Toimintakertomus 2007 Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 26.4.2008

Toimintakertomus 2007 Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 26.4.2008

TOIMINTAKERTOMUS 2007 Johdanto Toimintavuosi 2007 oli uuden kolmivuotisen ohjelmakauden ensimmäinen. Toimintaympäristöä leimasivat lisääntynyt huoli ja tietoisuus ilmastonmuutoksesta. Neuvottelut muutosten torjumiseksi kulminoituivat niin sanotun Kioton kakkossopimuksen ratifiointiin. Kansalaisjärjestöt seurasivat Euroopan unionin ja kehitysmaiden välisiä kauppa- ja kehitys- eli EPAneuvotteluja. Kehitysmaat olivat huolissaan kaupan vapauttamiseen liittyvistä vaatimuksista. Suomessa taas kehitysjärjestöjen kannalta merkittävin tapahtuma oli eduskuntavaalit ja sen mukanaan tuoman hallituskokoonpanon muutokset. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä aloitti Paavo Väyrynen, joka esitteli syksyllä paljon keskustelua herättäneen uuden kehityspoliittisen ohjelmansa. Painopiste on sen myötä siirtymässä luonnontalouteen liittyville sektoreille. Järjestöjen hankerahoitus on uuden ohjelman myötä uusien haasteiden edessä: alatai ylärajaa järjestöille annettavan avustuksen osuudesta ei ole enää asetettu. Yhdistyksen kevät- ja syyskokoukset nostivat esille huolet pienten järjestöjen asemasta ja vaikutusmahdollisuuksista Kepassa sekä yleensä järjestödemokratian ja sen periaatteiden toteutumisesta. Yhdistyksen kokoukset päätettiin pitää jatkossa lauantaisin ja säännöllisin väliajoin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Puheenjohtajakisan osalta valiteltiin läpinäkyvyyden puutetta ehdokasasettelussa ja vaaleja edeltävässä keskustelussa. Syyskokous evästi Kepan uutta hallitusta ponnella, jossa sitä kehotettiin arvioimaan ja selventämään nykyisiä vaalimenettelytapoja. Toiminnan sisäisessä arvioinnissa todettiin, ettei merkittäviä poikkeamia tapahtunut. Ohjelman painopisteet eli jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen, kansalaisyhteiskunnan ymmärryksen lisääminen globaaleista kysymyksistä ja kehityspolitiikkaan vaikuttaminen näkyivät siis Kepan viime vuoden toiminnassa. Uuden ohjelmakauden ensimmäiselle vuodelle oli varattu liki 5,1 miljoonan euron budjetti. Useissa toiminnoissa määrärahoja jäi kuitenkin käyttämättä yli 300 000 euroa. Osa syistä selittyy joko vaihtuvuudesta seuranneesta henkilöstövajauksesta, osa taas Sambian maatoimiston sulkemisesta johtuvien kustannusten jäämistä huomattavasti alle ennakkokaavailujen, osa taas suunniteltujen toimintojen toteuttamatta jättämisestä. Jatkossa myös kiinnitetään huomiota täsmällisempään budjetointiin. On kuitenkin syytä muistaa, että ylijäämä on vain 0,6 prosenttia koko vuosibudjettiin verrattuna. Merkittävimmistä saavutuksista voidaan mainita viime kevään eduskuntavaalien alla toteutettu vaalikampanja sekä syksyllä käyty kommentointi uudesta kehityspoliittisesta ohjelmasta. Ehdokkaita haastettiin ottamaan kantaa kehityspoliittisiin kysymyksiin eri puolella Suomea järjestetyissä vaalipaneeleissa, 1 (19)

yhteisessä massavaikuttamistapahtumassa Helsingissä vaalien jälkeen sekä Kepan kotisivustossa olleen vaalikoneen avulla. Kepan, sen jäsenjärjestöjen ja muiden sidosryhmien painostuksen ansiosta kehityspoliittisen ohjelman yhteys vuosituhatjulistukseen säilyi vahvana: köyhyyden poistaminen on selkeästi ohjelman päätavoite. Viime hakukierroksen hanketukipäätökset taas osoittivat, että järjestön mahdollisuudet saada tukea ovat merkittävästi paremmat Kepan tarjoaman koulutuksen ja hankeneuvonnan avulla. Globaalikysymysten esiintuominen oli entistä laajempaa onnistuneiden Maailma Kylässä -festivaalin ja Mahdollisuuksien torien ansiosta. Kepan Etelän työn osalta kulunut toimintavuosi merkitsi yhden aikakauden päättymistä ja uuden alkua: Kepan vanhin maatoimisto Sambiassa suljettiin viime vuoden lopulla. Samaan aikaan valmisteltiin toiminnan aloittamista Mekongjoen alueelle Aasiassa. 2 (19)

1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen Tavoite: Kepa tukee jäsentensä työtä köyhdyttämisen lopettamiseksi tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa, edunvalvontaa sekä jäsenpalveluita niiden tärkeimpien toimintaedellytysten turvaamiseksi. 1.1. Järjestökoulutus Järjestökoulutuksen ja neuvonnan painopiste on kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemisessa. Koulutusta kohdistettiin erityisesti pienille ja keskisuurille jäsenjärjestöille sekä niiden Etelän kumppaneille. Järjestöjen yksilöllisiin tarpeisiin vastattiin monipuolistamalla koulutusmuotoja: kaikille avointen koulutustilaisuuksien ja verkkokurssien lisäksi Kepa järjesti kymmenen järjestökohtaista koulutusta erityisesti heidän tarpeitaan vastaamaan. Kepa järjesti yhteensä 21 hanketyötä tukevaa koulutusta. Suomessa järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien peruskurssien, niin sanottujen Kehyavainkurssien suosio pysyi vankkumattomana. Koulutuksen vaikuttavuudesta voidaan todeta, että hakukierroksella 2008 yli 75 prosenttia hanketukea saaneista järjestöistä oli käyttänyt Kepan koulutus- ja neuvontapalveluita. Vastaavasti hylkäävän päätöksen saaneista järjestöistä peräti 81 prosenttia ei ollut osallistunut Kepan koulutukseen tai turvautunut hankeneuvontaan. Yhteenveto kuluneen toimintavuoden aikana toteutetusta ja annetusta koulutuksesta, hankeneuvonnasta ja solmittujen koulutus- ja hankeneuvontasuunnitelmien lukumäärästä on liitteessä 1. Koulutustarjonta ja -palvelut eivät kuitenkaan olleet pelkkää menestystarinaa: Vaikuttamistyötä ja kansainvälisyyskasvatusta tukemaan suunnitellut kurssit eivät herättäneet niin laajaa kiinnostusta järjestöjen taholla, kun oli ennakoitu. Ratkaisua etsitään tulevaisuudessa näihin teemoihin liittyvillä avainkurssisarjoilla. Sarjat koostuvat kehityskasvatuksen keskeisistä menetelmistä ja sisällöistä muodostaen kattavan kokonaisuuden järjestöjen laadukkaan kehityskasvatuksen tueksi. Samoin keskustelu- koulutustilaisuudet köyhdyttävien rakenteiden tiedostamisen lisäämiseksi eivät saaneet järjestöväkeä liikkeelle. Teemojen osuutta on nyt lisätty Kehy-avainkurssien sisällöissä. Maatoimistoissa järjestetyt koulutukset yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidoissa koettiin paikallisessa järjestökentässä tarpeellisiksi. Tansaniaa lukuunottamatta vaikuttamistyötä tukeva koulutus kohdistui paikalliseen kansalaisyhteiskuntaan ja Kepan omiin kumppaneihin, eikä niinkään jäsenjärjestöjen Etelän kumppaneihin. Kepan koulutus nivoutui yhä enemmän järjestöjen organisatoriseen kehittämiseen. Vuoden aikana Suomessa kehitettiin koulutuspaketit järjestöjen hankkeita, itse järjestötoimintaa sekä Etelän kumppanuussuhdetta tukemaan. Organisatorinen vahvistaminen huomioidaan myös normaalissa koulutustarjonnassa tarjoamalla järjestöille avoimia oppimistilaisuuksia, räätälöityjä koulutuksia ja niiden 3 (19)

1.2 Jäsenten edunvalvonta seurantaa kentällä. Maatoimistoissa järjestökohtainen koulutus ja sen seuranta on ollut koulutusmuodoista yleisin. Etelässä hankeneuvontapalveluita käyttävät järjestöt, niiden kumppanit ja Kepan työntekijät laativat yhdessä koulutus- ja neuvontasuunnitelmat. Niiden avulla vahvistetaan suomalaisen järjestön ja Etelän yhteistyökumppanin välistä kumppanuutta, parannetaan kehitysyhteistyön laatua ja yleensä toimintakyvyn kehittämistä. Kepan tarjoamien koulutus- ja neuvontapalveluiden laatuun haettiin parannusta entistä tiiviimmällä Helsingin ja maatoimistojen välisellä yhteistyöllä. Koulutus- ja neuvontasuunnitelmia saatiin valmiiksi 15. Maatoimistoissa panostettiin kuluneena toimintavuonna enemmän hankkeiden toimintaympäristöanalyysiin. Suomessa hankeneuvontatapahtumia kirjattiin kaikkiaan 206. Asiakkaina oli yhteensä 117 eri järjestöä. Kepan järjestökoulutuksen ja hankeneuvonnan kehittämisestä ja koordinoinnista vastasi koulutusverkosto. Se kokoontui kahdesti vuoden aikana. Näissä kokouksissa keskityttiin vahvistamaan verkoston tietotaitoa järjestöjen hankkeiden toimintaympäristönanalyysin tekemiseen. Paikalta palkatuille hankeneuvojille järjestettiin myös erillinen perehdytys suomalaisten järjestöjen toimintaympäristöön. Perehdytys sisälsi tapaamisia ulkoministeriön hanketukihallinnosta vastaavien virkamiesten sekä eri järjestöjen kanssa. Koulutusta markkinoitiin Suomessa Kepan verkkosivuilla, maa- ja teemakohtaisilla sähköpostilistoilla ja järjestötapahtumissa. Markkinoinnin kohdentamiseen niille järjestöille, jotka hyötyisivät kaikkein eniten koulutuksesta kiinnitettiin erityisesti huomiota. Koulutukseen varatuista määrärahoista jäi 38 372 euroa käyttämättä. Kursseille osallistuminen oli ennakoitua vilkkaampaa ja siksi osallistumismaksuja saatiin noin 2 000 euroa enemmän kuin oli ennakoitu. Se ei kuitenkaan selitä liki 40 000 euron ylijäämää. Kampanjatyöhön liittyvää kurssisarjaa ei viety koko laajuudessa läpi johtuen toistaiseksi vähäisestä kiinnostuksesta. Osa näistä kursseista myös siirrettiin myöhemmin syksyllä toteutettavaksi. Sen sijaan kentällä järjestettiin vaikuttamistyön kursseja jopa enemmän johtuen siihen kohdistuneesta mielenkiinnosta. Hanketyön koulutus taas toteutettiin täysin suunnitelmien mukaisesti. Osa ylijäämästä myös selittyy sillä, että kuluneen toimintavuoden aikana ei ulkopuolisia kouluttajia käytetty siinä laajuudessa, kuin oli ennakoitu. Vuonna 2007 edunvalvonnan resursseja vahvistettiin uudella jäsensihteerin toimella. Tähän tehtävään kuuluvat muun muassa jäsenistöltä tulevat tiedustelut ja yhteydenotot. Tällä tehtäväjärjestelyllä lisättiin muiden työntekijöiden resursseja juuri edunvalvontaan. Kuluneen vuoden suurin panostus oli selvitys kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön hanketuen osittaisesta ulkoistamisesta. Ulkoministeriö lähestyi asiassa Kepaa selvityksen tekemiseksi kevään aikana. Selvitystä varten perustettiin 4 (19)

työryhmä, johon nimettiin kymmenen järjestöjen edustajaa ja kaksi Kepan työntekijää. Työryhmä edusti monipuolisesti erikokoisia järjestöjä ja joukossa oli sekä Kepan jäseniä että ei-jäseniä. Tarkoituksena oli selvittää, sopisiko pienhankehallinnoinnin ulkoistaminen Kepalle tai jollekin muulle järjestöjä edustavalle taholle. Ulkoministeriön virkamiesten kanssa tehty selvitystyö päätettiin lopettaa, kun ministeri Väyrynen syyskuussa katsoi selvityksen jatkamisen tarpeettomaksi. Vuoden 2007 aikana järjestettiin kymmenen maatapaamista, jotka liittyivät seitsemään eri maahan, joista neljä oli Kepan kenttämaita. Maa- ja teematapaamilla kansalaisjärjestöjä autetaan verkottumaan ja edistämään niiden keskinäistä yhteistyötä. Aloite tapaamisten järjestämiseen tuli järjestöiltä, ulkoministeriön henkilöstöltä ja Kepan maatoimistojen henkilöstöltä. Osallistujien palaute oli positiivista ja tapaamiset koettiin oman työn kannalta tärkeiksi. Ulkoministeriöstä oli tapaamisissa pääsääntöisesti mukana kansalaisjärjestöyksikön lisäksi aluetoimistojen ja suurlähetystöjen henkilöstöä. Edellisen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman seurauksena syntyi Kansalaisyhteiskuntapoliittinen neuvottelukunta oikeusministeriön yhteyteen. Kepa järjesti tapaamisen sekä sähköpostikeskustelun järjestöille, joiden avulla haluttiin jakaa näkemyksiä kansalaisyhteiskunnan ja sen toimijoiden asemasta ja vaikutusmahdollisuuksista uudessa neuvottelukunnassa. Pitkälti Kepan ponnistelujen ansiosta oikeusministeriö järjesti elokuussa avoimen kansalaisfoorumin, johon osallistui yli 100 edustajaa kansalaisyhteiskunnan eri sektoreilta sekä julkishallinnosta. Foorumissa puhui Kepan puheenjohtaja Heidi Hautala. Kepa sai neuvottelukunnassa asiatuntijajäsenen paikan ja Kepan edustajaksi valittiin 2. varapuheenjohtaja Seppo Kalliokoski. Neuvottelukunnan perustamien alatyöryhmien työskentelyyn osallistui niin Kepan hallituksen kuin toimivan johdon edustaja. 1.3 Jäsenyhteydet ja -palvelut Edunvalvonnan piiriin on kuulunut myös vuonna 2006 hyväksytyn Kansalaisjärjestölinjauksen toimeenpanon seuranta sekä Kepan näkemysten esittäminen lausunnoissa tai kannanotoissa järjestöjen aseman ja toimintaedellytyksien turvaamiseksi. Kansalaisjärjestölinjauksen toimeenpanoa on seurattu niin yksittäisissä jäsenjärjestöjä koskevissa tulkinnoissa kuin laajemmissa, koko järjestökenttää koskevissa ministeriön tekemissä linjanvedoissa. Kepa osallistui Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) vuosilausunnon laatimiseen, jossa se korosti kansalaisjärjestöjen roolia niin kehitysyhteistyö- kuin kehityspoliittisina toimijoina uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa. Sen lisäksi Kepa kommentoi ulkoministeriön luonnosta kumppanuusjärjestöjen valintakriteereiksi sekä humanitaarisen avun linjausta. Luettelo Kepan kannanotoista ja lausunnoista on liitteessä 2. Uuden jäsensihteerin toimen perustaminen auttoi jäsenyhteyksien ja -palveluiden lisäämisessä. Jäsensuhteita tiivistettiin tehokkaammalla jäsenneuvonnalla ja 5 (19)

-tiedotuksella. Jäsenkirje ilmestyi useammin ja extranetiä kehitettiin jäsentiedotuskanavana. Jäsenistölle suunnatun nettisivuston käyttäjiksi liittyi 38 jäsenjärjestöä kuluneen toimintavuoden aikana, mikä nosti sivustoa käyttävien jäsenjärjestöjen lukumäärän liki kahteensataan. Sivusto ja nimenomaan sen käyttäjäksi rekisteröityminen kaipaa kuitenkin jatkokehittelyä, sillä jäsenjärjestöt eivät ole pitäneet extranetiä käyttäjäystävällisenä tai helppona kommunikointikanavana. Jäsensuhteita tiivistettiin Helsingin ulkopuolella toimivien järjestöihin järjestämällä Turussa järjestötapaaminen, johon osallistui edustajia 15 eri järjestöstä. Kumppanuusjärjestöjen yhteistyötä tuettiin sihteeripalveluilla. Jäsenjärjestöt käyttivät Kepan järjestötiloja vuoden aikana yhteensä 156 kertaa. Tukeakseen järjestöjen jäsenhankintaa, Kepa järjesti Anna aikaa -tapahtuman, jossa vapaaehtoistyötä tarjoavat järjestöt saattoivat kertoa toiminnastaan vapaaehtoistyötä etsiville ihmisille. Tapahtumassa oli esillä 20 järjestöä, työnetsijöitä paikalle saapui yli 60. Tapahtuman yhteydessä vapaaehtoistyölle saatiin ilahduttavasti mediajulkisuutta. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006. Toimintavuoden loppuun mennessä Kepalla oli yhteensä 270 jäsenjärjestöä, joista 10 oli kannatusjäseniä. Lista jäsenjärjestöistä on liitteessä 3. Vuoden 2007 lopussa analysoitiin jäsenjärjestöjen osallistumista Kepan toimintaan. Vuoden 2007 aikana 13 prosenttia jäsenistä ei osallistunut yhteenkään Kepan toimintoon. Useampaan kuin kahteen toimintoon osallistui yli 60 prosenttia jäsenjärjestöistä. Jäsenyhteyksiin ja -palveluihin varatuista määrärahoista jäi 11 248 euroa käyttämättä. Jäsenjärjestöille tarkoitetun Kepa-oppaan ja yleisesitteen päivitys ja painattaminen siirrettiin toteutettavaksi seuraavalle toimintavuodelle. Syy tämän toiminnon viivyttämiseen perustui johdon antamiin ohjeistuksiin toimintojen priorisoinnista kuluneen syksyn aikana: Sambian toimiston sulkemisesta johtuviin lopullisiin kustannuksiin varauduttiin pahimman skenaarion pohjalta. 6 (19)

2 Kansalaisyhteiskunnan ymmärryksen kasvattaminen globaaleista kysymyksistä Tavoite: Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ymmärrystä globaalikysymyksistä tarjoamalla mahdollisuuksia, välineitä ja uusia aloitteita toimintaan. 2.1 Maailma kylässä -festivaali 2.2 Mahdollisuuksien torit Vuonna 2007 keskityttiin erityisesti Maailma kylässä -festivaalin kehittämiseen kestävälle tuotantopohjalle muun muassa talouden, henkilöstöresurssien, aikataulujen ja yhteistyökumppaneiden osalta. Lisäksi asiaohjelman kehittämistä jatkettiin. Yleisöä oli kahden päivän aikana hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä noin 70 000 kävijää. Festivaalilla oli ennätysmäärä näytteilleasettajia. Yritysten määrä näytteilleasettajista nousi kolmanneksella ja festivaalin omarahoitus saavutti ennätystason. Tapahtuman rakentamiseen osallistui noin 130 vapaaehtoista. Ensimmäistä kertaa festivaalin historian aikana yleisön pääsyä kentälle jouduttiin rajoittamaan sunnuntaina iltapäivällä. Edellisvuodesta poiketen Rautatientorin ja Kulttuurikeskus Caisan käyttöä ei jatkettu resurssien puutteen vuoksi. Sen lisäksi tapahtuman keskittäminen Kaisaniemen auttoi festivaalin asiaohjelman suhteellisen osuuden lisäämistä. Festivaali on saavuttanut kokonsa puolesta lakipisteen: nyt panostetaan sen kehittämiseen entistä laadukkaampana ja mielenkiintoisempana tapahtumana, joka herättelee ja nostaa esille globaaliin vastuunkantoon liittyviä teemoja. Tiedotus-, ohjelma- ja tuotantoaikataulujen aikaistaminen helpotti organisaation toimivuutta. Ohjelmistossa oli kotimaisia ja kansainvälisiä esiintyjiä neljältä mantereelta, yhteensä noin 100 esitystä. Kulttuuri- ja asiaohjelma keräsi kiitettävästi yleisöä suurimmille lavoille, erityisesti sunnuntain pääesiintyjät saivat paljon kiitosta. Asiaohjelman tuotanto onnistui paremmin kuin edellisenä vuonna. Mahdollisuuksien torit ovat ilmaisia järjestöjen organisoimia kansalaistapahtumia, joita järjestetään 20 paikkakunnalla. Paikalliset toriaktiivit suunnittelevat ja rakentavat torin talkoovoimin. Torit ovat eri toimijoille oiva mahdollisuus esitellä kampanjoita, tehdä varainkeruuta ja hankkia uusia jäseniä. Uusina jäseninä Mahdollisuuksien tori -verkostoon liittyivät Porvoo ja Pori. Mahdollisuuksien torit ovat uniikki ilmiö Suomen tapahtumakalenterissa. Toreilla esittäytyi 2007 yhteensä yli 530 järjestöä eli koko suomalaisen järjestömaailman kirjo. Yhteisenä tavoiteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta globaaleista ja paikallisista kehitykseen liittyvistä kysymyksistä. Samalla toriyleisölle tarjotaan 7 (19)

toimintavaihtoehtoja paremman maailman rakentamiseksi. Mausteena on lisäksi eri maiden kulttuuria. 2007 toreilla oli ensimmäistä kertaa yhteinen teema Lapset ja köyhdyttäminen. Jokainen järjestö toi teemaa esiin omasta näkökulmastaan ja itse tapahtumassa panostettiin lasten ja lapsiperheiden ohjelmatarjontaan. Etelän torivieraana oli Savior Mwamba Civil Society of Poverty Reduction -järjestöstä Sambiasta. Torien oma lehti Torisanomat kertoi sanoin ja kuvin teemasta järjestöjen näkökulmasta. Torisanomia jaettiin 11 000 kappaletta ja sen toimittamista kannattaa jatkaa hyvän palautteen ansiosta. Kepan lupauskorttikampanja ja yhdessä YK-liiton kanssa toteutettu YK:n vuosituhattavoitteisiin liittyvä lukutaitokampanja toivat toreille lisää interaktiivisuutta. Kävijämäärä vakiintui edellisen vuoden noin 20 000 kävijään. Paikallinen mediajulkisuus lisääntyi määrällisesti 50 prosenttia ja globaaliasiat olivat entistä paremmin esillä. Mahdollisuuksien tori -verkosto sai Prometheus-palkinnon tunnustuksena työstään suomalaisten nuorten maailmankuvan avartamiseksi Nuorten filosofiatapahtuman yhteydessä. Perusteluissa todettiin, että torit ovat edistäneet nuorten kasvua kriittisyyteen, ihmisen kunnioitukseen, elämäniloon ja vastuuseen maailmasta. EU-rahoitteisen hankkeen Market of Possibilities Goes Global avulla Latvian pääkaupunki Riika sekä Liepaja ja Aluksne tulivat mukaan toriverkostoon. Kepan koordinoimassa nyt kaksi vuotta käynnissä olleessa hankkeessa on Latvian lisäksi mukana seitsemän suomalaista paikkakuntaa, jotka olivat Tampere, Turku, Vaasa, Mikkeli, Hyvinkää, Hämeenlinna ja Oulu. Osa näistä toreista on kasvanut isoiksi tapahtumiksi, joissa mukana on 40-50 järjestöä ja tuhansia kävijöitä. 2.3 Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo Etvo aloitti strategiansa toisena toimeenpanovuonna yhteistyön yhdeksän uuden jäsenjärjestön kanssa. Etvoon osallistuvien järjestöjen määrä kasvoi kuudesta viiteentoista. Vastaanottavia järjestöjä oli kymmenessä eri maassa Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Tyynen valtameren saarivaltiossa Tongalla. Syksyllä hyvästä hakijajoukosta valittiin 28 uutta vapaaehtoista. Kuluneen vuoden aikana panostettiin myös vastavuoroisuuden toteutuksen suunnitteluun. Vauhtiin todenteolla päästäneen vasta vuonna 2008. Yhteistyötä uusien järjestöjen kanssa suunniteltiin pitkin kevättä. Etvo-yhteistyö linkitettiin Kepan jäsenjärjestöjen hanketyöhön ja kumppanuuteen. Vapaaehtoistyöhön lähtijöiden koulutusta monipuolistettiin entisestään ja siihen sisällytettiin myös hankekoulutusta. Etvo linkittyi myös Kepan koulutusverkostoon edistääkseen järjestöjen Etelä-yhteistyön laatua. 8 (19)

2.4 Kumppani 2.5 Kansainvälisyyskasvatus Kepan julkaisema maailman kuvalehti Kumppani ilmestyi 11 kertaa ja teemat vaihtelivat maailman kylistä konflikteihin ja kulkureista lobbaukseen. Vuoden aikana saadun palautteen mukaan lukijatyytyväisyys Kumppaniin on säilynyt korkealla: lehti luetaan tarkkaan ja se koetaan paitsi viihdyttävänä myös arvokkaana tietolähteenä. Vuoden 2007 loppupuolella Kumppanissa tehtiin ulkoasu- ja rakenneuudistus. Rakennetta on kevennetty siten, että helppolukuiset pikkupalat vuorottelevat pidempien ja syventävien kokonaisuuksien kanssa. Uudistus on saanut positiivista palautetta lukijoilta. Kumppanin tilaajamäärä notkahti kahden viime vuoden aikana liki puoleen vuodesta 2005, jolloin lehdellä oli liki 7 000 tilaajaa. Kuluneen toimintavuoden lopussa tilaajia oli noin 4 500. Tämä osoitti jatkuvan markkinointipanostuksen tarpeellisuuden. Kuluneen toimintavuoden aikana toteutettu markkinointikampanja kouluille ei tuottanut toivottua tulosta. Näiden seikkojen johdosta lehden markkinointistrategiaa hiottiin marraskuussa suunnittelutyöpajalla, jossa kirkastettiin Kumppanin brändi-identiteettiä ja pohdittiin uusia markkinointimahdollisuuksia. Kvk-verkosto kävi läpi vuoden 2007 ajan muutoskautta. Toiminta käytännössä pysähtyi ja painopiste siirtyi verkoston ja kvk-palveluiden suunnitteluun. Muutoksen tavoitteeksi asetettiin verkoston jäsenkunnan laajempi osallistaminen ja erityisesti Helsingin ulkopuolisten jäsenten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Muutoksen periaatteiksi sovittiin Kepan tarjoaman kvk-koulutuksen kehittäminen, jäsenten edunvalvonnan vahvistaminen ja internet-sivuston parantaminen. Vuoden lopulla järjestettiin uudistyön pohjaksi pienimuotoinen kysely verkoston koordinaationryhmän jäsenille. 2.6 Verkkosivujen uutistuotanto Syksyn aikana uudistettiin myös verkoston jäseniä esittelevä kvk-opas. Verkkotoimitus tuotti kepa.fi-sivustolle vuoden aikana uutisia 322 kappaletta, mikä oli 122 enemmän kuin vuoden alussa asetettiin tavoitteeksi. Uutistuotannossa keskityttiin entistä selkeämmin Kepan vaikuttamistyön pääteemoihin: kehitysrahoitukseen ja kauppaan. 9 (19)

3 Kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Tavoite: Kepa vaikuttaa yhdessä jäsentensä kanssa Suomen kehityspolitiikkaan sekä tukee Etelässä paikallisen kansalaisyhteiskunnan vaikuttamistyötä keskeisissä kehityspoliittisissa prosesseissa. 3.1. Suomen kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Kepa panosti keväällä 2007 pidettyihin eduskuntavaaleihin ja nosti onnistuneesti kehityskysymyksiä esiin. Vaalikampanja houkutteli 129 nykyisistä kansanedustajista vastaamaan Kepan vaalikoneen kysymyksiin. Helmikuussa pidettyyn ja Suomen Kuvalehden päätoimittajan Tapani Ruokasen vetämään vaalipaneeliin osallistui kaikkien puolueiden korkean tason edustajia ja yli 400 vierasta. Jäsenjärjestöt osallistuivat vaalikampanjaan aktiivisesti. Kampanjan ulkoasua pidettiin onnistuneena ja osa Kepan viesteistä päätyi hallitusohjelmaan. Esimerkkeinä voidaan mainita YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen kehityspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena, kehityspoliittisen johdonmukaisuuden vahvistamisen jatkaminen tai määrärahakehityksen varmistamisen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Ehkä merkittävintä kuitenkin on, että johdonmukaisuus ja vastaanottajien omistajuus mainittiin hallitusohjelmassa vahvasti. Kepan ja järjestöjen viestit näkyivät myös hyvin eduskunnan täysistuntokeskustelussa aiheesta. 103 jäsenjärjestöä osallistui prosessiin, joka paransi Kepan ja muiden järjestöjen näkyvyyttä julkisuudessa kehityspoliittisina toimijoina. Yksi Kepan strategisista tavoitteista on uusien toiminta- ja vaikuttamiskanavien luominen. Kuluneen toimintavuoden aikana kunnolla vauhtiin päässyt globbariverkosto on juuri sellainen! Verkosto on muodostumassa väyläksi kanavoida aktivismia Kepan toimintaan ja toisaalta tarjota kiinnostuneille vaikuttamistilanteita. Verkoston sähköpostilistalla on 760 tilaajaa, 32 jäsenjärjestöä on liittynyt siihen ja yhdeksässä viidestätoista vaaalipiiristä on "globbariguru", aktiivisesti verkoston kehittämiseen osallistuva henkilö. Syksyllä globbariverkosto järjesti eduskunnassa vesipullotempauksen, jossa kansanedustajia muistutettiin kehitysyhteistyön tärkeydestä. Samalla oltiin yhteydessä puoluetoimistoihin. Heti vaalien jälkeen järjestetty massaglobbaus-tapahtuma tarjosi globbaritverkoston jäsenille ja jäsenjärjestöille mahdollisuuden tavata uusia kansanedustajia ja keskustella heidän kanssaan kehityskysymyksistä. Tapahtuma veti 108 kansanedustajaa ja 150 globbaria. 90 edustajaa 144:stä palautti kortin, jossa he sitoutuvat toimimaan massaglobbauksessa esillä olleiden tavoitteiden eteen. Lupauksia seurattiin ja seurannan tulokset näkyivät Kepan nettisivuilla. Vuonna 2007 Kepa paransi kykyään tuottaa teema-analyysiä keskeisistä ja ajankohtaisista kehityspoliittisista teemoista erityisesti Etelässä. Keväällä Sambiassa järjestetty työpaja tuki Kepan ja sen kumppanien vaikuttamistyötä Euroopan unionin ja AKT-maiden välisten EPA-kauppasopimusten köyhyysvaikutusten osalta. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että analyysityö 10 (19)

ja sen hyödyntäminen esimerkiksi julkaisujen tuottamisessa ajankohtaisista kehityspoliittisista aiheista ei ole saavuttanut toimintasuunnitelmien määrittelemää tasoa. Kolmesta Kauppa ja kehitys -julkaisusta, joiden tarkoitus oli ilmestyä kuluneen toimintavuoden aikana, pystyttiin tuottamaan ainoastaan sarjan ensimmäinen julkaisu. Henkilöstön vaihtuvuus ja siitä seurannut henkilöstövaje pakotti Kepan vaikuttamistyön keskittymään kampanja- ja lobbaustyöhön analyysityön kustannuksella. Sen seurauksena vaikuttamistyölle pohjoisessa varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 24 699 euroa. 3.2. Kehityspoliittinen työ Etelässä Kepan maatoimistot jatkoivat kuluneen toimintavuoden aikana säännöllistä yhteydenpitoaan paikallisiin Suomen suurlähetystöihin. Mosambikissa ja Tansaniassa järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia paikallisille kansalaisjärjestöille. Nicaraguassa vahva kumppanuus Centro Humboldtin kanssa jatkui. Nicaraguassa poliittinen tilanne muuttui vaalien jälkeen ja sen vuoksi yhteistyöjärjestö Coordinadora Civil ei onnistunut toteuttamaan kaikkia toimintojaan suunnitellusti. Työ Atlantin puoleisella rannikolla jatkui koulutusten ja yhteisten tapahtumien muodossa, vaikka hurrikaani Felix aiheutti hieman muutoksia suunnitelmiin. Uusia yhteistyökumppaneita etsittiin ja yhteistyötä tehtiin muun muassa naisryhmien kanssa. Alueellisesti tuettiin FCPI:n megaprojektihanketta Panamassa, jonka tuloksista tiedotettiin Nicaraguassa. Alueellinen työ Keski- Amerikassa keskittyy yhä enemmän kauppaan. Vuoden 2007 aikana järjestettiin muun muassa koulutusta ajankohtaisista vapaakauppaneuvotteluista Euroopan unionin ja Keski-Amerikan maiden välillä. Mosambikissa kumppanuussopimukset jatkuivat naisjärjestö Forum Mulherin ja velkajärjestö GMD:n (Grupo Mocambicano da Divida) kanssa. Kehityspoliittista työtä Pohjois-Mosambikin Cabo Delgadon alueella vahvistettiin siirtämällä suomalainen kehityspoliittinen tiedottaja Pemban toimistoon. Siirrolla pyrittiin linjaamaan toimintaa entistä paremmin kehityspoliittisen työn strategian mukaiseksi: maaseudun elinkeinoja tarkastellaan kehitysrahoituksen ja kaupan kautta. Kepan vaikuttamistyön koulutus oli tuloksellista: alueen UNACviljelijäjärjestön edustajat osallistuvat nyt paikallishallintoon sekä Montepuezissa että Mecufissa. Myös köyhyydenvähentämistä seuraavan G20-järjestöverkoston ja GMD:n alueosastoja tuettiin. Maputossa yhteistyötä jatkettiin ROSA-verkoston kanssa muun muassa tukemalla kauppasopimuksiin liittyvää analyysiä. Myös kansalaisjärjestöjen EPA-kampanjaa tuettiin. Sambiassa tuettiin kansalaisyhteiskunnan toimijoita syksyyn asti, jolloin poliittinen työ käytännössä päättyi paikaltapalkattujen työntekijöiden siirtyessä muihin tehtäviin johtuen Kepan toimiston alasajosta. Kevään aikana tuettiin järjestöjen EPA-kampanjaa, kauppatyötä tekevien järjestöjen yhteisiä aktiviteetteja maakunnissa, sekä järjestettiin koulutus alueellisista kauppasopimuksista ja kansallisen maatalouspolitiikan toimeenpanosta. Kumppanuussopimus Jesuit Centre for Theological Reflection (JCTR) -järjestön kanssa uusittiin vuosille 2008-2009. Kumppanuussopimus Green Living Movementin kanssa loppui 11 (19)

vuoden 2007 lopussa. Civil Society for Poverty Reduction -verkostoa tuettiin kansallisen budjetin seurannassa. Tansaniassa jatkettiin yhteistyötä sekä kansallisen kattojärjestö TANGOn (Tanzania Association of Non-Governmental Organizations) että Morogoron alueen kattojärjestön UNGOn (Union of NGOs in Morogoro) kanssa. Kepan koulutus vaikuttamistyön perusteista jäsenjärjestöjen kumppaneille sai hyvän vastaanoton ja lisäsi monen järjestön kiinnostusta poliittiseen työhön. Tansaniassa verkostoiduttiin entistä paremmin muiden kehityspoliittista työtä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa ja ryhdyttiin etsimään uutta kumppanijärjestöä. Henkilövaihtoa yhteistyön instrumenttina kokeiltiin Sambiassa ja Mosambikissa. Pilottina vuosina 2006-2007 toteutettuun aloitteisiin osallistuivat viljelijä- ja velkajärjestöt molemmista maista. Vaikka vaihtovierailuista raportoitiin olleen hyötyä osallistujille ja heidän organisaatioilleen, todettiin, että onnistuakseen instrumentti tarvitsee osallistuvien järjestöjen täyden omistajuuden. Mosambikin järjestöjen tiukista henkilöresursseista johtuen henkilövaihto ei tullut osaksi niiden omaa ohjelmaa ja se päätettiin lopettaa tältä erää. Aasiassa kumppanuudet Insistin (Indonesia ) ja FER:in (Thaimaa) kanssa jatkuivat viimeistä vuotta. Uuden toiminnan suunnittelu Mekongin alueella aloitettiin. Poliittisen työn verkoston toiminta vahvistui. Verkoston uutena työmuotona otettiin käyttöön pienellä kokoonpanolla toteutetut, sisältöteemoihin keskittyvät fact finding -vierailut. Sambiassa järjestetyn ensimmäisen vierailun teemana olivat alueelliset kauppasopimukset ja etenkin EPA-sopimukset. Vierailun yhteydessä järjestettiin koulutus kumppaneille ja muille järjestöille. Nicaraguassa taas keskityttiin kehitysrahoituskysymyksiin; köyhyydenvähentämisstrategioihin ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksiin. Ensimmäinen palveli kumppanien lisäksi Kepan omaa vaikuttamistyötä kauppakysymyksissä, jälkimmäinen valmistautumista avun tuloksellisuus -prosessiin. Kasvanutta ymmärrystä on kanavoitu muun muassa artikkeleihin Kepan mediaan, koulutuksiin Etelässä ja Suomessa, julkaisuihin ja Kepan linjauksiin. Verkostokokous järjestettiin Managuassa. Lisäksi verkoston jäsenet osallistuivat Kepan analyysityöhön, muun muassa tapaustutkimuksiin. Kehityspoliittiselle työlle Etelässä varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 28 557 euroa. Suurin yksittäinen syy on analyysityön ennakoitua pienempi volyymi kaikissa kenttämaissa. Erityisesti Nicaraguassa analyysityön toteutusta vaikeutti maassa tapahtuneet poliittiset muutokset. Aasian työn aloittamista varten oli tehty budjettivaraus käynnistämistä edeltävien selvitysten ja muiden esitöiden varalta ja joiden todellisia kustannuksia oli vaikea arvioida etukäteen. Sambian maatoimiston poliittinen työ myös väheni, kun paikalta palkatut poliittisen työntekijät hakeutuivat muihin tehtäviin ennakoitua aiemmin. 12 (19)