LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 21/2003. Matkakeskusten informaatiojärjestelmien toteuttamisperiaatteet

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 21/2003 Matkakeskusten informaatiojärjestelmien toteuttamisperiaatteet Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2003

ESIPUHE Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää matkakeskusten informaatiojärjestelmien toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvät pelisäännöt sekä varmistaa näyttölaitteiden ja infokioskien yhteentoimivuus tausta- ja ohjausjärjestelmien kanssa. Siten on mahdollista luoda matkakeskuksiin toimivat informaatiojärjestelmät organisatorisesti, teknisesti ja taloudellisesti. Toteuttamisperiaatteiden laadintaa on ohjannut seuraava työryhmä: Seppo Öörni Osmo Moisio Jukka Ylitalo Kimmo Turunen Pertti Vanhala Maarit Laakkonen Pekka Söderling Juhani Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeriö, pj Liikenne- ja viestintäministeriö Oy Matkahuolto Ab Ratahallintokeskus Kouvolan kaupunki VR Osakeyhtiö VR Osakeyhtiö Jussa Consulting. Työn tekemisestä ovat vastanneet SCC Viatek Oy (Juhani Bäckström, Misa Ahola, Mette Granberg) ja SysOpen Oy (Jukka Lähesmaa, Juha Levo). Työ alkoi joulukuussa 2002 ja valmistui huhtikuussa 2003. Helsingissä 30.4.2003 Seppo Öörni Yli-insinööri

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 9 2 SUOSITUKSET TOTEUTTAMISPERIAATTEIKSI... 11 2.1 Yleistä... 11 2.1.1 Informaatiojärjestelmän tehtävä ja sen osat... 11 2.1.2 Kustannusten muodostuminen ja elinkaari... 13 2.1.3 Suositusten noudattaminen... 14 2.2 Tausta- ja ohjausjärjestelmät... 15 2.3 Laitteiden kustannusjakoperiaatteet... 17 2.4 Tietotekniset arkkitehtuuriratkaisut... 20 2.4.1 Näyttö- ja kuulutusjärjestelmät... 20 2.4.2 Infokioskit... 23 2.4.3 Tulevaisuuden vaihtoehtoja näyttölaitteille... 25 3 SOPIMUKSET JA VASTUUT... 28 4 JATKOTOIMENPITEET... 30 Liite 1. Tilaajaosapuolten keskinäinen sopimuspohja... 31 Liite 2. Yhteenveto toteutetuista matkakeskuksista... 34 Liite 3. Kokemuksia toteutetuista matkakeskuksista... 37 Liite 4. Järjestelmäarkkitehtuurit toteutetuissa matkakeskuksissa... 39 Liite 5. Rajapintakuvaukset toteutetuissa matkakeskuksissa... 41 Liite 5. Rajapintakuvaukset toteutetuissa matkakeskuksissa... 42 Liite 6. Käsitteelliset arkkitehtuurit toteutetuissa matkakeskuksissa... 44

9 1 JOHDANTO Matkakeskus on liikenteen palvelupaikka kaupungin keskustassa. Siellä yhdistyvät kaikkien liikennevälineiden asemapaikat yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin vaihtaminen kulkumuodosta toiseen (juna, bussi, lentokone, taksi, henkilöauto, kevytliikenne) on vaivatonta. Tavoitteena on, että matkakeskuksessa on kaikkien liikennemuotojen yhteinen lipunmyynti, neuvonta, odotustilat ja muut palvelut. Matkakeskuksessa kohtaavat paikallinen, seudullinen ja valtakunnallinen henkilöliikenne. Liikenne- ja viestintäministeriön matkakeskushanke on maanlaajuinen, vuosina 1998-2005 toteutettava joukkoliikenteen kehitysprojekti. Tavoitteena on luoda korkeatasoinen 22 matkakeskuksen verkko. Kaikille matkakeskuksille on tarkoitus luoda yhtenäinen ilme ja informaatiotekniikka. Suomessa on valmistunut neljä matkakeskusta huhtikuuhun 2003 mennessä (Seinäjoki, Lappeenranta, Kouvola ja Jyväskylä). Liikenneministeriön ohjauksessa on tehty matkakeskusten informaatiojärjestelmiä varten suunnitteluohjeet. Niissä on esitetty sekä yleisperiaatteita että hyvinkin tarkkoja määrityksiä. Lähtökohtana on se, että kaikessa opastamisessa pyritään käyttäjälähtöisyyteen ja henkilöiden erityistarpeiden huomioimiseen. Myös EU:n komissio suosittaa tätä näkökulmaa. Ohjeissa on luonnollisesti huomioitu se, että jokaisen matkakeskuksen informaatiojärjestelmä on oma ainutlaatuinen kokonaisuutensa, jossa on huomioitava mm. kaupungin ja seudun omat vaatimukset. Suunnitteluohjeilla on haluttu varmistaa se, että matkakeskusten informaatiolaitteet suunnitellaan korkeatasoisina ja yhteneväisinä siitä huolimatta, että laitteiden omistajia on useita, useat eri tahot toimittavat aikataulu- ja matkailutietoja ja luonnollisesti on myös eri laitetoimittajia.

10 Neljän jo toteutetun matkakeskuksen valmistumisen myötä on havaittu tarpeelliseksi laatia yhteiset periaatteet koskien informaatiolaitteiden hankintaa, omistusta, ylläpitoa ja huoltoa. Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää matkakeskusten informaatiojärjestelmien toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvät pelisäännöt sekä varmistaa näyttölaitteiden ja infokioskien yhteentoimivuus tausta- ja ohjausjärjestelmien kanssa. Siten on mahdollista luoda matkakeskuksiin toimiva informaatiojärjestelmä organisatorisesti, teknisesti ja taloudellisesti. Työn kulku on esitetty kuvassa 1. TYÖMUISTIO, RATKAISUT HAASTATTELUT LÄHTÖAINEISTO Kyselyt TOTEUTTAMIS- PERIAATTEET Tilaajakaupungit Aineiston ylläpitäjät Workshopit Ohjelmistotalot Laitetoimittajat Sisäiset kokoukset 12/2002-1/2003 2/2003 3/2003 4/2003 Kuva 1. Työn kulku.

11 2 SUOSITUKSET TOTEUTTAMISPERIAATTEIKSI 2.1 Yleistä 2.1.1 Informaatiojärjestelmän tehtävä ja sen osat Informaatiota voidaan antaa näkö-, kuulo- ja tuntohavaintoja hyväksikäyttäen eli tieto voidaan saada silmien, korvien, käsien ja jalkojen kautta. Informaatio voi olla määräävää, varoittavaa, ohjaavaa ja selittävää. Informaatiolle voidaan asettaa tavoitteita tiedon sisällön, määrän, sijoituksen ja merkinnän osalta. Näköhavaintoja palvelevat mm. liikennemerkit, viitat, näyttölaitteet, infokioskit, julistekehykset ja opasteet. Näissä informaatio annetaan tekstillä, kuvilla symboleilla ja väreillä tai näiden yhdistelmillä. Kuulohavaintoja palvelevat kuulutusjärjestelmät ja merkinantolaitteet kuten summerit ja äänimerkit. Tuntohavaintoja palveleva informaatio liittyy yleensä materiaalin ja muodon vaihteluihin. Ympäristöstä poikkeavan materiaalin valintaa esim. laitureiden ja tasonvaihtolaitteiden ympäristössä tarvitaan erityisesti näkövammaisten orientoitumisen parantamiseksi. Muodon vaihtelulla voidaan ilmaista tiettyjä toimintoja vaihtelemalla muotoja järjestelmällisesti toimintojen mukaan. Matkakeskusten informaatiojärjestelmien toteutuksessa on tarkasteltava informaatiojärjestelmää kokonaisuutena, jossa voidaan erottaa 7 keskeistä elementtiä: 1. Tausta- ja ohjausjärjestelmä. Taustajärjestelmät sisältävät näyttö- ja kuulutuslaitteilla esitettävän tiedon. Taustajärjestelmien yhteyteen on usein toteutettu näyttö- ja kuulutuslaitteiden ohjausjärjestelmä, joilla ohjataan taustajärjestelmistä tieto laitteille. Näin toimitaan sekä Ratahallintokeskuksen että Matkahuollon järjestelmissä. *) Seinäjoen ja Jyväskylän matkakeskuksissa on toteutettu omia erillisiä taustajärjestelmiä ja näyttölaitteiden ohjausjärjestelmiä, mutta näitä ratkaisumalleja ei suositella jatkossa toteutettavaksi. 2. Näyttölaitteet, joilla esitetään junien ja bussien muuttuvia saapumis- ja lähtöaikoja. Näyttölaitteiden näyttötekniikka on matkakeskuksissa ollut LCD- tai monitoritekniikka. Kuva 2. Esimerkkejä linja-autojen laiturinäytöstä ja aikataulunäytöstä.

12 3. Julistekehykset (kuva 3), jotka ovat joko valaisemattomia tai valaistuja. Julistekehyksissä esitetään pääosin paperisia aikatauluja ja linjakarttoja, mutta niissä voidaan esittää myös muuta paperista informaatiota. 4. Opasteet (kuva 3), jotka ovat joko valaisemattomia tai valaistuja. Opasteilla ohjataan matkustajien liikkumista matkakeskuksessa. Kuva 3. Julistekehyksiä ja opaste Jyväskylän matkakeskuksessa. 5. Infokioski, joka on varustettu interaktiivisella kosketusnäytöllä, jolla selataan matkojen reittejä ja aikatauluja ja tutkitaan esimerkiksi kaupungin karttoja. Infokioskin yläosaan on mahdollista asentaa monitori muuta tiedottamista varten kuten matkailuvideoita tai tietoiskuja varten. Kuva 4. Infokioski Helsingin linja-autoasemalla (kuva: Creadesign Oy).

13 6. Automaattinen kuulutuslaitteisto, jolla: kaukoliikenteen bussien lähtevät pikavuorot kuulutetaan. Kuulutusten tiedot tulevat samasta Matkahuollon tausta- ja ohjausjärjestelmästä kuin näyttöjen aikataulutieto junaliikenteen saapuvat ja lähtevät junat kuulutetaan RHK:n tausta- ja ohjausjärjestelmästä, kuten tehdään Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Jyväskylässä HUOM! Seinäjoella kuulutustiedot tulevat RHK:n SAD 10 järjestelmästä, mutta tätä ratkaisumallia ei suositella jatkossa toteutettavaksi. juna- ja bussiliikenteen kuulutukset tahdistetaan ja priorisoidaan. Lisäksi on mahdollista tehdä vapaita kuulutuksia, jotka menevät kaikkien muiden kuulutusten päälle. 7. Edellisten vaatimat tiedonsiirtoyhteydet. 2.1.2 Kustannusten muodostuminen ja elinkaari Matkakeskusten informaatiojärjestelmien toteutuksessa on tarkasteltava koko informaatiojärjestelmän elinkaarta. Matkakeskusten informaatiojärjestelmän kokonaiskustannukset muodostuvat seuraavista eristä: suunnittelukustannukset laitteiden investointikustannukset (sis. asennukset ja käyttöönoton) laitteiden huolto- ja ylläpitokustannukset. Edellisten osalta voidaan nyrkkisääntönä pitää, että suunnittelukustannukset ovat noin 5-10 % investointikustannuksista ja huolto- ja ylläpitokustannukset noin 10-20 % vuodessa investointikustannuksista. Lisäksi informaatiojärjestelmiin liittyy muita kustannuseriä, joiden kohdentaminen yksittäiselle matkakeskuksella on vaikeaa. Näitä ovat: tausta- ja ohjausjärjestelmien investointi-, kehitys- ja ylläpitokustannukset tilaajaorganisaatioiden omat työpanokset toteutus- ja ylläpitovaiheessa (usein toteutusvaihe työllistää eri henkilöitä kuin ylläpitovaihe) tiedonsiirron investointi- ja ylläpitokustannukset. Matkakeskusten informaatiojärjestelmien elinikä on tänä päivänä ainakin 10 vuotta. Tästä syystä on perusteltua vaatia ainakin 10 vuoden takuu kriittisten varaosien saatavuudelle. Yksittäisille näyttölaitteille luvatut eliniät vaihtelevat laitetoimittajasta ja laitetyypistä riippuen 5-15 vuoteen. Kuvassa 5 on hahmoteltu informaatiojärjestelmän elinkaarta ja kustannusten ker-

14 tymää. Kustannuksissa eivät ole mukana tausta- ja ohjausjärjestelmien, oman työn ja tiedonsiirron kustannuksia. KUSTANNUKSET Laitteiston ikääntymisen aiheuttama kustannusten kasvu ja niiden tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen ei ole enää riittävä riittävällä tasolla, joten 12 vuotta katsottaneen ko. järjestelmän elinkaareksi HW / SW -kustannukset Näyttöjen vaihto 6v.: -CRT -Plasma -TFT Yo. näyttöjen osuus kaikkien näyttöjen hankintakustannuksista ~25 % HW/SW-päivitykset Näyttöjen vaihto 12v.: -LCD -LED Yo. näyttöjen osuus kaikkien näyttöjen hankintakustannuksista ~75 % HW/SW-päivitykset Toteutus ~1v. Takuu HW ~2v. SW ~1v. AIKATAULU Ylläpitovaihe ~12v. Kuva 5. Informaatiojärjestelmien elinkaari. 2.1.3 Suositusten noudattaminen Tämä työ on tarkoitettu ohjeeksi toteutettaessa matkakeskusten informaatiojärjestelmiä. Tietoteknisiä ratkaisuja ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista rajoittaa liikaa ja paikalliset olosuhteet määräävät matkakeskusten informaatiojärjestelmissä käytettävät lopulliset ratkaisut. Tärkein lähtökohta on luoda matkustajia parhaiten palveleva informaatiojärjestelmä. Työn keskeisinä tuloksina on esitetty suositukset: tausta- ja ohjausjärjestelmien vastuutahoiksi (kappale 2.2) laitteiden kustannusjakoperiaatteiksi (kappale 2.3) tietoteknisiksi arkkitehtuuriratkaisuiksi (kappale 2.4) mallipohjaksi tilaajaosapuolten väliseksi informaatiosopimukseksi (liite 1).

15 Muita matkakeskusten informaatiojärjestelmien toteutukseen liittyviä julkaisuja ovat: 1. Matkakeskus, visuaalinen ohje, varusteiden ja opasteiden ilme (LVM) 2. Matkakeskusten informaatiojärjestelyjen yleissuunnitteluohje (LVM B3/1999) ja suunnitteluohje (LVM B13/1999) 3. Matkakeskusten infokioskien suunnitteluohje (ei julkaistu) 4. Joukkoliikenteen tiedotuspalvelujen käytettävyys: Ohje käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi (LVM B2/2003). 2.2 Tausta- ja ohjausjärjestelmät Tausta- ja ohjausjärjestelmien osalta vastuut ovat muodostuneet hyvin selkeiksi taulukon 1 mukaisesti. Tausta- ja ohjausjärjestelmistä vastaavat: junaliikenteen osalta RHK bussien kaukoliikenteen ja seudullisen liikenteen osalta Matkahuolto paikallisliikenteen osalta matkakeskuskaupunki tai Matkahuolto (uuden tietokantapalvelun valmistuttua), paikallisliikenteen taustajärjestelmä voidaan päättää matkakeskuskohtaisesti matkailun osalta matkakeskuskaupunki. Taustajärjestelmien merkitys on informaatiojärjestelmien toiminnan elinehto. Usein unohdetaan se, että taustajärjestelmien kehittämiseen ja toteutukseen on yleensä kulunut merkittävästi resursseja. Lisäksi taustajärjestelmien ylläpito vaatii resursseja. Taustajärjestelmien yhteyteen on usein rakennettu näyttö- ja kuulutuslaitteiden ohjausjärjestelmät, kuten on Ratahallintokeskuksen ja Matkahuollon tapauksissa. Usein näyttölaitteissa ilmeneviä vikoja voidaan korjata suoraan ohjausjärjestelmistä käymättä lainkaan laitteilla. Tämä edellyttää puolestaan sitä, että näyttölaitteiden toteutuksessa on otettava nykyistä enemmän huomioon laitteiden etähallinta. Infokioskien osalta asiaa on käsitelty kappaleessa 2.4.2, koska niissä lähestymistapa poikkeaa edellisistä.

16 Taulukko1. Vastuutahot koskien tausta- ja ohjausjärjestelmien hankintaa, huoltoa ja ylläpitoa. Näyttölaitteet ja kuulutukset RHK Matkahuolto Kaupunki tai matkakeskusyhtiö Junaliikenne Bussien kaukoliikenne ja seutuliikenne ja mahdollisesti myös paikallisliikenne Paikallisliikenne, joka voi tulla myös paikallisen liikenteenharjoittajan taustajärjestelmästä. (Vaihtoehtona on myös Matkahuollon uusi taustajärjestelmä). VR Osallistuu Infokioskit Bussien kaukoliikenne ja seutuliikenne ja mahdollisesti myös paikallisliikenne Matkailu: Kaupungin tai seudun matkailusta vastaava taho Paikallisliikenne, joka voi tulla myös paikallisen liikenteenharjoittajan taustajärjestelmästä. (Vaihtoehtona on myös Matkahuollon uusi taustajärjestelmä). Junaliikenne Paperinen aineisto Bussien kaukoliikenne ja seutuliikenne Matkailu: Kaupungin tai seudun matkailusta vastaava taho Paikallisliikenne, joka voi tulla myös paikallisen liikenteenharjoittajan taustajärjestelmästä. Junaliikenne Matkailu: Kaupungin tai seudun matkailusta vastaava taho Lisäksi tausta- ja ohjausjärjestelmien osalta on syytä huomioida seuraavaa: Vapaamuotoisista kuulutuksista ja vapaateksteistä näyttölaitteille vastaavat taustaja ohjausjärjestelmien haltijat samalla tavalla kuin vastaavat aikataulutiedon tuottamisesta. Mahdollisista häiriötiedoista vastaavat tausta- ja ohjausjärjestelmien haltijat samalla tavalla kuin vastaavat aikataulutiedon tuottamisesta.

17 2.3 Laitteiden kustannusjakoperiaatteet Informaatiolaitteiden hankinnan keskeisiä periaatteita ovat: Informaatiojärjestelmän ja opastuksen suunnittelu ja hankinta suositellaan tehtäväksi yhtenä kokonaisuutena. Yksi kokonaisvastuullinen laitetoimittaja koko matkakeskusalueella on suositeltava (laiturialueet, matkakeskusrakennus, rakennuksen ulkopuoliset tilat ja mahdolliset ostoskeskukset jne.). Hankintaa tehtäessä on syytä tarkastella hankinnan lisäksi laitteiden huoltoa ja ylläpitoa. Takuuajan jälkeinen huoltosopimus on yksinkertaisinta tehdä vain yhden yrityksen kanssa. Tässä on kuitenkin syytä huomioida, että Ratahallintokeskuksella on erittäin mittavia huoltosopimuksia, joihin informaatiojärjestelmien huoltosopimusten liittäminen on tarkoituksenmukaista. Sen sijaan muiden organisaatioiden laitteiden osalta tämä ei välttämättä ole taloudellisesti edullisin ratkaisu. Huolto- ja ylläpitosopimuksia voi siis täten syntyä useampia. Kannattaa harkita pyytää optiona pidennettyjä takuuaikoja laitteille. Normaalitakuuajaksi suositellaan 24 kk, mutta optiona voi pyytää takuuaikojen pidentämistä 36/48/60 kk, jolloin huolto- ja ylläpitosopimuksia ei tarvitse tehdä. Tosin tämä vaatii tarkkoja määrityksiä esimerkiksi huollon vasteajoille. Takuuaikojen pyytäminen mahdollistaa luonnollisesti erillisten kilpailevien huolto- ja ylläpitotarjousten pyytämisen. Matkakeskusten informaatiojärjestelmien toteutuksen, huollon ja ylläpidon kannalta on kolme keskeistä organisaatiota: (1) kaupunki/matkakeskusyhtiö, (2) Ratahallintokeskus, (3) Oy Matkahuolto Ab. Liikenteenharjoittajille (VR Osakeyhtiö, linja-autoyritykset) ei ole informaatiojärjestelmien kannalta niin keskeistä asemaa. VR Osakeyhtiö vastaa junaliikenteen osalta infokioskien taustajärjestelmästä (käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.4.2), paperisen aineiston ylläpidosta ja informaatiojärjestelmien häiriöistä ilmoittamisesta. Lisäksi VR ja linjaautoyritykset voivat informoida poikkeustilanteista, jolloin he voivat ilmoittaa matkakeskukseen vuoron myöhästymisestä, peruuntumisesta tms. Taulukossa 2 on esitetty vastuut koskien muuttuvaa informaatiota esittävien informaatiolaitteiden hankintaa, huoltoa ja ylläpitoa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jokainen vastaa omien laitteidensa huollosta ja ylläpidosta. Taulukossa 3 on vastaavat tiedot kiinteää informaatiota esittävistä laitteista.

18 Taulukko 2. Vastuutahot koskien informaatiolaitteiden hankintaa, huoltoa ja ylläpitoa (X=päävastuu, O=osallistuu). Kaupunki tai matkakeskusyhtiö Matkakeskusalueella tai laiturialueilla olevat näyttölaitteet RHK Matkahuolto VR suunnittelu X (junaliikenne) O X (muut kuin junaliikenne) O hankinta X (junaliikenne) X (muut kuin junaliikenne) huolto- ja ylläpito X (junaliikenne) O (toimintahäiriöistä ilmoittaminen) X (muut kuin junaliikenne) O (toimintahäiriöistä ilmoittaminen) Muiden alueiden näyttölaitteet (esim. ostoskeskukset) Kaupunki, matkakeskusyhtiö tai kyseinen liiketila Kuulutusjärjestelmän laitteisto *) X (junaliikenne) X (muut kuin junaliikenne) Infokioski (infokioskissa voi harkita myös vuokraamista) X Tiedonsiirto **) - taustajärjestelmästä matkakeskukseen - taustajärjestelmästä junien laiturialueille - matkakeskuksessa X (junaliikenne) X (junaliikenne) X (kauko- ja seutuliikenne) X (paikallisliikenne) X (paikallisliikenne) *) Kuulutusjärjestelmä voidaan myös suunnitella siten, että koko aluetta palvelee yksi yhteinen kuulutusjärjestelmä (joukkoliikenne, viranomaiskuulutukset, kaupalliset kuulutukset jne.), jolloin kustannuksista on sovittava erikseen. **) Tarkka rajaus päätetään matkakeskuskohtaisesti.

19 Taulukko3. Vastuutahot koskien julistekehysten ja opasteiden hankintaa, huoltoa ja ylläpitoa (X=päävastuu, O=osallistuu). RHK Matkahuolto Kaupunki tai matkakeskusyhtiö VR Lähtökohtana on se, että julistekehykset ja opasteet hankkii kiinteistön omistaja, joka useimmissa tapauksissa on kaupunki tai matkakeskusyhtiö. Julistekehykset - suunnittelu - hankinta - huolto - aineiston ylläpito Opasteet - suunnittelu - hankinta - huolto ja ylläpito O X (kauko- ja seutuliikenne) O O X X X X X X X (paikallisliikenne, matkailu) O X (junaliikenne) O Lisäksi laitteiden osalta on syytä huomioida seuraavaa: Valvontakamerajärjestelmän ja -laitteiden suunnittelu, hankinta ja toteutus saattaa olla tapauskohtaisesti järkevää yhdistää informaatiojärjestelmän toteutukseen. Etenkin tiedonsiirtoverkon kapasiteetin suunnittelussa on valvontakamerat syytä ottaa huomioon. Mahdolliset liikkumis- ja toimimisesteisten informaatiolaitteet (kohokuviokartat, erikoiskuulutusjärjestelmät), joista vastaa kaupunki tai matkakeskusyhtiö. Näyttölaitteiden hankkijat vastaavat kaikista niistä ohjelmistoista, joita tarvitaan näyttölaitteiden ohjaamiseen (pois lukien taustajärjestelmien yhteyteen rakennetut näyttölaitteiden ohjausjärjestelmät, joista vastaavat taustajärjestelmien omistajat, katso kappale 2.1.1).

20 2.4 Tietotekniset arkkitehtuuriratkaisut 2.4.1 Näyttö- ja kuulutusjärjestelmät Lähtökohtaisesti suositellaan järjestelmäarkkitehtuuri toteutettavaksi liikennemuotokohtaisesti hajautettuna, jolloin: kunkin liikennemuodon tietoja hallitaan ja ohjataan erikseen tiedot välitetään tausta- ja ohjausjärjestelmistä näyttölaitteille mahdollisimman suoraan (ei välivarastointia ja/tai tietojen uudelleen järjestelyä) tiedot liikennemuodoittain järjestettynä saavutetaan matkustajille selkein esitystapa suositeltavaa mallia edustavat lähinnä Lappeenrannan ja Kouvolan toteutusmallit. Suositeltavassa mallissa Ratahallintokeskus vastaa keskitetysti junaliikenteen ja Matkahuolto kaukoliikenteen linja-autojen näyttölaitteiden ohjaamisesta. Paikallisliikenteen tietoja hallitaan ja ohjataan joko keskitetysti Matkahuollon taustajärjestelmän kautta tai paikallisella taustajärjestelmällä (kaupunki, paikallinen liikenteenharjoittaja) kuvan 6 mukaisesti. RHK MH junien taustajärjestelmä bussien taustajärjestelmä hajautettu ohjausmahdollisuus R2 R1 hajautettu ohjausmahdollisuus M2 M1 aikataulunäytöt junista aikataulunäytöt busseista Matkakeskusyhtiö /kaupunki paikallinen taustajärjestelmä P1 aikataulunäytöt paikallisliikenteestä matkailunäytöt liikennöitsijä kaupunki/tms. paikallisliikenteen tiedot R1 = RHK:n ja Mitronin välinen rajapinta M1 = MH:n ja Mitronin välinen rajapinta R2 = RHK:n ja IVS:n välinen rajapinta M2 = MH:n ja IVS:n välinen rajapinta P1 = Paikallisliikenteen rajapinta (erilainen eri matkakeskuksissa) Kuva 6. Pelkistetty kuva hajautusperiaatteesta nykytilanteessa.

21 Ratahallintokeskuksen valtakunnalliseen taustajärjestelmään kootaan junien aikataulutiedot, joiden perusteella junista informaatiota antavia näyttö- ja kuulutuslaitteita ohjataan. RHK:n valtakunnallista ohjausjärjestelmää on mahdollista etäkäyttää paikallisesti. Myös muissa järjestelmissä tuotetut tiedot esimerkiksi häiriötilanteista välitetään junanäytöille RHK:n ohjausjärjestelmän kautta. Yhdestä paikallisesta ohjausjärjestelmän etäkäyttöpisteestä on mahdollista ohjata useampien matkakeskusten junanäyttöjä. Yhteys ohjausjärjestelmän ja näytön välillä pidetään mahdollisimman suorana. Näyttöjen tehtävänä on tausta- ja ohjausjärjestelmän antamien tietojen ja ohjauskäskyjen esittäminen. Linja-autojen kaukoliikenteen osalta hajautusarkkitehtuuri on vastaava kuin junaliikenteen. Valtakunnallisesta järjestelmästä vastaa Matkahuolto ja se toimii erillään junaliikenteen järjestelmästä. Paikallisliikenteen näyttöjen ohjaamiseen hajautusarkkitehtuurissa on kaksi vaihtoehtoa. Paikallisliikenteen tiedot voidaan viedä Matkahuollon valtakunnalliseen taustajärjestelmään, jota käytetään tällöin myös paikallisliikenteen näyttölaitteiden ohjaamiseen. Tässä vaihtoehdossa ei tarvita ollenkaan omaa paikallista tausta- ja ohjausjärjestelmää paikallisliikenteen näyttöjen ohjaamiseen. Vaihtoehtoisena ratkaisuna paikallisliikenteen näyttöjen ohjaamiseen käytetään omaa paikallista tausta- ja ohjausjärjestelmää. Tämä on perusteltua silloin kun taustajärjestelmää käytetään samalla laajemmin paikallisen liikenteen informaatiojärjestelmän perustana. Oma järjestelmä tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet häiriötietojen hallintaan ja paikallisten erityispiirteiden huomioimiseen tiedotuksessa. RAJAPINNAT Tausta- ja ohjausjärjestelmien ja näyttöjen välisen rajapinnan toteutukseen suositellaan jatkossakin ensisijaisesti käytettävän jo toteutettuja eri rajapintoja seuraavista tekijöistä johtuen: nykyiset rajapintaratkaisut ovat jo käytössä toteutetuissa matkakeskuksissa, jolloin uutta määrittelytyötä rajapintojen toteuttamiseksi ei tarvitse tehdä nykyisten ratkaisujen käyttäminen jatkossakin ei vaadi olennaisia muutoksia nykyisiin tausta- ja ohjausjärjestelmiin (Ratahallintokeskus, Matkahuolto). Nykyisin käytössä on viisi erilaista rajapintaa näyttöjen ohjaamiseen. Sekä RHK:n että Matkahuollon taustajärjestelmistä on omat rajapinnat eri näyttölaitetoimittajille (Mitron, IVS) ja lisäksi Lappeenrannan paikallisesta tausta- ja ohjausjärjestelmästä on oma rajapinta näytöille. Rajapintojen kuvaukset ovat laitetoimittajien omaisuutta, joten tarvittavan tasoista rajapintamäärittelyä uusien matkakeskushankkeiden lähtökohdaksi ei ole olemassa.

22 Jatkossa näitä olemassa olevia rajapintoja voidaan luonnollisesti käyttää seuraavien matkakeskusten näyttötoimitusten pohjana, jos toimittajaksi valitaan jokin nykyisistä toimittajista. Mahdollinen uusi näyttölaitetoimittaja tekee oman rajapinnan, joka toimii yhteen Ratahallintokeskuksen, Matkahuollon ja kyseisen kaupungin tausta- ja ohjausjärjestelmien kanssa. Kuvassa 7 on pelkistetysti esitetty nykyisten rajapintojen käytön jatkamisratkaisu. RHK junien taustajärjestelmä R uusi R2 R1 aikataulunäytöt junista MH bussien M uusi taustajärjestelmä M2 M1 aikataulunäytöt busseista Matkakeskusyhtiö /kaupunki P uusi P1 paikallinen taustajärjestelmä aikataulunäytöt paikallis- - liikenteestä Kuva 7. Pelkistetty kuva nykyisten eri rajapintojen käytön jatkamisesta (suositusvaihtoehto).

23 2.4.2 Infokioskit Suositeltava toteutustapa: Web-sivujen linkitysratkaisu Tässä ratkaisuvaihtoehdossa Matkakeskuksella on omat internet-sivunsa, joita käytetään infokioskissa. Matkakeskuksen internet-palvelusta on yhteydet muiden sisällön toimittajien internet-sivuille. Kuvassa 8 on esitetty periaatekuva tästä ratkaisusta. www-sivut VR/RHK junaliikenteen infoa Matkahuolto/ liikennöitsijät www-sivut kaukoliikenteen bussien infoa www-sivut Liikennöitsijät/ kaupunki/tms. paikallisliikenteen infoa Matkakeskusyhtiö/ kaupunki www-palvelu yleisinfoa matkakeskuksesta ja yhteydet muualle infokioski tiedon esitys www-sivut Kaupunki /tms. matkailu yms. paikallisinfoa LVM www-sivut valtakunnallinen reitinsuunnittelu - palvelu Kuva 8. Infokioskin tiedon tuottamisen prosessi (suositusvaihtoehto). Matkakeskuksen internet-palvelu tarjoaa yhtenäisen kehyksen kaiken infopisteessä olevan tiedon esittämiselle. Matkakeskuksen omilla sivuilla voidaan toteuttaa kaikille matkakeskuksille sama yleisilme, mutta huomioida myös paikalliset erityistarpeet. Näiden sivujen suunnittelussa tulee myös huomioida muut infokioskien suunnittelusta annetut suositukset esimerkiksi aloitussivua ja sivujen hierarkiaa koskien. Matkakeskuksen omilla sivuilla on myös yleisinformaatiota matkakeskuksesta, kuten matkakeskuksen pohjakuva ja tietoa matkakeskuksen eri toiminnoista. Matkakeskuksen internet-sivuja ylläpitää Matkakeskusyhtiö tai kaupunki. Infokioskilla käytettävältä matkakeskuksen www-sivustolta on yhteydet eri tiedontoimittajien www-sivuille. Muiden toimittajien www-sivut voidaan esittää matkakeskuksen sivuston kehyksissä, jolloin esimerkiksi matkakeskuksen sivujen perusvalikot ovat koko ajan nähtävissä. Matkakeskuksen internet-palvelussa voidaan tarvittaessa myös muokata eri toimijoiden sivuja infokioskissa helpommin esitettävään muotoon.

24 Infokioskissa esitetään eri toimijoiden www-sivuilta esimerkiksi valtakunnalliset kulkuyhteydet reitteineen ja aikatauluineen, paikallisen joukkoliikennejärjestelmän reitti- ja aikataulutiedot, kaupungin opaskartta sekä matkailu- ja kaupunki-infoa. Kukin eri tiedontuottaja vastaa omien internet-sivujensa ylläpidosta. Matkakeskusten osalta tiedon tuottajien kanssa sovitaan, mitä heidän sivujaan matkakeskuksen infokioskeissa käytetään ja samalla sovitaan, mitä vaatimuksia tämä mahdollisesti vaatii kyseisiltä sivuilta. Kukin tiedon tuottaja sitoutuu ylläpitämään kyseisiä sivuja tietyn ajan ja ilmoittamaan sivustoonsa tulevista muutoksista hyvissä ajoin matkakeskusten sivustojen ylläpitäjille. Toteutus kannattaa tehdä white -list periaatteella eli infokioskissa on määritetty, mille sivuille on sallittua siirtyä. Black -list menetelmä, jossa määritellään ne sivut, jonne ei ole oikeutta mennä, on huomattavasti työläämpi ylläpitää. Pelkkään kosketusnäyttöön perustuvalla käyttöliittymällä useimpien nykyisten www-sivujen käytettävyydessä sellaisinaan on ongelmia. Näin ollen infokioskissa tulisi olla näppäimistö tai ainakin näytön alaosassa tarvittaessa käytettävä virtuaalinäppäimistö. Matkakeskusten infokioskeissa voidaan hyödyntää myös joitakin valtakunnallisia internetpalveluja. Tulevaisuudessa matkakeskuksen infokioskin kautta voidaan käyttää Liikenne- ja viestintäministeriön valtakunnallista joukkoliikenneportaalia ja/tai joukkoliikenteen reitinsuunnittelupalvelua. Tähän palveluun voidaan tehdä matkakeskusten infokioskipalveluita varten myös oma käyttöliittymä, jolla esimerkiksi huomioidaan matkakeskusilme ja helpotetaan palvelun käyttöä infokioskissa. Vaihtoehtoinen toteutustapa: erillinen tiedotuspalvelu infokioskia varten Tässä ratkaisuvaihtoehdossa Matkakeskuksen infokioskiin tehdään oma tiedotuspalvelu, johon osapuolet tuottavat tietonsa tiedostomuodossa. Matkakeskusyhtiö tai kaupunki voi toteuttaa infokioskia varten oman matkakeskuksen tiedotuspalvelun, josta käyttäjä saa yksilöllisesti tarvitsemansa tiedot. Matkakeskuksen tiedotuspalvelussa tarvittavat tiedot saadaan eri toimijoilta yhteisesti sovitun rajapinnan mukaisina siirtotiedostoina. Matkakeskuksen oman tiedotuspalvelun toteutuksessa voidaan huomioida paremmin infokioskin käyttöliittymän rajoitukset sekä tuottaa yksilöllisempää palvelua matkustajille. Useiden eri toimittajien tietojen kokoaminen ja muokkaaminen kokonaan uudeksi palveluksi vaatii kuitenkin merkittäviä resursseja etenkin ylläpitovaiheessa. Tätä vaihtoehtoa ei suositella toteutettavaksi.

25 2.4.3 Tulevaisuuden vaihtoehtoja näyttölaitteille Tausta- ja ohjausjärjestelmien ja näyttöjen välisen rajapinnan toteutuksessa mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ovat: 1) selainpohjainen näyttöjen ohjaus 2) yleisen rajapinnan määrittely ja käyttöönotto. Näiden toteutusvaihtoehtojen harkitseminen on ajankohtaista, mikäli useissa tulevaisuudessa toteutettavien matkakeskusten näyttölaitteiden toimituksissa päädytään nykyisistä rajapinnoista poikkeaviin vaihtoehtoihin. 1) Selainpohjaisen näyttöjen ohjauksen toteutus: Selainpohjaisen näyttöjen ohjauksen toteutus on mahdollista näyttöteknologian edelleen kehittyessä. Valmiudet toteutukseen ovat jo olemassa, mutta luotettavan ja käytännössä testatun teknologian kehittyminen kestänee vielä 3-5 vuotta. Toteutustavan etuja ovat: ei vaadi erillistä rajapintamäärittelyä valmis standardirajapinta yleisen verkon kautta. Tausta- ja ohjausjärjestelmissä on valmiudet selainpohjaisen näyttöjen ohjauksen toteutukseen. Tässä vaihtoehdossa tausta- ja ohjausjärjestelmässä näytön tiedot tallennetaan tiettyyn osoitteeseen, josta näyttölaite käy internet-verkon välityksellä hakemassa tiedot. Vaihtoehdon yleinen periaate on esitetty kuvassa 9. Tämä toimintatapa soveltuu erityisesti monitorinäyttöihin, joissa erillistä selailtavien tietojen muotoilua ei tarvitse tehdä. Yleisenä kehityssuuntana on kuitenkin se, että myös muut näyttölaitteet pystyvät muotoilemaan näin välitettävän tiedon. Tämä edellyttää kuitenkin tietokoneen ja selainohjelmiston sijoittamista näyttölaitteisiin. Tässä vaihtoehdossa ei varsinaista yleisen rajapinnan määrittelyä tarvitse tehdä, kun tietojen selailu tapahtuu standarditekniikoilla yleisen verkon kautta. Tarvittaessa voidaan sopia tietojen esitystavasta taustajärjestelmässä. Internet-tekniikan käyttö voi kuitenkin tehdä ratkaisusta epäluotettavamman ja vaikeammin huollettavan kuin nykyinen ratkaisu. Myös päivitystiheys liikenteen häiriötilanteiden tietojen ajantasaiseksi esittämiseksi voi muodostua ongelmaksi.