Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)



Samankaltaiset tiedostot
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

Syöpä lapsella. Kim Vettenranta, dos. Osastonylilääkäri Lasten veri- ja syöpätautien sekä kantasolusiirtoklinikka HYKS

Lapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella

AKKREDITOINNIN EDUT JA HAASTEET

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI

OPAS SÄDEHOITOA SAAVIEN LASTEN VANHEMMILLE

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyö. Henna Loisa LAPSUUSIÄN SYÖPÄHOITOJEN MYÖHÄISVAIKUTUKSET Kirjallisuuskatsaus

LAPSUUSIÄN SYÖVÄSTÄ SELVINNEIDEN MYÖHÄISVAIKUTUKSET JA NIIDEN SEURANTA

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi

Lapsuusiän kantasolusiirrot HUS:ssa vuosina

Toiminta- kertomus Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015

Toiminta- kertomus 2016

Opas sädehoitoon tulevalle

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Tyrosiinikinaasiestäjähoidon vaikutus Philadelphiakromosomipositiivisen

Allogeenisten kantasolujensiirtojen kehityssuunnat ja niiden heijastuminen Turun siirtokeskuksen toimintaan ja tuloksiin

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö

POTTI-REKISTERI JA LASTEN SYÖVÄN HOITO TAYS- PIIRISSÄ

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

AML-2018 (päivitetty AML-2012 hoito-ohjelma) Päivitetty AML:n hoito-ohjelma pohjautuu AML 2012-hoito-ohjelmaan. Merkittävimmät muutokset:

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Virkaa 1C koskeva hakuilmoitus sekä asiassa tehty viranhaltijapäätös

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Matalamman riskin AML. Ei uusia täsmälääkkeitä Onko hoitotuloksia siten mahdollista saada paremmaksi

SÄDEHOITO-OPPAAN LAATIMINEN SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLE LAPSILLE JA HEIDÄN VANHEMMILLEEN

Dnro 420/ /2014

Lataa Osasto 10 - Ulla Pihkala. Lataa

HEMATOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN JA KANTASOLUSIIRTEEN SAANEEN POTILAAN KUNTOUTUMINEN

Soluhoitovalmisteet ja määräys yksittäisten potilaiden hoidosta. matti korhonen

Harvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö

Multippeli myelooma mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

ALL2000_Amendment_2014

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Koonneet: Paula Seikku Hannu Jalanko (vastuuhenkilö)

Sari Kiiski ESITE SATAKUNNAN SYÖPÄYHDISTYKSEN TARJOAMASTA TUESTA SYÖPÄLAPSIPERHEILLE

Kansaneläkelaitoksen päätös

MAAILMAN PARAS LASTENSAIRAALA MITEN JA MILLOIN

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA

Toimintakertomus. Lasten diabetes Päivi Miettinen

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

KATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Medisiininen toimialue

Myelooma- pieni opas sairastuneelle

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea

N:o Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

KATSAUS. Leukemian hoitotulokset ovat parantuneet, mutta pulmiakin riittää. Martti A. Siimes

Toimintasuunnitelma 2010

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Maija Juutinen PERHEEN SELVIYTYMISEN TUKEMINEN LAPSEN SAIRASTAESSA SYÖPÄÄ

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Toimintakertomus 2016 LASTEN KOTISAIRAANHOITO. Verna Björklund

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot

Kansaneläkelaitoksen päätös

TOIMINTAKERTOMUS 2007

of Hematology Annual Meeting , orlando, florida, usa

SOLUISTA ELÄMÄÄ Opas kantasolusiirron saavalle potilaalle

HYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl

Solunsalpaajien turvallinen käyttö kotona - Opas syöpäsairaan lapsen vanhemmille

Tietoa allogeeniseen kantasolujensiirtohoitoon. tulevalle lapselle ja perheelle

NETTIOPAS: LASTEN SYÖPÄSAIRAUDET JA KOULUNKÄYNTI

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka Etiikan päivä 2014

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

FONIATRIAN EVOLUUTIO

POTILAAN OSALLISTAMINEN

OPASLEHTINEN SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN LAP- SEN SÄDEHOIDOSTA

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

OPERATIIVINEN TOIMIALUE

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

LASTENTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ - STIFTELSENFÖR PEDIATRISK FORSIKNING Pohjoinen Hesperiankatu 21 B HELSINKI (09) APURAHAT VUODELLE 2013

TOIMINTAKERTOMUS 2011

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Myelodysplastiset oireyhtymät

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

LASTENTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ LASTENTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2014

/ Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Transkriptio:

Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)

SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo mukana tai liittymässä 01 aikana... Tavanomainen syöpähoito... 1. Yleiset tunnusluvut.... Leukemiat.... Kiinteät kasvaimet... Kantasolusiirtotoiminta... 7 1. Yleiset tunnusluvut... 7. Allogeeniset kantasolusiirrot... 7. Autologinen kantasolutuki... 8 Vuoden 01 tunnusluvut... 9 Keskeisiä Tuloksia... Yhteenveto... 1 KÄYTETYT LYHENTEET ALL AML CNS NOPHO allogeeninen autologinen KML MDS NBL NHL SIB SAA URD TRM akuutti lymfoblastileukemia akuutti myeloinen leukemia aivokasvaimet Nordisk Organisation för Pediatrisk Hematologi och Onkologi terveeltä luovuttajalta suoritettava potilaan omilla soluilla suoritettava krooninen myeloinen leukemia myelodysplastinen oireyhtymä neuroblastooma non-hodgkin lymfooma HLA-identtinen sisarus vaikea aplastinen anemia HLA-yhteensopiva rekisteriluovuttaja toimenpiteeseen liittyvä kuolleisuus, jossa mukana eivät ole perustaudin uusiutumisesta johtuvat kuolemat Kannen kuva Kim Vettenranta. Kuvassa on leukemiasoluja. Julkaistu helmikuussa 01

YKSIKÖN ESITTELY Lasten veri- ja syöpätauti- ja kantasolusiirtoyksikkö on Suomen suurin lasten syöpä- ja veritauteihin sekä allogeeniseen kantasolusiirtotoimintaan erikoistunut kokonaisuus, johon kuuluvat osasto, päiväsairaala, toimenpideyksikkö sekä poliklinikka. Yksikön tehtävänä on lasten syöpä- ja veritautien diagnostiikka ja hoito oman erityisvastuualueen potilaiden osalta. Lisäksi yksikkö vastaa myös kansallisesti allogeenisten luuytimen vaihtojen suorittamisesta lapsipotilaille sekä tähän toimintaan liittyvästä koulutuksesta osana lasten veri- ja syöpätautien suppean alan lääketieteellistä erikoistumiskoulutusta. Edelleen yksiköllä on kansallinen päävastuu lasten veri- ja syöpätautien sekä kantasolusiirtojen osalta alan kansainvälisessä yhteistyössä. Osastolla hoidetaan kaikki kantasolusiirtohoidossa olevat potilaat, annetaan syöpäpotilaiden suonensisäisesti annosteltava solunsalpaajahoito sekä hoidetaan hyvänlaatuisia veritauteja sairastavia potilaita. Edelleen osastolla tutkitaan potilaita, joilla epäillään pahanlaatuista sairautta. Yksikön henkilökuntaan kuuluu kuusi lastentautien sekä lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäriä, suppean alan koulutuksessa oleva lastentautien erikoislääkäri ja anestesiaerikoislääkäri, lastentauteihin erikoistumassa oleva lääkäri, yli 0 hoitajaa, viisi osastonsihteeriä sekä erityistyöntekijöitä, kuten osastofarmaseutteja, fysioterapeutteja, kuntoutusohjaaja, ravitsemusterapeutti, nuorisopsykiatri, psykologi, sosiaalityöntekijä, lastentarhanopettaja, opettaja, sairaalapappi, välinehuoltaja sekä laitoshuoltajia. Yksikön erikoislääkäreistä kaikilla on tohtorin (LKT/LT) tutkinto ja kolmella edelleen lasten hematologian- ja onkologian dosentin pätevyys. Lisäksi ainakin kaksi erikoislääkäreistä tulee saamaan dosentin pätevyyden vuoden 01 aikana. Hoitopäiviä vuodeosastoilla on noin 000 vuodessa, päiväsairaalakäyntejä 0, anestesiaa vaativia toimenpiteitä tehdään 0 vuodessa, poliklinikalla käy noin 000 potilasta vuodessa, kotikäyntejä tehdään lähes 00. KANSAINVÄLISET/POHJOISMAISET TUTKIMUS- JA HOITO-OHJELMAT, JOISSA OLEMME JO MUKANA TAI LIITTYMÄSSÄ 01 AIKANA Hoito-ohjelmat, joissa olemme mukana: Ewingin sarkooma: Ewing 008, Ewing-relapsit Neuroblastooma: SIOPEN-HR-NBL 1.7 Leukemiat: Nopho-ALL-008, Nopho-AML-01, Interfant-0, IntReALL0-SR Aivokasvaimet: Angiocomb Allogeeninen kantasolusiirto: ALL SCTped FORUM 01 Hoito-ohjelmat, joihin olemme liittymässä Aivokasvaimet: PNET MB

TAVANOMAINEN SYÖPÄHOITO 1. YLEISET TUNNUSLUVUT Uudet potilaat 00 1 Leukemia % 8 % Aivokasvaimet Lymfoomat 1 % 1 % Muut kiinteät kasvaimet Kuva 1. Yksikössä hoidettujen, uusien, syöpään sairastuneiden lasten diagnoosijakauma vuosina 00-1. Vuonna 01 hoitoon tuli 8 uutta potilasta, joista 1 sairasti leukemiaa.. LEUKEMIAT Kuva. Lapsuusiän ALL:n hoidon tulokset ja niiden kehitys voidaan esittää ns. Kaplan- Meier tarkastelulla. Kuvassa on nähtävissä myös HUS:n yksikössä hoidettujen potilaiden osalta ennusteen suotuisa kehitys vielä nykyisin käytössä olevan NOPHO-ALL-008 hoito-ohjelmankin osalta. Kuvaan on vuoden kohdalle merkitty (suorakaide) vastaava ennuste kaikkien hoito-ohjelmaan (NOPHO-ALL-008) osallistuvien maiden osalta.

Kuva. Lapsuusiän AML:n hoidon tulokset eivät kansainvälisestikään yllä aivan ALL:n hoitotulosten tasolle, mutta ovat yksikössämme erinomaista, kansainvälistä tasoa. Uusi AML-hoito-ohjelma (AML-NBH-01) on yksikössämme yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa otettu käyttöön vuoden 01 alussa eikä sen osalta seuranta-ajan lyhyyden vuoksi vielä ole tuloksia käytettävissä. Kuvaan on vuoden kohdalle merkitty (suorakaide) vastaava ennuste kaikkien hoito-ohjelmaan (NOPHO-AML-00) osallistuneiden maiden osalta.. KIINTEÄT KASVAIMET 0 0 0 1 0 7 9 11 7 1 7 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 8 7 8 8 1 00 00 007 008 009 0 011 01 01 01 Muut kiinteät kasvaimet Rabdomyosarkooma Osteosarkooma Ewing/PNET Hodgkinin lymfooma NHL Wilms NBL CNS Kuva. Uusien, kiinteää kasvaintautia sairastavien potilaiden diagnoosikohtainen määrä vuosien 00-1 aikana

Kuva. Hoidettujen potilaiden kumulatiivinen eloonjääminen neljässä, keskeisimmässä diagnoosiryhmässä. vuoden seuranta-ajan kohdalle on värillisin suorakaitein merkitty vastaava pohjoismainen (NOPHO) tulos. Kuva. Potilaiden kumulatiivinen eloonjääminen kolmen, keskeisen aivokasvaimen osalta.

KANTASOLUSIIRTOTOIMINTA 1. YLEISET TUNNUSLUVUT Allogeenisia luuytimen vaihtoja on vuoden 01 loppuun mennessä suoritettu Lastenklinikalla yhteensä 9 kpl ja intensiivihoitoja autologisella kantasolutuella annettu yhteensä kpl, jolloin suoritettujen kantasolusiirtojen kokonaismääräksi 01 loppuun mennessä tulee 77 kpl. Istukkaveren kantasolusiirtoja on nyt tehty yhteensä 9 kpl. 0 0 0 0 0 Kantasolusiirrot 00-01 1 1 11 1 1 17 19 7 19 1 1 17 11 1 7 7 00 00 007 008 009 0 011 01 01 01 Potilaan omilla soluilla Terveeltä luovuttajalta. ALLOGEENISET KANTASOLUSIIRROT 0 0 1 0 Kantasolusiirrot terveeltä luovuttajalta 00-01 8 8 7 7 17 1 1 1 1 9 00 00 007 008 009 0 011 01 01 01 Rekisteriluovuttaja Sukulaisluovuttaja 7

Allogeenisten kantasolusiirtojen aiheet 00-1 ALL ALL-rel 1 8 0 AML AML-rel Immunologiset taudit KML 1 MDS NHL 17 SAA Synnynnäiset luuytimen toimintahäiriöt Muut Kuva 9. Allogeenisen kantasolusiirron saaneiden diagnoosijakauma leukemioiden muodostaessa suurimman yksittäisen ryhmän.. AUTOLOGINEN KANTASOLUTUKI Autologisen kantasolutuen aiheet 00 01 8 Neuroblastooma Aivokasvaimet Muut kiinteät kasvaimet 8 Kuva. Autologista kantasolutukea saaneiden diagnoosijakauma. Neuroblastoomaa sairastavat muodostavat suurimman yksittäisen ryhmän. 8

VUODEN 01 TUNNUSLUVUT 1. Allogeenisia luuytimen kantasolusiirteitä kerättiin kpl. Autologisia siirteitä kerättiin yhteensä 7 kertaa, luuytimestä ja kiertävästä verestä 1. Keräyksiä tehtiin yhteensä luovuttajalle. Siirteiden itäminen: B-neut > 0, E9/l Allogeeniset siirteet sib luuydin siirre: mediaani + D9 (min 1, max 1) urd luuydin siirre: mediaani +D18, (min 1,max 0), urd istukkaveri +D0 urd PBSC +D Autologiset siirteet: mediaani +D1, (min 1, max 0) 01 tehtiin yhteensä 19 allogeenista ja autologista kantasolusiirtoa. Siirteen saaneiden ikä- ja sukupuolijakauma Allogeeniset: poikia 11, tyttöjä 8 Autologiset: poikia, tyttöjä 1 0- v. - v. > v. 8 1 Kantasolusiirtojen aiheet 01 Allogeeniset 19 kpl Autologiset kpl diagnoosi lukumäärä ALL 1. remissio 1 ALL > remissio 1 AML 1. remissio SAA Fanconin anemia Hypoplastinen anemia 1 JMML SCID 1 NHL 1 STAT geenin aktivoiva 1 mutaatio HLH Aivokasvain Neuroblastooma Allogeenisten kantasolusiirtopotilaiden jakautuminen yliopistosairaanhoitopiireittäin vuonna 01 ja vuosina 00-1 9

KESKEISIÄ TULOKSIA Kuva 11. Allogeenisen siirteen sisarus- tai rekisteriluovuttajalta saaneiden ALL-potilaiden kumulatiivinen eloonjääminen jaoteltuna luovuttajatyypin mukaan Kuva 1. Toimenpiteeseen liittyvä kuolleisuus (TRM) ALL-potilailla allogeenisen kantasolusiirron jälkeen eriteltynä luovuttajatyypin mukaan

Kuva 1. Allogeenisen kantasolusiirron läpikäyneiden AML-potilaiden kumulatiivinen eloonjääminen jaoteltuna remissiotilanteen mukaan Kuva 1. Allogeenisen kantasolusiirron läpikäyneiden, vaikeaa aplastista anemiaa sairastaneiden potilaiden kumulatiivinen eloonjääminen jaoteltuna luovuttajatyypin mukaan 11

YHTEENVETO Vuoden 01 aikana osaston kliininen ProLapsi rekisteriä on keskeisiltä osiltaan päivitetty. Olemme muiden muassa laajentaneet rekisterin kattamaan uusia potilasryhmiä (hematologia sekä immunologia) ja koko rekisterin ohjelman runko (Filemaker ) on uudistettu. Lokakuussa 01 juhlimme lasten kantasolusiirtojen 0-vuotista taivalta Hyksin Lastenklinikalla. Tällöin tuli kuluneeksi 0 vuotta kantasolusiirtotoiminnan aloittamisesta Lastenklinikalla ja samalla Suomessa sekä Pohjoismaissa. Yksikkö vastaa Suomen suurimpana keskuksena vuosittain noin kolmanneksesta maamme lapsuusiän syöpä- ja veritautien hoidosta. Lastenklinikan lääkärikunta vastaa pääosin osallistumisesta alan kansainväliseen yhteistyöhön (NOPHO, EBMT, muu hoito-ohjelmayhteistyö) Suomen osalta. Kantasolusiirtotoiminnan osalta yksikkö lukeutuu Pohjoismaiden suurimpien ja Euroopan keskisuurten keskusten joukkoon. Kantasolusiirtotoimintamme on JACIE:n akkreditoimaa, ensimmäisenä pediatrisena keskuksena Pohjoismaissa ja ainoana Suomessa. Kantasolusiirrot istukkaveren kantasoluilla aloitettiin vuonna 199, niin ikään ensimmäisinä Pohjoismaissa, ja pian 0 siirron kokonaismäärällä Hyksin Lastenklinikalla on ylivertainen kokemus Pohjoismaissa. Lokakuussa 01 kävimme läpi JACIE:n (Joint Accreditation Committee of ISCT and EBMT) välitarkastuksen. Tuloksemme ovat lapsuusiän ALL:n ja AML:n osalta erinomaista, kansainvälistä tasoa. Tulokset ovat jopa paremmat kuin muissa pohjoismaisissa keskuksissa (Kuvat ja.). Uusi ALL:n hoito-ohjelma (NOPHO ALL-01) on valmisteilla, yksikkömme seniorilääkärin (dos. Mervi Taskinen) johdolla, ja uusi AML:n hoito-ohjelma (NOPHO-NBH-AML-01) on vast ikään otettu käyttöön. Suomessa vastaamme lasten allogeenisistä kantasolusiirroista. Kantasolusiirtotoiminnan osalta tuloksemme ovat ALL:n osalta hyvää ja AML:n osalta erinomaista, kansainvälistä tasoa (Kuvat 8-1.). Kiinteissä kasvaintaudeissa tuloksemme ovat mm. lymfoomissa ja nefroblastoomassa erinomaista, kansainvälistä tasoa (Kuva.). Neuroblastoomassa olemme liittyneet vuonna 01 mukaan laajaan, kansainväliseen SIOPEN-HR-NBL-1. hoito-ohjelmaan, jonka myötä perustellusti odotamme merkittävää paranemista hoitotuloksissa. Edelleen kiinteiden kasvainten osalta tulemme vuosina 01-1 voimakkaasti tiivistämään kansainvälistä yhteistyötä liittymällä mukaan laajoihin, eurooppalaisiin tutkimus- ja hoito-ohjelmiin ainakin lymfoomissa, pehmytkudossarkoomissa, osassa aivokasvaimia sekä leukemian allogeenisissä kantasolusiirroissa. Toimimme myös määrätietoisesti osaamisemme kehittämiseksi: äskettäin yksi seniorilääkärimme jatkokouluttautui synnynnäisten immuunivajavuustilojen hoitoon kantasolusiirroilla (Great Ormond St. Children s Hospital, Lontoo, syksy 01). Edelleen yksi seniorilääkäri jatkokouluttautuu lapsipotilaiden sädehoitoon (HUS, syksy-talvi 01-1) sekä toinen hemoglobinopatioiden kantasolusiirtohoitoon (Ospedale Pediatrico Bambino Gesu, Rooma, kevät 01). Myös hoitajat osallistuvat aktiivisesti kansalliseen ja kansanväliseen lasten syöpä- sekä kantasolusiirtotoiminnan yhteistyöhön ja koulutukseen. Kantasolusiirtotoiminnan osalta olemme uutena palveluna ottaneet syksyllä 01 käyttöön ns. fotokemoterapian käänteishyljinnän hoidossa. Sitä ei ole muissa Pohjoismaissa tarjolla lapsipotilaille. Hoitotyön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi käynnistämme vuoden 01 alussa lajissaan neljännen lasten veri- ja syöpätautien sekä kantasolusiirtojen hoitotyön suppean erikoiskoulutushankkeen kahden vuoden kestoisena yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Edelleen tavoittelemme eräiden ei-pahanlaatuisten veritautien (ns. hemoglobinopatiat) osalta sekä näiden konventionaalisessa että kantasolusiirtohoidossa kansainvälistä tasoa ja olemme valmiina hoidon kansalliseen keskittämiseen näissä harvinaisissa sairauksissa. 1

Lasten syöpä-, veritauti- ja kantasolusiirtoyksikkö K Lasten syöpäosasto Päiväsairaala Toimenpideyksikkö Poliklinikka HYKS Lastenklinikka Käyntiosoite: Stenbäckinkatu 11, Helsinki Postiosoite: PL 81, 0009 HUS Puhelin: 09 711 www.hus.fi/lastenklinikka 1