E/103/211/2008 29.2.2008. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2007

E/103/211/2008 29.2.2008 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2007

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.1.1 Toiminnan tuloksellisuus ja onnistuneisuus 1 1.1.2 Kemian analyysipalveluiden yhtiöittämisen rahoitusjärjestelyt 2 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 6 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus 6 1.3.2 Toiminnan tuottavuus 7 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 8 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 10 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 12 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 12 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 16 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 18 1.6 Tulosanalyysi 20 1.7 Tilinpäätösanalyysi 24 1.7.1 Rahoituksen rakenne 24 1.7.2 Talousarvion toteutuminen 25 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma 27 1.7.4 Tase 29 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma 31 1.9 Arviointien tulokset 32 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 32 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 33 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 34 4 TASE 35 5 LIITETIEDOT 37 6 ALLEKIRJOITUS 47

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Toiminnan tuloksellisuus ja onnistuneisuus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vuonna 2007 oli tulosohjauksesta vastaavan ministeriön marraskuun palautteen ja laitoksen itsearvioinnin perusteella tuloksellista ja laitos saavutti tulossopimustavoitteensa kokonaisuutena hyvin. Tutkimuskeskuksen suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä saavutti kertomusvuonna ennätyksellisen tason, mikä näkyi erityisesti sekä maksullisessa toiminnassa että GTK:n verkkopalvelujen käytössä ja kertoo GTK:n kyvystä palvella asiakkaitaan. GTK:n verkostoituminen ja verkostomainen toimintamalli vahvistuivat edelleen, joskin yhteisrahoitteisessa ja varsinkin EU:n rahoittamassa toiminnassa tapahtui supistumista edellisvuoteen EU:n rahoitusohjelmakausien vaihtumisen vuoksi. Kansainvälinen toiminta jatkui aktiivisena. Malminetsinnässä painospistettä siirrettiin yhä selvemmin asiakastarpeita vastaavasti malmipotentiaalisten vyöhykkeiden ja uusien malmityyppien tunnistamiseen sekä perustiedon tuottamiseen. GTK:n aiemmin raportoimista malmiaiheista Kittilän Suurikuusikon kultaesiintymä ja Sotkamon Talvivaaran nikkeliesiintymä ovat edenneet kaivoksen rakentamisvaiheeseen. Kaivoksilla tulee olemaan laajaa ja pitkäkestoista aluetaloudellista vaikutusta. Turvevarojen etsinnässä ja arvioinnissa tulostavoitteet ylitettiin, mikä osaltaan varmistaa turvetta käyttävän teollisuuden raaka-ainevarannon saannin. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä saatiin koekäyttövaiheeseen. Järjestelmän Internet-palvelu avataan vuoden 2008 puolella. Kertomusvuonna jatkettiin maa- ja kallioperäkartoitusprosessien uudistamista nykyaikaisiksi paikkatietoprosesseiksi, joilla varmistetaan toiminnan palvelukyky myös pitkällä aikavälillä. Vuonna 1972 aloitettu aerogeofysiikan lento-ohjelma valmistui. Tieteellisessä tutkimuksessa vahvistettiin luonnonvarojen kestävän käytön ohjelmaa. Kertomusvuonna valmistuneet alan kotimaista ja kansainvälistä toimintaa koskevat selvitykset luovat hyvän pohjan toiminnan jatkokehittämiselle. Kansallisen energiapolitiikan tavoitteisiin liittyen vahvistettiin myös maalämmön hyödyntämiseen liittyvää tutkimustoimintaa. Tavoitteena on löytää maa- ja kallioperän lämmöntuottamis- ja varastoimisominaisuuksiin perustuvia uusia ratkaisuja suurten energiakulutuskohteiden tarpeisiin. Paikkatietoaineistojen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotto edistyi suunnittellusti parantaen edelleen mahdollisuuksia toiminnan tehokkuuden ja palvelukyvyn lisäämiseen. Muutokset toimintaympäristössä jatkuivat vahvoina kertomusvuonna. Keskeisiä GTK:n toimintaan heijastuvia tekijöitä olivat valtion tuottavuusohjelma ja sektoritutkimuksen kehittäminen, jonka peruslinjaukset täsmentyivät. GTK:n kemian laboratoriotoiminta yhtiöitettiin 1.9.2007 lukien osana valtion tuottavuusohjelmaa. GTK osallistui ministeriön hallinnonalan palvelukeskushankkeen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valtionhallinnon tuottavuusmittaushankkeeseen yhteistyössä Tilastokeskuksen ja ministeriön kanssa. Työn ensimmäinen kehitysvaihe mittareineen valmistui. Sektoritutkimuksen kehittämiseen liittyen GTK valmisteli aktiivisesti verkostoyhteistyötä asiantuntemuksensa kytkemiseksi kertomusvuonna määriteltyihin tutkimusaiheisiin. Toimintaympäristön muuttuvat tarpeet ja henkilöstövoimavarojen rakenteen kehittämistarpeet edellyttävät henkilöstön osaamisen systemaattista kehittämistä ja henkilöstön uusiutumista. Kehittämisen painopisteitä ovat olleet johtamiskoulutus, osaamiskartoitukset ja henkilöstösuunnittelu.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 GTK:n toiminta oli kertomusvuonna onnistunutta. GTK on kyennyt vastaamaan hyvin kasvavaan aineisto- ja palvelukysyntään ja lisännyt panostustaan kehittämistoimintaan huomioiden sekä valtionhallinnon toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden yleiset ja laitoksen omat strategiatavoitteet. Strategiseen suunnitteluun panostettu työ on auttanut alan kehityksen ja tulevien tarpeiden arvioinnissa sekä muutostyön hallitussa johtamisessa. 1.1.2 Kemian analyysipalveluiden yhtiöittämisen rahoitusjärjestelyt Geologian tutkimuskeskuksen kemian analyysipalveluiden yhtiöittämisestä annettiin 29.6.2007 laki (741/2007). Lailla valtioneuvosto oikeutettiin luovuttamaan kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvan Geologian tutkimuskeskuksen hallinnassa oleva kemian analyysipalvelujen tuottamiseen liittyvä omaisuus ja analyysipalveluja koskeva toiminta perustettavalle osakeyhtiölle. Valtioneuvoston päätöksellä 5.7.2007 oikeutettiin valtioneuvoston kanslia perustamaan uusi valtion kokonaan omistama Labtium Oy -niminen osakeyhtiö sekä allekirjoittamaan yhtiön perustamissopimus ja muut perustamiseen liittyvät asiakirjat. Valtioneuvoston päätöksellä 29.8.2007 oikeutettiin kauppa- ja teollisuusministeriö valtion puolesta luovuttamaan Labtium Oy:lle GTK:n hallinnassa olevaa kemian analyysipalveluiden tuottamiseen liittyvää valtion omaisuutta yhteisarvoltaan 1 515 650 euroa apporttiehdoin sekä allekirjoittamaan omaisuuden luovutusta koskeva luovutuskirja. Valtion omaisuuden ja rahavarojen luovuttamista Labtium Oy:lle koskeva luovutuskirja allekirjoitettiin 30.8.2007. Yhtiöittämistä koskeva laki tuli voimaan 1.9.2007, jolloin Labtium Oy aloitti toimintansa. Luovutuskirjan mukaisesti yhtiölle luovutettiin käyttöomaisuutta jäännösarvoltaan 1 228 853,15 euroa tilanteessa 31.8.2007. Vaihto-omaisuuden arvostusperusteena käytettiin hankintahintaa. Luovutettavan aine- ja tarvikevaraston arvo oli 236 796,85 euroa. Toimisto- ja laboratoriokaluston arvostusperusteena käytettiin käypää arvoa, joka arvioitiin 50 000 euroksi. Luovutettavan omaisuuden arvoksi muodostui siten yhteensä 1 515 650,00 euroa, joka siirrettiin yhtiöön apporttina. GTK teki luovutettavasta omaisuudesta Valtiokonttorin ohjeiden mukaiset kirjaukset käyttäen vastatilinä liikekirjanpidon tiliä muut osakkeet. Tilin saldo 1 515 650,00 euroa siirrettiin tilivirastojen välisenä hallinnan siirtona valtioneuvoston kanslialle. Luovutuskirjan mukaisesti GTK maksoi yhtiölle siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelan tilanteesta 31.8.2007, yhteensä 338 152,61 euroa. Yhtiöittämisestä annetussa laissa säädettiin myös keskeiset periaatteet henkilöstön asemasta. GTK:n kemian analyysipalvelujen tehtävissä lain voimaan tullessa olleet henkilöt siirtyivät yhtiön palvelukseen aikaisempaa vastaavaan tehtävään, jos he olivat antaneet kirjallisen suostumuksen tähän viimeistään kuukautta ennen yhtiön perustamista. Virkamiesten virkasuhde päättyi ilman eri toimenpiteitä ja virkasuhteinen henkilöstö otettiin yhtiöön työsopimussuhteisiin tehtäviin. Määräajaksi GTK:n kemian analyysipalvelujen tehtäviin otetut henkilöt siirtyivät määräajaksi yhtiön palvelukseen vastaavaksi ajaksi. Siirtyneitä henkilöitä oli yhteensä 93. Henkilöstöjärjestöjen kanssa oli solmittu 22.1.2007 aiesopimus henkilöstön aseman järjestämisestä GTK:n kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisessä. Vuoden 2007 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin momentille 32.20.87 määrärahaa 4 450 000 euroa, josta 3 750 000 euroa käytettäväksi GTK:n kemian laboratoriosta muodostettavan yhtiön vapaaseen omaan pääomaan ja 500 000 euroa siirtyvän henkilöstön lisäeläketurvan menetyksestä aiheutuviin menoihin yhtiön ottamaa vakuutusta varten. Tilijaottelussa momentin määrärahasta osoitettiin GTK:n käyttöön 200 000 euroa maksettavaksi siirtyvälle henkilöstölle kertakorvauk-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 sena palvelussuhteen etujen kompensoimiseksi. Samaan tarkoitukseen varattiin lisäksi GTK:n toimintamenomomentin 32.20.21 määrärahasta 300 000 euroa. Henkilöstön kanssa tehdyssä aiesopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti henkilöstölle maksettiin kertakorvausta yhteensä 460 065 euroa. Lisäksi GTK maksoi siirtyvälle henkilöstölle lomarahoja, lomarahavapaita vastaavia korvauksia sekä saldo- ja ylityökorvauksia yhteensä 22 523,73 euroa. 1.2 Vaikuttavuus GTK:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka osaltaan edistää taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Elinkeinopolitiikan tavoitteisiin liittyen GTK edistää toiminnallaan Suomen ja erityisesti alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluita kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointien hankkimiseksi ja muun elinkeinotoiminnan kuten luontomatkailun kehittämiseksi. GTK:lla on vahva rooli kotimaisen energiahuollon tarvitsemien raaka-ainevarojen saannin turvaamisessa ja tähän liittyen kansainvälisten ilmastosopimusten edellyttämän tieteellisen tutkimustiedon tuottajana. Asiantuntemuksellaan ja palveluillaan GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Vuoden 2007 tulossopimuksessa ministeriö asetti tutkimuskeskukselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallio- ja maaperän raaka-ainevarojen kestävän käytön edellytykset paranevat. Maankäyttö on taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää ja se luo edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle ja työllisyydelle. GTK:n toiminta tukee alueellista kehitystä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla vahvistetaan luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä luodaan uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. GTK edistää aineistojensa ja palvelujensa käyttöä, millä parannetaan luonnonvarojen hyödyntämistä ja maankäyttöä koskevan päätöksenteon edellytyksiä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. GTK on toiminnassaan laajasti verkottunut kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa. GTK tukee asiantuntemuksellaan kauppa- ja teollisuusministeriötä kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä. GTK:n keskeisenä tehtävänä on edistää pitkäjänteisesti maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä maassamme. GTK tuottaa Suomen maankamaran geologiasta ja sen luonnonvaroista perustietoa, joka mahdollistaa uusien luonnonvaraesiintymien löytymisen ja luo edellytyksiä niiden kestävälle käytölle. Käytännössä kaikkien geologisten luonnonvarojen metalliset malmit, teollisuusmineraalit, luonnonkivet, turve, kiviainekset pohjavedet etsintä ja hyödyntäminen Suomessa perustuvat GTK:n tuottamaan tietoon. GTK:n toiminnan merkitystä kaivannaissektorin

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 yleisessä kehityksessä voidaan välillisesti arvioida erilaisten vuoriteollisuutta ja luonnonvarojen käyttöä koskevien tilastojen avulla, joista keskeisimmät on koottu kuvaan 1. 25 20 15 10 A. Louhinta Suomessa 1996-2006 (milj.tn) B. Malminetsintäpanostus (globaalisti oikealla asteikolla) Lähde: KTM Metallimalmit Karbonaattikaivokset Teollisuusmineraalit ja muut Yhteensä milj. 70 60 50 40 30 20 Ruotsi Suomi, teollisuus Suomi, GTK Globaali Lähde: KTM 12000 10000 8000 6000 4000 US $ milj. 5 10 2000 0 1996 1998 2000 2002 2004 2006 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 0 3000 2000 1000 C. Valtausten ja varausten lkm 1994-2006 D. Metallimalmien louhinta ja muu mineraalien kaivu -investoinnit Suomessa 2004-2006 Lähde: KTM Lähde: Tilastokeskus 10 125 Valtaukset Varaukset 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Polttoturve milj. m³ Kasvuturve milj. m³ Kulutus Tw h M 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 120 100 Muu mineraalien kaivu Kivenlouhinta Apatiitin, talkin ja muiden tuotteiden kaivu ja louhinta Metallimalmien louhinta 80 60 40 20 2004 2005 2006 E. Turpeen tuotanto ja kulutus 1995-2007 F. Kiviainesten tuotanto 1994-2006 (milj.tn) Lähde: Turveteollisuusliitto Milj. tonnia Sora ja hiekka Soramurske Kalliomurske Lähde: Infra Ry ja SYKE 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Kuva 1. Keskeisiä kaivannaissektorin aktiivisuutta kuvaavia tilastoja.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Monet seikat, mm. GTK:n aineistojen ja palvelujen suuri kysyntä sekä GTK:n tutkimat ja raportoimat esiintymät kaivannaisteollisuuden jatkotutkimuskohteina, osoittavat suoraan GTK:n toiminnan merkittävyyttä kaivannaistoiminnan elinvoimaisuuden kannalta. GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntä saavutti kertomusvuonna ennätyksellisen tason niin verkkopalvelujen käytössä kuin maksullisessa toiminnassa. GTK:n tekemät kotimaisten malmien rikastustekniset tutkimukset ja innovaatiot olivat tärkeänä osana kaivosprojektien kannattavuustutkimuksissa. Tästä esimerkkinä on mm. Sodankylän Kevitsan nikkeli-projektin hyvät tulokset. Yhdessä naapurimaiden kanssa Internetissä julkaistu Fennoskandian malmiesiintymätietokanta sai suurta kansainvälistä huomiota. GTK:n määrätietoinen promootiotoiminta on ollut tärkeässä asemassa ulkomaisten malminetsintäinvestointien saamisessa Suomeen. GTK:n yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestämä Fennoscandian Exploration and Mining -kongressi on kasvanut erääksi alan tärkeimmistä kokouksista Euroopassa ja alan kuudes kongressi keräsi kertomusvuonna Rovaniemelle yli 500 osanottajaa. Toiminta onkin nyt ennätysvilkasta ja useita uusia toimijoita tuli maahamme. GTK:n vuonna 2006 raportoima Himangan Hirsikankaan kultamalmiaihe myytiin kertomusvuonna Belwedere Resources -yhtiölle. Nyt vallitsevassa hyvässä suhdannetilanteessa lukuisat jo GTK:n kauan sitten raportoimista aiheista ovat osoittautuneet taloudellisesti mielenkiintoisiksi. Suomessa on vireillä tällä hetkellä toistakymmentä merkittävää kaivoshanketta, joista suurin osa on alun perin GTK:n paikallistamia esiintymiä. GTK:n löytämistä esiintymistä siirtyi kaivoksen rakentamisvaiheeseen Kittilän Suurikuusikon kultaesiintymä ja Sotkamon Talvivaaran nikkeliesiintymä, joissa kummassakin kaivostoiminta alkaa vuonna 2008. Talvivaara on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin teollinen investointi, ja kaivoksella tulee olemaan merkittävä vaikutus koko Kainuun aluetalouteen. Kaivosinvestoinnit ovat olleet selvässä kasvussa viime vuosina. GTK:n toiminta tukee osaltaan kansallista energiapolitiikkaa, jossa keskeisiä tavoitteita ovat energiatuotannon varmuus ja kotimaisuusaste sekä päästöttömät energiaratkaisut. GTK:n turvevarojen kartoituksen tulokset ovat turveteollisuuden käyttämä olennainen perustieto tuotantoalueiden määrittämisessä ja yksityiskohtaisissa inventointitutkimuksissa. Turve-energian osuus energian kokonaiskäytöstä on viime vuosina ollut kuusi seitsemän prosenttia. Turpeen käytön ennustetaan kasvavan edelleen osana bioenergian lisääntyviä käyttötavoitteita mm. toisen sukupolven liikennepolttonesteiden raaka-ainelähteenä, mikä edelleen korostaa GTK:n turvetutkimusten merkitystä. GTK vahvisti kertomusvuonna maalämmön hyödyntämiseen liittyvää tutkimustoimintaansa ja tutkimusyhteistyötään korkeakoulujen ja alan teknologiayritysten kanssa. Tavoitteena on löytää ratkaisuja suurten energiakulutuskohteiden kuten esimerkiksi kauppakeskusten ja uusien asuntoalueiden tarpeisiin maa- ja kallioperän lämmöntuottamis- ja varastoimisominaisuuksiin perustuen. Kertomusvuonna verkostossa valmisteltiin useita tutkimushankkeita ja mm. rahoitushakemus Tekesille. Kiviaineksia tuotetaan Suomessa nykyään noin 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotannon vuosiarvo on noin 250 300 milj. euroa ilman kuljetuksia. Kiviaineksia tuotetaan pääosin GTK:n tutkimilla ja arvioimilla muodostumilla, jotka maakuntakaavoissa on myös osoitettu toimintaan soveltuviksi alueiksi. GTK toteuttaa kiviainesvarojen tutkimuksia hankkeissa, joissa maakunta, alueen kunnat ja tärkeimmät tuottajat ovat osarahoittajina. Kertomusvuonna toiminnan pääpaino oli Jyväskylän ja Kuopion ympäristöissä. Länsi-Suomessa valmisteltiin laaja monivuotinen hanke, jonka toteutus alkaa vuonna 2008. Geologisten luonnonvarojen kestävän käytön tutkimuksen vahvistamiseksi perustettiin kertomusvuonna strateginen kehittämishanke. Selvitykset alan kansainvälisestä ja kotimaisesta toiminnasta sekä suunnitelma GTK:n toiminnan jatkokehittämisestä valmistuivat. GTK järjesti myös aihepiiriä koskevan sidosryhmäseminaarin, johon osallistui lähes sata teollisuuden, viranomaisten ja tutkimuslaitosten asiantuntijaa. Kiviainesten kestävään käyttöön ja yhteiskunnan ki-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 viaineshuollon tarpeiden turvaamiseen tähtäävä kiviainesten tilinpitojärjestelmä saatiin kertomusvuonna koekäyttövaiheeseen ympäristö- ja lupaviranomaisten sekä alan tuottajien kanssa. GTK:n johdolla rakennettava järjestelmä otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueella v. 2008, jonka jälkeen sen käyttöönotto laajennetaan muille keskeisille kulutusalueille Suomessa. Siihen kytketään tulevina vuosina myös neitseellisiä luonnonkiviaineksia korvaavat materiaalit. Aiheeseen liittyen kertomusvuonna ilmestyi mm. selvitys rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukivien hyötykäyttömahdollisuuksista Kaakkois-Suomessa. Pohjaveden osuus käytetystä talousvedestä on noin 60 prosenttia ja nousee suunnitelmien mukaan 75 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. GTK:n harjumuodostumista tuottama geologinen 3D-rakennetieto on olennainen perusta pohjaveden käytön mitoitukselle ja alueiden muun käytön yhteensovittamiselle. GTK toteuttaa hankkeita vesihuoltoviranomaisten, kuntien ja alueellisten vesiyhtiöiden kanssa. Kertomusvuonna raportoitiin 10 alueen tutkimukset. GTK toiminta oli myös kertomusvuonna vahvasti verkostoitunutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, mikä näkyi mm. lukuisina yhteishankkeina ja uusien aktiivisena valmisteluna. Yhteistyöverkostoja vahvistettiin edelleen varsinkin luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä maalämmön hyödyntämiseen liittyvissä tutkimuksissa. Kotimaisten yliopistojen kanssa solmittiin ns. GEONET sopimus, jonka keskeisenä tavoitteena on tiivistää yliopistojen geologian laitosten ja GTK yhteistyötä kalliiden tutkimuslaitteiden hankinnassa, tutkijakoulutuksessa ja opiskelijoiden kenttäharjoittelussa. Sopimuksen konkreettisena saavutuksena kertomusvuonna on yliopistojen ja GTK:n yhdessä hankkima laserherätteinen raskaiden metalli-isotooppien tutkimuslaite ja sen ympärille GTK:hon perustettu yhteiskäyttöön tarkoitettu tutkimuslaboratorio. Laboratorio luo uusia mahdollisuuksia mm. malmigeneettisten prosessien mallinnukseen ja erilaisiin ympäristösovelluksiin. GTK osallistui aktiivisesti verkostoyhteistyön kehittämiseen myös EU-tasolla, mikä johti mm. kestävää mineraalihuoltoa koskevan teknologia-ohjelman (European Technology Platform on Sustainable Mineral Resources) muotoilemiseen EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelmaan. GTK tuki asiantuntemuksellaan monin tavoin kauppa- ja teollisuusministeriötä kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä. Keskeisiä asioita olivat mm. kaivoslain uudistaminen, kaivosrekisterin ja kaivossektorin verkkopalvelujen kehittäminen sekä malminetsintää ja kaivostoimintaa suojelualueilla koskevan opaskirjan laatiminen. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Henkilöstön ja kustannusten jakautumat päätulosalueittain vuosilta 2005, 2006 ja 2007 on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Vuoden 2007 toteutumaluvut poikkeavat ministeriön vahvistamista tavoiteluvuista vain vähän, 0,2 1,8 prosenttiyksikköä. Vastaavat poikkeamat vuonna 2006 olivat kolme neljä prosenttiyksikköä, koska päätulosaluejaottelu uusittiin vuonna 2005 ja tulosalueosuuksien tarkka arviointi vuodelle 2006 oli sen vuoksi hankalaa. Päätulosalueiden keskinäisissä suhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuosien 2006 ja 2007 välillä. Tutkimuksen ja kehittämisen tulosalueen suhteellinen osuus henkilötyövuosista ja kustannuksista on jonkin verran laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti muiden tulosalueiden osuudet ovat hieman kasvaneet. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi on edelleen GTK:n resurssien käytön kannalta selvästi suurin tulosalue.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Taulukko 1. Henkilötyövuosikertymät päätulosalueittain vuosina 2005-2007 HTV:t (prosenttiosuudet) 2005 2006 2007 Geologinen kartoitus 129,2 (15,8) 135,8 (17,1) 135,9 (17,6) Tutkimus ja kehittäminen 241,6 (29,6) 242,8 (30,5) 208,3 (27,0) Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 338,1 (41,3) 323,9 (40,7) 327,0 (42,3) Tiedonhallinta 108,9 (13,3) 93,4 (11,7) 101,7 (13,1) YHTEENSÄ 817,8 (100,0) 795,9 (100,0) 772,9 (100,0) Taulukko 2. Kustannukset päätulosalueittain vuosina 2005-2007ja tulossopimuksen tavoiteosuudet Kustannukset milj. (prosenttiosuudet) Tavoite % 2005 2006 2007 2007 Geologinen kartoitus 9,0 (16,3) 10,4 (18,3 11,9 (20,1) 19,0 Tutkimus ja kehittäminen 16,1 (29,2) 17,2 (30,4) 16,3 (27,5) 27,0 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 22,9 (41,4) 22,5 (39,7) 23,7 (40,2) 40,0 Tiedonhallinta 7,2 (13,1) 6,6 (11,6) 7,2 (12,2) 14,0 YHTEENSÄ 55,2 (100,0) 56,7 (100,0) 59,1 (100,0) 100,0 GTK:n kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisellä 1.9.2007 lähtien ei ollut olennaista merkitystä päätulosalueiden välisiin suhteisiin. Jatkossa tiedonhallinnan osuus kasvaa yhtiöittämisen seurauksena hieman, koska merkittävä osa kemian laboratorion tuottamien tukipalvelujen kustannuksista vyörytettiin laskelmissa ainoastaan geologisen kartoituksen, tutkimuksen ja kehittämisen sekä luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin tulosalueille. 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja tuottavuutta edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano kuuluvat oleellisena osana GTK:n strategiaan. Toimintavuonna toteutettiin seuraavat asetettuja tavoitteita tukevat toimenpiteet: 1. GTK:n toimintamenomäärärahalla palkattua henkilöstöä koskeva, KTM:n tuottavuusohjelmassa asetettu henkilöstön vähentämistavoite vuoteen 2011 oli yhteensä 140 htv. Osana tuottavuusohjelmaa laaditun suunnitelman mukaisesti eduskunnan säätämän uuden lain ja valtioneuvoston päätöksen jälkeen yhtiöitettiin GTK:n kemian analyysipalvelutoiminta 1.9.2007 lukien. Yhtiöittämisen seurauksena uuteen perustettuun yhtiöön (Labtium Oy) siirtyneen henkilöstön määrä oli yhteensä 93, mikä merkitsi vuositasolla 85 henkilötyövuoden vähennystä GTK:n henkilöstössä. Yhtiöittämisen jälkeen GTK:n tuottavuusohjelman jäljelle jäänyt vähennysvelvoite on noin 40 henkilötyövuotta. 2. GTK osallistui KTM:n hallinnonalan palvelukeskushankkeen suunnitteluun ja virastokohtaiseen toteuttamiseen. GTK valmisteli omalta osaltaan tuottavuusohjelmaan kuuluvan henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskushankkeen hallinnollisten prosessien kustannushyötyanalyysit ja toimintokohtaiset suunnitelmat. Lisäksi GTK on osallistunut hallinnonalan palvelukeskushankkeen ohjausryhmän, hallinnonalan henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan sekä taloushallinnon projektiryhmien työhön merkittävällä panoksella. 3. Hallinnon e-järjestelmien käyttöä laajennettiin edelleen ja järjestelmämuutoksia tehtiin (mm. HR-toiminnassa ja taloushallinnossa, kiinteistöhallinnossa) tuottavuuden parantamiseksi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 4. GTK osallistui valtionhallinnon tuottavuusmittaushankkeen työhön yhteistyössä Tilastokeskuksen ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tavoitteena laatia tuottavuuden seurantamittarit toiminnalle. Työn ensimmäinen kehitysvaihe mittareineen toteutui toimintavuoden aikana. 5. GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden tehostamisen ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta, jonka kohderyhmänä oli laitoksen johtoryhmä. Myös potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin. 6. Osaamispotentiaalin ja osaamisen hyödyntämisen vahvistamiseksi laadittiin laitoksen henkilöstösuunnitelma sekä toimintayksiköiden osaamisen kehittämissuunnitelmat 7. Rekrytointiprosessia kehitettiin ja rekrytointeja suunnattiin strategian mukaisiin avaintehtäviin. 8. Tutkimuksen tuottavuuden lisäämiseksi kertomusvuonna otettiin käyttöön uusia projektihallinnan menetelmiä hankesuunnittelussa ja seurannassa ja jatkettiin suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittämistyötä johdon tietojärjestelmän kehittämishankkeessa. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 14,0 milj. euroa. Ne ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen 5,8 milj. eurolla. Vuoden 2006 tuotot ylittyivät 1,6 milj. eurolla. Myös maksullisen toiminnan kannattavuustavoite ylitettiin. Ylijäämää kertyi 1,8 milj. euroa, joka on 1,3 milj. enemmän kuin ministeriön asettama tavoite, ja vastaavasti ylijäämäprosentti (12,5 %) ylitti ministeriön asettaman 5 % tavoitteen selvästi. GTK:n kaikki maksullisen toiminnan tuotot saadaan liiketaloudellisista suoritteista. Kemian laboratorion maksullisen toiminnan myyntituotot tammi-elokuulta ennen yhtiöittämistä olivat 2,1 milj. euroa eli samansuuruiset kuin koko vuoden 2005 tuotot. Vuoden 2006 tuotoista ne jäivät vain 0,5 milj. euroa, vaikka laskutettavaa työaikaa oli neljä kuukautta vähemmän. Yhtiöitetyn toiminnan myyntituotot ovat muodostaneet GTK:n maksullisen toiminnan myyntituotoista noin viidenneksen vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2007 maksullisen toiminnan myyntituotoista yhtiöitetty toiminta muodosti 15 %. Yhtiöittämisen vaikutusta maksullisen toiminnan kannattavuuteen ja vertailua aiempiin vuosiin vaikeuttaa vuoden 2007 alussa tapahtunut organisaatiomuutos, jossa suurin osa geopalvelutyksikön henkilöstöstä siirrettiin GTK:n muihin toimintayksiköihin. Mm. lentogeofysiikka siirrettiin Etelä-Suomen yksikköön, mineraalitekniikka Itä-Suomen yksikköön ja tekniset palvelut konsernipalvelut-yksikköön. Afrikan vientiprojektien tuotot nousivat 4,0 milj. euroon ja ylittivät vuoden 2006 tuotot 1,5 milj. eurolla. Varsinkin onnistuneet Angolan lentogeofysiikan lennot olivat tuottoisia (tuotot 1,5 milj. euroa). Mosambikin kartoitushankkeista kolme saatiin päätökseen. Suomen ulkopuolisista Euroopan lentokohteista (Kosovo, Finnmark, Karasjoki ja Unkari) tuottoja kertyi 1,3 milj. euroa. Samaan aikaan muut ulkomaisilta asiakkailta saadut tuotot vähentyivät 1,0 milj. eurolla ja jäivät 3,5 milj. euroon. Kotimaiselta elinkeinoelämältä saadut tuotot olivat 4,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,4 milj. eurolla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Taulukko 3. Maksullisen toiminnan kannattavuus MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 2007 (1000 euroa) Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Suunnitelma 2007 Muutos v:sta 2006 Muutos-% Toteuma vrt. suunn. 2007 Tot.-% suunnitelmasta TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 9 726 12 446 14 032 8 200 1 586 12,7 % 5 832 171,1 % Maksullisen toiminnan muut tuotot 8 4 10 6 156,2 % 10 TUOTOT YHTEENSÄ 9 734 12 450 14 042 8 200 1 592 12,8 % 5 842 171,2 % KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 679 576 725 148 25,7 % Henkilöstökustannukset 4 748 5 398 4 968-431 -8,0 % Vuokrat 186 178 164-14 -7,9 % Palvelujen ostot 729 1 238 2 781 1 542 124,5 % Muut erilliskustannukset 805 773 721-52 -6,7 % Erilliskustannukset yhteensä 7 147 8 164 9 358 1 194 14,6 % KÄYTTÖJÄÄMÄ 2 587 4 285 4 684 399 9,3 % Käyttöjäämä-% 26,6 % 34,4 % 33,4 % -1,1 % -3,1 % yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 1 074 1 099 1 027-72 -6,6 % Poistot 330 382 323-59 -15,5 % Korot 41 32 43 10 32,5 % Muut yhteiskustannukset 949 1 265 1 539 274 21,7 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 394 2 779 2 932 153 5,5 % YHTEENSÄ 9 541 10 943 12 290 7 790 1 347 12,3 % 4 500 157,8 % YLIJÄÄMÄ (+) 193 1 507 1 752 410 246 16,3 % 1 342 427,3 % Ylijäämä-% 2,0 % 12,1 % 12,5 % 5 % 0,4 % 7,5 % Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin (34.06.51.2) katettuja palkkauksia 1 786,69 euroa, näiden htv-määrän (0,08 htv) mukaan laskettu laskennallinen osuus poissaoloista, lomapalkkavelasta ja sairausvakuutus- yms. lakien mukaisista palautuksista. Myös muut kustannukset sisältävät ulkopuolisin varoin palkattujen henkilöiden osuudet. Kaivannaisteollisuudelta saadut tuotot olivat 5,7 milj. euroa, 40,3 % myyntituotoista, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2006 (6,2 milj. euroa, 49,6 % ). Tuottojen jakautuminen tulosalueittain ilmenee kuvasta 2. Afrikan vientiprojektien ja Euroopan lentohankkeiden johdosta geologisen kartoituksen osuus on noussut. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin tuotoista kaivannaisteollisuus edustaa valtaosaa (71,3 %). Tukipalvelujen myyntituotot koostuvat pääasiassa geopalveluihin liittyvistä malmianalytiikan, rikastustehtaan ja koetehtaan töistä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 6000 5000 4924 5670 4000 2005 3000 2000 1000 0 2206 132 1101 2006 2007 Geologinen kartoitus Tutkimus ja kehittäminen Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Tiedonhallinta Tukipalvelut Kuva 2. Maksullisen toiminnan tuotot (1000 euroa) tulosalueittain vuosina 2005-2007 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset nousivat 1,2 milj. eurolla. Palvelujen ostomenot kasvoivat 1,5 milj. eurolla asiantuntijapalveluiden kasvun johdosta. Afrikan vientiprojektit ja Euroopan lentohankkeet kasvattivat edelleen lentomittauksen ostopalveluja, jotka nekin lukeutuvat asiantuntijapalveluihin. Lentomittauspalvelut nousivat 1,2 milj. euroon, kasvua 0,7 milj. euroa. Niiden osuus kaikista palveluiden ostoista on kuitenkin pysynyt edellisvuoden tasolla, runsaassa 40 prosentissa. Palvelujen ostomenojen kasvusta 0,8 milj. euroa johtuu muiden asiantuntijapalveluiden kuin lentomittauspalvelujen ostosta. Kemian analyysipalveluiden yhtiöittäminen kasvatti asiantuntijapalvelujen ostojen määrää ja vähensi vastaavasti etenkin henkilöstökustannuksia. Maksullisen toiminnan henkilötyövuosien määrä, poissaoloineen 123,1 htv, oli yhtiöittämisen johdosta vuoden 2005 tasoa (edellisvuonna 135,6 htv ja vuonna 2005 121,2 htv). Yhteiskustannukset kasvoivat 5,5 %. Niiden laskentaperusteisiin tehtiin joitakin aiheuttamisperiaatteen toteutumista parantavia muutoksia, joiden johdosta kustannukset lisääntyivät hieman. Henkilötyön hinnastoa tarkistettiin 17.9.2007 alkaen samalla kun hinnaston henkilöryhmien määrä vähennettiin ryhmiä yhdistämällä. Aiempi hinnasto oli heinäkuulta 2005. Sekä alimmat että ylimmät tuntiveloitushinnat nousivat vähintään 20 % hankkeen johtotehtäviä lukuun ottamatta. Voimaantuloajankohdan johdosta uusien hintojen vaikutus kannattavuuteen on vähäinen. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 2,5 milj. euroa, mikä ylittää 0,3 milj. euroa talousarvioon sisältyneen GTK:n muun kuin maksullisen toiminnan tuloarvion. Vuoteen 2006 verrattuna tuotot kuitenkin pienenivät 0,7 milj. eurolla (yli viidenneksellä). Yhteisrahoitteisen toiminnan supistuminen johtui EU:n rahoitusohjelmakausien päättymisestä. Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tehdyssä tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 50 % ylitettiin 5,1 prosenttiyksiköllä. Kustannusvastaavuus heikkeni 11,5 prosenttiyksiköllä. Kokonaiskustannuksiltaan yhteisrahoitteinen toiminta on pysytellyt kolmen viime vuoden aikana 4,5 4,7 milj. eurossa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) kertoo viraston oman rahoitusosuuden ja riippuu saadun rahoituksen säännöistä, mm. kustannusten tukikelpoisuudesta sekä vaadittavasta omasta rahoitusosuudesta, joka vaihtelee hankelajeittain rahoituslähteen mukaan. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 2,0 milj. euroa (1,4 milj. euroa vuonna 2005 ja 1,6 milj. euroa vuonna 2006). Taulukko 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus. YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA 2007 (1000 euroa) Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Suunnitelma 2007 Muutos ed v:sta Muutos-% Toteuma vrt. suunn. 2007 Tot.-% suunnitelmasta TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 947 1 434 1 254-181 -12,6 % EU:lta saatu rahoitus 1 147 498 216-282 -56,7 % Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 089 990 800-190 -19,2 % Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 96 241 224-17 -6,9 % TUOTOT YHTEENSÄ 3 279 3 163 2 494 2 150-670 -21,2 % 344 116,0 % KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 97 114 77-36 -32,0 % Henkilöstökustannukset 2 572 2 445 2 130-315 -12,9 % Vuokrat 99 77 118 41 54,0 % Palvelujen ostot 589 429 530 100 23,4 % Valmistus omaan käyttöön -289 0 Muut erilliskustannukset 476 489 537 48 9,7 % ERILLISKUSTANNUKSET YHT. 3 544 3 553 3 392-162 -4,5 % KÄYTTÖJÄÄMÄ -265-390 -898-508 130,3 % Käyttöjäämä-% -8,1 % -12,3 % -36,0 % -23,7 % yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 527 452 415-37 -8,2 % Poistot 162 157 124-34 -21,4 % Muut yhteiskustannukset 461 584 592 8 1,4 % OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ 1 150 1 193 1 131-63 -5,3 % KOKONAISKUSTANNUKSET 4 694 4 747 4 522 4 300-224 -4,7 % 222 105,2 % KUSTANNUSVASTAAVUUS -1 415-1 583-2 029-445 28,1 % Kustannusvastaavuus-% 69,9 % 66,6 % 55,1 % 50 % -11,5 % 5,1 % Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy määrärahasta EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristöja luonnonsuojeluhankkeisiin (35.99.63) maksettuja palkkauksia 58 926,14 euroa, näiden htv-määrän (1,22 htv) mukaan laskettu laskennallinen osuus poissaoloista, lomapalkkavelasta ja sairausvakuutus- yms. lakien mukaisista palautuksista. Myös muut kustannukset sisältävät ulkopuolisin varoin palkattujen henkilöiden osuudet. Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot sisältävät 0,2 milj. euroa GTK:n koordinoiman EU:n LIFE-ympäristöalan rahoitusjärjestelmän hankkeen Tampereen alueen arseeniriskin arviointi ja

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 hallinta RAMAS tuloja, jotka on kirjattu käyttötalouden tuotoiksi EU:lta. Vuonna 2006 saatiin käyttötalouden tuottona EU:lta 0,2 milj. euroa samaan hankkeeseen ja vuonna 2005 0,3 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista edelleen yli puolet (53,9 %) saatiin EU-hankkeista. EU:lta saadut tuotot, RAMAS-hankeessa saadut käyttötalouden tuotot mukaan lukien, olivat yhteensä 0,4 milj. euroa (0,7 milj. vuonna 2006). 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Muilta Valtion virastoilta ja laitoksilta EU:lta Elinkeinoelämältä 500 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot sektoreittain (1000 euroa) vuosina 2001 2007 Puolet kokonaistuotoista (1,3 milj. euroa) tuli valtion virastoilta ja laitoksilta. Niistä EUhankkeisiin kohdentui 0,7 milj. euroa ja muihin 0,5 milj. euroa. Tekesin myöntämän rahoituksen määrä oli 0,3 milj. euroa, 11,1 % tuotoista. Kuntien, kuntayhtymien ja maakuntaliittojen osuus oli 18,6 %. Tutkimuksen ja kehittämisen tulosalueen hankkeista saatiin edelleen yhtä suuri osa tuotoista (72,5 %) kuin vuonna 2006. EU-hankkeet ovat valtaosin t&k-hankkeita, muistakin yhteisrahoitteista niitä on puolet (51,8 %). Keskeisiä yhteistyöalueita ovat ympäristöriskien arviointi ja lähinnä kiviteollisuudelle tehdyt hankkeet. Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosien määrä poissaoloineen oli 47,4 htv vuonna 2007, mikä vastaa noin kuuden prosentin osuutta GTK:n kokonaishenkilötyövuosikertymästä. Edelliseen vuoteen verrattuna yhteisrahoitteisen toiminnan osuus väheni erityisesti EU-hankkeiden osalta hankkeisiin liittyvien ohjelmakausien päättyessä vuonna 2007. GTK osallistui kertomusvuonna kaikkiaan 73 yhteisrahoitteiseen hankkeeseen, joista EU-rahoitteisia oli 21 (27 kpl vuonna 2006) ja 52 muita yhteisrahoitteisia (edellisvuonna 54 kpl). EU-hankkeisiin käytetty keskimääräinen tehollinen työaika oli 0,8 henkilötyövuotta hanketta kohden ja muihin yhteisrahoitteisiin 0,4 henkilötyövuotta. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu ministeriön tulossopimuksessa vahvistamien sanallisten tavoitteiden (taulukko 5) sekä tunnuslukuina esitettyjen tavoittei-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 den (taulukko 6) toteutumavertailuun. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista käsitellään sekä laitostasolla että tulosalueittain myös tulosanalyysissä luvussa 1.3. Taulukko 5. GTK:n vuoden 2007 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden sanallisten tavoitteet: tavoite - toteutumavertailu. GTK:n malmisektorin hanketoiminnan tavoitteenasettelua muutettiin vastaamaan paremmin sidosryhmien tarpeita. Keskeisten malmivyöhykkeiden mallinnus aloitet- TAVOITTEET 2007 TOTEUMA 2007 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Luonnonvarojen etsintä ja arviointi painottuvat jalo- ja Toteutui tavoitteen mukaisesti. perusmetalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Malminetsinnässä tavoitteena on tuottaa kaivannaissektorin tarvitsemaa perustietoa. Toimintaa kehitetään vas- Toteutui tavoitteen mukaisesti. taamaan muuttuvia asiakastarpeita keskittämällä uusien malmipotentiaalisten vyöhykkeiden ja malmityyppien tunnistamiseen sekä monipuolisen perustiedon tuottamiseen ja tulkintaan. tiin. Tavoitteena on raportoida kauppa- ja teollisuusministeriölle vuosittain kahdesta viiteen taloudellisesti merkittävää kohdetta. Yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa kehitetty kiviainesten tilinpitojärjestelmä valmistuu. Se kattaa valmistuessaan pääkaupunkiseudun kiviaineshuoltoalueen, mikä vastaa noin kolmasosaa kotimaisesta kiviainesvirrasta. Järjestelmän käyttö laajenee seuraavina vuosina muille keskeisille kulutusalueille, ja järjestelmään kytketään tarkoituksenmukaisilta osin kiviaineksia korvaavien jätteiden ja sivuvirtojen seuranta kiviaineshuoltoa tukevan elinkaaritarkastelun mahdollistamiseksi. Ei toteutunut. GTK:n toimintaa suunnattiin lisääntyvästi ensivaiheen tutkimuksiin (ks. myös ed.) GTK:n osalta järjestelmä teknisesti valmis, mutta webpalvelun käyttöönotto viivästyy vuoden 2008 puolelle. Maa-aineslain mukaisten lupa- ja ottoilmoitustietojen siirtomenettelyn järjestäminen tilinpitojärjestelmään on viivästynyt ympäristöhallinnossa ennakoimattomista syistä. Järjestelmän Internet- palvelun käyttöönotto siirtyy tämän vuoksi noin puolella vuodella. Turvevaroja kartoitetaan noin 300 km2:n suoalalta teollisuuden raaka-ainesaannin turvaamiseksi. Uutta teknisesti käyttökelpoista turvevaraa raportoidaan 100 milj. m3. Karttuva turvetieto liitetään osaksi Metlan ja MTT:n kanssa yhteistyössä tuotettavaa bioenergiatasetta. Toiminnalla pyritään vähentämään Suomen tuontipolttoaineriippuvuutta ja edistämään kattila- ja polttoteknologioiden kehittämistä. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia jatketaan yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten kanssa pohjaveden ja muun maankäytön reunaehtojen määrittämiseksi sekä vesipuitedirektiivin velvoitteiden toteuttamiseksi. Geologinen kartoitus Aerogeofysikaalisen kartoitusohjelman kattavuus nousee 97 prosenttiin. Alueellisen kallioperäkartoituksen 1. version kattavuus nousee 78 prosenttiin. Valtakunnallisen yleismittakaavaisen digitaalisen maaperäaineiston tuottamista jatketaan yhteistyössä MTT:n Sekä pinta-ala- että raportointitavoite ylittyivät merkittävästi (ks. myös taulukko 6). GTK:n aineistosta laskelmat tasetta varten valitulta koealueelta valmiit. Yhdistäminen METLA:n aineistoon kesken METLA:n aineiston keskeneräisyyden vuoksi. Tavoitteen mukainen toiminta. Ohjelman kattavuus nousi 100%:iin ja kotimaan v. 1972 alkanut matalalentomittausohjelma valmistui. Osa ohjelmaan aikaisemmin sisällytetyistä täydennysalueista poistettiin ohjelman lentosuunnitelmista, mikä selittää tavoitteen ylittymisen. Toteutui tavoitteen mukaisesti. Tavoite ylittyi. Kattavuus 80 % vuoden vaihteessa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 ja Metlan kanssa. Maaperän yleiskartoituksen 1. version kattavuus nousee 75 prosenttiin. Maa- ja kallioperäkartoitusta kehitetään tavoitteena tehokkaat ja asiakaslähtöiset tiedonkeruuprosessit nykyaikaisen tietoyhteiskunnan lähtökohdista. Valtakunnallista maakairaustietojen hallintajärjestelmää ja siihen pohjautuvaa palvelukonseptia kehitetään taloudellisten ja ympäristöllisten hyötyjen saavuttamiseksi yhdyskuntasuunnittelussa. Tutkimus ja kehittäminen Koko Fennoskandian käsittävä malmitietokanta valmistuu yhteistyössä naapurimaiden kanssa julkaistavaksi internetissä. Arkeisen kallioperän mallinnushanke, malminetsinnän monimuuttujamenetelmien tutkimus ja luonnonkivien kehittämisohjelma päättyvät tuottaen useita julkaisuja Suomen ja Venäjän velkakonversiorahoituksella aloitetaan malminetsinnällisesti tärkeiden muodostumien yksityiskohtainen seisminen syväluotaushanke (HIRE), joka tuottaa uutta perustietoa tutkimuksen ja malminetsinnän tarpeisiin. Geoinformaatio-tutkimusohjelmaa vahvistetaan tavoitteena kehittää 3D-mallinnusta ja visualisointitekniikoita Outokummun testialueella. Yhteistyössä kotimaisten yliopistojen kanssa perustettavaan geotieteiden isotooppilaboratorioon hankittava laitteisto otetaan käyttöön. Geotieteiden kansalliseen kehittämiseen osallistutaan geotieteiden tutkijakoulun ja yliopistoyhteistyöryhmän kautta sekä tarjoamalla opiskelijoille sekä vastavalmistuneille harjoittelu ja työmahdollisuuksia tutkimusprojekteissa. Tuontipolttoaineita korvaavien kotimaisten energialähteiden (turve-energia, maalämpö) ja teknologioiden tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan mm. selvittämällä nopeasti uusiutuvan suobiomassan käytettävyyttä bioenergiatuotannossa ja merkitystä hiilidioksiditaseessa. GTK julkaisee tieteellisesti referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa vähintään 60 kappaletta. Tiedonhallinta Geologisten paikkatietojen hallinnan kehittämistoiminta painottuu käytettävyyteen (tutkijoiden käyttöliittymät, verkkopalvelut). Keskeisimmät tietoaineistot saadaan kuvattua (metatieto) kansainvälisten standardien mukaisesti. Metatiedon tuottamisen teknisiä ratkaisuja otetaan käyttöön. Kansallisen geotietomallin luonnosversio valmistuu. Outokumpu Oyj:n tietoaineistojen siirtäminen GTK:n hallintaan saadaan alkuperäisen projektiaikataulun mukaisesti päätökseen vuoden 2007 aikana. Tavoitteen mukainen toiminta (ks. lähemmin geologinen kartoitus tulosalueen tulosanalyysi). Tavoitteen mukainen toiminta (ks. lähemmin geologinen kartoitus tulosalueen tulosanalyysi). Tietokanta julkaistiin Internetissä. Julkaisut toteutuivat lähes suunnitellusti. Tavoitteen mukainen toiminta. Tavoitteen mukainen toiminta. Aikataulu viivästyi. Isotoppilaitteisto toimitettiin GTK:lle loppuvuodesta, asennus ja testiajot valmistuu 1/2008. Käyttöönottoluovutus tilaajalle helmikuussa 2008. Tavoitteen mukainen toiminta. GTK:n hankkeissa teki kertomusvuonna väitöskirjaansa kolme tutkijakoulun opiskelijaa ja opiskelijaharjoittelijoita oli yhteensä 71. Tavoitteen mukainen toiminta. Kolme julkaisua turpeen hiilidioksiditaseesta kansainvälisissä sarjoissa. Maalämmön tutkimuksessa yhteishankkeiden valmistelu alan sidosryhmien, teollisuuden ja korkeakoulujen kanssa. Ei toteutunut täysin. Julkaistiin 55 artikkelia ja tutkimusta kansainvälisissä sarjoissa. Lisäksi GTK:n omassa sarjassa julkaistiin 22 englanninkielistä vertaisarvioitua artikkelia ja kolme monografiaa. Toteutui pääosin tavoitteiden mukaisesti. Metatietostandardien soveltaminen geologisiin tietoaineistoihin osoittanut haasteelliseksi. Tavoite toteutui. Aineiston luovutusasiakirjan vahvistus 28.2.2008.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 Geotietoydin-projektissa luodut tekniset ratkaisut saadaan koko maaperätiedonkeruussa operatiiviseen käyttöön ja kallioperätiedon keruussa keskeisiltä osiltaan testikäyttöön. 3D-tietojen keruuta ja tietokantaratkaisuja koskeva selvitystyö valmistuu. Uusi sähköinen julkaisujärjestelmä otetaan täysimääräisenä käyttöön. Tavoitteet toteutuneet. Tavoite toteutui. OpenCMS-järjestelmä käytössä koko verkkosivustokokonaisuuden hallinnassa. Taulukko 6. GTK:n vuoden 2007 tulossopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnusluvut: tavoite - toteutumavertailu. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi Raportointi kauppa- ja teollisuusministeriölle Toteutuma 2005 Toteutuma 2006 Tavoite 2007 Toteutuma 2007 - taloudellisesti merkittävät malmiaiheet 4 1 2-5 - Luonnonkivivarojen alueellinen inventointi, kattavuus % 47 54 61 61 Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suo-ala, km² 308 327 300 323 - raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä, Mm³ 102 90 100 137 Pohjavesihuoltoa palvelevien rakenneselvitysten lkm 12 12 14 10 Geologinen kartoitus Kallioperäkartoitus - yleiskartoitusaineiston kattavuus - % 72 75 78 78 Maaperäkartoitus - peruskartoitus 1:20 000, km 2 - yleiskartoitusaineiston 1.version kattavuus, % 1 749 1 220 1 000 925 Merigeologinen kartoitus - km 2 - luotauskm 35 650 1 600 Taajamageologinen kartoitus, kattavuus - asukkaiden lkm - kuntien lkm 550 7 55 600 1 270 550 7 75 500 1 000 750 10 80 330 1 900 Aerogeofysikaalinen kartoitus - kattavuus maa-alueista, % 89 92 97 100 Tutkimus ja kehittäminen Julkaisutoiminta - tieteellisesti referoidut kansainväliset julkaisut, kpl 127 58 60 55 Yhteisrahoitteinen toiminta, hankkeiden lukumäärä 62 81 70 73 830 12

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen GTK:n palvelukyvyn jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen toiminnan kattavan laatujärjestelmän hyödyntämiseen. Ydin- ja tukitoimintaprosessien laadunvarmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien (7 kpl) sekä tulosalueittain ja laitostasoisena toteutettujen laatukatselmusten avulla. Lisäksi Posiva Oy toteutti GTK:n palvelutoimintaan kohdistuneen asiakasauditoinnin. Laatujärjestelmän kehittäminen tapahtuu tulosalueittain laatupäällikön koordinoimana. Vuoden 2007 alusta lähtien laatupäällikön tehtävä muutettiin kokopäivätoimiseksi. Toimintaprosessien laatuvastaavien tehtävänä on kehittää prosessien toimivuutta ja ohjeistusta sekä koota vuosittain asiakaspalautetta tuotosten ja palvelukyvyn edelleen kehittämiseksi. Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä. GTK:n palvelujen ja aineistojen kysyntä jatkoi kasvuaan edellisiin vuosiin verrattuna ja vuonna 2007 maksullinen toiminnan tuotoissa saavutettiin ennätyksellinen 14 milj. euron tason. Myös maksullisen toiminnan kannattavuus oli korkealla tasolla ja ylijäämä oli yli kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Tärkein asiakasryhmä oli edelleen elinkeinoelämä (ks. kuva 4), jossa kaivannaisteollisuus nousi jälleen tulojen kannalta merkittävimpään asemaan. Useiden Afrikan vientiprojektien päättyminen kertomusvuonna nosti niiden osuutta tulokertymässä merkittävästi. GTK oli myös kertomusvuonna haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Kertomusvuonna oli käynnissä yhteensä 73 yhteisrahoitteista hanketta. Yhteisrahoitteinen toiminta kuitenkin supistui edelliseen vuoteen verrattuna. Vähenemä kohdentuu pääosin EU-rahoitteisiin hankkeisiin, mikä selittyy ennen kaikkea EU:n rahoitusohjelmakausien (rakennerahasto, tutkimuksen puiteohjelma, LIFE) päättymisestä vuonna 2007. Uusiin rahoitusohjelmiin on tehty useita konsortiohakemuksia jo 2007 ja uudet hankkeet näkyvät htvkertymissä vasta seuraavina vuosina. 2005 9,7 milj. 2006 12,5 milj. 2007 14,0 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 4. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2005-2007

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 2005 htv:t 47,7 2006 htv:t 45,7 2007 htv:t 38,8 EU-hankkeet Muut yhteisrahoitteiset hankkeet Hankkeiden valmistelu Kuva 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv-kertymät (tehollinen työaika) vuosina 2005 2007 GTK:n verkkopalvelujen käyttö kasvoi merkittävästi kertomusvuoden aikana (kuva 6). Kokonaisvierailut kasvoivat 39 % ja olivat vuonna 2007 yhteensä 1,4 miljoonaa käyntiä. Verkkosivujen käytön poikkeuksellisen voimakkaan kasvun taustalla on verkkosivujen uudistamisprojekti, joka saatiin kertomusvuoden aikana valmiiksi. Uudistamisella selkeytettiin ja uudenaikaistettiin sisältöä sekä parannettiin verkkopalvelun käytettävyyttä tavoitteena palvella keskeisiä kohderyhmiä asiakkaita, sidosryhmiä ja kansalaisia entistä paremmin. Vuositasolla kävijämäärä kasvoi eniten GTK:n aineistohakupalvelussa (tietokantahaut kartoista, raporteista ja julkaisuista). Uudistuksen jälkeen käytetyimmät sivukokonaisuudet olivat aineistohaun maaperäkartat ja lehdistölle tarjottavat palvelut (tiedotteet, artikkelit). Suurta kiinnostusta herätti myös merenpinnan vaihteluja tutkineen EU-rahoitteisen ASTRA- hankkeen (Developing Policies & Adaptation Strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region) projektisivut. Kävijämäärät 1500000 1200000 900000 600000 300000 Vierailut tärkeimmillä ulkoisilla sivuilla Karttapalvelut Hakupalvelut Exploration www 0 2005 2006 2007 Kuva 6. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina 2005 2007. Verkostoituminen GTK on jatkanut kertomusvuonna verkostomaista toimintatapaansa kotimaassa ja kansainvälisesti. Kertomusvuonna vahvistettiin tutkimuslaitos- ja yritysyhteistyötä erityisesti luonnonvaro-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 jen kestävään käyttöön sekä maalämpötutkimuksiin liittyen. Yhteistyö EU-tasolla jatkui vahvana ja johti mm. Euroopan kestävää mineraalihuoltoa koskevan teknologia-ohjelman muotoilemiseen EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelmaan. Myös yhteydenpito kansainvälisiin rahoittajalaitoksiin oli aktiivista vientiprojektien toteuttamisedellytysten tukemiseksi. Asiakas/sidosryhmäpalaute GTK ei ole kertomusvuonna mitannut sidosryhmien tyytyväisyyttä erilliskyselyin. Asiakas- ja sidosryhmätapaamiset sekä laatujärjestelmätyö ovat tärkeimmät jatkuvat palautteiden hankkimiskeinot, joiden yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan kohdistuvista odotuksista. Avoin palautekanava otettiin käyttöön kertomusvuonna osana verkkosivujen uudistamista, mutta kokemukset kanavan toimivuudesta ovat vielä vähäisiä. Myös toimituskohtaisen asiakaspalautteen hankintaa terävöitettiin. GTK on saanut myönteistä palautetta niin maksullisista palveluistaan, tuotteistaan kuin verkkopalveluistaankin. GTK:n tarjoamia aineistopalveluja yleensä ja erityisesti Exploration Info - sivustokokonaisuutta sekä vuonna 2007 aloitettua vektorimuotoisten maaperäkarttojen verkkojakelua on kiitetty. Lentogeofysiikan aineiston laatu ja käytettävyys perinteisillä ja uusilla sovellusalueilla saivat merkittävää positiivista palautetta. Keskeisimpien asiakkaiden ja merkittävimpien tilaustöiden palautteet olivat kauttaaltaan myönteisiä. GTK:n palveluja koskevat reklamaatiot ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet tavanomaisesti jotakin palvelukokonaisuuden osatekijää. Palautteet on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon toiminnan kehittämiseksi. Maastotoiminnan lupamenettelyjen täsmentämiseen ja ympäristönäkökohtien huomiointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Joidenkin GTK:n aineistojen hinnoittelu on yksittäisissä palautteissa koettu korkeaksi. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Kauppa- ja teollisuusministeriö ja GTK sopivat vuodelle 2007 seuraavat tulostavoitteet: Osaamisen korkeatasoisuus tulevaisuudessa varmistetaan huolehtimalla osaamisen siirtämisestä ja palkkaamalla kansainvälisiä huippuasiantuntijoita strategisille kehittämisalueille. GTK:n tutkijoiden kansainvälistä koulutusta tehostetaan. Esimiestoiminnan kehittämistä jatketaan toteuttamalla JET-koulutus uusille ja potentiaalisille esimiehille. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja GTK:n väliseen tulossopimusasiakirjaan sisältyvät seurantaindikaattorit esitetään taulukossa 7. GTK:lle asetetut tavoitteet saavutettiin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuuden sekä henkilötyövuosien kehityksen osalta. Osana tuottavuusohjelmaa GTK:n kemian analyysipalvelut yhtiöitettiin. Uusi yhtiö Labtium Oy aloitti toimintansa 1.9.2007 lukien. Tällä organisaatiomuutoksella oli vaikutuksia myös GTK:n henkilöstörakenteeseen etenkin koulutustason, ikärakenteen ja sukupuolijakauman osalta. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvoi ja oli kertomusvuonna 41,9 %. Naisten osuus henkilöstöstä laski hieman ja koko henkilöstön keski-ikä nousi. Yhtiöittämisestä johtuen henkilötyövuosien määrä (763) oli suurempi kuin henkilöstön lukumäärä (713) vuoden 2007 lopussa. Henkilöstö- ja taloushallinnon tiettyjen toimintojen siirtäminen palvelukeskukseen tulee myös osaltaan vaikuttamaan GTK:n henkilöstörakenteeseen. Asian valmistelua jatkettiin sekä KTM:n hallinnonalan että GTK:n sisäisenä projektityönä vuonna 2007.