RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT - RAKENNUSKONEIDEN NÄKÖKULMA XL RAKENNUSKONEPÄIVÄT 5.11.2015 PEKKA PAJAKKALA, JOHTAVA NEUVONANTAJA, FORECON OY
2 RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä Rakentamisen muutosilmiöitä Alan näkymät marraskuussa 2015 - Talouden näkymät - Näkymät sektoreittain - Hinnat ja kustannukset Yhteenveto ja johtopäätöksiä Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle
Yksityinen tutkimusyritys - toimipaikka Tampere, Technopolis / Teknologiakeskus Hermia - henkilöstö 6, toistaiseksi kaikki entisiä VTT-läisiä - EUROCONSTRUCTin, RAKSU-ryhmän ja RAKLIn suhdanneryhmän jäsen Tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi - rakentamisen markkinat ja liiketoimintaympäristö sekä niiden kehityksen ennakointi - Suomi, Venäjä, Baltia, Pohjoismaat, Eurooppa/EUROCONSTRUCT - budjetointi, strategiasuunnittelu, yrityskaupat, vaikuttavuus tekeillä strategiasuunnittelupaketti PK-yrityksille VTT:n kanssa Päätuote räätälöidyt ennakointipalvelut - rakentamisen ja siihen liittyvien tuotteiden kysynnän ennakointi, - uudis- ja korjausrakentamisen tarve ja mahdollisuudet - alueelliset markkinat Asiakasryhmät - rakennusmateriaalien valmistajat, rakennusyritykset, tukku- ja rautakauppa, kunnat, ministeriöt, järjestöt,..
Oman osallistumiseni historiaa VTT:n julkaisurekisteri VTT:n rakennustutkimus Tampereella Tekijät: Pajakkala, Pekka Konepäälliköiden neuvottelupäivät 1986. Tampere, 10.10.1986 (1986), 9 s. Rakennusten suhdanteet ja kehitysnäkymät Tekijät: Pajakkala, Pekka 26. Rakennuskonepäivät. Silja Line, 18.10.2001. Rakennuskonepäälliköt. Helsinki (2001), 6 s. 4 5.11.2015
Rakentamisen kokonaismäärä vuodesta 1985 40 kiintein vuoden 2013 hinnoin 35 30 25 20 rahamarkkinoiden vapautuminen devalvointi, 1990-luvun alun lama, laskua 7 v. 15 10 Rakentamisen määrä ja sitä kautta rakennuskoneiden käyttö on vaihdellut voimakkaasti Rakennuskonepäälliköt ry:n toiminnan aikana. Pääosa vaihteluista on peräisin uudistalonrakentamisesta, korjaus- ja infrarakentamisen vaihtelut ovat niihin nähden pienet.
Rakennustuotannon arvo Suomessa 2014 yhteensä 28,4 mrd.
RAKENNUSKONEMARKKINAT Rakennuskoneiden käytön arvo 2014, tunnuslukuja Konekäytön arvo % rakentamisen arvosta Käytön arvo yhteensä 2 900 milj. 10 % Rakennuskoneiden käytön arvo - talonrakentamisessa 520 milj. 4 % - infrarakentamisessa 1 800 milj. 30 % - korjausrakentamisessa 410 milj. 3½ % - muilla toimialoilla (vuokraus) 170 milj. Vuokrakoneiden käytön / vuokramarkkinoiden arvo - Vuokrakoneiden markkinaosuus talonrakentamisessa 45 % infrarakentamisessa 2 % rakentamisessa keskimäärin 17 % 620 milj.euroa Lähde: Forecon
Rakennuskonealan olemassaolon oikeus 145 140 135 130 125 120 115 Työpanokset Rakennuskustannusindeksi työ-osaindeksi ja konetyöt-osaindeksi 9/2015 Konetyöt (indeksisarjasta 2005=100) Konetyöt ja telineet (indeksisarjasta 2010=100) rakennustyön hinta 110 105 konetyön hinta 100 95-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 -13-14 -15 Lähde: Tilastokeskus Ihmistyön/rakennustyön hinta on noussut yli 35 % ja rakennuskoneiden 2 % vuodesta 2000.
Johtopäätöksiä edellisestä kuvasta Rakennuskustannuksista on työmaatyön osuutta n. 25 % ja koneiden osuutta n. 4 %. => 1 miljoonan euron rakennushankkeessa on työmaatyökustannuksia 250 000 konekustannuksia 40 000 1. Jatkuvasti nousevien rakennustyökustannusten takia työn tehokkuutta ja tuottavuutta tulee lisätä koneilla 2. ihmistyön korvaamiseen on potentiaalia ja työtä tulee siirtää koneilla tehtäväksi edullisen kustannuskehityksen piiriin 3. koneiden tuoma ergonomia ja turvallisuus sekä työn kuormittavuuden väheneminen ovat tavoiteltavia ja toteutettavissa aiempaa halvemmalla (niiden kustannus nousee hitaasti) 4. konetyön kustannuskehitys todellisuudessa on vielä edullisempi, kun indeksissä olevien koneiden suorituskyky paranee jatkuvasti uusien mallien myötä 5. Jos painoarvot olisivat lähellä toisiaan, rakentamisen kustannuskehitys muuttuisi radikaalisti
10 RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä Rakentamisen muutosilmiöitä Alan näkymät marraskuussa 2015 - Talouden näkymät - Näkymät sektoreittain - Hinnat ja kustannukset Yhteenveto ja johtopäätöksiä Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle
Sekä BKT:n ja rakennusinvestointien kasvu on jatkuvasti hidastunut kymmenvuotisjaksoittain Suomessa %/a Rakennusinvestoinnit: Tilastokeskus ja Forecon Oy
Suomen väestöennuste vuoteen 2030 Tilanne nyt Tilastokeskuksen ennuste 30.10.2015: v. 2030 5,8 milj. Suomen väestö kasvaa n. 400 000 henkilöllä vuoteen 2030 Maahanmuutto merkitsee ¾ kasvusta.
Maahanmuutto 1971 2013, ennakkotieto 2014: 17540 Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennusteen 30.10.2015 mukaan nettomaahanmuutto pysyisi Nykyisellä 17 000 maahanmuuttajan tasolla vuoteen 2030 saakka.
1 000 hlöä 400 Väestömuutos eri ikäryhmissä vuodesta 2014 vuoteen 2030 yhteensä n. 400 000 hlöä 300 200 100 0-100 0-24 25-44 45-64 65-74 74- -200 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Rakennetun ympäristön toimivuuteen ja helppokäyttöisyyteen kohdistuu suuria muutospaineita Seniorien ostamien tuotteiden ja palvelujen merkitys kasvaa rajusti
1932 1935 1938 1941 1944 1947 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2031 2034 2037 Suomen väestö ikäryhmittäin vuodesta 1930 vuoteen 2040 suuret ikäluokat ovat heiluttavat edelleen Suomea 2000000 1800000 kouluja 0-24 1600000 1400000 1200000 25-44 oktaloja 45-64 1000000 800000 75- kerrostaloja 600000 65-74 400000 200000 0 1930 1950 1970 1990 2010 2030 0-24 25-44 45-64 65-74 75- Väestörakenteen muutos näkyy (muuttoliikkeen ohella) voimakkaasti rakentamisen kysynnässä - Kouluja 1950 ja 1960-luvuilla - Omakotiasumiseen painottuvat ikäryhmät (25-44 ja 45-64) eivät enää kasva - Kerrostaloasumiseen painottuvat ikäryhmät ovat 2010-luvulla alkaneet voimakkaasti kasvaa - Hoitoalan rakennuksia 2020-luvulla
% Toivetalotyyppi henkilön iän mukaan vuonna 100 % 90 % 80 % 70 % Yli 65-vuotiaiden toiveasunto on krs-talo 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Kerrostalo Pari- tai rivitalo Omakotitalo Seniori-ikäisten rooli on suuri uusien kerrostaloasuntojen ostajina. 0 % 20-29 30-39 40-49 50-59 60-64 65-74 Henkilön ikä Lähde: Ympäristöministeriö Asukasbarometri 2004
Kaupungistuminen Euroopan maissa KAUPUNKIVÄESTÖN OSUUS Belgia Britannia Hollanti Saksa Tanska Ruotsi Espanja Ranska Norja Italia Suomi Sveitsi Irlanti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vuoden 2013 lopussa kaupunkialueilla asuvien osuus oli 68,6 %, kun se vuonna 1990 oli 61,9 %. Maassamuutto ja kaupungistuminen painottavat kaikkea rakentamista kasvualueille. Tiloille ja infralle on käyttäjiä, ostajia ja vuokralaisia. Kasvupotentiaali n. 10 % eli vielä n. 500 000 ihmistä muuttaa kaupunkeihin 5.11.2015
Eri ikäisen väestön määrän muutos seutukunnittain Nuoret 20-34 v 35-45 v yli 75 v punaisella kasvukunnat, sinisellä väestökatokunnat pallon koko kuvaa lukumäärää, alueen väri prosenttimuutosta
Asiantuntija: Suurimpien kaupunkien väestönkasvu selvästi suurempi kuin kunnat itse arvioivat Muuttoliiketutkija Timo Aron arvio kaupungin omasta ennusteesta 25% liian pieni 30 % liian pieni Muuttoliikeasiantuntijan mukaan 10 suurinta kaupunkia kasvaa nopeammin kuin ne itse arvioivat. Seuraavat HS 10 30.8.2015 taas kasvavat hitaammin kuin ne itse arvioivat. => kasvu painottuu ennakoitua enemmän suurimpiin, kasvu on n. 50 000 asukasta ennakoitua (290 000) enemmän OK 20 % liian pieni 35 % llian pieni 15 % liian pieni 15 % liian pieni OK OK
Muuttoliike on suuntautunut ja suuntautumassa kasvukeskusten keskuskaupunkeihin 5 keskuskaupunkia yhteensä Vastaavat kehyskunnat (47) yhteensä Kasvavat myös edelleen, mutta hitaammin
Suomessa panostetaan rakentamiseen vertailumaita enemmän - rakentamisen osuus BKT:sta % % 24 22 20 18 16 14 12 10 8 Suomi Pohjoismaat Länsi-Eurooppa 6 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisessa Suomessa ja Euroopassa 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Korjausrakentamisen osuus 28 % 1985 Eurooppa Suomi Korjausrakentamisen osuus ylitti Suomessa 50 % 2013
22.9.2015 Julkisivujen markkinat ja seuranta Suomessa
1000 m2 Julkisivut 12 000 10 000 Uudet julkisivut vanhoihin rakennuksiin Julkisivut uusiin rakennuksiin uudis- ja korjausrakentaminen 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 22.9.2015 Julkisivujen markkinat ja seuranta Suomessa
25 RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä Rakentamisen muutosilmiöitä Alan näkymät marraskuussa 2015 - Talouden näkymät - Näkymät sektoreittain - Hinnat ja kustannukset Yhteenveto ja johtopäätöksiä Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle
Maailmantalouden kasvu hidastunut alkuvuonna Euroopassa kasvu kiihtynyt Lähde: IFO 26 3.11.2015 Pirkanmaan rakennusbarometri 2015
Maailman taloskehitys nihkeää -uudet elvytyslupaukset EKP:lta ja Kiinalta - myös USA ja Japani lisäävät
Talouden lasku pysähtynyt Suomessa -talousennusteet prosentin luokkaa 2016 Taloustutkimuslaitosten BKT-ennusteet vuodelle 2016 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 kasvu-% Etla VM PT PTT Danske Bank Nordea OP Aktia Tapiola SP EU -1,0-2,0-3,0 Ennustettava vuosi 2014 Ennusteajankohta 2015 2016 28 5.11.2015
Rakentajien luottamus noussut kuluttajien luottamus alamaissa 40 Saldoluku Luottamusindikaattorit Suomessa 10/2015 20 0-20 -40-60 -80 Rakentaminen Kuluttajat Teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde:Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Tilastokeskus Forecon Oy 29 3.11.2015 Pirkanmaan rakennusbarometri 2015
Asunnon ostoaikomus seuraavan 12 kuukauden aikana 12 % kotitalouksista 10 8 6 Uusimaa Pirkanmaa Koko maa 4 2 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5.11.2015 vuosikeskiarvo
EK:n suhdannebarometri 4.11.2015 RAKENTAMISESSA PARHAAT TUOTANTO- ODOTUKSET Rakentaminen
Rakentamisen määrä Suomessa 2000-17 2000=100 32 3.11.2015 Pirkanmaan rakennusbarometri 2015
Infrarakentaminen Tällä hetkellä infraa työllistävät suurten rakennushankkeiden pohjatyöt. Varsinaisten maa- ja vesirakennusinvestointien määrä on laskussa ensi vuonna Infran alueellinen painottuminen on muuttunut. Nyt infraa rakennetaan sinne, missä ovat suurimmat tarpeet ja parhaat hyödyt; eniten ihmisiä, liikkumistarpeita, ruuhkia,
BKT:n ja rakentamisen kasvu Suomessa, % 34 3.11.2015 Pirkanmaan rakennusbarometri 2015
Rakentamisen määrän muutokset RAKENTAMISEN MÄÄRÄN KEHITYS SUOMESSA 2013 2016 Tuotannon arvo 2013 2013 2014 2015 2016 mrd % % % % Asuntojen uudisrakentaminen 5,4-7 -13-6 1 Muu uudistalonrakentaminen 5,7-10 6-4 12 Uudisrakentaminen yhteensä 11,1-8 -3-5 8 Korjausrakentaminen 11,3 1 3 3 2 Talonrakentaminen yhteensä 22,4-4 0-1 5 Maa- ja vesirakentaminen 6,1 2 1 1-2 Rakentaminen yhteensä 28,6-2,5-0,1-0,4 3..3,5 Lähteet: Tilastokeskus, Forecon Oy:n ennusteet ja laskelmat Forecon Oy, Tampere, lokakuu 2015 35 5.11.2015
Rakennuskustannusindeksi ja PKS:n tarjoushintaindeksi vuosimuutos %, tuorein syyskuu 2015 tarjoushintaindeksi rakennuskustannusindeksi Lähde RAPAL Suhdanteiden ja markkina (kysyntä/tarjonta) tilanteen muutokset heiluttavat tarjoushintaindeksiä selvästi enemmän kuin rk-indeksiä.
Pääurakoiden tarjoushintojen hajonta pääkaupunkiseudulla, tuorein syyskuu 2015, lähde RAPAL Lähde RAPAL
38 RAKENTAMISEN SUHDANNENÄKYMÄT Rakennuskonemarkkinat ja sen muutosilmiöitä Rakentamisen muutosilmiöitä Alan näkymät marraskuussa 2015 - Talouden näkymät - Näkymät sektoreittain - Hinnat ja kustannukset Yhteenveto ja johtopäätöksiä Mitä ylläoleva merkitsee rakennuskonealalle
Yhteenveto - talous ja rakentaminen TALOUS Kasvuvauhti paranee maailmallakin hitaasti - Elvytystä jatketaan eri puolilla, Kiinan kasvu hidastuu, ei romahda - Öljyn matala hinta elvyttää muita paitsi öljyntuottajia - Suomen talous ja vienty elpyvät pikkuhiljaa, barometrit lievän myönteisiä - Korot pysyvät matalalla 2..3 v., senkin jälkeen matalalla aiempaan nähden RAKENTAMINEN Ensi vuosi kasvuvuosi, sitten ennallaan Uudistalonrakentaminen vauhdittuu pitkästä aikaa, siirtyy veturiksi Korjaamisessa kasvu 2 3 %/a kasvu jatkuu pitkään Infrarakentamisessa ei kasvua, ensi vuosi miinuksella Helsingin ja Tampereen seudut kasvun kärjessä, muualla hiljaista
Johtopäätöksiä rakennuskonealan näkökulmasta - näkyvätkö nämä strategiassasi 1. Älä odota kokonaismarkkinoiden selkeää paranemista, kasvu on hidasta - Talouden ja sen perusteella myös (uudis)rakentamisen kasvu tulee olemaan hidasta jatkossa - Rakentamisen BKT-osuus korkea eli Suomessa käytetään paljon rahaa rakentamisen =>tehosta toimintojasi ja palvelujasi, kilpailukykyä lisää 2. Hintakehitys tulee olemaan maltillista Nollasopimuksia, leikkauksia, toimintojen tehostamista Hidas kasvu maailmalla ja Kiinassa pitää öljyn ja materiaalien (metallien) hinnat alhaalla => varaudu edelleen hintojen laskupaineisiin 3. Rakennusmarkkinoilla jatkuu rakennemuutos Kerrostalojen rooli kasvaa, pientalorakentaminen pysyy alhaalla => Sopeuta tarjontasi suurempien uudistyömaiden koneiden ja palvelujen kysyntään Rakennusten uudistaminen ja korjaaminen kasvavat - Korjausrakentamisen prosesseissa runsaasti kehitysvaraa (hinta, rakennusaika, pöly, melu,..) => hyödynnä sekä markkinavolyymin että koneiden roolin kasvun tuoma lisäys 4. Rakentaminen eriytyy yhä enemmän alueellisesti Rakentaminen painottuu kasvualueille ja niiden keskuskaupunkeihin => mieti toiminnan aluestrategioita 5. Digitalisaatio =>Rakentamisessa juuri rakennuskonealalla on mahdollisuudet toiminnan digitalisointiin ja asiakkaiden parempaan palveluun
KIITOS Onnittelut ja menestystä 40 vuotta täyttäville Rakenuskonepäiville. Mukavaa matkaa! Täsmätiedolla tuloksiin - A company for Forecasting Construction -