensisynnyttäjä 29-vuotias Kuolleet Kuolleisuuden suunta aleneva Muuttoliike Muuttovilkkaus vähenee iän myötä Helsinkiin tullaan yhä kauempaa kuin täältä lähdetään Maahanmuutto kasvattaa Helsingin väkilukua Käsitteistä Tiivistelmä Liitetaulukot Taulukkoluettelo Kuvioluettelo Liitetaulukkoluettelo Liite: Helsingin seudun kartta

6 Innehållsförteckning Förord Folkmängden och befolkningsstrukturen Helsingfors folkmängd växer Helsingforsborna yngre än finländarna överlag Nästan varannan utländsk medborgare bor i Helsingfors Ingångna äktenskap och skilsmässor Männen gifter sig något äldre än kvinnorna Skilsmässoåldern har stigit Födda Lägre nativitet i Helsingfors än grannkommunerna Förstföderskorna i snitt 29 år gamla i Helsingfors Döda Sjunkande dödlighet Migration Flyttbenägenheten avtar med åldern Långväga inflyttning, kort utflyttning Invandringen ökar folkmängden i Helsingfors Om begreppen Sammandrag Tabellbilaga Tabellförtecknin Figurfösteckning Förteckning över tabellbilagor Bilada: Karta över Helsingforsregionen

7 Esipuhe Käsillä oleva julkaisu Väestönmuutokset Helsingissä 25-27" sisältää tietoja Helsingin väestökehityksen taustalla olevista väestönmuutoksista. Julkaisussa esitetään pitkinä aikasarjoina keskeisimmät tilastotiedot Helsingin väestöstä ja sen rakenteesta, solmituista avioliitoista, avioeroista, hedelmällisyydestä, syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Vertailutietoja esitetään muualta pääkaupunkiseudulta ja Helsingin seudulta sekä koko maasta. Analyysin lisäksi julkaisu sisältää käytettyjen keskeisimpien väestötieteellisten käsitteiden määrittelyt ja liitetaulukko-osan. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksesta hankittuihin aineistoihin. Helsingin väestöstä, sen rakenteesta ja muutoksista on saatavissa tietoja tämän julkaisun lisäksi myös muutoin Tilastoja -sarjassa ja Tilastollisessa vuosikirjassa. Lisäksi Aluesarjat-tilastotietokanta ( sisältää väestötilastoja, myös koko Helsingin seudusta kunnittain. Julkaisun toteuttamisesta ovat vastanneet tutkija Tea Tikkanen ja tilastonlaatija Sinikka Kuosmanen. Sen laadintaan ovat osallistuneet myös järjestelmäpäällikkö Eeva-Kaisa Peuranen ja yliaktuaari Pekka Vuori. Helsingissä maaliskuussa 29 Leila Lankinen tietohuoltopäällikkö 5

8 Förord Föreliggande Väestönmuutokset Helsingissä 25-27" (Befolkningsförändringarna i Helsingfors 25-27) innehåller rön om bakgrunden till befolkningsförändringarna i Helsingfors. Det handlar om långtgående kronologisk statistik om Helsingfors befolkning och dess struktur, ingångna äktenskap, skilsmässor, fruktsamhet, nativitet, mortalitet och migration. Jämförande rön presenteras för övriga Huvudstadsregionen och Helsingforsregionen samt hela landet. Analysen underlättas av förklaringar av de viktigaste demografiska begreppen och en tabellbilaga. Statistiken bygger på material anskaffat från Statistikcentralen. Uppgifter om Helsingfors befolkning, dess struktur och förändringar fås även i serien Statistik och i Helsingfors stads statistiska årsbok. Befolkningsstatistik om de olika kommunerna i Helsingforsregionen finns i Områdesdatabasen ( Publikationen har sammanställts av utredare Tea Tikkanen och statistikförare Sinikka Kuosmanen. Även systemchef Eeva-Kaisa Peuranen och överaktuarie Pekka Vuori har deltagit i uppgörandet. Helsingfors, mars 29 Leila Lankinen informationsförsörjningschef 6

9 1. Väkiluku ja väestön rakenne 1.1 Helsingin väkiluku kasvaa Vuodenvaihteessa 27/8 Helsingin väkiluku oli henkeä. Vuosina väestölisäys oli henkilöä. Yhteensä väestön määrä on kasvanut henkilöllä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Väestömäärää kasvatti 199-luvun alkupuolella toteutettu kotikuntalain muutos ja ulkomailta muuttojen voimakas lisääntyminen sekä myös korkea syntyvyys. Kotikuntalain muutos vuonna 1993 mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakunnalle. Vuosien tappiollisten väestönkasvun vuosien jälkeen väkiluku on kasvanut noin 3 13 hengellä vuodessa. Pääkaupunkiseudulla ja myös muualla Helsingin seudulla väestömäärä on lisääntynyt kaiken aikaa. Helsingin seudulla asui henkeä vuodenvaihteessa 27/28, mikä on 24,6 prosenttia koko maan väestöstä. Vuonna 25 Helsingin seutu kasvoi kahdella kunnalla, kun Mäntsälä ja Pornainen liittyivät Helsingin seutuun. Helsingin väestöosuus putosi alle puoleen koko seudusta 198-luvulla, jonka jälkeen osuus on laskenut ja vuodenvaihteessa 27/28 se oli 43,6 prosenttia. Samanaikaisesti muun pääkaupunkiseudun ja muun Helsingin seudun osuus on seudun väestöstä kasvanut. Vuodenvaihteessa 27/8 tuhatta helsinkiläismiestä kohti oli 1 14 naista. Vaikka naisenemmyys on kaiken aikaa hieman laskenut, Helsinki on edelleen selvästi naisvaltaisempi kuin lähikaupungit ja koko maa. Helsinkiläisten siviilisäätyrakenne poikkeaa sekä lähikaupunkien että myös koko maan rakenteesta. Naimisissa olevien osuus on selvästi pienempi ja sekä naimattomien että eronneiden osuudet suurempia kuin vertailualueilla. Vuodesta 22 lähtien siviilisäätytietoihin on lisätty rekisteröidyt parisuhteet. Helsinkiläisistä 53,6 prosenttia on naimattomia ja naimisissa on puolestaan 3,4 prosenttia. Vertailualueita kor- Taulukko 1. Helsingin väestö Tabell 1. Befolkningen i Helsingfors Vuosi Määrä Vuosi Määrä Vuosi Määrä (1.1.) (1.1.) (1.1.) Taulukko 2. Helsingin ja vertailualueiden väestö Tabell 2. Befolkningen i Helsingfors och jämförda områden Vuosi Helsinki Muu pääkau- Muu Helsingin Koko maa (1.1.) punkiseutu seutu Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 7

10 Taulukko 3. Helsingin ja vertailualueiden osuudet koko maan väestöstä Tabell 3. Helsingfors och jämförda områdens andelar av hela landets befolkning Vuosi Helsinki Muu pääkau- Muu Helsingin Muu Suomi Koko maa (1.1.) punkiseutu seutu ,1 3,6 2,8 82, ,1 5,7 3,7 8, ,9 6,6 4,3 79, ,1 7, 4,5 78, ,7 7,6 4,7 77, ,7 7,7 4,7 76, ,8 7,8 4,8 76, ,8 7,9 4,8 76, ,7 8, 4,9 76, ,7 8, 5,4 75, ,7 8,1 5,4 75, ,7 8,2 5,5 75, ,7 8,3 5,6 75,4 1 Huom. 25 lähtien Helsingin seutu 14 kuntaa. keampi leskien osuus johtuu Helsingin naapurikuntia vanhemmasta ikärakenteesta. 1.2 Helsinkiläiset nuorempia kuin keskimäärin suomalaiset Ikärakenteeltaan Helsingin väestö on vanhempaa kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja muualla Helsingin seudulla mutta koko maata nuorempaa. 65 vuotta täyttäneiden osuus on suurempi ja lasten sekä koululaisten osuudet ovat selvästi pienempiä kuin naapurikunnissa ja muissa Helsingin seudun kunnissa. Helsinkiläisten iäkkyys naapureihin verrattuna näkyy myös suhteutuksessa koko maan väestöön. Kun kaikkien helsinkiläisten osuus koko maan väestöstä on 1,7 prosenttia, on yli 75-vuotiaiden helsinkiläisten osuus 9,3 prosenttia koko maan väestöstä. Lasten ja nuorten osuus koko maan väestöstä on koko 2-luvun ajan laskenut Helsingissä, kun taas naapurikunnissa ja muualla Helsingin seudulla osuus on kasvanut. Joka kymmenes Suomessa asuva -6-vuotias lapsi asuu Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa. Työikäisten osuus on puolestaan pysynyt lähes samana Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla ja muualla Helsingin seudulla. Vuodenvaihteessa 27/8 helsinkiläisten mediaani-ikä oli 38 vuotta, mikä on kaksi vuotta korkeampi kuin naapurikunnissa, sama kuin muualla Helsingin seudulla asuvien ja kolme vuotta alhaisempi kuin kaikkien suomalaisten. Vuodesta 25 helsinkiläisten mediaani-ikä ei ole noussut. Myös lähikunnissa ja muualla Helsingin seudulla mediaani-ikä on säilynyt samana. Koko maassa mediaani-ikä on noussut vuodella. Kuvio 1. Väkiluvun muutos Helsingissä ja vertailualueilla vuosina , indeksi 199=1 Figur 1. Folkmängdsförändringen i Helsingfors och jämförda områden i åren , index 199=1 Indeksi Helsinki Muu Helsingin seutu Muu pääkaupunkiseutu Koko maa 8

11 Taulukko 4. Naisia 1 miestä kohti Helsingissä ja vertailualueilla Tabell 4. Kvinnor per 1 män i Helsingfors och jämförda områden Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Koko maa Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien Taulukko 5. Väestön siviilisäätyrakenne Helsingissä ja vertailualueilla Tabell 5. Befolkningens civilståndsfördelning i Helsingfors och jämförda områden Vuosi (1.1.) Yhteensä Naimaton Naimisissa Leski Eronnut Helsinki , 43,7 6,1 4, ,5 33,9 6,1 1, ,6 4,2 7,4 7, ,5 38,5 7,3 8, ,5 35,9 6,9 9, ,5 33,9 6,1 1, , 31,5 5,3 11, ,9 3,7 4,8 11, ,1 3,6 11,6 4, ,3 3,4 11,6 4, ,6 3,4 11,5 4,6 Muu pääkaupunkiseutu ,5 47,5 3,3 3, ,3 46,5 3,5 4, ,9 45, 3,5 5, ,1 42,6 3,5 6, ,7 4,8 3,5 8, ,1 38,7 3,4 8, ,5 37,8 3,3 9, ,5 37,8 9,4 3, ,5 37,7 9,5 3, ,5 37,7 9,5 3,3 Muu Helsingin seutu ,7 46,3 4,8 3, ,2 45,6 4,8 4, ,3 44,9 4,8 5, , 43,1 4,6 6, ,5 41,7 4,4 7, ,8 4,2 4,2 8, ,9 39,7 4, 9, ,9 39,8 9,4 4, , 39,6 9,5 3, ,1 39,5 9,5 3,9 Koko maa , 44,6 6,4 3, ,2 44,1 6,7 3, , 43,5 6,8 4, ,4 42, 6,7 5, ,2 4,1 6,5 7, , 38,5 6,2 8, ,2 37,8 5,8 9, ,2 47,3 37,8 37,7 9,2 9,3 5,8 5, ,3 37,6 9,4 5,7 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 26 lähtien 9

12 Taulukko 6. Helsingin ja vertailualueiden osuus koko maan väestöstä ikäryhmittäin Tabell 6. Helsingfors och jämförda områdens andel av hela landets befolkning åldergruppsvis Yhteensä Ikä, vuotta Totalt Helsinki ,1 9,9 8, 11,9 12, 13, ,1 8,2 7,8 1,5 11,6 12, ,9 8,3 7,1 1,4 9,9 11, ,1 9,2 7,4 1,7 9,2 11,3 2 1,7 9,6 8,2 11,4 9, 1,5 25 1,7 9,3 8,5 11,5 9, 9,6 26 1,7 9,2 8,5 11,6 9, 9,5 27 1,7 9,2 8,5 11,6 9, 9,4 28 1,7 9,1 8,4 11,7 9,1 9,3 Muu pääkaupunkiseutu 197 3,6 4,4 3,7 4,1 1, 1, ,7 7,2 6,2 5,9 2,9 2, ,6 7,6 7,1 7,1 3,6 3, , 8,5 7,3 7,5 4, 3,3 2 7,6 9,4 8,1 8,1 4,8 3,6 25 8, 9,9 8,8 8,5 5,5 4, 26 8,1 9,9 8,9 8,6 5,7 4,1 27 8,2 1,1 8,9 8,6 5,9 4,3 28 8,3 1,1 9, 8,7 6,1 4,4 Muu Helsingin seutu 197 2,9 3,1 3, 2,9 2,3 2, ,7 4,4 4,1 3,7 2,7 2, ,3 4,9 4,9 4,4 2,8 2, ,5 5,4 5, 4,6 3, 2,8 2 4,7 5,8 5,4 4,8 3,3 2,8 25 5,4 6,8 6,6 5,4 4, 3,2 26 5,4 6,9 6,8 5,5 4,1 3,3 27 5,5 6,9 6,8 5,6 4,3 3,3 28 5,6 7, 7, 5,6 4,4 3,4 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien Kuvio 2. Helsingin ja vertailualueiden ikärakenne Figur 2. Åldersstrukturen i Helsingfors och jämförda åmråden Kuvio 3. Helsingin ja vertailualueiden väestön mediaani-ikä Figur 3. Befolkningens medianålder i Helsingfors och jämförda områden Ikä Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Hgin seutu Koko maa Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu 1 Koko maa

13 1.3 Lähes joka toinen ulkomaan kansalainen asuu Helsingin seudulla Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä samoin kuin myös osuus koko väestöstä on laskenut vuosi vuodelta. 2-luvulla ruotsinkielisten määrä on laskenut henkilöllä. Vuodenvaihteessa 27/8 ruotsinkielisiä asui pääkaupungissa vakituisesti 34 55, ja heidän osuutensa koko väestöstä oli 6,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kunnista Kauniainen ja Espoo ovat ruotsinkielisempiä kuin Helsinki. Helsingin seudun muissa kunnissa, paitsi Sipoossa ja Kirkkonummella, samoin kuin koko maassa ruotsinkielisten osuus on pienempi kuin Helsingissä. 199-luvulla selkeä muutos väestön kielijakaumassa oli vieraskielisten eli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrän lisääntyminen varsinkin Helsingissä mutta myös muualla. Vuonna 23 vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä saavutti ruotsinkielisten osuuden ja siitä lähtien muunkielisten osuus on ylittänyt ruotsinkielisten osuuden. 2-luvun aikana vieraskielisten määrä on kasvanut Helsingissä 2 2 asukkaalla. Vuodenvaihteessa 27/8 vieraskielisiä oli 51 38, mikä on 9, prosenttia helsinkiläisistä. Selvästi yleisin vieras kieli oli venäjä. Äidinkielenään sitä puhui henkilöä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat viron- ja somalinkieliset, joita oli yhteensä 11 henkilöä. Kolme suurinta kieliryhmää muodostavat lähes puolet koko vieraskielisten ryhmästä. Vieraskielisten määrän lisääntymiseen liittyy suoraan ulkomaan kansalaisten määrän kasvu. Helsingissä ulkomaalaisten määrä viisinkertaistui 199-luvun aikana. Suurin kasvu ajoittui 199-luvun alkupuolelle. 199-luvun alkupuolella Suomeen muuttaneet alkoivat saada Suomen kansalaisuuksia ja se vaikutti osittain siihen, että 199-luvun loppupuolella kasvu oli hitaampaa. Vuonna 27 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin ulkomaan kansalaiselle. Vuosien aikana Suomen kansalaisuus on myönnetty henkilölle. Kymmenen vuoden aikana kansalaisuutensa muuttaneista suurimmat kansalaisuusryhmät ovat olleet venäläiset, virolaiset ja somalialaiset. Vuodesta 25 vuoteen 28 ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut 7 97 henkilöllä. Vuodenvaihteessa 27/8 Helsingin väestöstä ulkomaan kansalaisia oli , mikä on 6,4 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaan kansalaisten lisäksi helsinkiläisistä oli ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. Yhdessä ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet suomen kansalaiset muodostavat ulkomaalaistaustaisten ryhmän. Helsinkiläisistä oli taustaltaan ulkomaalaisia, mikä 9,6 on prosenttia kaikista helsinkiläisistä. Helsingin osuus Suomen ulkomaalaisista oli huipussaan 199-luvun lopussa, minkä jälkeen se on jonkin verran laskenut. Sen sijaan osuus on noussut naapurikunnissa. Koko maan ulkomaalaisista Helsingissä asui 27,3 prosenttia, muualla pääkaupunkiseudulla 17,1 prosenttia ja muualla Helsingin seudulla 4, prosenttia. Helsingin seudun yhteinen osuus on siten 46,8 prosenttia, eli lähes joka toinen Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen asuu tällä seudulla. Taulukko 7. Helsingin ruotsinkielisen väestön määrä ja osuus koko väestöstä Tabell 7. De svenskspråkiga befolknings antal och befolkningsandel i Helsingfors Vuosi Määrä Vuosi Määrä (1.1.) (1.1.) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 11

14 Taulukko 8. Helsingin ja vertailualueiden väestön kielijakauma Tabell 8. Språkfördelningen i Helsingfors och jämförda områden Yht. Suomi Ruotsi Muu Helsinki ,5 89,8 9,7 9,5,8, ,4 8,6, ,8 7,9 1, ,2 7,1 3, , 6,6 5, ,7 6,2 7, ,2 6,2 7, ,6 6,1 8, , 6,1 9, Muu pääkaupunkiseutu , 1,4, , 1,, ,1 9,2, ,4 8,6 1, ,6 8, 2, ,8 87,4 7,4 6,9 3,8 5, , 6,8 6, ,6 6,7 6, , 6,6 7,3 Muu Helsingin seutu ,2 8,5, ,8 8,2, ,9 7,7, ,2 7,1, ,9 6,9 1, ,7 6,6 1, ,3 5,9 1, ,2 5,8 2, ,1 5,7 2, ,9 5,7 2,4 Koko maa ,3 6,4, ,5 6,3, ,6 6,1, ,6 6,, , 5,8 1, ,5 5,7 1, ,9 5,5 2, ,7 5,5 2, ,5 5,5 3, ,2 5,5 3,3 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 12

15 Kuvio 4. Ulkomaan kansalaiset Helsingissä ja vertailualueilla Figur 4. Utländska medborgare i Helsingfors och jämförda områden Kuvio 5. Ulkomaan kansalaisten osuus koko maasta Helsingissä ja vertailualueilla Figur 5. Andel utländska medborgare i Helsingfors och jämförda områden av alla utländska medborgare i Finland Lkm Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Hgin seutu Muu Suomi Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Muu Suomi Taulukko 9A. Ulkomaan kansalaiset Helsingissä ja vertailualueilla Tabell 9A. Utländska medborgare i Helsingfors och jämförda områden Helsinki Muu pääkau- Muu Hgin Helsingin Muu Suomi Koko maa punkiseutu seutu seutu yht Osuus alueen koko väestöstä, 198,7,6,3,6,2,3 1985,9,8,4,8,2, ,2,9,5,9,3, ,6 2,2 1,2 2,6,9 1,2 2 4,7 3,2 1,4 3,5 1,1 1,7 25 5,2 4,2 1,4 4, 1,4 2,1 26 5,5 4,5 1,5 4,3 1,5 2,2 27 5,9 4,7 1,6 4,5 1,6 2,3 28 6,4 5,2 1,8 4,9 1,7 2,5 Osuus koko maasta, ,7 14,4 4,4 47,5 52, ,7 14,7 4,3 44,6 55, ,6 13,7 4,9 45,2 54, ,1 12,5 4,4 47,1 52, ,5 14,3 3,9 47,7 52, ,9 16,3 3,7 47, 53, , 16,7 3,8 47,6 52, ,3 16,9 3,9 48,1 51, ,3 17,1 4, 48,4 51,6 1 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 13

16 Taulukko 9B. Suomen kansalaisuuden saaneet äidinkielen mukaan Helsingissä Tabell 9B. Personer som fått finländsk medborgarskap enligt modersmål i Helsingfors Yhteensä Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Englanti Muu josta Arabia Kiina Kurdi Somali Viro C. Suomen kansalaisuuden saaneet aikaisemman kansalaisuuden mukaan C. Personer som fått finländskt medborgarskap enligt tidigare medborgarskap Aikaisempi kansalaisuus yhteensä Yhteensä Eurooppa EU-maat Viro Ruotsi Muu Pohj.- ja Länsi-Eurooppa Muu Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Venäjä Ukraina Afrikka Somalia Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Kaakkois- ja Itä-Aasia Keski- ja Länsi-Aasia Australia ja Oseania Valtioton ja tuntematon Ilman kansalaisuutta Tuntematon

17 2. Solmitut avioliitot ja avioerot 2.1 Miehet avioituvat hieman vanhempina kuin naiset Vuoden 27 aikana Helsingissä solmittiin avioliittoa, 2 avioliittoa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avioituneisuus on laskenut 197-luvulta lähtien. 199-luvulta lähtien avioituneisuuden vähentyminen hidastui ja 2-luvulla avioituneisuus on ollut 199-luvun tasoa. Määrällisesti 2-luvulla on vuosittain solmittu avioliittoja hieman enemmän. Vuonna 27 avioituneisuus nousi kaikilla vertailualueilla. Alueiden väliset erot ovat tasoittuneet viime vuosina ja naapurikunnissa avioituneisuus on hieman yleisempää kuin Helsingissä, mutta muualla seudulla ja koko maassa se on matalampi. Solmittujen avioliittojen määrään ja avioituvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikärakenne ja avoliittojen lisääntyminen. Myös avioerojen yleistyminen vaikuttaa avioliittojen määrään uusien avioliittojen lisääntyessä. Avioituneisuus on yleistynyt vanhemmissa ikäryhmissä niin miehillä kuin naisillakin kymmenen kuluneen vuoden aikana. Avioitumisikä on yleistynyt kaikissa yli 3-vuotiaden ikäryhmissä. Suhteellisesti eniten miehet avioituvat vuotiaina ja naiset puolestaan nuorempana vuotiaina. Helsinkiläiset naiset solmivat ensimmäisen avioliittonsa vuoden vanhempina kuin koko maassa ja miehet saman ikäisinä. Miehillä ja naisilla mediaani-ikä ensimmäistä kertaa vihille mennessä on noussut vuosikymmenestä toiseen. Molemmilla sukupuolilla mediaani-ikä on noussut viisi vuotta reilun 3 vuoden aikana. Vuonna 27 ensimmäisen avioliittonsa solmineiden miesten mediaani-ikä oli 3 vuotta ja naisilla vastaava ikä oli 29 vuotta. Ero avioituvien miesten ja naisten mediaani-iän välillä on kutistunut yhteen vuoteen viimeisen kolmen vuoden aikana. Koko maassa se on vielä kaksi vuotta. Solmituista avioliitoista 58,9 prosenttia on sellaisia, joissa avioliitto on molemmille ensimmäinen. Suurin osa avioliiton solmineista miehistä on 3 34-vuotiaita ja naisista vuotiaita. Miesten avioitumisikä on vanhentunut. Vuonna 27 miehistä 27,1 prosenttia avioitui 3 34-vuotiaina ja naisista 32,8 prosenttia vuotiaina. 197-luvun alussa naisista yli puolet ja miehistä lähes puolet oli vuotiaita ja vielä 199-luvun alussa alle puolet aviopareista oli yli 3-vuotiaita. Nykyään tämän ikäiset morsiusparit ovat melko harvinaisia. 3 vuotta täyttäneiden osuus avioliiton solmineista on kasvanut. Nykyisin yli 66 prosenttia helsinkiläisistä miehistä avioituu yli 3-vuotiaina ja vastaavasti helsinkiläisistä naisista vajaa 54 prosenttia. Tähän on vaikuttanut avioliittoja edeltävien avoliittojen yleistymisen lisäksi toisten ja kolmansien avioliittojen lisääntyminen. Naapurikunnissa avioidutaan jonkin verran nuorempina kuin Helsingissä, mutta muualla Helsingin seudulla avioidutaan hieman vanhempina kuin Helsingissä. Naisilla ensimmäisen avioliiton osuus kaikista solmituista liitoista on 8,2 prosenttia, kun miehillä se on hieman alhaisempi eli 78,5 prosenttia. Näin ollen mie- Taulukko 1. Solmitut avioliitot Helsingissä Tabell 1. Ingångna äktenskap i Helsingfors Vuosi Määrä 1 Vuosi Määrä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 11, ,5 9, , , , , , , , , , 1 Tuhatta 2-64-vuotiasta kohti 15

18 Taulukko 11. Avioituneisuus Helsingissä ja vertailualueilla Tabell 11. Giftermålstal i Helsingfors och jämförda områden Vuosi Helsinki Muu pääkau- Muu Helsin- Koko maa punkiseutu gin seutu Lkm ,9 11,.. 15, ,6 1,5 12,7 11, ,2 11,4 11,4 1, ,5 9,5 11, 8, ,7 1,5 1,9 8, , 1,3 8,9 8, ,9 9,8 8,1 7, ,5 9,9 8,6 8, ,3 9,8 8,3 8, ,9 9,4 7,8 7, ,1 9,6 8, 7, ,9 9,6 7,5 7, ,1 9,8 7,5 7, ,2 1,1 8, 7, ,6 1,3 8,7 8, ,9 1, 8,8 7, ,5 1,9 9,3 8, ,8 9,8 8,9 8, ,2 11,1 1,1 9, ,7 11, 9,2 9, , 1,5 9,3 8, ,5 11,1 9,5 9,2 1 Tuhatta 2-64-vuotiasta kohti Huom. 25 lähtien Muu Hgin seutu = 1 kuntaa het menevät naisia useammin toisen ja useammankin kerran naimisiin. Suomenkieliset solmivat avioliittonsa useimmiten toisen suomenkielisen kanssa, naisista noin 85,4 prosenttia ja miehistä 92,7 prosenttia. Kieliuskollisuus on säilynyt, vaikka 199-luvulta lähtien muun kuin suomen- tai ruotsinkieliset puolisot ovat yleistyneet, naisilla kuitenkin enemmän kuin miehillä. Vuonna 27 suomenkielisistä naisista 11 prosenttia solmi avioliiton muunkielisen miehen kanssa, kun vastaavasti suomenkielisistä miehistä 4,5 prosenttia avioitui muunkielisen naisen kanssa. Sitä vastoin kieliuskollisuus on huomattavasti vähäisempää ruotsin- ja muunkielisillä. Vuonna 27 ruotsinkielisistä miehistä 42 prosenttia meni ruotsinkielisen vaimon kanssa naimisiin ja ruotsinkielisillä vaimoilla 48 prosentilla oli ruotsinkielinen mies. Muunkielisistä naisista 62 prosenttia avioitui muunkielisen miehen kanssa. Muunkielisistä miehistä 39 prosenttia solmi avioliiton muunkielisen naisen kanssa. Muunkieliset miehet valitsevat useammin suomenkielisen puolison kuin muunkieliset naiset. Kuvio 6. Avioituneisuus iän ja sukupuolen mukaan Helsingissä Figur 6. Giftermålstalet enligt ålder och kön i Helsingfors o/oo o/oo Naiset Miehet

19 Taulukko 12. Ensimmäisen avioliittonsa solmineiden mediaani-ikä Helsingissä ja koko maassa Tabell 12. Medianålder för ingående av första äktenskap i Helsingfors och hela landet Vuosi Helsinki Koko maa Miehet Naiset Ikäero Miehet Naiset Ikäero , 24, 1, 24, 23, 1, , 25, 1, 25, 23, 2, , 26, 1, 26, 23, 3, ,5 26,5 1, 27, 25, 2, , 27,5 1, 28, 26, 2, , 28, 1, 29, 27, 2, ,8 28,2 1,6 29,2 27,2 2, 21 29, 28, 1, 29, 27, 2, 22 3, 28, 2, 29, 27, 2, 23 3, 28, 2, 29, 27, 2, 24 3, 28, 2, 29, 27, 2, 25 3, 29, 1, 3, 28, 2, 26 3, 29, 1, 3, 28, 2, 27 3, 29, 1, 3, 28, 2, 1 Vuosikeskiarvo Kuvio 7. Solmitut avioliitot aviopuolisoiden iän mukaan Helsingissä ja vertailualueilla 27 Figur 7. Ingångna äktenskap enligt makarnas ålder i Helsingfors och jämförda områden 27 Kuvio 8. Solmitut avioliitot sukupuolen ja avioliiton järjestysluvun mukaan Helsingissä ja koko maassa 27 Figur 8. Ingångna äktenskap enligt kön och äktenskapets ordningsföljd i Helsingfors och hela landet 27 1 Miehet 1 Miehet Helsinki Muu PKS Muu HS Koko maa I II III- Tunt Koko maa 1 Naiset 1 Naiset Helsinki Muu PKS Muu HS Koko maa Koko maa I II III- 17

20 Kuvio 9. Solmitut avioliitot aviopuolisoiden äidinkielen mukaan Helsingissä Figur 9. Ingångna äktenskap enligt makarnas modersmål i Helsingfors Suomenkielinen mies 1 Suomenkielinen nainen Suomenkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo Muunkielinen vaimo Suomenkielinen mies Ruotsinkielinen mies Muunkielinen mies 1 Ruotsinkielinen mies 1 Ruotsinkielinen nainen Suomenkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo Muunkielinen vaimo Suomenkielinen mies Ruotsinkielinen mies Muunkielinen mies 1 Muunkielinen mies 1 Muunkielinen nainen Suomenkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo Muunkielinen vaimo Suomenkielinen mies Ruotsinkielinen mies Muunkielinen mies 18

21 2.2 Avioerot ovat siirtyneet myöhäisemmälle iälle Kuvio 1. Avioerot aviopuolisoiden iän mukaan Helsingissä Figur 1. Skilsmässor enligt makarnas ålder i Helsingfors Miehet Naiset Helsingissä eroon päättyi yhteensä avioliittoa vuonna 27, mikä on 54 avioeroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avioerojen määrä ja eronneisuus on hieman vähentynyt vuosituhannen alusta lähtien. Vuosina keskimäärin avioliittoa päätyi eroon. Vuonna 1989 voimaan tullut uusi avioliittolaki helpotti eroamista ja eroaminen yleistyi. Avioerojen määrä kasvoi ja saavutti uuden tason, joka on suurin piirtein säilynyt samana pienistä vuosivaihteluista huolimatta. Jos suhteutetaan avioerot riskijoukkoon eli voimassa oleviin avioliittoihin, Helsingissä eronneisuus on lähikuntia hieman ja koko maata selvästi yleisempää. Eronneet ovat vuosi vuodelta vanhempia, mikä on osaltaan seurausta siitä, että avioon mennään myöhemmällä iällä. Eronneista miehistä vain kymmenen prosenttia ja naisista 17,5 prosenttia on alle 3-vuotiaita erotessaan. Sitä vastoin 35 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. Sekä miehille että naisille yleisintä on erota yli 5-vuotiaana. Miehellä eroaminen on yleistynyt viime vuosiin verrattuna myös 4 44-vuotiaina. Naisten eroamien on yleistynyt yli 5-vuotiaina kuluneen kolmen vuoden aikana vuotiaiden naisten joukossa eroaminen sitä vastoin on vähentynyt, mikä oli vielä vuonna 24 yleisin ikä erota. Miesten mediaani-ikä erotessa oli 41,5 vuotta ja naisilla 39 vuotta vuonna 27. Avioliiton purkautuessa miesten keski-ikä on noussut kolme vuotta ja naisten 2,5 vuotta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosi vuodelta yhä suurempi osa eroaa lyhyemmän avioliiton jälkeen. Vuoden 27 aikana eronneista kolmannes oli ollut naimisissa alle viisi vuotta, ja 15,9 prosenttia avioliitoista kesti korkeintaan kaksi vuotta. 27,4 prosenttia avioeroista tapahtui yli 15 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen. Koko 2-luvun ajan keskimääräinen avioliiton kestoaika on ollut kahdeksan vuotta. Taulukko 13. Eronneisuus Helsingissä ja vertailualueilla Tabell 13. Skilsmässofrekvenssen i Helsingfors och jämförda områden Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Koko maa Lkm. 1 2 Lkm. 1 2 Lkm. 1 2 Lkm , 5, ,4 3, , 5, ,9 5, ,4 4, ,5 3, ,2 4, ,8 4, ,4 3, , 3, ,9 5, ,6 4, ,9 4, ,3 3, ,6 5, ,3 5, ,9 5, ,9 4, ,7 5, ,7 5, , 5, ,7 4, ,2 4, ,2 4, ,4 5, ,5 4, ,5 5, ,5 4, ,9 5, ,7 4, , 4, ,3 4, ,1 4, ,5 4, , 4, ,8 5, ,8 5, ,6 4, ,7 4, ,8 4, ,4 5, ,4 4, ,7 4, ,9 4, ,7 4, ,5 4, ,8 4, ,9 4, ,1 4, ,3 4, ,1 4, ,4 4, ,7 4, ,3 4,1 1 Tuhatta voimassa olevaa avioliittoa kohti 2 Tuhatta 2-64-vuotiasta kohti 3 Vuosikeskiarvo Huom! Vuodesta 22 lähtien on siviilisäätytietoihin lisätty rekisteröidyt parisuhteet. Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 19

22 Kuvio 11. Avioerot avioliiton kestoajan mukaan Helsingissä Figur 11. Skilsmässor enligt äktenskapets längd i Helsingfors Kuvio 12. Avioerot lasten määrän mukaan Helsingissä Figur 12. Skilsmässor enligt antal barn i Helsingfors Huom. Vuosien tietoja ei ole saatavissa. Naisten eroaminen ensimmäisestä avioliitosta on hieman yleisempää kuin miesten. Naisista 75,7 prosenttia erosi ensimmäisestä avioliitosta. Eroaminen ensimmäisestä avioliitosta on vähentynyt sekä miehillä että naisilla, mutta sitä vastoin se on yleistynyt erityisesti kolmannesta ja sitä useammasta avioliitosta. Lapsettomien avioparien eroaminen on yleistynyt, kun taas yksi- ja kaksilapsisten aviopuolisoiden erot ovat hieman laskeneet 199-luvulta lähtien. Vuonna 27 avioeroon päättyneistä pareista 45,6 prosenttia oli lapsettomia. Eronneista pareista yksi lapsi oli 23,2 prosentilla ja viidenneksellä oli kaksi lasta erotessaan. Suhteellisesti yli kolmilapsisten parien erot ovat hieman vähentyneet viime vuosina. Keskimäärin avioeroperheissä oli,9 lasta vuonna 27. Vuonna 27 avioeroon päättyneisiin avioliittoihin oli syntynyt 877 lasta. Todellisuudessa avioeroperheissä on vuosittain enemmän lapsia, sillä edellä mainitussa luvussa ei ole huomioitu kummankin puolison aiemmissa avioliitoissa syntyneitä lapsia, jotka asuivat äitinsä tai isänsä luona. Lisäksi luvusta puuttuvat eronneelle parille ennen avioliittoa syntyneiden lasten määrä. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysluvun mukaan Helsingissä Tabell 14. Skilsmässor enligt äktenskapets ordningsföljd i Helsingfors Vuosi Miehen avioliiton järjestysluku Vaimon avioliiton järjestysluku Yht Yht ,8 12, 2,2 1 88,8 9,7 1, ,6 11,4 2,6 1 88,8 9,4 1, ,7 13,3 3, 1 86,4 11,6 2, ,9 14,6 2,5 1 85,1 13, 1, ,4 14,7 2,6 1 84,1 13,1 2, ,2 15,2 2,9 1 82,8 13,6 2, ,1 17,1 3,6 1 8,3 15,8 3, ,9 16,2 3,7 1 76,9 16,3 3, ,3 17,5 4,5 1 75,7 17,2 4,5 1 Ml. järjestysluku tuntematon 2 Vuosikeskiarvo 2

23 3. Syntyneet 3.1 Helsingissä syntyy harvemmin lapsia kuin naapurikunnissa Vuoden 27 aikana elävänä syntyi 6 79 lasta, 77 lasta vähemmän kuin edellisen vuoden aikana. 2-luvun aikana on syntynyt yhteensä vajaa 5 uutta helsinkiläistä. Syntyneiden määrä on vaihdellut vain vähän 2 luvun aikana. Eniten syntyneitä oli vuonna 23, jolloin syntyi 22 lasta enemmän kuin vuonna 27. Yleinen syntyvyysluku on viimeisen kolmen vuosikymmenen kuluessa laskenut Helsingissä. Vuonna 27 se laski 1,7 promilleen, mikä on alhaisin luku koko tarkasteluajanjaksona. Naapurikuntien naiset synnyttävät suhteellisesti useammin kuin helsinkiläiset. Myös muualla Helsingin seudulla naiset saavat helsinkiläisiä useammin lapsia. Koko maassa syntyvyys on vain hieman yleisempää kuin Helsingissä. Määrällisesti vertailualueilla elävänä syntyneiden määrät ovat kasvaneet koko 2-luvun ajan muualla paitsi Helsingissä. Synnyttäneistä äideistä 8 prosenttia on suomenkielisiä, hieman yli viisi prosenttia ruotsinkielisiä ja vajaa 15 prosenttia muunkielisiä. Yleisellä hedelmällisyysluvulla mitattuna eli tuhatta vuotiasta naista kohden muunkielisille syntyy selvästi enemmän lapsia kuin suomen- tai ruotsinkielisille. Vuonna 27 tuhatta vuotiasta muunkielistä naista kohden syntyi 57,3 lasta, kun samaan aikaan suomenkielisiä kohden syntyi 38, lasta. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta yksi nainen synnyttäisi hedelmällisen kautensa aikana. Vuoden 27 syntyvyyden mukaan helsinkiläinen suomenkielinen nainen synnyttäisi 1,26 lasta, ruotsinkielinen nainen 1,4 ja muunkielinen 1,75. Kokonaishedelmällisyysluvussa on ollut vain pieniä vuosimuutoksia suomen- ja ruotsinkielisillä, mutta muunkielisten kokonaishedelmällisyysluku on selvästi laskenut, mutta on vielä selvästi korkeampi kuin suomen- tai ruotsinkielisten. Samalla kun kaikkien kokonaishedelmällisyys on laskenut, vieraskielisten äitien synnyttämien lasten määrä on tasaisesti kasvanut. Lapsen äidinkieleksi ilmoitetaan suhteellisesti useammin suomen tai muu kieli kuin ruotsin kieli. 82 prosentille lapsista vanhemmat ilmoitti äidinkieleksi suomen ja lähes 11 prosenttia syntyneistä lapsista ilmoitettiin vieraskielisiksi. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kasvoi avoliittojen yleistymisen myötä sekä Helsingissä että muualla vuosituhannen vaihteeseen asti. 2-luvulla aviottomana syntyneiden osuus pysynyt noin 4 prosentin tasolla. Vuonna 27 helsinkiläisäideille elävänä syntyi avioliiton ulkopuolista Kuvio 13. Yleinen syntyneisyysluku Helsingissä ja vertailualueilla Figur 13. Allmänna födelsetalet i Helsingfors och jämförda områden Helsinki Muu Hgin seutu Muu pääkaupunkiseutu Koko maa lasta. Sama kehityssuuntaus on ollut Helsingin lisäksi myös naapurikunnissa ja muualla Suomessa. Muualla pääkaupunkiseudulla aviottomana syntyneiden lasten osuus on kaikkein matalin vertailualueista, 24,5 prosenttia vuonna 27. Helsingissä ja myös muualla maassa kuolleena syntyneiden osuus on alle puoli prosenttia kaikista syntyneistä. 3.2 Helsinkiläinen ensisynnyttäjä 29-vuotias Synnyttäjien keski-ikä ei ole enää noussut 2-luvulla vaan saavutti 31 ikävuoden, jossa se on pysynyt. 199-luvun loppupuolelle asti kestänyt nouseminen on pysähtynyt. Vuonna 27 ensisynnyttäjien mediaani-ikä oli 29 vuotta, kun 197-luvun puolessa välissä vastaava ikä oli 25 vuotta. Myös toisen ja kolmannen lapsen syntyminen on myöhentynyt, toinen lapsi synnytetään 32-vuotiaana ja kolmas 33-vuotiaana. Aviottomat äidit 21

24 Taulukko 15A. Elävänä syntyneet äidin iän ja äidin äidinkielen mukaan Tabell 15A. Barn födda levande enligt moderns ålder och moderns modersmål Vuosi Syntyneiden lukumäärä Syntyneitä/ v. naista Äidin äidinkieli Äidin äidinkieli Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Suomi Ruotsi Muu , 43,8 41,1 76, ,6 41,8 44,3 79, ,8 41, 41,7 74, ,4 39,7 34,9 75, ,7 39,8 42,4 69, ,3 39,5 43,1 66, ,4 38,7 38,9 65, ,8 38, 38,6 63, ,6 39,7 4,8 64, ,1 39,4 38,2 61, ,7 38,4 42,6 63, ,9 4,1 38,6 38, 41, 41,6 62,5 57,3 Taulukko 15B. Elävänä syntyneet äidin äidinkielen mukaan Tabell 15B. Barn födda levande enligt moderns modersmål Äidin äidinkieli Yhteensä Suomi Ruotsi Muu ,6 5,1 6, , 4,8 7, ,4 5,2 8, ,3 5, 8, ,8 4,3 9, ,1 5,1 9, ,9 5,2 9, ,7 4,8 1, , 4,8 11, ,5 4,9 11, ,4 4,6 11, ,5 5,2 13, ,8 5, 14, ,3 5,2 14,5 Taulukko 15C. Elävänä syntyneet lapsen äidinkielen mukaan Tabell 15C. Barn födda levande enligt barnets modersmål Lapsen äidinkieli Yhteensä Suomi Ruotsi Muu ,8 6,3 4, ,1 6,2 8, ,9 6, 9, ,3 6, 9, ,9 6,8 8, ,5 6,5 9, ,4 7, 9, , 6,4 9, ,1 7, 1,8 22

25 Taulukko 16. Syntyvyys Helsingissä ja vertailualueilla Tabell 16. Nativiteten i Helsingfors och jämförda områden Vuosi Elävänä Yleinen Nettouusiu- Kuolleena Aviottomana syntyneet synt.luku tumisluku syntyneet syntyneet Helsinki ,3,64,4 13, ,3,641,4 16, ,5,66,4 25, ,2,78,4 33, ,7,654,3 38, ,,641,2 4, ,1,619,1 4, ,8,65,2 39, ,3,658,3 39, ,1,651,3 4, ,9,671,3 4, ,9,649,3 4, ,7,63,5 4, Muu pääkaupunkiseutu ,..,4 9, ,9..,3 12, ,6..,4 19, ,2..,4 27, ,5..,3 32, ,1..,3 33, ,8..,4 32, ,..,2 34, ,3..,3 33, ,3..,3 34, ,1..,3 34, ,6..,4 34, ,3..,3 34,5 Muu Helsingin seutu ,4..,5 11, ,..,4 14, ,3..,3 2, ,..,4 29, ,7..,3 35, ,4..,3 36, ,2..,3 37, ,8..,2 36, ,5..,3 35, ,1..,2 36, ,5..,3 35, ,1..,4 36, ,6..,3 35,6 Koko maa ,6,797,5 11, ,4,815,4 14, ,6,88,4 21, ,8,882,4 3, ,3,838,4 37, ,9,852,3 4, ,8,837,3 39, ,7,827,3 39, ,9,856,3 4, , 11,1,867,875,3,3 4,8 4, ,2,893,3 4, ,1,882,3 4,6 1 Vuosikeskiarvo Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 23

26 ovat edelleen keskimäärin nuorempia kuin avioliitossa olevat äidit, vaikka aviottomien synnyttäjien mediaani-ikä on noussut suhteellisesti enemmän kuin avioliitossa olevien. Synnyttäjien keski-iän nousun myötä lasten saaminen on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin. Alle 25-vuotiaiden hedelmällisyyden suunta on varsin johdonmukaisesti alaspäin. Myös vuotiaiden hedelmällisyys lähti laskuun 199-luvun puolessa välissä ja on jatkanut laskuaan. Synnytyksiä on lykätty nuoremmissa ikäryhmissä, joten 3 vuotta täyttäneet synnyttävät entistä useammin vuotiaiden hedelmällisyyden kasvu on ollut vaihtelevaa, mutta vuotiailla kasvu on ollut tasaista ja lähestyy vuotiaiden hedelmällisyyttä. Lapsen syntymäjärjestyksen mukainen kokonaishedelmällisyys on muuttunut viimeisen 3 vuoden aikana. Syntyvyyden vähentyessä ensimmäisen ja toisen lapsen synnyttäminen vähentyi. Sen sijaan kolmannen lapsen synnyttäminen yleistyi. 198-luvun alkupuolella ja sitäkin voimakkaammin 199-luvun alkupuolella varsinkin kolmannen mutta myös toisen lapsen synnyttäminen lisääntyi. 2-luvulla syntyvyyden hieman noustessa ensimmäisen ja toisen lapsen synnyttäminen kääntyi hienoiseen kasvuun. Sitä vastoin kolmannen lapsen synnyttäminen jatkoi 199-luvun loppupuolella alkanutta vaihtelevaa vähentymistään. Elävänä syntyneistä hieman yli puolet on vanhempiensa ensimmäisiä. Toisena syntyneitä on kolmannes. Ensimmäisen lapsensa synnyttäneistä 33,8 prosenttia on vuotiaita. Osuus on pienentynyt 199-luvun puolesta välistä lähtien vuotiaiden osuus sen sijaan on pudonnut 14,4 prosenttiin. Ensisynnyttäjistä 3 34-vuotiaat ovat edelleen yleistyneet ja ovat saavuttaneet edellisen ikäryhmän osuuden. Yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien osuus on myös jatkanut kasvuaan ja on ylittänyt jo 2 24-vuotiaiden osuuden. Vuonna 27 toisen lapsensa synnyttäjistä 3 34-vuotiaiden osuus oli 41,4 prosenttia, mikä on reilusti korkeampi kuin vuotiaiden osuus. Tilanne on lähes päin vastainen kuin 197-luvun puolivälissä. Neljännes toisen lapsen synnyttäjistä on yli 35-vuotias. 2-luvun aikana yli 35-vuotiaista tuli yleisempiä toisen lapsen synnyttäjiä kuin vuotiaista. Myös kolmannen lapsensa synnyttäneistä 35 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut ja ylittää kaikkien nuorempien ikäluokkien osuuden. Vuodesta 2 lähtien kolmannen lapsen synnyttäjistä yli 35-vuotiaden osuus on ollut suurempi kuin 3 34-vuotiaiden. Järjestysluvun mukainen tarkastelu valottaa edellä esitetyn nuorempien ikäluokkien alenevaa synnytyshalukkuutta. Alle 25-vuotiaiden osuus on pienentynyt varsinkin ensisynnyttäjillä. Aviopareille esikoinen syntyy nykyään keskimäärin kahden vuoden kuluttua vihkiäisistä. Toisen lapsen syntymä ajoittuu kolmanteen avioliittovuoteen. Kolmas lapsi hankitaan nykyään viiden vuoden kuluttua avioitumisesta. Neljännen ja useamman lapsen syntyminen on aikaistunut suhteellisesti eniten. Sisarusten hankkiminen on nopeutunut ja neljäs ja sitä useampi lapsi hankitaan keskimäärin kahdeksan avioliittovuoden jälkeen. Kuvio 14a. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut äidin iän ja äidin äidinkielen mukaan Helsingissä 27 Figur 14a. Åldersdifferentierade fruktsamhetstal enligt moderns ålder och moderns modersmål i Helsingfors Muu Ruotsi Suomi Äidin ikä, vuotta Kuvio 14b. Kokonaishedelmällisyysluku äidin äidinkielen mukaan Helsingissä Figur 14b. Totalfruktsamhetstalet enligt moderns modersmål i Helsingfors , 2,5 2, 1,5 1,,5, Arvio lasten elinaikaisesta määrästä naista kohti Muu kieli Ruotsi Suomi Kuvio 15. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Helsingissä Figur 15. Åldersdifferentierade fruktsamhetstal i Helsingfors

27 Kuvio 16. Elävänä syntyneet äidin mediaani iän ja lapsen järjestysluvun sekä avioisuuden mukaan Helsingissä Figur 16. Levande födda enligt moderns medianålder och barnets ordningsföljd samt barnets släkställning i Helsingfors Kaikki elävänä syntyneet Äidin ikä Yhteensä I II III IV+ Äidin ikä Aviolapset Yhteensä I II III IV+ Aviottomat lapset Äidin ikä Yhteensä I II III IV+ Kuvio 17. Kokonaishedelmällisyysluku lapsen järjestysluvun mukaan Helsingissä , indeksi 1975=1 Figur 17. Totalfruktsamhetstalet enligt barnets ordningsföljd i Helsinfors , index 1975=1 Kuvio 18. Elävänä syntyneet lapsen järjestysluvun mukaan Helsingissä Figur 18. Levande födda enligt barnets ordningsföljd i Helsingfors Indeksi Yht. I II III I II III IV- 25

28 Kuvio 19. Elävänä syntyneet lapsen järjestysluvun ja äidin iän mukaan Helsingissä Figur 19. Levande födda barn enligt barnets ordningsföljd och moderns ålder i Helsingfors Ilapsi Äidin ikä II lapsi Äidin ikä III lapsi Äidin ikä Kuvio 2. Elävänä syntyneet: avioliiton kestoajan mediaani lapsen järjestysluvun mukaan Helsingissä Figur 2. Levande födda: medianen för äktenskapets längd enligt barnets ordningsföldj i Helsingfors Vuotta Kuvio 21. Aviottomana syntyneiden osuus kaikista elävänä syntyneistä äidin iän mukaan Helsingissä Figur 21. Andelen utomäktenskapliga barn bland alla levande födda, enligt moderns ålder III IV- Kaikki II I IV+ lapsi Äidin ikä