MERI-LAPIN YM PÄ RIS TÖ TER VEYS VAL - VON NAN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 LUONNOS
Sisällys 1 JOHDANTO 3 2 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYSVALVONNAN VALVONTAYKSIKKÖ 3 2.1 Toiminta-alue 3 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät 3 2.3 Koulutus 4 2.4 Valvontakohderekisteri/Tietojärjestelmä 5 2.5 Valvonnan näkyvyys 5 2.6 Valvonnan maksullisuus 5 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu 6 3 VALVONNAN TOIMIALAT 7 3.1 Yleistä 7 3.2 Tarkastuksen sisältö ja tavoitteet 7 3.3 Laatutyö ja laatujärjestelmät 8 4 ERITYISTILANTEISIIN VARAUTUMINEN 8 4.1 Toiminta erityistilanteissa 8 5 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 9 Liite 1 Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 Liite 2 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 Liite 3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 Liite 4 Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 2
1 Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka teh tävä nä on yk si löön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sai rauk sien ja ta pa tur mien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston val von ta suun ni tel ma-ase tus (665/2006) edellyttävät kuntia laa timaan ja hyväksymään säännöllistä val von taa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvon ta suun ni tel man siten, että valvonta on suun ni tel mal lis ta, oikein kohdennettua, te hokas ta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oi keu den mu kai ses ti kohtelevaa. Seuraavaa toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toi mitet ta va alue hal lin to vi ras tol le kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmassa on otet ta va huomioon val von taa ohjaavien keskusvirastojen valvontaohjelma sekä val vonta suun ni tel ma-ase tuk sen edel lyt tä mä sisältö. Vuotta 2015 koskeva suunnitelma toi mi tetaan AVIin, mutta vuodesta 2015 al kaen se liitetään VYHA:an (ym pä ris tö ter vey den huollon valvontayksikkötietojen hal lin ta jär jes tel mä). Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille tur valli nen elin ym pä ris tö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä ko ros te taan toi min nan har joit ta jien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toi min nan varmistamiseksi, mää räys ten mu kai suu den varmistamiseksi, toimijoiden ta sapuo li sen kohtelun varmistamiseksi, ku lut ta jan suo jan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotan to edel ly tys ten varmistamiseksi. Val von nan tulee perustua dokumentoituihin val vonta me net te lyi hin ja olla myös muulla tavoin hyvää hal lin toa koskevien vaatimusten mukais ta. Lainsäädäntö ei edellytä ennen valvontasuunnitelman hyväksymistä toi min nan har joit tajien kuu le mis ta, mutta Kuntaliitto suosittaa vaikutusmahdollisuuksien varaamista hal linto lain 41 :n mu kai ses ti. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyt tä mises tä on ilmoitettu Me ri-la pin kuntien internetsivustoilla 2 Meri-Lapin ympäristöterveysvalvonnan valvontayksikkö 2.1 Toiminta-alue Tornion ja Kemin kaupungit sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kunnat ovat pe rus taneet yh tei sen seudullisen Meri-Lapin ympäristöterveysjaoston, joka aloitti toimintansa 1.1.2014. Jaosto huo leh tii ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä. Hal lin nol li ses ti jaosto kuu luu Tornion kaupungin tekniseen toimeen ym pä ris tö lau ta kunnan jaostona. Ym pä ris tö ter veys jaos toon kuuluu seitsemän jäsentä: kaksi jäsentä sekä Tor nios ta että Kemistä ja yksi jäsen per kun ta Keminmaasta, Simosta ja Tervolasta. Pu heen joh ta ja on aina torniolainen ja va ra pu heen joh ta ja kemiläinen. Ym pä ris tö pal ve luja johtaa ympäristöpäällikkö. Terveystarkastajilla on toi mi pis teet Torniossa, Kemissä, Ke min maas sa ja Tervolassa. Eri toimialoilla on vastaavat viranhaltijat. Ter veys tar kas tajat vastaavat ympäristöterveysvalvonnan tehtävien lisäksi lei rin tä alue vi ran omai sen tehtä vis tä. 3
2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) tuli voimaan 15.6.2009. Lain mu kaan kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla tehtävien jär jes tämi sek si käytettävissään vä hin tään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit. Ympä ris tö ter vey den huol lon nykyistä te hok kaam pi toimeenpano edellyttää viranhaltijoiden eri kois tu mis ta ympäristö-terveydenhuollon eri osa-alueisiin. Jotta erikoistuminen olisi tar koi tuk sen mu kais ta ja tehokasta, kunnalla tai yh teis toi min ta-alu eel la tulee olla pal veluk ses saan tai sopimuksen perusteella käytettävissään tar peel li nen määrä pätevää ja riit tä vän kokemuksen omaavaa henkilöstöä. Meri-Lapin ym pä ris tö ter vey den huol los sa työs ken te lee 16 työntekijää, joista seitsemän (7) terveystarkastajaa, kuusi (6) eläin lääkä riä ja yksi (1) valvontaeläinlääkäri sekä kolme (3) pieneläinhoitajaa. Lisäksi ym pä ristö pääl li kön työajasta noin 25 htpv menee ympäristöterveydenhuollon hallinnon pyö rit tämi seen. Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely on tärkeä vaihe voi mava ro jen suun nit te lus sa. Valvontasuunnitelmassa on arvioitu, miten valvontaresurssit riittä vät suun ni tel man toteuttamiseen. Voimavarojen tarvetta arvioitaessa on otettu huo mioon valvontakohteiden tar kas tuk set sekä niiden valmisteluun, matkoihin ja tar kas tus kerto muk sen laatimiseen tarvittava ai ka. Kokonaistyöpanostarve on tavallisesti 1,7 2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tar kas tuk siin tarvittava aika. Lisäksi lomien ja muiden tie dos sa olevien poissaolojen aikaiset järjestelyt on pyritty suunnittelemaan etukäteen. Eri lakien valvontaan on arvioitu työajan jakautuvan seuraavasti: kokonaistyöaika elintarvikevalvonta 490 htpv terveydensuojelu 420 htpv kuluttajaturvallisuus 140 htpv tupakka, nikotiini 70 htpv muu valvontaa tukeva työ 280 htpv Ympäristöterveydenhuollon aloilla toimii eri valvontaviranomaisia, joiden toimivallasta on sää det ty asianomaisissa ympäristöterveydenhuollon laeissa. Kunnille ja alue hal lin tovi ras toil le kuu luu valvontatehtäviä ympäristöterveydenhuollon kaikilla osa-alueilla. Lisäk si jokaisella ym pä ris tö ter vey den huol lon toimialalla toimii keskusviranomainen. Tietyil lä sektoreilla valvontatehtäviä on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, po lii sil la, puolustusvoimilla ja Tul li lai tok sel la. Jaostolla on mahdollisuus siirtää alaiselleen viranhaltijalle toimivaltaansa kuuluvia asioita. Tar vit taes sa valvontaviranomainen ryhtyy toimivaltaansa kuuluvien lakien mukaisiin hal lin nol li siin pak ko kei noi hin epäkohtien korjaamiseksi. Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden te kemi seen on sil ti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi hakemusten ja ilmoitusten käsit te lyä, neuvontaa ja oh jaus ta, lausuntojen antamista eri viranomaisille, epidemioiden sel vit tä mis tä ym. 4
2.3 Koulutus Kansanterveyslain (928/2005) 41 :n mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että työn vaa ti vuu des ta ja toimenkuvasta riippuen henkilöstö osallistuu riittävästi heille jär jes tettyyn täy den nys kou lu tuk seen. Terveystarkastajat osallistuvat pääsääntöisesti niihin koulu tuk siin, jotka ovat suunnatut omaan tehtäväalueeseen. Aluehallintoviraston kou lu tuksiin ja työkokouksiin osallistuvat mah dol li suuk sien mukaan kaikki. Valtakunnallisiin, keskus vi ras to jen järjestämiin koulutustilaisuuksiin py ri tään osallistumaan tarpeellisella mää räl lä. Koulutuspäiviä arvellaan olevan vuodessa 3-5 hen ki lö työ päi vän verran vi ranhal ti jaa kohden. Terveystarkastajille laaditaan koulutussuunnitelma vuo sit tain, joka toimi te taan Tornion kaupungin henkilöstöpäällikölle tiedoksi. 2.4 Valvontakohderekisteri/Tietojärjestelmä Terveystarkastajilla on käytössä Digia Oyj:n Tarkastaja -ohjelma, jonne kerätään asiakas- ja koh de tie dot. Ympäristöterveysvalvonnan keskitetty tietojärjestelmä yk sin ker taistaa ja nopeuttaa ra por toin tia. Ympäristöterveydenhuollossa on keskitetyt tietojärjestelmät KUTI ja YHTI sekä VYHA. Kes kus vi ras tot ovat antaneet kunnille määräyksen, jonka mukaan kunnan on il moi tet tava kohde- ja val von ta tie dot sähköisesti KUTI- ja YHTI -järjestelmillä. Järjestelmien kautta kunnasta tietoa siir tyy keskusvirastoihin, joissa voidaan arvioida valvonnan vai kut tavuut ta sekä valvonnan oh jaa mi seen liittyviä menettelyjä ja tarpeita. VYHAn avulla ke rätään tietoja puolestaan ym pä ris tö ter vey den huol lon valvontayksiköistä. 2.5 Valvonnan näkyvyys Viestintään kuuluu mm. asiakaspalvelua, neuvontaa, opastusta sekä tiedottamista. Tiedot ta mi seen kuuluu olennaisena osana avoimuus, selkeys ja aktiivisuus. Viestintä edellyt tää yhteistyötä, avoin ta tietojenvaihtoa ja toimivaltarajoista sopimista viranomaisten kes ken. Tiedotuksessa käy te tään eri tiedotusvälineitä ja kuntien internet-sivuja sekä pai kal lis leh dis töä ja -radiota. Viestintää tul laan yhdenmukaistamaan eri kuntien osalta. Ym pä ris tö pal ve lu jen johtosäännön mukaan pää vas tuu tiedottamisesta on ym pä ris töpääl li köl lä. Terveystarkastajat huolehtivat muusta tie dot ta mi ses ta tarkastusten ja muiden tehtävien ohessa. 2.6 Valvonnan maksullisuus Kunnan valvontaviranomaisen on perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen mak su val von ta suun ni tel maan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tut ki muk ses ta. Seudullisen ympäristöterveysjaoston hyväksymä taksa on nähtävillä Tornion kaupungin in ter net- si vuil la osoitteessa www.tornio.fi, kohdasta kunnallinen sääntökokoelma. Valvontamaksut määritellään siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheu tu neet kus tan nuk set. 5
Ympäristöterveysvalvonnassa maksuja peritään seuraavien lainkohtien mukaan: Elintarvikelaki (23/2006) 71 Terveydensuojelulaki (763/1994) 50 Kuluttajaturvallisuuslaki (laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten tur val li suudes ta) (75/2004) 20 Tupakkalaki (693/1976) 25 a Lääkelaki (395/1987) 54 a-54 d Ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukainen valvonta on maksullista. Mui den toi men pi tei den, kuten kohteen hyväksymisen ja siihen liittyvän tarkastuksen, mak sul li suu des ta on säädetty erikseen. Maksuja ei kuitenkaan voida periä esimerkiksi ruo ka myr ky tys- ja ta lous-ve si epi de mioi den tai valitustapausten selvittämisestä, vaan näi hin tulee varata varoja ta lous ar vios sa. Maksujen periminen suunnitelmallisesta valvonnasta edellyttää hyväksyttyä valvonta suun ni tel maa ja maksutaksaa. Valvonnan maksullisuuden periaatteena on, että kunnan val von ta vi ran omai sen tulee periä toiminnanharjoittajalta hyväksytyn taksan mukainen mak su hyväksyttyyn val von ta suun ni tel maan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Mak sul li suu den tavoitteena on ympäristöterveysvalvonnan voima va ro jen turvaaminen, minkä vuoksi on tär keää, että maksutulot kohdennetaan kunnas sa valvonnasta vastaavalle yksikölle. Valvonnasta saa dut tulot kohdennetaan seudul li sen ympäristöterveysvalvonnan toimintaan ja kehittämiseen se kä resurssien tur vaami seen. Suunnitelmallisen valvonnan laskutuksessa on käytössä tuntitaksaan perustuva maksu eri val von ta koh de tyy peil le. Valvontakohdetta laskutetaan taksalla, joka perustuu kes kimää räi seen arvioon koh teen vaatimasta tarkastusajasta. Muista maksuista poiketen tupak ka tuot tei den ja ni ko tii ni val mis tei den vähittäismyynnin valvontamaksut ovat myyn tipis te koh tai sia vuosimaksuja. Maksullista on myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella an nettu jen mää räys ten valvonta silloin, kuin määräysten antaminen perustuu säännösten nou dat ta mat ta jät tä mi seen. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä on kuitenkin ero ja, jotka on otettava huo mi oon maksuja määrättäessä. Valvontasuunnitelmaan kirjatut valvontaprojektien tai -hankkeiden puitteissa tehdyt tarkas tuk set ja tutkimukset ovat maksullisia. Maksullisia voivat olla myös sellaiset tar kastuk set, jotka tehdään koh de tyyp piin, jota on valvontasuunnitelmassa muutenkin suun nitel tu tarkastettavan, vaikka eril lis tä mainintaa projektista tai hankkeesta ei val von tasuun ni tel mas sa olisikaan. Valtio korvaa kunnille aiheutuneet kustannukset sellaisista keskusviranomaisten kuntien toi meen pan ta vak si ohjaamista tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvi tyk sis tä, jotka ym pä ris tö ter veys val von nan lainsäädännössä säädetään yksinomaan kes kus vi ras ton tehtäviksi. Kun nan viranomainen ja AVI ovat kuitenkin velvollisia pyy dettäes sä toimittamaan korvauksetta kes kus vi ras tol le tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, val von ta hen ki lös töä, maksuja sekä val von taa koskevia muita tietoja ym pä ris tö ter veysval von nan lakien mukaisen valvonnan ohjausta, seu ran taa, raportointia ja tilastointia var ten. 6
Viranomaistoiminnalle on määritelty tuntihinta, joka on aina sama, riippumatta siitä, kuka vi ran hal ti ja tarkastuksen tekee. Valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006) sekä val von ta-oh jel mia koskevassa asetuksessa (664/2006) määritellään tar kas tuk seen kes ki mää räi ses ti käytettävään aikaan kuuluvaksi tarkastuksen val mis telu, tarkastuksen sisältö sekä tar kas tus ker to muk sen laatiminen. Kuntaliiton yleiskirjeen oh jeis tuk sen mukaan matkakustannukset on si säl ly tet ty yleiskustannuksiin, jolloin ne tu le vat mukaan tuntihintaan, eikä matkasta aiheutuvia kus tan nuk sia enää lisätä laskuun. Ympäristöterveysvalvonnan lainsäädäntöön on tullut oikeus periä viivästyskorkoa. Jos toi men pi teis tä määrättyä maksua e ole suoritettu eräpäivänä, peritään viivästyneelle mää räl le vuotuista kor koa korkolain (633/1982) 4 :n i momentin tarkoittaman korkolain mu kaan. 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Meri-Lapin ympäristöterveysvalvonta käyttää ensisijaisesti joko Rovaniemellä si jait sevaa Ahma Ym pä ris tö Oy:n palveluita tai Oulun seudun elintarvike- ja ym pä ris tö-la bo rato rion palveluita. Mo lem mat laboratoriot ovat Eviran hyväksymiä laboratorioita. Käy tettä vät laboratoriot ovat ak kre di toi neet tutkimusmenetelmänsä. Laboratorioiden va lin nassa on otettu huomioon tut ki mus kus tan nus ten lisäksi kuljetuskustannukset, kuljetusajat ja palveluiden saatavuus. Val ta kun nal li sis sa tutkimusprojekteissa tutkimuksen pyytänyt vi ras to päättää käytettävän tut ki mus la bo ra to rion. 3 Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mai nit tujen ym pä ris tö ter veys val von nan lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Lain säädän tö on esitetty tark kaan toimialakohtaisessa valvontaohjelmassa. Suunnitelmaan on koot tu valvontayksikön alueella eri tyi ses ti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, paino pis teet ja projektit 3.2 Tarkastuksen sisältö ja tavoitteet Suunnitelmalliselle valvonnalle on annettu perusta ympäristöterveysvalvonnan laeilla. Val von ta suun ni tel ma-ase tuk sen 3 :n mukaan kunnan ympäristöterveysvalvonnan valvon ta suun ni tel man tu lee sisältää vähintään: 1) tarkastuksen sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. 7
Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kysei nen näkökohta vaatimusten mukainen pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, koh distuu jo hon kin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki toi min not tu le vat tarkastetuiksi Terveydensuojelun valvonta selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näyt teenot toa Tuoteturvallisuusvalvonta tarkastuksen tarkoitus selvittää, että tarjottu palvelu tai tavara ei aiheu ta vaa raa yleensä tarkastuksesta ilmoitetaan etukäteen Tupakkalainvalvonta tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaa ti mus ten mu kaisuus Ympäristöterveysvalvontaan liittyvän valvonnan toimeenpanossa tarkastustoiminta on oleel li nen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaa ti mus ten mu kai suutta. Tarkastustiheydet mää räy ty vät riskinarvioinnin perusteella. Tarkastus voi kohdistua ti loi hin, toimintatapoihin, olo-suh tei siin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tar-kas tuk sen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Val von ta oh jel ma-ase tuk sen mukaan tar kas-tuk set voivat sisältää näytteiden ottoa ja mit tauk sia kohteen, kohteessa harjoitettavan toi min nan tai siellä valmistettavien tuot teiden tai tarjottavien palvelujen mahdollisten terveyshaittojen sel vit tä mi sek si sekä tur val lisuu den ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkää näyt teen-ot to käyn tiä ei pi detä tarkastuksena. Valvontasuunnitelmasta ilmenee tarkastuksen sisältö valvontakohdetyypeittäin. Val vonta suun ni tel maan kirjatut tarkastukset ovat valvontayksikön säännöllistä tar kas tus toi mintaa. Tarkastuksen si säl tö määräytyy sen mukaan, millaiseen kohteeseen ja minkä lain pe rus teel la se tehdään. Joi hin kin kohteisiin saattaa olla tarkoituksenmukaista tehdä tarkas tus samanaikaisesti useamman lain pe rus teel la. Tarkastuksen lakiperusteet käyvät il mi sekä valvontasuunnitelmassa (ennalta suun ni tel lun valvonnan osalta) että tarkastuksen jälkeen laadittavassa tarkastuskertomuksessa. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niis sä ei tar kas tuk sen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuskertomukseen mer kitään valvonnan tar koi tus, sovellettu lainsäädäntö, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulok set sekä tarvittaessa asian omai sel ta toimijalta edellytettävät toimet ja niiden mää räajat. Tarkastuskertomus toimitetaan tie dok si asianosaisille. 3.3 Laatutyö ja laatujärjestelmät Kaikessa valvonnassa ja viranomaistyössä tulee toimia laadukkaasti, tehokkaasti ja vaikut ta vas ti. Tar ve laadukkaaseen työhön korostuu muun muassa valvonnan mak sul lisuu den myötä, tu le vat han tarkastukset toimijoiden kustannettaviksi. Ym pä ris tö ter veysval von ta antaa vuosittain pe rus kun nil le tiedoksi valvonnan toteutumisraportin. Ym pä ristö ter veys val von nan laeista vain elin tar vi ke lais sa edellytetään valvontaviranomaiselta toi min taan sopivaa laatujärjestelmää. 8
Keskusviranomaiset tukevat kuntia laatutyössä laatimalla ohjeita ja malliasiakirjoja. Terveys tar kas ta jat ovat laatineet myös omia asiakirjoja ja toimintaohjeita, jotka tullaan yhden mu kais ta maan. Valvontayksikössä on käytössä Valviran sivuilla julkaistu val von taoh jeis to. Henkilökunnan pätevyyden varmistaminen on osa laatutyötä. Keskusvirastot tiivistävät yh teis työ tään ympäristöterveysvalvonnan täydennyskoulutuksen koordinoimiseksi. Yhtei sil lä kou lu tus päi vil lä käsitellään koko ympäristöterveysvalvonnalle yhteisiä teemoja, ku ten kunnan valvontaviranomaisen laatujärjestelmän kehittämistä, kunnan val von tasuun ni tel man laatimista ja toteuman arviointia, hallinnollisia pakkokeinoja sekä tie to järjes tel mä hank kei ta. 4 Erityistilanteisiin varautuminen 1..1Toiminta erityistilanteissa Elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yh teis työs sä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava eri tyis tilan tei den aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tar vit ta viin valmius- ja varotoimenpiteisiin. Tiedottamisesta huolehtii se, jolle kunnassa kuu luu tiedottaminen. Ympäristöterveysvalvonnalla on kunnissa valmiusohjelma erityis- ja poikkeustilanteiden va ral le huomioituna mm. vesiepidemiat, kemikaalionnettomuudet ja talousveden saastu mi nen tai jätevesien vaikutuksesta huomioiden myös ilkivalta ja sabotaasi. Eri tyis ti lanteis sa hyödynnetään eri asiantuntijatahojen ohjeistuksia kuten säteilyturvakeskus ja STM. 5 Suunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan toteutumisen arvioinnissa tulee arvioida: - tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin - tarkastusten kattavuus - näytteiden määrä kohdetyypeittäin - valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista Ympäristöterveydenhuollon keskitetyt tietojärjestelmät KUTI ja YHTI sekä VYHA korvaa vat aiemmin käytössä olleet keskusvirastojen tietojenkeruulomakkeet. Ym pä ris tö tervey den huol lon yhteistoiminta-alueiden arvioimiseen tarkoitettua järjestelmää on tar koitus kehittää siten, että sitä voidaan käyttää KUTI- ja YHTI-järjestelmästä puuttuvien tieto jen keräämiseen. Näitä ovat mm. valvontasuunnitelma ja sen toteutuman sanallinen ar vioin ti. Ympäristöjaostossa käsitelty valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan VY HA:n kautta AVIin vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. AVI arvioi sekä val vonta suun ni tel man että sen toteutumisen. 9