LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS- SUUNTIA EUROOPASSA 2007 - ISLANTI, NORJA, RUOTSI, SAKSA JA VENÄJÄ

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS- SUUNTIA EUROOPASSA 27 - ISLANTI, NORJA, RUOTSI, SAKSA JA VENÄJÄ

Julkaistavissa 21.12.27 klo 8: KESKUSKAUPPAKAMARI LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYSSUUNTIA EUROOPASSA 27 - ISLANTI, NORJA, RUOTSI, SAKSA JA VENÄJÄ SELVITYS Joulukuu 27 Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1, 11 Helsinki Puh. (9) 696 969, faksi (9) 65 33 www.chamber.fi ISBN 978-952-562-2-7 1

SAATTEEKSI Keskuskauppakamari on useaan otteeseen kartoittanut suomalaisten yritysten kokemuksia eri eurooppalaisilta markkina-alueilta. Tiedot auttavat sekä kauppakamarien jäsenyrityksiä että viranomaisia luomaan kuvan suomalaisten yritysten liiketoimintaympäristöstä ja asioista, joita tulisi kehittää. Tämän selvityksen kohteina ovat Islanti, Norja, Ruotsi, Saksa ja Venäjä sekä Venäjän alueista Moskovan kaupunki ja Moskovan oblasti, Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti sekä muu Luoteis-Venäjä. Ruotsi ja Saksa ovat EU-maita. Islanti ja Norja ovat Eta-maita. Ruotsi, Saksa ja Venäjä ovat Suomen suurimmat tuonti- ja vientimaat (liite 1). Tuloksia on soveltuvin osin verrattu vuosien 1998, 21, 22, 25 ja 27 1 selvityksiin. Markkinat ovat kasvaneet ja talouden tila on parantunut kaikissa maissa ja kaikilla alueilla. Ruotsi, Norja, Saksa ja Islanti ovat omaa luokkansa mitattaessa liiketoimintaympäristöä kouluarvosanalla. Venäjä saa saman kouluarvosanan kuin Puola vuoden 21/22 selvityksessä. Vastaajat odottavat, että Venäjän markkinoiden merkitys yrityksen liiketoiminnassa kasvaa eniten seuraavan viiden vuoden aikana. Venäjällä ja Venäjän alueilla korruptio on vakava ongelma. Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti ovat menestyneet parhaiten korruption pois kitkemisessä. Kysely osoittaa, että toimenpiteitä suomalaisten yritysten toimintaympäristön kehittämiseksi on edelleen jatkettava myös nyt selvityksen kohteina olleissa maissa ja alueilla. Taloustutkimus Oy suoritti yrityshaastattelut Keskuskauppakamarin toimeksiannosta 31.8. 21.9.27. Selvityksen on laatinut osastopäällikkö Anne Hatanpää Keskuskauppakamarista. Helsingissä,17.12.27 KESKUSKAUPPAKAMARI Kari Jalas toimitusjohtaja 1 Suomalaisten yritysten näkemyksiä EU:n itälaajenemisesta (1998), Puola ja Viro matkalla EU-jäsenyyteen (21), Latvian ja Liettuan liiketoimintaympäristöt (22), Suomalaisyritysten näkemyksiä Baltian maiden ja Puolan markkinoista (25), Suomalaisten yritysten kokemuksia Itä-Euroopan markkinoista Bulgaria, Romania, Turkki, Ukraina ja Unkari (27). 3

SISÄLLYS 1. ARVIO LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ... 7 1.1. Kouluarvosana liiketoimintaympäristölle 7 1.2. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä 8 1.3. Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla. 18 1.4. Kokemukset viranomaisten toiminnasta 29 1.5. Yritysten toimintaa erityisesti vaikeuttaneet asiat 38 1.5.1. Korruptio.. 46 2. MARKKINA-ALUEIDEN MERKITYS TULEVAISUUDESSA.. 48 2.1. Markkinoiden merkitys. 48 2.2. Yritysten reagointi markkina-alueen kasvuun.. 5 2.3. Investoinnit 52 2.3.1. Investoinnit viimeksi kuluneiden 12kuukauden aikana.. 52 2.3.2. Investoinnit seuraavien 12 kuukauden aikana. 53 3. YHTEENVETO.. 56 4. LIITTEET. 58 5

1. ARVIO LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Haastateltuja pyydettiin mainitsemaan kolme tärkeintä tekijää, jotka ovat parantaneet liikeympäristöä kohdemaassa viime vuosien aikana. Vastaajilta kysyttiin myös arvioita kolmesta keskeisimmästä ongelmasta, jotka ovat vaikeuttaneet kaupankäyntiä ja liiketoimintaa kohdemaan markkinoilla. Lisäksi haastateltuja pyydettiin arvioimaan viranomaisten toimintaa ja seikkoja, jotka ovat vaikeuttaneet yrityksen toimintaa kohdemaassa. sekä arvioimaan liiketoimintaympäristöä kouluarvosanalla. 1.1. Kouluarvosana liiketoimintaympäristölle Vastaajia pyydettiin arvioimaan maiden liiketoimintaympäristön toimivuutta ja kehitystä. Arviot annettiin kouluarvosanoina, jolloin alin välttävä arvosana oli välillä 5 6, tyydyttävä 7, hyvä 8 ja kiitettävä eli paras 9 1. Suomen liiketoimintaympäristön arvosanaksi määriteltiin kiitettävä 9. Vastaajat antoivat yli kahdeksan kouluarvosanaksi Ruotsille (8,19), Norjalle (8,13) ja Saksalle (8,11). Islannin koulusana oli miltei kahdeksan (7,92) ja Venäjän 6,59. Moskovan kaupungin ja Moskovan oblastin kouluarvosana 6,94 oli koko Venäjän (6,59), Pietarin kaupungin ja Leningradin oblastin (6,46) ja muun Luoteis-Venäjän (6,32) kouluarvosanaa parempi. Kouluarvosana liiketoimintaympäristölle n=kaikki vastaajat Viro 7,15 7,56 Islanti, n=5 7,92 Latvia 6,5 7,4 Norja, n=7 8,13 Liettua Puola 6,48 7,4 6,59 6,89 Ruotsi, n=7 Saksa, n=69 8,19 8,11 Unkari, n=69 Bulgaria, n=35 Romania, n=39 Turkki, n=59 Ukraina, n=62 6,72 6,49 6,34 6,86 7,21 21/22 25 27 4 6 8 1 Keskiarvo 4-1 Venäjä, n=95 Venäjän alueet: Moskovan kaupunki ja oblasti, n=33 Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti, n=4 Muu Luoteis-Venäjä, n=22 6,59 6,46 6,32 6,94 4 6 8 Keskiarvo 4-1 27 * Viro ja Puola 21, Latvia ja Liettua 22 1 7

Ruotsi, Norja, Saksa ja Islanti ovat omaa luokkaansa mitattaessa liiketoimintaympäristön toimivuutta kouluarvosanalla (8, 19 7,92). Seuraavaan ryhmään kuuluvat maat saavat kouluarvosanan, joka sijoittuu seitsemän molemmin puolin. Parhaan kouluarvosanan sai Viro vuonna 25 (7,56) ja Moskovan kaupunki ja Moskovan oblasti saavat heikoimman (6,94) vuonna 27, kun arvosanoja verrataan aiemmin tehtyjen selvitysten tuloksiin. Kolmannessa ryhmässä kouluarvosana on parempi kuin kuusi ja puoli. Puola johtaa ryhmää (6,89/25). Venäjä (6,59/27) ja Puola (6,59/21/22) saavat saman arvosanan. Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti sijoittuvat Ukrainan (6,34/27) ja Romanian (6,49/27) väliin. Muu Luoteis-Venäjä (6,32/27) ja Ukraina (6,34/27) kuuluvat ryhmään, jonka kouluarvosana on parempi kuin kuusi. Niiden saamat arvosanat ovat vertailtujen selvitysten heikoimmat (liite 2). 1.2. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Haastateltavia pyydettiin mainitsemaan kolme liiketoimintaan vaikuttavaa sektoria tai asiaa, jotka ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosien aikana. Vastaajat arvioivat Venäjän edistyneen muita maita positiivisemmin seuraavilla sektoreilla: markkinat ovat kasvaneet, taloudellinen tilanne on parantunut ja kaupankäynti on avautunut ja maa on kansainvälistynyt. Lainsäädäntöä on myös kehitetty oikeaan suuntaan. Markkinat kasvavat Taloudellinen tilanne Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Kaupankäynnin avautuminen/ yksityistäminen Lainsäädäntö parantunut / poliittiset uudistukset 1 1 3 1 3 4 Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä 6 6 7 9 9 1 1 11 14 16 22 2 18 19 18 25 n=kaikki vastaajat 29 Islanti, n=5 Norja, n=7 Ruotsi, n=7 Saksa, n=69 Venäjä, n=95 2 4 6 8 1 8

Islanti Vastaajista noin viidennes arvioi, että markkinat ovat kasvaneet ja taloudellinen tilanne on kehittynyt myönteisesti Islannissa. Maa on kansainvälistynyt ja sen kauppatavat ovat entistä eurooppalaisempia (6 ). Rahoitusmahdollisuudet ovat parantuneet ja maassa on osaavia työntekijöitä (4 ). Myönteisenä asiana pidettiin myös toimivaa tietoliikennettä (2 ). Miltei puolet (42 ) vastaajista ei osannut vastata tai ei vastannut kysymykseen. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Islanti, n=5 Markkinat kasvavat 22 Taloudellinen tilanne Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Maksuliikenne/maksujärjestelyt, rahoitus/luottokelpoisuus Ihmiset päteviä/koulutettuja/innostuneita 4 4 6 18 Tietoliikenne 2 Byrokratia vähentynyt EU-jäsenyys/EU-neuvottelut Kaupankäynnin avautuminen/yksityistäminen Kielitaito Laatutaso/laatutietoisuus Lainsäädäntö parantunut/poliittiset uudistukset Liikenneyhteydet, infrastruktuuri Tullauskäytännöt Muu 24 Ei osaa sanoa/ei vastausta 42 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 9

Norja Viidennes haastatelluista katsoi, että Norjan markkinat ovat kasvaneet ja maan taloudellinen tila on parantunut. Norja on entistä kansainvälisempi ja lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja (1 ). Vastaajista 36 prosenttia ei osannut vastata tai ei vastannut kysymykseen. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Norja, n=7 Markkinat kasvavat Taloudellinen tilanne Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Kaupankäynnin avautuminen/yksityistäminen 6 1 2 19 Lainsäädäntö parantunut/poliittiset uudistukset Maksuliikenne/maksujärjestelyt, rahoitus/luottokelpoisuus Kielitaito Liikenneyhteydet, infrastruktuuri Tullauskäytännöt Byrokratia vähentynyt 3 3 1 1 1 EU-jäsenyys/EU-neuvottelut Laatutaso/laatutietoisuus Ihmiset päteviä/koulutettuja/innostuneita Tietoliikenne Muu 2 Ei osaa sanoa/ei vastausta 36 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1

Ruotsi Ruotsin taloudellinen tilanne on parantunut (9 ) ja markkinat ovat kasvaneet (7 ). Vastaajista kuusi (6) prosenttia sijoittaa EU-jäsenyyden kolmen myönteisimmin kehittyneen asian ryhmään. Lainsäädäntö on parantunut ja tietoliikenne toimii. Miltei 6 prosenttia vastaajista ei osannut vastata tai ei vastannut kysymykseen. Tämä selittynee sillä, että yritykset eivät ole kohdanneet ongelmia merkittävissä määrin. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Ruotsi, n=7 Taloudellinen tilanne 9 Markkinat kasvavat EU-jäsenyys/EU-neuvottelut 6 7 Lainsäädäntö parantunut/poliittiset uudistukset Tietoliikenne 3 4 Byrokratia vähentynyt Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Kaupankäynnin avautuminen/yksityistäminen Kielitaito Liikenneyhteydet, infrastruktuuri Maksuliikenne/maksujärjestelyt, rahoitus/luottokelpoisuus Laatutaso/laatutietoisuus 1 1 1 1 1 1 Ihmiset päteviä/koulutettuja/innostuneita Tullauskäytännöt Muu 19 Ei osaa sanoa/ei vastausta 59 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Saksa Saksassa markkinat ovat kasvaneet (16 ), taloudellinen tilanne on kohentunut (14 ) ja maa on entistä kansainvälisempi ja lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja (1 ). Neljä (4 ) prosenttia vastaajista piti EU-jäsenyyttä positiiviseen kehitykseen liittyneenä asiana. Vastaajista 25 prosenttia ei osannut vastata tai ei vastannut kysymykseen. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Saksa, n=69 Markkinat kasvavat Taloudellinen tilanne Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Maksuliikenne/maksujärjestelyt, rahoitus/luottokelpoisuus EU-jäsenyys/EU-neuvottelut Liikenneyhteydet, infrastruktuuri Kaupankäynnin avautuminen/yksityistäminen Laatutaso/laatutietoisuus Tietoliikenne 6 4 4 3 3 3 1 14 16 Kielitaito Lainsäädäntö parantunut/poliittiset uudistukset Ihmiset päteviä/koulutettuja/innostuneita Byrokratia vähentynyt Tullauskäytännöt 1 1 1 Muu 33 Ei osaa sanoa/ei vastausta 25 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12

Venäjä Kolmannes vastaajista katsoi, että markkinat ovat kasvaneet Venäjällä, ja neljännes, että taloudellinen tilanne on parantunut. Maa on kansainvälistynyt ja on entistä lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja (18 ). Positiivista kehitystä on tapahtunut myös lainsäädännössä, maksuliikenteessä ja kaupankäynnin avautumisessa. 19 prosenttia vastaajista ei osannut vastata tai ei vastannut kysymykseen. Tämä selittynee sillä, että suomalaiset yritykset tuntevat kohtalaisen hyvin Venäjän markkinat ja siellä kohtaamansa ongelmat. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Venäjä, n=95 Markkinat kasvavat 29 Taloudellinen tilanne Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Lainsäädäntö parantunut/poliittiset uudistukset Maksuliikenne/maksujärjestelyt, rahoitus/luottokelpoisuus Kaupankäynnin avautuminen/yksityistäminen 9 11 11 18 25 Ihmiset päteviä/koulutettuja/innostuneita Tullauskäytännöt Kielitaito Liikenneyhteydet, infrastruktuuri Byrokratia vähentynyt Tietoliikenne 5 5 4 4 3 3 EU-jäsenyys/EU-neuvottelut Laatutaso/laatutietoisuus Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta 21 19 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 13

Venäjän alueet Vastaajat arvioivat, että markkinat kasvavat muita tutkittuja alueita ripeämmin muualla Luoteis-Venäjällä. Kaupankäynti on avautunut eniten Moskovan kaupungissa ja Moskovan oblastissa. Markkinat kasvavat Taloudellinen tilanne Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä n=kaikki vastaajat 29 27 25 41 25 27 23 27 18 Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja 9 21 2 9 Kaupankäynnin avautuminen/ yksityistäminen 5 5 18 Venäjä, n=95 Moskovan kaupunki ja oblasti, n=33 Lainsäädäntö parantunut / poliittiset uudistukset 11 9 1 14 Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti, n=4 Muu Luoteis-Venäjä, n=22 2 4 6 8 1 14

Moskovan kaupunki ja Moskovan oblasti Haastateltujen mielestä markkinat ovat kasvaneet ja alueen taloudellinen tilanne on parantunut (27 ) Moskovan kaupungissa ja Moskovan oblastissa. Alue on kansainvälistynyt ja on entistä lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja (21 ). Maksuliikenne toimii aiempaa paremmin (21 ). Kaupankäynti on avautunut, ja positiivista kehitystä on tapahtunut lainsäädännössä ja tullauskäytännöissä. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti, että byrokratia on vähentynyt ja että infrastruktuuri ja liikenneyhteydet ovat parantuneet. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Moskovan kaupunki ja oblasti, n=33 Markkinat kasvavat Taloudellinen tilanne Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Maksuliikenne/maksujärjestelyt, rahoitus/luottokelpoisuus Kaupankäynnin avautuminen/yksityistäminen 18 21 21 27 27 Lainsäädäntö parantunut/poliittiset uudistukset Tullauskäytännöt 9 9 Byrokratia vähentynyt Liikenneyhteydet, infrastruktuuri Ihmiset päteviä/koulutettuja/innostuneita Tietoliikenne 6 6 6 6 EU-jäsenyys/EU-neuvottelut Kielitaito Laatutaso/laatutietoisuus Muu 18 Ei osaa sanoa/ei vastausta 15 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 15

Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti Neljännes vastaajista katsoi, että markkinat ovat kasvaneet Pietarin kaupungissa ja Leningradin oblastissa. Taloudellinen tilanne on parantunut (23 ). Alue on kansainvälistynyt ja on entistä lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja (2 ). Positiivista kehitystä on tapahtunut lainsäädännössä ja kielitaidon kohentumisessa. Kaupankäynti on avautunut. Kolme prosenttia vastaajista katsoi, että liikenneyhteydet ja infrastruktuuri sekä tullauskäytännöt ovat kehittyneet myönteisesti. Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti, n=4 Markkinat kasvavat Taloudellinen tilanne Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Lainsäädäntö parantunut/poliittiset uudistukset 1 2 23 25 Kielitaito 8 Kaupankäynnin avautuminen/yksityistäminen 5 Liikenneyhteydet, infrastruktuuri Tullauskäytännöt 3 3 Byrokratia vähentynyt EU-jäsenyys/EU-neuvottelut Laatutaso/laatutietoisuus Maksuliikenne/maksujärjestelyt, rahoitus/luottokelpoisuus Ihmiset päteviä/koulutettuja/innostuneita Tietoliikenne Muu 2 Ei osaa sanoa/ei vastausta 28 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 16

Muu Luoteis-Venäjä Yli 4 prosenttia vastaajista ilmoitti, että markkinat ovat kasvaneet muualla Luoteis-Venäjällä. Alueen taloudellinen tilanne on parantunut (27 ). Kehitys on ollut positiivista lainsäädännössä, maksuliikenteessä ja osaavien henkilöiden tarjonnassa. Byrokratia on vähentynyt ja tullauskäytännöt ovat parantuneet (5 ). Osa-alueet, joilla kehitys on ollut myönteistä Muu Luoteis-Venäjä, n=22 Markkinat kasvavat 41 Taloudellinen tilanne 27 Lainsäädäntö parantunut/poliittiset uudistukset Maksuliikenne/maksujärjestelyt, rahoitus/luottokelpoisuus Ihmiset päteviä/koulutettuja/innostuneita Kansainvälistyminen, lähempänä eurooppalaisia kauppatapoja Byrokratia vähentynyt Kaupankäynnin avautuminen/yksityistäminen Kielitaito Liikenneyhteydet, infrastruktuuri Tietoliikenne Tullauskäytännöt EU-jäsenyys/EU-neuvottelut 5 5 5 5 5 5 9 14 14 14 Laatutaso/laatutietoisuus Muu 27 Ei osaa sanoa/ei vastausta 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Aiemmat selvitykset: Tammikuun 27 selvityksessä vastaajista 33 prosenttia arvioi, että EU-jäsenyys oli vaikuttanut myönteisesti Unkarin kehitykseen. Haastatelluista kolmannes (34 ) ilmoitti, että Bulgarian markkinat olivat kasvaneet. Romania oli kansainvälistynyt ja omaksunut yhä enemmän eurooppalaisia kauppatapoja (26 ). Noin neljännes vastaajista piti Turkin markkinoiden kasvua positiivisesti toimintaan vaikuttaneena asiana. Ukrainan taloudellinen tilanne oli parantunut ja markkinat olivat kasvaneet (23 ). Vuoden 25 selvityksessä noin viidennes vastaajista arvioi kaupankäyntikulttuurin parantuneen Virossa. EU-jäsenyys ja kaupankäyntikulttuurin paraneminen sekä ostovoiman kasvu mainittiin myönteisimmin kehittyneiksi asioiksi Latviassa. Lähes puolet vastaajista Liettuassa ja neljännes Puolassa piti EU-jäsenyyttä tärkeimpänä positiivisena muutoksena. Kaupankäyntikulttuuri ja avoimuus (2 ) mainittiin myönteisimpinä asioina Latviassa vuonna 22. Liettuassa oltiin tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseen ja talouden kasvuun (24 ). 17

Taloudellinen tilanne ja talouden kasvu koettiin vuonna 21 Virossa positiivisimmiksi tekijöiksi (32 ). Puolassa kaupankäynnin kulttuuri ja avoimuus saivat parhaat arviot (26 ) samana vuonna (liite 3). 1.3. Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kolme liiketoimintaan vaikuttavaa sektoria tai asiaa, jotka ovat vaikeuttaneet yrityksen toimintaa viime vuosien aikana. Verrattaessa maita keskenään Islannissa eniten toimintaa vaikeuttivat kuljetukset ja markkinoiden pieni koko. Norjassa huolta aiheutti se, että Norja ei ole EU:n jäsen. Ruotsissa eri valuutta ja kielitaito hankaloittivat toimintaa. Saksassa hintataso/ hintakilpailu, erilaiset kauppatavat ja maan taloudellinen tilanne haittasivat kaupankäyntiä. Venäjällä ongelmat liittyivät tullaukseen ja muuttuvaan, keskeneräiseen lainsäädäntöön sekä byrokratiaan ja korruptioon. Kuljetukset/logistiikka/ etäisyydet Hintataso/hintakilpailu Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat Kauppatavat/ yrityskulttuuri Markkinoiden koko Lainsäädäntö muuttuvaa/ kesken Kova kilpailu Kielitaito Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla 11 1 14 1 13 13 n=kaikki vastaajat 2 4 6 8 19 23 25 4 17 1 38 6 9 1 1 7 4 9 1 23 19 9 1113 2 1 13 1 7 25 46 54 Islanti, n=5 Norja, n=7 Ruotsi, n=7 Saksa, n=69 Venäjä, n=95 1 18

Byrokratia Eri valuutta Kulttuurierot Yhteistyökumppaneiden löytäminen Ei ole EU-maa/ EU:n ulkopuolinen maa Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen Korruptio/lahjonta Maksuliikenne/ maksujärjestelyt Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla (jatkoa) 2 2 6 9 9 7 2 1 7 6 5 2 1 3 5 6 6 n=kaikki vastaajat 2 4 6 8 1 14 13 12 19 Islanti, n=5 Norja, n=7 Ruotsi, n=7 Saksa, n=69 Venäjä, n=95 Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla (jatkoa) n=kaikki vastaajat 3 Rahoituksen järjestäminen 1 4 Taloudellinen tilanne/ matala elintaso Valuuttakurssit 1 Epäselvä poliittinen tilanne Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi 1 Markkinoiden tunteminen Muu Ei osaa sanoa/ ei vastausta Ei ongelmia 1 2 9 1 2 19 2 25 25 18 2123 2 4 3 1 2 9 2 Islanti, n=5 Norja, n=7 Ruotsi, n=7 Saksa, n=69 Venäjä, n=95 2 4 6 8 1 Ryhmään muu on kerätty haastateltujen yksittäiset vastaukset, joita ei ole luokiteltu. 19

Islanti Yli puolet vastaajista piti kuljetuksiin, logistiikkaan ja etäisyyksiin liittyviä asioita toimintaa eniten hankaloittavina tekijöinä Islannissa. Markkinoiden koko (46 ) ja hintataso/hintakilpailu (1 ) nähtiin myös ongelmana. Kaksi prosenttia vastaajista ilmoitti eri valuutan vaikeuttavan kaupankäyntiä Islannin markkinoilla. Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Markkinoiden koko Hintataso/hintakilpailu Kova kilpailu 4 Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat 4 Eri valuutta 2 Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen 2 Kulttuurierot 2 Valuuttakurssit 2 Byrokratia Ei ole EU-maa/EU:n ulkopuolinen maa Epäselvä poliittinen tilanne Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi Kauppatavat/yrityskulttuuri Kielitaito Korruptio/lahjonta Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken Maksuliikenne/maksujärjestelyt Markkinoiden tunteminen Rahoituksen järjestäminen Taloudellinen tilanne/matala elintaso Yhteistyökumppaneiden löytäminen Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Ei ongelmia 2 Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla 1 Islanti, n=5 2 18 46 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 54 2

Norja Norjassa suurimmaksi ongelmiksi koettiin kuljetuksiin, logistiikkaan ja etäisyyksiin liittyvät asiat (23 ). Hintataso/hintakilpailu (19 ) ja tullaukseen liittyvät vaikeudet (17 ) hankaloittivat myös kaupankäyntiä. Vastaajista 13 prosenttia piti toimintaa häiritsevänä tekijänä sitä, että Norja ei kuulu EU:hun, ja yhdeksän prosenttia haastatelluista näki eri valuutan ongelmana. Neljä prosenttia vastaajista katsoi, ettei Norjassa ole ongelmia. Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Hintataso/hintakilpailu Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat Ei ole EU-maa/EU:n ulkopuolinen maa Eri valuutta 9 Kauppatavat/yrityskulttuuri 9 Kova kilpailu 9 Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen 6 Kulttuurierot 6 Markkinoiden koko 6 Maksuliikenne/maksujärjestelyt 3 Rahoituksen järjestäminen 3 Kielitaito 1 Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken 1 Valuuttakurssit 1 Yhteistyökumppaneiden löytäminen 1 Byrokratia Epäselvä poliittinen tilanne Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi Korruptio/lahjonta Markkinoiden tunteminen Taloudellinen tilanne/matala elintaso Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Ei ongelmia 4 Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla 19 17 13 Norja, n=7 23 19 21 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 21

Ruotsi Haastatelluista 14 prosenttia arvioi eri valuutan aiheuttavan ongelmia kaupankäynnissä Ruotsissa. Hintataso/hintakilpailu (13 ) ja kielitaidon puute (13 ) nähtiin myös toimintaa vaikeuttavina tekijöinä. Vastaajista joka kymmenes piti kuljetuksia, logistiikkaa ja etäisyyksiä sekä kovaa kilpailua ongelmana Ruotsin markkinoilla. Kauppatavat koettiin myös vaikeutena toimia maassa. Eri valuutta Hintataso/hintakilpailu Kielitaito Kova kilpailu Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Kauppatavat/yrityskulttuuri Kulttuurierot Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken Yhteistyökumppaneiden löytäminen Markkinoiden koko Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen 1 Rahoituksen järjestäminen 1 Valuuttakurssit 1 Byrokratia Ei ole EU-maa/EU:n ulkopuolinen maa Epäselvä poliittinen tilanne Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi Korruptio/lahjonta Maksuliikenne/maksujärjestelyt Markkinoiden tunteminen Taloudellinen tilanne/matala elintaso Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Ei ongelmia Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla 14 13 13 11 11 1 9 7 7 6 2 23 3 Ruotsi, n=7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 22

Saksa Neljännes vastaajista piti hintatasoa/hintakilpailua suurimpana ongelmana Saksassa. Erilaiset kauppatavat/yrityskulttuuri (23 ) ja kova kilpailu (13 ) vaikeuttivat myös toimintaa. Joka kymmenes haastateltu koki puutteellisen kielitaidon sekä kuljetuksiin, logistiikkaan ja etäisyyksiin liittyvät asiat ongelmana. Hintataso/hintakilpailu Kauppatavat/yrityskulttuuri Kova kilpailu Kielitaito Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Markkinoiden koko Taloudellinen tilanne/matala elintaso Kulttuurierot Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken Yhteistyökumppaneiden löytäminen Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat 1 Byrokratia Ei ole EU-maa/EU:n ulkopuolinen maa Epäselvä poliittinen tilanne Eri valuutta Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen Korruptio/lahjonta Maksuliikenne/maksujärjestelyt Markkinoiden tunteminen Rahoituksen järjestäminen Valuuttakurssit Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Ei ongelmia 1 Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla 13 1 1 9 9 7 7 6 Saksa, n=69 25 23 2 25 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 23

Venäjä Venäjällä haastatelluista 38 prosenttia piti tullaukseen liittyviä ongelmina suurimpana kaupankäyntiä hankaloittavana tekijänä. Neljännes vastaajista katsoi, että jatkuvasti muuttuva, keskeneräinen lainsäädäntö vaikeuttaa kaupankäyntiä. Miltei viidennes yritysten edustajista koki byrokratian ja erilaiset kauppatavat/yrityskulttuurin ongelmaksi Venäjällä. Vaikeuksia aiheuttivat myös kuljetuksiin/logistiikkaan ja etäisyyksiin, hintatasoon/kilpailuun ja korruptioon liittyvät asiat. Kaksi prosenttia vastaajista katsoi, ettei Venäjän markkinoilla ollut ongelmia. Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken Byrokratia Kauppatavat/yrityskulttuuri Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Hintataso/hintakilpailu Korruptio/lahjonta Kielitaito 7 Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen 6 Maksuliikenne/maksujärjestelyt 5 Yhteistyökumppaneiden löytäminen 5 Rahoituksen järjestäminen 4 Kova kilpailu 2 Kulttuurierot 2 Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi 1 Markkinoiden koko 1 Markkinoiden tunteminen 1 Taloudellinen tilanne/matala elintaso 1 Ei ole EU-maa/EU:n ulkopuolinen maa Epäselvä poliittinen tilanne Eri valuutta Valuuttakurssit Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Ei ongelmia 2 Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla 14 13 12 19 19 9 Venäjä, n=95 25 25 38 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 24

Venäjän alueet Tullaukseen ja kuljetuksiin liittyvät ongelmat nähtiin suurimmiksi Pietarin kaupungissa ja Leningradin oblastissa vertailtaessa Venäjän alueita keskenään. Keskeneräinen, muuttuva lainsäädäntö, byrokratia ja erilaiset kauppatavat tuottivat eniten vaikeuksia muualla Luoteis-Venäjällä. Hintataso/hintakilpailu oli suurin ongelma Moskovassa ja Moskovan oblastissa. Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla n=kaikki vastaajat Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat 3 36 38 45 Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken 2 25 27 32 Byrokratia 19 15 18 27 Kauppatavat/yrityskulttuuri 19 18 18 23 Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Hintataso/hintakilpailu 8 9 14 12 13 2 21 Venäjä, n=95 Moskovan kaupunki ja oblasti, n=33 Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti, n=4 Muu Luoteis-Venäjä, n=22 2 4 6 8 1 25

Moskovan kaupunki ja Moskovan oblasti Tullaukseen liittyvät ongelmat (3 ), jatkuvasti muuttuva, keskeneräinen lainsäädäntö (27 ) ja hintataso/hintakilpailu (21 ) vaikeuttivat eniten yritysten toimintaa Moskovan kaupungissa ja Moskovan oblastissa. Erilaiset kauppatavat/ yrityskulttuuri (18 ), byrokratia (15 ) ja kuljetuksiin, logistiikkaan ja etäisyyksiin liittyvät asiat (12 ) hankaloittivat myös kaupankäyntiä. Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken Hintataso/hintakilpailu Kauppatavat/yrityskulttuuri Byrokratia Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen Kielitaito Korruptio/lahjonta Yhteistyökumppaneiden löytäminen Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi 3 Maksuliikenne/maksujärjestelyt 3 Rahoituksen järjestäminen 3 Taloudellinen tilanne/matala elintaso 3 Ei ole EU-maa/EU:n ulkopuolinen maa Epäselvä poliittinen tilanne Eri valuutta Kova kilpailu Kulttuurierot Markkinoiden koko Markkinoiden tunteminen Valuuttakurssit Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Ei ongelmia Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla Moskovan kaupunki ja oblasti, n=33 21 18 15 12 9 9 9 9 3 27 12 36 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 26

Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti Pietarin kaupungissa ja Leningradin oblastissa vastaajista 45 prosenttia piti kaupankäyntiä hankaloittavana tekijänä tullaukseen liittyviä ongelmia. Viidenneksen mielestä kuljetukset, logistiikka ja etäisyydet sekä jatkuvasti muuttuva, keskeneräinen lainsäädäntö vaikeuttivat toimintaa. Ongelmiksi koettiin myös byrokratia (18 ), erilaiset kauppatavat ja yrityskulttuuri (18 ) sekä kielitaidon puute (1 ). Viisi prosenttia haastatelluista katsoi, ettei ongelmia ollut lainkaan. Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken Byrokratia Kauppatavat/yrityskulttuuri Kielitaito 1 Hintataso/hintakilpailu 8 Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen 5 Korruptio/lahjonta 5 Kulttuurierot 5 Maksuliikenne/maksujärjestelyt 5 Kova kilpailu 3 Markkinoiden koko 3 Markkinoiden tunteminen 3 Yhteistyökumppaneiden löytäminen 3 Ei ole EU-maa/EU:n ulkopuolinen maa Epäselvä poliittinen tilanne Eri valuutta Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi Rahoituksen järjestäminen Taloudellinen tilanne/matala elintaso Valuuttakurssit Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta 1 Ei ongelmia 5 Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti, n=4 2 2 18 18 2 45 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 27

Muu Luoteis-Venäjä Vastaajista 36 prosenttia piti suurimpana kaupankäyntiä haittaavana tekijänä tullaukseen liittyviä ongelmia. Jatkuvasti muuttuva, keskeneräinen lainsäädäntö (32 ) vaikeutti myös toimintaa. Miltei kolmannes haastatelluista ilmoitti byrokratian ja korruption aiheuttavan hankaluuksia markkinoilla muualla Luoteis-Venäjällä. Ongelmiksi koettiin myös erilaiset kauppatavat ja erilainen yrityskulttuuri (23 ) sekä rahoituksen järjestäminen (14 ). Tulli/tullaukseen liittyvät ongelmat Lainsäädäntö muuttuvaa/kesken Byrokratia Korruptio/lahjonta Kauppatavat/yrityskulttuuri Rahoituksen järjestäminen Hintataso/hintakilpailu Maksuliikenne/maksujärjestelyt Henkilökunnan/pätevän henkilökunnan löytäminen Kova kilpailu Kuljetukset/logistiikka/etäisyydet Yhteistyökumppaneiden löytäminen Ei ole EU-maa/EU:n ulkopuolinen maa Epäselvä poliittinen tilanne Eri valuutta Harmaa talous/epäreilu kilpailu/piratismi Kielitaito Kulttuurierot Markkinoiden koko Markkinoiden tunteminen Taloudellinen tilanne/matala elintaso Valuuttakurssit Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta Ei ongelmia Suurimmat ongelmat kaupankäynnissä ja markkinoilla Muu Luoteis-Venäjä, n=22 36 32 27 27 23 14 9 9 5 5 5 5 5 18 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Aiemmat selvitykset: Tammikuun 27 selvityksessä vastaajista 16 prosenttia piti Unkarin suurimpina ongelmina hintatasoa ja kilpailua sekä kuljetuksiin, logistiikkaan ja etäisyyksiin liittyviä tekijöitä. Bulgariassa 23 prosenttia haastatelluita katsoi, että rahoituksen järjestäminen hankaloitti toimintaa. Byrokratia vaikeutti yritysten toimintaa Romaniassa (21 ) ja Turkissa (22 ). Ukrainassa erityisesti tulliin ja tullaukseen liittyvät ongelmat (27 ) koettiin hankaloittavan yritysten toimintaa. Vuonna 25 Viron suurimmiksi ongelmiksi nähtiin (alhainen) hintataso (17 ), ostovoiman vähyys ja markkinoiden koko (15 ) sekä kiristyvä ja kova kilpailu (9 ). Latviassa eniten ongelmia aiheuttivat kielitaidon puute (17 ), kiristyvä ja kova kilpailu sekä rahoitus ja hintataso (1 ). Liettuassa vastaajat kokivat kauppatapojen ja yrityskulttuurin (22 ), kiristyvän ja kova kilpailun (19 ) sekä hintatason (18 ) vaikeuttaneen eniten yritysten toimintaa. Puolassa suurimmiksi ongelmiksi nähtiin kauppatavat ja yrityskulttuuri (23 ), hintataso (21 ) ja rahoitus (19 ). 28

Vuonna 22 tulliasiat ja tullaukseen liittyvät asiat (29 ) koettiin suurimmiksi ongelmiksi Latviassa ja rahoitukseen, luottokelpoisuuteen ja rahoitusvalmiuksiin liittyvät asiat (3 ) Liettuassa. Vuonna 21 kova kilpailu ja hintakilpailu (24 ) nähtiin vakavimpina ongelmina Virossa. Samana vuonna tulliasiat ja tullaukseen liittyvät asiat (22 ) sekä kova kilpailu ja hintakilpailu (22 ) aiheuttivat eniten huolta Puolassa (liite 4). 1.4. Kokemukset viranomaisten toiminnasta Islanti Islannin viranomaiset toimivat miltei kaikissa tapauksissa hyvin tai neutraalisti. Yrityksen toimintaa hidastivat vain vähän tulli- ja rajatarkastusviranomaiset (8 ) ja tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset (4 ). Yritysten kokemukset viranomaistahojen toiminnasta Islanti, n=5 Hyvin Neutraalisti Ei kokemusta/ ei osaa sanoa Yrityksemme toimintaa hidastavasti Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset 44 26 22 8 Veroviranomaiset 36 16 48 Oikeusistuimet 12 16 72 Poliisiviranomaiset 1 14 76 Kilpailuviranomaiset 16 14 7 Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset 26 16 54 4 Alueelliset ja paikalliset viranomaiset 28 2 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 29

Norja Vastaajista 7 prosenttia ilmoitti, että tulli- ja rajatarkastusviranomaiset toimivat hyvin tai neutraalisti Norjassa. Haastatellut olivat tyytyväisiä myös veroviranomaisten (57 ) sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten (56 ) toimintaan. Haastateltujen mielestä yritysten toimintaa toisaalta hidastavat tulli- ja rajatarkastusviranomaiset (13 ), tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset (9 ) ja veronviranomaiset (6 ). Yritysten kokemukset viranomaistahojen toiminnasta Norja, n=7 Hyvin Neutraalisti Ei kokemusta/ ei osaa sanoa Yrityksemme toimintaa hidastavasti Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset 51 19 17 13 Veroviranomaiset 36 21 37 6 Oikeusistuimet 17 14 66 3 Poliisiviranomaiset 14 17 69 Kilpailuviranomaiset 13 2 66 1 Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset 26 21 44 9 Alueelliset ja paikalliset viranomaiset 27 29 43 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 3

Ruotsi Haastatelluista 82 prosentti katsoi, että tulli- ja rajatarkastusviranomaiset toimivat hyvin tai neutraalisti Ruotsissa. Vastaajat olivat tyytyväisiä myös veronviranomaisiin (69 ) sekä alueellisin ja paikallisiin viranomaisiin (56 ). Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset (7 ) hidastivat vain vähän yritysten toimintaa. Yritysten kokemukset viranomaistahojen toiminnasta Ruotsi, n=7 Hyvin Neutraalisti Ei kokemusta/ ei osaa sanoa Yrityksemme toimintaa hidastavasti Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset 63 19 17 1 Veroviranomaiset 46 23 29 3 Oikeusistuimet 17 13 67 3 Poliisiviranomaiset 2 1 69 1 Kilpailuviranomaiset 26 14 6 Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset 34 17 41 7 Alueelliset ja paikalliset viranomaiset 37 19 4 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 31

Saksa Vastaajista 76 prosenttia ilmoitti, että tulli- ja rajatarkastusviranomaiset toimivat hyvin tai neutraalisti Saksassa. Yli puolet haastatelluista oli tyytyväisiä myös veroviranomaisten ja tarkastus- ja sertifiointiviranomaisten toimintaan. Yritysten toimintaa toisaalta hidastivat tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset (1 ) ja veroviranomaiset (9 ). Yritysten kokemukset viranomaistahojen toiminnasta Saksa, n=69 Hyvin Neutraalisti Ei kokemusta/ ei osaa sanoa Yrityksemme toimintaa hidastavasti Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset 64 12 23 1 Veroviranomaiset 36 16 39 9 Oikeusistuimet 23 1 67 Poliisiviranomaiset 22 9 68 1 Kilpailuviranomaiset 19 14 59 7 Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset 38 16 36 1 Alueelliset ja paikalliset viranomaiset 23 22 48 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 32

Venäjä Haastatelluista 42 prosenttia arvioi, että alueelliset ja paikalliset viranomaiset toimivat hyvin, ja 41 prosenttia haastatelluista oli tyytyväisiä veroviranomaisiin. Yritysten toimintaa eniten hidastavat tulli- ja rajatarkastusviranomaiset (69 ) ja tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset (53 ). Tyytymättömiä yritykset olivat myös alueellisten ja paikallisten viranomaisten (23 ), veroviranomaisten (22 ) ja poliisiviranomaisten toimintaan (18 ). Oikeusistuinten katsottiin toimivan neutraalisti, mutta ei hyvin, ja jonkin verran hidastaen yritysten toimintaa (9 ). Yritysten kokemukset viranomaistahojen toiminnasta Venäjä, n=95 Hyvin Neutraalisti Ei kokemusta/ ei osaa sanoa Yrityksemme toimintaa hidastavasti Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset 6 15 9 69 Veroviranomaiset 9 32 37 22 Oikeusistuimet 17 74 9 Poliisiviranomaiset 2 19 61 18 Kilpailuviranomaiset 5 19 73 3 Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset 14 17 17 53 Alueelliset ja paikalliset viranomaiset 11 31 36 23 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 33

Moskovan kaupunki ja Moskovan oblasti Vastaajista 36 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväinen alueellisten ja paikallisten viranomaisten toimintaan Moskovan kaupungissa ja Moskovan oblastissa. Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset (67 ), tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset (52 ), alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä veroviranomaiset (21 ) hidastivat eniten yritysten toimintaa. Myös poliisiviranomaisten toimintaan oltiin tyytymättömiä (18 ). Oikeusistuimet toimivat neutraalisti, mutta eivät hyvin, ja hidastivat yritysten toimintaa (6 ). Yritysten kokemukset viranomaistahojen toiminnasta Moskovan kaupunki ja oblasti, n=33 Hyvin Neutraalisti Ei kokemusta/ ei osaa sanoa Yrityksemme toimintaa hidastavasti Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset 6 12 15 67 Veroviranomaiset 12 21 45 21 Oikeusistuimet 15 79 6 Poliisiviranomaiset 3 21 58 18 Kilpailuviranomaiset 3 9 85 3 Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset 18 15 15 52 Alueelliset ja paikalliset viranomaiset 12 24 42 21 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 34

Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti Veroviranomaiset (5 ) ja alueelliset ja paikalliset viranomaiset (43 ) toimivat hyvin Pietarin kaupungissa ja Leningradin oblastissa. Tulli- ja tarkastusviranomaiset (65 ) ja tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset (53 ) hidastavat yritysten toimintaa eniten. Viidennes haastatelluista piti alueellisten ja paikallisten viranomaisten toimintaa hidastavana tekijänä. Vastaajista 15 prosenttia ei pitänyt veroviranomaisten toimintaa tyydyttävänä. Oikeusistuimet ja poliisiviranomaiset toimivat neutraalisti, mutta eivät hyvin, ja hidastavat toimintaa joka kymmenennen vastaajan mielestä. Yritysten kokemukset viranomaistahojen toiminnasta Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti, n=4 Hyvin Neutraalisti Ei kokemusta/ ei osaa sanoa Yrityksemme toimintaa hidastavasti Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset 8 2 8 65 Veroviranomaiset 1 4 35 15 Oikeusistuimet 15 75 1 Poliisiviranomaiset 23 68 1 Kilpailuviranomaiset 5 25 68 3 Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset 13 13 23 53 Alueelliset ja paikalliset viranomaiset 1 33 38 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 35

Muu Luoteis-Venäjä Haastatelluista 45 prosenttia muualla Luoteis-Venäjällä arvioi, että alueelliset ja paikalliset viranomaiset toimivat hyvin. Vastaajista 37 prosenttia katsoi, että veroviranomaiset toimivat hyvin ja 36 prosenttia oli tyytyväisiä tarkastus- ja sertifiointiviranomaisten toimintaan. Yritysten toimintaa eniten hidastavat tulli- ja rajatarkastusviranomaiset (82 ), tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset (55 ) ja veroviranomaiset (36 ). Kolmannes (32 ) on tyytymättömiä poliisiviranomaisiin ja alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin. Oikeusistuimet toimivat neutraalisti, mutta eivät hyvin, ja hidastavat jonkin verran yritysten toimintaa (14 ). Yritysten kokemukset viranomaistahojen toiminnasta Muu Luoteis-Venäjä, n=22 Hyvin Neutraalisti Ei kokemusta/ ei osaa sanoa Yrityksemme toimintaa hidastavasti Tulli- ja rajatarkastusviranomaiset 5 9 5 82 Veroviranomaiset 5 32 27 36 Oikeusistuimet 23 64 14 Poliisiviranomaiset 5 9 55 32 Kilpailuviranomaiset 9 23 64 5 Tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset 9 27 9 55 Alueelliset ja paikalliset viranomaiset 9 36 23 32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 36

Aiemmat selvitykset: Vuoden 27 tammikuun selvityksessä suomalaiset yritykset antoivat Unkarin viranomaisten toiminnalle usein parhaat arvosanat ja Ukrainan viranomaisille heikoimmat. Vastaajista 55 prosenttia oli sitä mieltä, että tulli- ja rajaviranomaiset hidastivat yritysten toimintaa tarpeettomasti Ukrainassa. Unkarissa tulli- ja rajanviranomaiset toimivat hyvin ja hidastivat yrityksen toimintaa vain hieman (6 ). Sertifiointiviranomaiset vaikeuttivat yritysten toimia Ukrainassa (32 ) ja jonkin verran Unkarissa (7 ). Tuloksia arvioitaessa otettiin huomioon Ei kokemusta / ei osaa sanoa vastausten suuri määrä. Vuonna 25 yhdeksän prosenttia vastaajista arvioi, että Viron alue- ja paikallisviranomaiset olivat hidastaneet tarpeettomasti yritysten toimintaa. Latviassa 14 prosenttia vastaajista oli tyytymättömiä tarkastus- ja sertifiointiviranomaisten ja 11 prosenttia alue- ja paikallisviranomaisten toimintaan. Liettuassa suurimmaksi ongelmaksi koettiin alue- paikallisviranomaiset sekä tarkastus- ja sertifiointiviranomaiset. Vastaajista viidennes arvioi tulli- ja rajatarkastusviranomaisten hidastaneen yrityksen toimintaa Puolassa. Joka neljäs oli tyytymätön tarkastus- ja sertifiointiviranomaisiin ja joka kymmenes vero- sekä alue- ja paikallisviranomaisiin. Vuonna 22 haastatelluista yrityksistä joka neljäs (26 ) piti viranomaisten toimintaa keskeisenä ongelmana Liettuan kanssa käytävässä kaupassa. Luku oli hieman korkeampi kuin Latviassa. Yrityksistä joka kolmas piti tullaukseen liittyviä asioita keskeisimpänä ongelmana Latviassa, Liettuassa vain joka viides. Puolassa vuonna 21 toimineiden suomalaisten yritysten kielteisimmät vastaukset liittyivät Puolan tulli- ja rajatarkastusviranomaisiin sekä tarkastus- ja sertifiointiviranomaisiin. Yrityksistä joka toinen (52 ) ilmoitti, että tulli- ja rajatarkastusviranomaiset hidastivat yritysten toimintaa. Myös osalla Virossa toimineista suomalaisista yrityksistä oli negatiivisia kokemuksia tulli- ja rajatarkastusviranomaisista sekä tarkastus- ja sertifiointiviranomaisista, mutta selvästi vähemmän kuin Puolassa toimineilla yrityksillä Puolan vastaavista viranomaisista. Yrityksistä joka neljäs (24 ) arvioi tulli- ja rajatarkastusviranomaisten ja joka viides (21 ) tarkastus- ja sertifiointiviranomaisten hidastaneen yritysten toimintaa Virossa. 37

1.5. Yritysten toimintaa erityisesti vaikeuttaneet asiat Haastateltuja pyydettiin arvioimaan, miten tietyt erityiskysymykset olivat vaikeuttaneet yrityksen toimintaa kohdemaan markkinoilla. Kuvioissa esitetyt keskiarvot on laskettu vastauksista asteikolla: 5 ei lainkaan ja 1 - paljon. Maittain tehdyssä raportoinnissa kiinnitetään huomiota eniten vaikeuksia aiheuttaneisiin kysymyksiin. Islanti Puutteellinen infrastruktuuri (1 ), kilpailukysymykset (8 ), talouspoliittinen ympäristö (8 ) ja tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi (8 ) vaikeuttivat eniten yritysten toimintaa Islannissa. Yritysten toimintaa vaikeuttavat asiat Islanti, n=5 Ei lainkaan (5) Vähän (4) Ei osaa sanoa/ ei kokemusta (3) Jonkin verran (2) Paljon (1) Keskiarvo 5-1 Kilpailukysymykset 62 2 28 6 2 4,16 Tekijänoikeuskysymykset 7 2 28 4,42 Yhtiölainsäädäntö 64 2 34 4,3 Verotuskysymykset 64 2 34 4,3 Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken 64 12 16 8 62 4 34 4,32 4,28 Maan infrastruktuurin taso 62 1 18 8 2 4,22 Korruptio 72 4 24 4,48 Talouspoliittinen ympäristö 7 2 2 6 2 4,32 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 38

Norja Neljännes vastaajista ilmoitti puutteellisen infrastruktuurin vaikeuttavan toimintaa Norjassa. Kilpailukysymykset, tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi (1 ) ja yhtiölainsäädäntö (9 ) hankaloittivat myös yritysten toimintaa. Yritysten toimintaa vaikeuttavat asiat Norja, n=7 Ei lainkaan (5) Vähän (4) Ei osaa sanoa/ ei kokemusta (3) Jonkin verran (2) Paljon (1) Keskiarvo 5-1 Kilpailukysymykset 64 4 21 9 1 4,21 Tekijänoikeuskysymykset 7 4 2 4 1 4,37 Yhtiölainsäädäntö 66 1 24 6 3 4,21 Verotuskysymykset 64 3 29 31 4,26 Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi 54 14 21 1 4,13 Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken 56 4 33 6 1 4,7 Maan infrastruktuurin taso 57 9 1 23 1 3,97 Korruptio 74 1 21 11 4,46 Talouspoliittinen ympäristö 69 6 19 6 1 4,34 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 39

Ruotsi Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi (12 ) ja lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken (1 ) koettiin vaikeuttavan yrityksen toimintaa Ruotsissa. Yritysten toimintaa vaikeuttavat asiat Ruotsi, n=7 Ei lainkaan (5) Vähän (4) Ei osaa sanoa/ ei kokemusta (3) Jonkin verran (2) Paljon (1) Keskiarvo 5-1 Kilpailukysymykset 64 7 23 4 1 4,29 Tekijänoikeuskysymykset 74 4 19 3 4,5 Yhtiölainsäädäntö 63 9 24 4 4,3 Verotuskysymykset 64 9 21 4 1 4,3 Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken 66 9 13 11 1 57 3 3 9 1 4,26 4,6 Maan infrastruktuurin taso 86 1 11 1 4,71 Korruptio 74 3 21 1 4,5 Talouspoliittinen ympäristö 74 13 9 31 4,56 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 4

Saksa Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi (25 ), kilpailukysymykset (19 ) ja talouspoliittinen ympäristö (13 ) vaikeuttivat yritysten toimintaa eniten Saksassa. Huolta aiheuttivat myös tekijänoikeuskysymykset ja lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken. Yritysten toimintaa vaikeuttavat asiat Saksa, n=69 Ei lainkaan (5) Vähän (4) Ei osaa sanoa/ ei kokemusta (3) Jonkin verran (2) Paljon (1) Keskiarvo 5-1 Kilpailukysymykset 52 3 26 12 7 3,81 Tekijänoikeuskysymykset 55 6 29 1 4,6 Yhtiölainsäädäntö 61 6 29 4 4,23 Verotuskysymykset 64 7 23 6 4,29 Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken 54 7 14 22 3 57 3 3 1 3,87 4,6 Maan infrastruktuurin taso 81 1 12 4 1 4,57 Korruptio 74 4 2 1 4,51 Talouspoliittinen ympäristö 64 7 16 12 1 4,2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 41

Venäjä Puutteellinen infrastruktuuri (58 ), korruptio (52 ) ja lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken (5 ) vaikeuttivat eniten yritysten toimintaa Venäjällä. Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi (43 ) koettiin myös toimintaa hankaloittavana tekijöinä. Vähiten yritysten toimintaa vaikeuttivat tekijänoikeuskysymykset (4 ). Yritysten toimintaa vaikeuttavat asiat Venäjä, n=95 Ei lainkaan (5) Vähän (4) Ei osaa sanoa/ ei kokemusta (3) Jonkin verran (2) Paljon (1) Keskiarvo 5-1 Kilpailukysymykset 37 2 4 14 7 3,47 Tekijänoikeuskysymykset 56 1 39 31 4,7 Yhtiölainsäädäntö 37 8 36 15 4 3,59 Verotuskysymykset 33 13 22 24 8 3,37 Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken 26 13 18 24 19 23 4 22 27 23 3,3 2,77 Maan infrastruktuurin taso 17 8 17 39 19 2,65 Korruptio 25 8 15 34 18 2,89 Talouspoliittinen ympäristö 33 9 29 23 5 3,41 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 42

Moskovan kaupunki ja Moskovan oblasti Korruptio (64 ), alueen puutteellinen infrastruktuuri (63 ), lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken (51 ) ja tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi (48 ) vaikeuttivat eniten yritysten toimintaa Moskovassa ja Moskovan oblastissa. Vain kolme prosenttia vastaajista arvioi tekijänoikeuskysymysten aiheuttavan ongelmia. Yritysten toimintaa vaikeuttavat asiat Moskovan kaupunki ja oblasti, n=33 Ei lainkaan (5) Vähän (4) Ei osaa sanoa/ ei kokemusta (3) Jonkin verran (2) Paljon (1) Keskiarvo 5-1 Kilpailukysymykset 55 27 6 12 3,79 Tekijänoikeuskysymykset 73 24 3 4,39 Yhtiölainsäädäntö 52 9 3 6 3 4, Verotuskysymykset 36 12 27 18 6 3,55 Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken 33 9 9 21 27 24 9 15 24 27 3, 2,79 Maan infrastruktuurin taso 18 9 9 42 21 2,61 Korruptio 18 12 6 52 12 2,73 Talouspoliittinen ympäristö 42 9 12 33 3 3,55 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 43

Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti Alueen puutteellinen infrastruktuuri (53 ), lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken (43 ), korruptio (38 ) ja tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi (38 ) vaikeuttivat eniten yritysten toimintaa Pietarin kaupungissa ja Leningradin oblastissa. Vain viisi prosenttia vastaajista arvioi tekijänoikeuskysymysten aiheuttavan ongelmia jonkin verran. Yritysten toimintaa vaikeuttavat asiat Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti, n=4 Ei lainkaan (5) Vähän (4) Ei osaa sanoa/ ei kokemusta (3) Jonkin verran (2) Paljon (1) Keskiarvo 5-1 Kilpailukysymykset 3 3 48 18 3 3,4 Tekijänoikeuskysymykset 5 3 43 5 3,97 Yhtiölainsäädäntö 3 5 43 2 3 3,4 Verotuskysymykset 33 15 28 2 5 3,5 Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken 23 18 23 25 13 2 3 35 35 8 3,13 2,92 Maan infrastruktuurin taso 2 1 18 45 8 2,9 Korruptio 38 5 2 25 13 3,3 Talouspoliittinen ympäristö 3 1 4 18 3 3,47 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 44

Muu Luoteis-Venäjä Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken (63 ), verotuskysymykset (59 ), puutteellinen infrastruktuuri (59 ) ja korruptio (59 ) vaikeuttivat eniten yritysten toimintaa muualla Luoteis-Venäjällä. Vain viisi prosenttia vastaajista arvioi tekijänoikeuskysymysten aiheuttavan ongelmia. Yritysten toimintaa vaikeuttavat asiat Muu Luoteis-Venäjä, n=22 Ei lainkaan (5) Vähän (4) Ei osaa sanoa/ ei kokemusta (3) Jonkin verran (2) Paljon (1) Keskiarvo 5-1 Kilpailukysymykset 23 5 45 18 9 3,14 Tekijänoikeuskysymykset 41 55 5 3,77 Yhtiölainsäädäntö 27 14 32 18 9 3,32 Verotuskysymykset 27 9 5 41 18 2,86 Tuotteiden hyväksyntä, tekniset tarkastukset ja standardointi Lainsäädännön erilainen tulkinta eri viranomaisten kesken 23 9 23 27 18 27 9 18 45 2,91 2,45 Maan infrastruktuurin taso 9 5 27 23 36 2,27 Korruptio 14 9 18 23 36 2,41 Talouspoliittinen ympäristö 23 9 36 18 14 3,9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 45

1.5.1. Korruptio Haastatellut arvioivat avoimissa vastauksissa erityisesti korruption yritysten toimintaa vaikeuttavaksi tekijäksi. Miten vaikeuttanut yritysten toimintaa - Korruptio - Viro 1 26 Islanti Latvia 24 23 Norja 2 Liettua Puola 15 22 17 27 Ruotsi Saksa 1 1 * Unkari Bulgaria Romania Turkki 8 27 31 44 21/22 25 Venäjä Venäjän alueet: Moskovan kaupunki ja oblasti Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti 38 52 64 Ukraina 36 27 2 4 6 8 1 Muu Luoteis-Venäjä 59 27 2 4 6 8 1 * Viro ja Puola 21, Latvia ja Liettua 22 Haastateltujen mielestä Islannissa ei ole havaittu korruptiota. Sitä on hieman, jos ollenkaan, Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa. Eniten korruptuneita alueita ovat Moskovan kaupunki ja Moskovan oblasti sekä muu Luoteis-Venäjä. Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti sijoittuvat Ukrainan ja Bulgarian (27) väliin, kun tehdään vertailu eri selvitysten kesken (liite 5). Aiemmat selvitykset: Tammikuussa 27 tehdyssä selvityksessä haastatellut arvioivat avoimissa vastaussissa erityisesti korruption yritysten toimintaa vaikeuttavaksi tekijäksi. Vastaajien mielestä korruptiota oli tutkituista maista eniten Romaniassa ja Ukrainassa. Unkarissa sitä esiintyi vähiten, ja se oli samalla tasolla kuin vuonna 25 Virossa. Vuonna 25 Viroa, Latviaa, Liettuaa ja Puolaa käsitelleessä selvityksessä Viron suurimmaksi ongelmaksi nousi infrastruktuurin taso, tosin sekin oli Virossa tutkittuja maita parempi. Infrastruktuurin taso oli myös Latviassa ja Liettuassa suurin ongelma. Korruptio vaikeutti lisäksi yritysten toimintaa Liettuassa. Puolassa vähiten ongelmia tuottivat tekijänoikeuskysymykset ja kilpailuun liittyneet kysymykset. 46

Vuonna 22 tehdyssä selvityksessä viranomaisten toimintaan liittyvä byrokratia oli yritysten mielestä erittäin raskasta ja aikaa vievää. Haastatelluista yrityksistä joka neljäs piti viranomaisten toimintaa ongelmana Liettuan kanssa käytävässä kaupassa. Latvian kanssa kauppaa käyvistä yrityksistä joka viides piti sitä ongelmana. Korruptio vaikeutti lähes joka toisen (45 ) haastatellun suomalaisen yrityksen toimintaa Latviassa ja joka kolmannen (35 ) Liettuassa. Suomalaisten yritysten ongelmat Puolassa ja Virossa vuonna 21 olivat paljolti samoja kuin vuonna 1998 julkaistussa Keskuskauppakamarin itälaajentumista koskeneessa selvityksessä. Yritysten toimintaa vaikeuttivat edelleen kaupan esteet, puutteellinen infrastruktuuri, epävakaa talouspoliittinen ympäristö ja korruptio. 47