Kaupunkiympäristön vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Timo Lanki Johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuopio
Kaupunkiympäristö ja terveys Kaupungissa asuminen yhteydessä moniin hyvinvointia ja terveyttä lisääviin tekijöihin Korkeampi työllisyys Hyvät harrastusmahdollisuudet ja paljon kulttuuria Mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin Monipuolisemmat palvelut Kaupungeissa silti myös hyvinvointia heikentäviä tekijöitä Ilmansaasteet ja melu Vähemmän viheralueita Voimakkaammat helleaallot Kaupunkiympäristö koetaan usein väljemmin rakennettua aluetta epäterveellisemmäksi Vaikuttaa osaltaan asuinpaikan valintaan
Ilmansaasteiden pitkäaikaispitoisuudet ESCAPE/TRANSPHORM -projektit Eeftens ym. Atmospheric Environment 2012 Jedynska ym. Atmospheric Environment 2014
Puunpoltto Residential Heating with Wood and Coal: Health Impacts and Policy Options in Europe and North America, WHO 2015 Lanki&Ung-Lanki, Yhdyskuntasuunnittelu 2013
Ilmansaasteet ja liikenneväylät Mallinnetut hiukkaspitoisuudet liikenneväylän (kehä 3) varrella Liikenteen päästöjen terveysriskeistä teiden ja katujen varsilla, HSY 2015 Ilmanlaatuvyöhykkeet, HSY
Suojaetäisyyden merkitys Asuinrakennukset, avoin tieympäristö, pienhiukkaset Riskin lisäys taustariskiin suhteutettuna Kuolemat / 1000 asukasta (perusväestö) / 10 v. Ei suojaetäisyyttä Minimietäisyys Suositusetäisyys Ajoneuvoa/vrk Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset Etäisyys (m) Riskilisä Tapaukset 5000 0 0.4% 0.3 10 0.21% 0.16 10000 0 0.8% 0.6 7 0.50% 0.4 20 0.28% 0.21 20000 0 1.1% 0.9 14 0.59% 0.4 40 0.31% 0.23 30000 0 1.7% 1.3 21 0.71% 0.5 60 0.34% 0.26 40000 0 2.3% 1.7 28 0.79% 0.6 80 0.36% 0.27 50000 0 2.8% 2.1 35 0.85% 0.6 100 0.38% 0.28 60000 0 3.4% 2.6 42 0.90% 0.7 120 0.38% 0.29 70000 0 4.0% 3.0 49 0.94% 0.7 140 0.39% 0.29 80000 0 4.5% 3.4 56 0.97% 0.7 150 0.42% 0.32 90000 0 5.1% 3.8 63 0.99% 0.7 150 0.47% 0.36 100000 0 5.7% 4.3 70 1.01% 0.8 150 0.53% 0.40 Liikennekuolemat: 0.4 / 1000 hlö / 10 v. Passiivinen tupakointi ja kuolleisuus (isk. sydäntauti + keuhkosyöpä): 4 / 1000 alt. / 10 v. UV-säteily ja ihosyöpäkuolleisuus: 0.3 / 1000 hlö / 10 v
Pitkäaikaisen altistumisen yhteyksiä terveyteen (ESCAPE) Ennenaikaiset kuolemat (Beelen ym., Lancet 2013) Keuhkosyöpä (Raaschou-Nielsen ym., Lancet Oncol 2013) Sydänkohtaukset (Cesaroni ym., BMJ 2014) Ei yhteyttä hengityselin- tai sydänsairauksista aiheutuneisiin kuolemiin (Dimakopoulou ym., AJRCCM 2014, Beelen ym., Ei yhteyttä verenpaineeseen (Fuks ym., EHP 2014) Liikennetiheys lähialueella yhteydessä Lasten keuhkokuume Lähimmän tien liikennetiheys yhteydessä (9% lisäys per 5000 ajoneuvoa/vrk) Raskaudenaikainen altistuminen lapsen pienipainoisuus Lähimmän tien liikennetiheys (6 % lisäys riskissä)
Vaikutusmekanismit (sydän)sairauksissa Vilkkaan tien lähellä asuminen (Lanki ym., EHP 2015) & liikenteestä peräisin oleville hiukkasille altistuminen (katupöly) (Hampel ym., Environ Int 2015) & puunpolton hiukkasille altistuminen (Huttunen ym., Env Res 2012) yhteydessä kohonneisiin tulehdusarvoihin Lanki ja Pekkanen, Suomen Lääkärilehti 2008
Uutta tietoa (REVIHAAP, WHO) Vihjeita ilmansaasteiden yhteydestä uusiin sairauksiin kuten diabetekseen ja hermostollisiin sairauksiin Ei selvää yhteyttä depressioon (Zijlema ym., IJERPH in press) Lisää tietoa biomassan palamishiukkasten (puunpoltto) sekä karkeiden hiukkasten (katupöly) haitallisuudesta Käsitys siitä, ettei ole olemassa haitatonta pitoisuutta vahvistunut raja-arvot poliittisia Epäselvää, mikä on typpidioksidin terveydellinen merkitys Pitkäaikainen altistuminen yhdistety moniin haittoihin, mutta voi selittyä hiukkasten haitoilla Kokeellisissa lyhytaikaistutkimuksissa havaittu haitalliseksi tulkittavia muutoksia hengityselimistössä Suositellaan raja-arvon perusteellisempaa uudelleenarviointia
Liikennemelu Valtakunnallinen toimintasuunnitelma meluntorjunnasta (2004), Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006) Toimintaohjelman toteutuminen ollut tyydyttävää tai heikkoa (YM, työryhmäraportti 2013) Periaatepäätöksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan (liikenteen kasvu) Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen lisännyt altistuvien määrää Meluesteillä ei ongelmaa ratkaista, ratkaisevaa liikenteen nopeus, renkaiden/tienpäällysteen tyyppi, alueiden käytön suunnittelu Vain vähän tutkimuksia psyykkisistä vaikutuksista Liikennemelu ei yhteydessä psyykenlääkkeiden käyttöön (Halonen ym. SJWEH 2014) Enenevästi tutkimuksia yhteyksistä sydänterveyteen WHO:ssa tekeillä katsaus vaikutuksiin uudet suositukset?
Melun vaikutusmekanismi Melualtistus (äänitaso) Tiedostamaton hermostollinen reaktio, fysiologinen stressi Melun tiedostaminen, psyykkinen stressi Autonominen hermosto Umpieritysjärjestelmä Elimistön toimintahäiriöt Pitkäaikaisen altistumisen aiheuttamat terveysvaikutukset Lähde: Babisch ym., Sci Total Environ. 2013
Odds ratio (95% CI) Vartiainen ym., Psykologia 2015 Meluherkkyys Herkät häiriintyivät enemmän, saivat enemmän oireita, kokivat riskin suurempana Melulle herkkiä eniten naisissa, keski-ikäisissä, korkeasti koulutetuissa Herkät huolestuneempia ympäristön terveysriskeistä, arvostavat terveellistä ympäristöä 2.4 2.2 2 Noise-sensitive Not noise-sensitive Ovat myös luontosuuntautuneita 1.8 1.6 Kaupunkia tehdään monenlaisille ihmisille 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 <40dB 40-45dB 45-50dB 50-55dB >55dB Halonen ym., Environmental Health Perspectives 2012
Viheralueet ja terveys (GreenHealth*) Tutkimuksissa liitetty viheralueiden lähellä asuminen/käyttö psyykkiseen ja fyysisen terveyteen näyttö riittämätön Kyselytutkimus (pitkäaikaisvaikutukset): >25-v; Helsinki Otos 8000, vastasi 3752 (47%) Asuinympäristön laatu, elämäntavat, sairaudet, lääkitys jne. Paneelitutkimus (lyhytaikaisvaikutukset) Vierailu Helsingissä keskustassa, puistossa ja metsässä 15 min maiseman katselua istuen, 30 min kävelyä Verenpaine, syke ja sykevälin vaihtelu (HRV) Sykevälin vaihtelu (esim. SDNN, RMSSD, HF), kuvaa autonomisen hermoston sympaattista aktiivisuutta Korkea verenpaine ja sydämen syke sekä alhainen sykevälin vaihtelu sydänsairauksien riskitekijöitä * Yhteistössä LUKE (METLA), Tampereen yliopisto
Pitkäaikaisvaikutukset (alustavia tuloksia) Ahdistuneisuus Uni-, masennus-, rauhoittavien lääkkeiden käyttö Estimaatti Viheralueiden määrä Tyytyväinen -0,38 Erittäin tyytyväinen -0,79 Viheralueiden laatu Tyytyväinen -0,62 Erittäin tyytyväinen -0,97 Ulkoilu viheralueilla 1-2 kertaa viikossa -0,17 3-4 kertaa viikossa -0,62 > 5 kertaa viikossa -0,75 Ikkunasta vihernäkymä Katselee silloin tällöin -0,12 Katselee usein -0,43 OR 0,87 0,88 0,83 0,96 0,74 0,63 0,63 0,91 0,83 p<0,05 lihavoitu, p<0,1 kursivoitu
Pitkäaikaisvaikutukset (alustavia tuloksia) Masennus: vain ulkoilu viheralueilla yhteydessä Verenpaine: ei yhteyttä tutkittuihin altisteisiin Seuraavaksi aineistoon yhdistetään tieto viheralueista (GIS) sekä mallinnetut ilmansaaste- ja melutasot Terveysvaikutusten mahdollisia mekanismeja Stressin väheneminen (esim. luontokokemus, meluttomuus) Lisääntynyt liikunta Sosiaaliset suhteet Luontokokemus Ilmansaasteet Koettu viheralueiden määrä ja laatu positiivisessa yhteydessä ulkoiluun viheralueilla, sekä yleisemmin vapaa-ajan liikuntaan
Stressi ja (sydän)sairaudet Von Känel,Swiss Medical Weekly 2014
Viheralueella käynnin fysiologiset vaikutukset Viheralueella vierailun kokonaisvaikutus (verrattuna kaupunkikeskustaan) Perusmalli Ilmansaasteet mukana Melu mukana Puisto Metsä Puisto Metsä PM 10 Puisto Metsä L Aeq Syke -2,5-2,7-2,2-2,4 0,1-2,2-2,3 0,1 HRV (SDNN) 2,6 10,8 0,8 8,7-0,5 0,5 7,9-1,0 HRV (HF) 21,9 27,4 19,1 24,1-0,8 15,9 19,2-2,8 Viheralueella maiseman katselun vaikutus (verrattuna kaupunkikeskustaan) Perusmalli Ilmansaasteet mukana Melu mukana Puisto Metsä Puisto Metsä PM 10 Puisto Metsä L Aeq Verenpaine (SYS) -2,6-3,6-1,3-2,2 0,2-2,3-3,3 0,2 HRV (RMSSD) 4,3 4,5 3,0 3,2-0,3 3,7 3,7-0,5 HRV=sykevälin vaihtelu; p<0,05 lihavoitu, p<0,1 kursivoitu
Viheralueella käynnin vaikutus Stressistä elpyminen Energisyys (vitality) SDNN = standard deviation of all NN intervals r-mssd = square root of the mean of the sum of the squares of differences between adjacent NN intervals Tyrväinen ym., Environmental Psychology 2014
Trendejä Tyypin 2 diabetes Suomessa lääkekorvausten ja sairaaloiden rekisterien perusteella. Sund ym: FinnDM II. Sairauspäivärahakaudet. Kela.
Helteiden vaikutus terveyteen Ilmastonmuutos: helteet yleistyvät, pahenevat -ongelma erityisesti kaupungeissa -viheralueet viilentävät Kollanus ja Lanki, Duodecim 2014
Väestö ikääntyy
Sopeutuminen Monta tasoa Yhdyskuntasuunnittelu Rakentaminen Viralliset toimintaohjeet Oma käyttäytyminen Fysiologia Kuolemat, Helsinki 1996-2002: 49 2004-2010: 193 Varauduttu huonosti, myös terveydenhuollossa Asumisterveysasetus (2015), toimenpideraja sisälämpötilalle Jäähdyttävä ilmastointi herkkiin kohteisiin Overall cumulative exposure-response relationships and 95% confidence intervals between mean temperature and mortality (all causes, all ages) in the periods before 2003 (P1) (red line) and after 2003 (P2) (blue line). de Donato et al., IJERPH in press
Muita ilmastonmuutoksen vaikutuksia Sateisuuden lisääntyminen, vesistötulvat, rankkasateet, viistosateet, lämpötilan kohoaminen kosteusvaurioiden yleistyminen/paheneminen rakennuksissa! Pilvisyyden lisääntyminen, lumipeitteen väheneminen kaamosoireiden ja suoranaisen masennuksen lisääntyminen Muutokset siitepölyn pitoisuuksissa ja koostumuksessa allergiaoireiden lisääntyminen Nollakelien yleistyminen, liukkaus tapaturmat Muutokset ilmansaastepitoisuuksissa Muutokset alailmakehän otsonipitoisuudessa Metsäpalojen yleistyminen kaukokulkeuma Muutokset infektiotautien esiintymisessä
Yhteenveto Keskeisiä riskitekijöitä kaupunkiympäristössä ilmansaasteet (liikenne, puunpoltto) ja liikennemelu Viheralueiden terveyshyödyistä näyttö lisääntyy Helleaaltojen haitat lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä Väestön ikääntyminen ja joidenkin kroonisten sairauksien yleistyminen vaikuttavat ympäristön aiheuttamaan tautitaakkaan Kaupunkiympäristö vaikuttaa hyvinvointiin sekä moniin sairauksiin Vaikutusmekanismit osin yhteisiä eri ympäristötekijöille Psyykkiset ja fyysiset tekijät yhteydessä toisiinsa Kaupunkien tiivistäminen tehtävä terveyshaitat minimoiden ja hyödyt maksimoiden Haastavaa, työkaluja puuttuu