Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho
Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60 km ja Oulusta n. 90 km Särkijärvi Pinta-ala 212 ha Yhteisalue 32 ha Valtio 180 ha Valuma-alue 7,09 km² Veden viipymäaika 3,6 v
YLEISTÄ Osakaskuntaperustettu 1994 7 osakasta vesialue vuokrattu kalastuskunnalle lähinnä paikallinen merkitys virkistyskäyttö, vapaa-ajan kalastus maanomistajia 20 vakituisesti asuvia 4 1 aktiivi maatila loma-asukkaat
HANKKEEN TAVOITE veden laadun paraneminen vapaa-ajan kalastuksen helpottuminen alueen viihtyvyyden paraneminen yleisen virkistyskäytön edellytysten paraneminen
HANKKEEN TAUSTA vesinäytteet v 1989 veden laatu huonohko kalastuskunnan tehopyynnillä pyrittiin poistamaan kalastoa rysillä vv. 1996 1998 saalis yhteensä 30.000 kg pikkukalaa rehevöityminen liikkuvat vesikasvit käyttökelpoisuusluokka v.2000-2003 tyydyttävä
HANKKEEN VIREILLETULO v. 2003 ympäristökeskuksen edustajat tutustuivat asiaan v. 2004 keväällä aloite ympäristökeskukselle kunnostuksen aloittamisesta kesällä 2004 kyläkokous, hanke todettiin tarpeelliseksi selvitettiin hankkeen toteuttamistapa, -laajuus ja rahoitus viranomaisneuvottelu hankkeen toteuttaa kalastuskunta
RANTOJEN KUNNOSTUS JA VESIKASVIEN NIITTO V 2004 2007 kunnostusalueet etelä- ja länsirannalla yhteensä n.1,5 km p-a 31360 m², maaainesmäärä 14380 m³ maatuman paksuus mitattu 2 m - 60 m leveydeltä rantaviivasta paksuus 160 cm 10 cm keskimäärin 46 cm veden syvyys 40-120 cm niitettävä ala 13,7 ha KUNNOSTUSALUE
TOIMENPITEET JA RAHOITUS Toimenpiteet poistettu mätänevä vesikasvimassa rannan tuntumasta talvella jään päältä vesikasveja poistettu niittämällä v.2005 40 kuormaa v.2006 10 kuormaa v.2007 5 kuormaa kustannusarvio 46000 Rahoitus Julkinen rahoitus 75 % TE-keskus (EU- ja valtio Toimintaryhmä JoMMa Ympäristökeskus Yksityinen rahoitus ja talkootyö 25 % kunta kalastusalue oma raha ja talkootyö
Toimenpiteet Kalaa poistettu 1996-1998 30.000 kg = 50 kg/ha rysä 2006 16.000 kg = 80 kg/ha 2007 14.000 kg = 70 kg/ha 2008 7.500 kg = 35 kg/ha 2009 13.300 kg = 66 kg/ha 2010 11.000 kg = 55 kg/ha 2011 27.700 kg = 131 kg/ha rysäkalastus 1996-1998 talkootyönä nuottaus ostopalvelu 20,5 pv kustannukset n 1000-1230 /pv rahoitus P-P ELY-keskus Kuivaniemen lähineuvosto metsähallitus kalastusalue osakkaiden talkootyö
Toimenpiteet ELY-keskus avustanut toimenpiteiden toteutuksessa ja vaikutusten seurannassa Syvyyskartta Keskisyvyys 6 m Suurin syvyys 8 m Ammattiopisto Lappia seurannut järven tilaa ja kalaston rakennetta syvyyskartta
REHEVÖITYMISEN SYIDEN SELVITYS Ulkoinen kuormitus opinnäytetyönä tehty asukaskyselyt, atk ohjelmat ulkoinen kuormitus 60 % sallitusta kuormituksesta ei yksinään selitä rehevyyttä suurimmat kuormittajat - ilmalaskeuma 32 % - luonnonhuuhtouma 33 % - maatalous 31 % JÄRVEN TILA Järven sietokyky sallittu fosforikuormitus 124 kg / a vaarallinen kuormitus 383 kg / a nykyinen kuormituksen kokonaismäärä 74,3 kg/ a = 60 % sallitusta ulkoisen typpikuormituksen määrä 1938,5 kg a -1 asukkaiden huoneentaulu
Sisäinen kuormitus verkkokoekalastustiedot kala särkikalavaltaista 65 % ahvenen osuus 33% kalasto koko pääosin pientä keskipaino 10-30 g särkikaloja liikaa petokaloihin nähden Särkiojaa pitkin poistuu /tulee merkittävä määrä kalaa vaikeuttaa hoitotöitä rehevöittävä vaikutus ravintoketju vinoutunut
Särkijärven ranta-asukkaan huoneentaulu Keinoja kuormituksen pienentämiseen ja järven kunnosta huolehtimiseen Käsittelen likaveteni asianmukaisesti enkä laske mitään suoraan järveen Huollan jätevedenkäsittelyjärjestelmäni säännöllisesti Kompostoin eloperäisen jätteen Lannoitan kasvimaani kompostilla ja muilla luonnon lannoitteilla En lannoita nurmikkoja lainkaan Tarkkailen järveä säännöllisesti ja kirjaan havaintoni ylös Kalastan järvestä myös roskakalaa
JATKOTOIMENPITEET kalaston liikkumisen seurannan jatkaminen kutuaikaan verkkokoekalastusten jatkaminen poistokalastuksen tehon arvioimiseksi suurimittainen katiskapyynti ojan seurannan yhteydessä petokalakannan vahvistaminen niiton vaikutusten arvioiminen veden laatuun veden laadun kehityksen ja toimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi vesinäytteitä vesikasvien osittainen uudelleen niitto? hoitokalastuksen jatkaminen tauko?
Kokemukset Hyvät: mielenkiintoinen-haastava innostunut talkooväki/ talkootyötä tehty paljon hyvä asiantuntija-apu hankkeen vaikutukset näkyvät - maisemassa - kalastossa - veden laadussa laatuluokka hyvä? Huonot: hankkeen aloitusvaiheen kokemukset/hidas päätösten teko rahoituksen puuttuminen pitää kerätä ropo sieltä toinen täältä verottajan näkökanta tulevaisuuden pelkona turvetuotannon lisääntymisen vaikutukset
YHTEENVETO ranta-alueiden liettymien poistolla on parannettu asuttujen rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja maisemaa kalaston poisto todennäköisesti estänyt leväkukintojen syntymistä kustannukset kohtuulliset suhteessa saatuun hyötyyn viranomaisten kiinnostus lisääntynyt EI tarvita aina julkista toimijaa muutama yhteistyökumppani innostunut ja aktiivinen toimijaporukka kyläyhteisön ja yhteistyökumppaneiden kannustus ja kiitos innostaa jatkamaan jatkotoimenpiteiden toteuttaminen vaatii tulopohjan vahvistamista kilpailujen/tapahtumien järjestämiset edesauttaa järven kunnostusta
Hauki 8,5 kg SUURIN KALA Yhteystiedot ja lisätietoa hankkeesta www.kalaaiista.fi Kiitos