Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Aira Rajamäki Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Syyskuu 2015
Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista perustutkintoa 204 341 ammattitutkintoa 60 872 erikoisammattitutkintoa Yhteensä 418 699 tutkintoa Noin 24 000 henkilöä/vuosi suorittaa tutkinnon osia Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa noin140 000 henkeä/vuosi
Suosituimmat näyttötutkinnot 2013 1. Sosiaali- ja terveysalan pt 4544+8076 2. Johtamisen eat 1733 3. Liiketalouden pt 1580 4. Myynnin at 1434 5. Laitoshuoltajan at 1150 6. Yrittäjän at 880 7. Logistiikan pt 871 8. Koulunkäynnin ja ap/ip-ohjauksen at 846
Lisää suosittuja näyttötutkintoja 2013 9. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt 781 10. Hierojan at 735 11. Sähkö- ja automaatiotekniikan pt 724 12. Rakennusalan pt 662 13. Kone- ja metallialan pt 564 14. Tekniikan eat 528 15. Vartijan at 275+1814
Aiheet Tutkintorakenteen ja tutkinnon perusteiden kehittäminen Tutkintotoimikunnat 2016-2019 Valtioneuvoston asetus (794/2015) henkilökohtaistamisesta Opetushallituksen todistusmääräys (20/011/2015) Näyttötutkinto-opas 2015, SORA-opas 2015 ja Arvioinnin opas 2015 http://www.oph.fi/download/170668_koulutuksen_jarjesta jille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen. pdf Hallituksen kärkihanke: Osaaminen ja koulutus Muutokset 1.8.2016
Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne OKM asetus 863/2015, 1.8.2015 Tutkintorakenteen muutos ja tutkintojen perusteiden voimaan tulo samaan aikaan, poikkeuksia: 1.1.2016 voimaan: laivanrakennusalan ammattitutkinto, kauneudenhoitoalan perustutkinto (ihon erikois- ja laitehoitojen osaamisala), hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (ruokapalvelun osaamisala) 1.8.2016 voimaan: media-alan ammattitutkinto, media-alan erikoisammattitutkinto
Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne OKM asetus 863/2015, 1.8.2015 1.8.2016 voimaan: media-alan ammattitutkinto, media-alan erikoisammattitutkinto 1.1.2017 voimaan: levy- ja hitsausalan ammattitutkinto 1.1.2017 voimaan: levy- ja hitsausalan ammattitutkinto 1.8.2017 voimaan: media-alan perustutkinto (audiovisuaalisen viestinnän osaamisala, julkaisutuotannon osaamisala, painotuotannon osaamisala)
Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne OKM asetus 863/2015, 1.8.2015 1.8.2017 voimaan: media-alan perustutkinto (audiovisuaalisen viestinnän osaamisala, julkaisutuotannon osaamisala, painotuotannon osaamisala) 2015-2016 suunnitteilla olevia muutoksia, mm. Auto- ja kuljetusala Tekstiili- ja vaatetus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Liiketalous Luonnonvara ja ympäristöala
Koulutusala Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkinnot Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala 3 5 3 11 Kulttuuriala 6 18 15 39 Erikoisammattitutkinnot Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1 14 9 24 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveysja liikunta-ala 1 1 1 3 26 98 64 188 6 25 14 45 6 13 13 32 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 3 10 5 18 YHTEENSÄ 52 184 124 360
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen jatkuu vuoteen 2018 asti Työtä jatkaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työelämän ohjausryhmä ammatillisen tutkintorakenteen uudistamiseksi (TUTKE3). Työryhmän tehtävänä on laatia puitteet ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittämiseksi erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta. laatia toimialoittaiset tavoitteet ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittämiseksi
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen jatkuu vuoteen 2018 asti Työryhmän tehtävät jatkuu ohjata ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteen kehittämistä ja seurata uudistuksen toteutumista arvioida erikoisammattitutkintojen suhdetta korkeakoulututkintoihin ja korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksiin arvioida tarve osaamispisteiden käyttöönotolle
Tutkintojen perusteiden kehittäminen Tutkintojen perusteiden laadintaprosessin yhtenäistäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa eperusteisiin siirtyminen: pt kaikki ja at ja eat noin 55% suomenkielisistä Uusia tutkintojen perusteita ei enää julkaista painettuna, verkossa pdf:nä vuoden 2015 loppuun asti Tutkinnon perusteiden rakenne (630/1998, 13 ja 631/1998,13 ) Ammatillisten perustutkintojen perusteiden uudistaminen käynnistyy syksyllä 2015 vaiheittain Arviolta noin 50 ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteita uudistetaan vuonna 2015
Tutkintotoimikunnat 2016-2019 03-09/2015 tutkintotoimikuntarakenteen valmistelu 10/2015 Opetushallituksen päätös tutkintotoimikuntarakenteesta (arvio 147 > 90) Tutkintorakenteen muutoksen vaikutukset Jäsenpyyntökirjeet työmarkkinajärjestöille ja tutkintotoimikuntien asettaminen 11/2015-6/2016, toimikausi alkaa 1.8.2016 Tehtävien muutos v. 2016 Näyttötutkintosihteeristön perustaminen
Valtioneuvoston asetus 794/2015 voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on Henkilökohtaistamisprosessin päivitys Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman laadinnassa otettava huomioon (kohdat 9, 11 ja 12), jos haetaan näyttötutkintojen järjestämissopimusta Henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan päivitys, rakenne 7 :n mukaiseksi Muuttaa aikaisemmin osoitetun osaamisen arviointija päätöksentekoprosessia Mahdollisten opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen suunnittelu
Valtioneuvoston asetus 794/2015 voimaan 1.8.2015 Voimassa oleviin tutkinnon perusteisiin, jotka ovat voimassa 1 päivästä elokuuta 2015, rinnastuvat 31 päivänä heinäkuuta voimassa olleet tutkinnon perusteet Koskee lähinnä 2009/2010 ammatillisten perustutkintojen perusteita Opetushallitus ohjeistaa, että voimassa olevia näyttötutkintojen järjestämissopimuksia ja näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmaa ei tarvitse päivittää tässä vaiheessa ellei tutkintotoimikunta ohjeista toisin
Opetushallituksen todistusmääräys 20/011/2015 Annettu 20.5. 2015, voimassa 1.8.2015 alkaen ilman siirtymäaikaa Tutkintotodistuksen ykkössivulla muutoksia 1. Pt nimellislaajuus poistuu Kakkossivun tutkintojen määritelmät perustuvat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998, 12 a ) Osallistumistodistus 1) näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta ja 2) muusta ammatillisesta lisäkoulutuksesta.
Opetushallituksen todistusmääräys 20/011/2015 Osallistumistodistuksen täyttöohje Koulutuksen sisällöt: Tähän merkitään ne koulutuksen järjestäjän tutkintojen perusteiden mukaisesti päättämät valmistavan koulutuksen sisällöt, joihin henkilö on osallistunut. Tarkempia tietoja voidaan antaa esimerkiksi opintorekisteriotteella. Oppimisen arvioinnin muutos herättää paljon kysymyksiä Oikeushenkilön käsite
Näyttötutkinto-opas 2015 Julkaistu verkossa 07/2015, painettuna 09/2015 Uusi Näyttötutkinto-opas julkaistaan kesällä 2016 Keskeiset muutokset Säädökset, määräykset ja ohjeet (s. 6-7) Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä (s. 13) Näyttötutkintojen tuottama jatkoopintokelpoisuus (s. 14) eperusteet (s. 25) Henkilökohtaistaminen (s. 26-33)
Näyttötutkinto-opas 2015 Keskeiset muutokset jatkuu Näyttötutkintojen järjestäminen ulkomailla (s. 43-44) Asiakirjahallinto ja arkistointi (s. 77-82) Näyttötutkintojärjestelmän käsitteitä (s. 89-96) Keskeinen lainsäädäntö (s. 97-114) Tutkintotoimikuntien uusi arkistonmuodostussuunnitelma (s. 116-117) Handbok om fristående examina 2015, tiedustelut helena.ohman@oph.fi
Muutokset näyttötutkintojärjestelmässä 1.8.2016 Aira Rajamäki Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Syyskuu 2015
Lainsäädäntö Näyttötutkintojärjestelmän uudistusta koskeva lainsäädäntö hyväksytty eduskunnassa 03/2015 Presidentti vahvisti ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muutokset, 1111/2015 Tavoitteena työelämäyhteistyön vahvistaminen, tutkintojen laadun varmistaminen ja tutkintotoimikuntien työn yhtenäistäminen Opetushallituksen yhteyteen näyttötutkintosihteeristö Laki voimaan 1.8.2016
Mikä muuttuu näyttötutkintojärjestelmässä? Tutkintotoimikuntien tehtävät täsmentyvät uusissa tehtävissä korostuvat näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen ja laadunvarmistus Tutkintotoimikuntien kokoonpanoon pieniä muutoksia Näyttötutkinnon järjestäjistä ja niiden tehtävistä säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin Säännökset järjestämissopimuksista Perustetaan näyttötutkintosihteeristö Arvioinnista ja arvioijille asetetuista edellytyksistä säädetään Arvioijien asemaa vahvistetaan ja arvioinnin oikaisua koskevat säännökset uudistuvat
Tutkintotoimikuntien asettaminen ja kokoonpano Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista ja alueista Asetetaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan Enintään seitsemän jäsentä kuhunkin, perustellusta syystä yhdeksän jäsentä Jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa Jos itsenäinen ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia Opetusalan edustajalla tulisi olla opetuskokemusta, mutta opetusalan edustaja voi toimia myös muissa tehtävissä kuin opettajana Opetushallitus voi tutkintotoimikunnan esityksestä nimetä tutkintotoimikuntaan pysyviä asiantuntijoita. Eivät osallistu päätöksentekoon. Voidaan kuulla myös muita asiantuntijoita
Tutkintotoimikuntien tehtävät Sopia näyttötutkintojen järjestämisestä Varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua Kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja Antaa todistukset suoritetuista näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista Käsitellä tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset
Näyttötutkintojärjestelmän ja näyttötutkintojen kehittäminen Tutkintotoimikunnat tekevät Opetushallitukselle esityksiä ammatillisten tutkintojen sisällön kehittämiseksi Tutkintotoimikunnat osallistuvat vastuullaan olevien tutkintojen perusteiden laadintaan Osallistumalla perusteiden laadintatyöryhmään Lausumalla tutkinnon perusteiden luonnoksesta Tutkintotoimikunnat osallistuvat myös ammatillisen tutkintorakenteen kehittämiseen yhteistyössä koulutustoimikuntien kanssa
Laadun varmistaminen Tutkintotoimikunnat huolehtivat ja valvovat, että Tutkintotilaisuudet järjestetään näyttötutkintojen järjestämissopimuksen ja -suunnitelman mukaisesti Tutkintotilaisuuksissa noudatetaan tutkinnon perusteita Tutkintotoimikunnat voivat varmistaa erilaisin keinoin näyttötutkintojen järjestämisen käytännön toteutuksen laatua Esim. vierailu- ja arviointikäynnit näyttötutkinnon järjestäjän luokse, kyselyt näyttötutkinnon suorittajille ja tutkintosuoritusten arvioijille Näyttötutkintojen järjestämisestä koottua tietoa hyödynnettäisiin kehittämistyössä esimerkiksi järjestämällä tarvittavia koulutustilaisuuksia
Näyttötutkinnon järjestäjät Näyttötutkinnon järjestäjänä voi toimia koulutuksen järjestäjä (ammatillinen perus- tai lisäkoulutus) taikka muu yhteisö tai säätiö Riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkinnon laadukkaaseen järjestämiseen Riittävä näyttötutkintojärjestelmän ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus Tehtävänä järjestää riittävästi tutkintotilaisuuksia niiden tarpeeseen nähden Tutkinnon suorittajalla tulee olla mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto kohtuullisessa ajassa. Laadunhallinta Tulee arvioida ja kehittää järjestämiensä tutkintotilaisuuksien laatua Tulee osallistua tutkintotoimikuntien toteuttamaan laadunvarmistukseen
Näyttötutkintojen järjestämissopimus Näyttötutkintojen järjestäminen edellyttää jatkossakin järjestämissopimusta Tutkintotoimikunta voi tehdä näyttötutkintojen järjestämissopimuksen Jos näyttötutkinnon järjestäjä täyttää sille säädetyt edellytykset Tutkinnoille tai tutkinnon osille on alueellinen tai valtakunnallinen tarve Tutkintotoimikunnan tulee tehdä järjestämissopimuksia siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia Tulee huolehtia myös siitä, että maksut sekä osallistujille että koulutuksen järjestäjille ovat kohtuullisia
Näyttötutkintosihteeristö Tehtävänä on tukea tutkintotoimikuntia sen lakisääteisissä tehtävissä sekä ohjata ja neuvoa näyttötutkinnon järjestäjiä Keskeinen toimija näyttötutkintojärjestelmän laadun ja näyttötutkinnon järjestämissopimusten yhdenmukaisuuden varmistamisessa
Näyttötutkintosihteeristö Päätoiminen Pääsihteeri ja riittävä määrä alakohtaisia asiantuntijasihteereitä Toimii Opetushallituksen yhteydessä Sihteeristön perustaminen ei tuo julkiseen talouteen lisäkustannuksia, vaan kustannukset katetaan nykyisten näyttötutkintomaksujen kertymää uudelleen suuntaamalla Edellyttää tutkintotoimikuntien määrällistä vähentämistä, joka tehdään osana ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämistä Sihteeristö edistää sitä, että tutkintotoimikunnat voivat keskittyä varmistamaan työelämälähtöisyyden toteutumista näyttötutkintojen suunnittelussa ja järjestämisessä
Näyttötutkintosihteeristön tehtävät Valmistelee näyttötutkintojen järjestämissopimukset tutkintotoimikuntien kokouksiin Avustaa tutkintotoimikuntia sen arvioinnissa, onko näyttötutkinnon järjestäjiksi aikovilla näyttötutkintojen järjestämiseen riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset Arvioi sopimusluonnoksen ja sen liitteenä olevan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tutkinnon perusteiden, yleisten järjestämisedellytysten ja ammattialan näkökulmasta yhdessä tutkintotoimikunnan kanssa Varmistaa näyttötutkinnon järjestämissopimusmenettelyn yhteneväisyyden eri tutkintotoimikuntien välillä
Näyttötutkintosihteeristön tehtävät Edustajat toimivat määrättyjen tutkintotoimikuntien sihteereinä ja valmistelevat kokoukset yhdessä tutkintotoimikunnan puheenjohtajan kanssa Sihteereinä myös tutkintotoimikuntien kokouksissa Varmistaa, että tutkintotoimikunnalle allekirjoitettavaksi toimitetut tutkintotodistukset vastaavat tutkinnon perusteita ja ovat muuten ohjeiden ja määräysten mukaisia Huolehtii osaltaan näyttötutkintojärjestelmän tietovarannosta Työstää palautetietoa, jota hyödynnetään näyttötutkintojärjestelmän kehittämisessä Sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella
Osaamisen arviointi Toteuttajina näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa Itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja voi korvata työnantaja- tai työntekijäarvioijan, jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypillisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa Riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin Vähintään yksi arvioijista on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen Arvioinnista päättävät arvioijat yhdessä tutkinnon osittain Arvioijaryhmä esittää tutkintosuoritusten arvioinnin tutkintotoimikunnalle
Tutkintotodistuksen antaminen Tutkintotoimikunnan tulee antaa tutkintotodistus, kun henkilö on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostamiseksi vaadittavat tutkinnon osat Tutkinnon osan hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus pyydettäessä Todistukset tutkinnoista ja tutkinnon osista annetaan arvioinnin mukaisina
Tutkintotodistuksen antaminen Jos tutkintotoimikunnalla on aihetta epäillä, että arviointi on virheellinen tai arviointia ei ole toteutettu näyttötutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan välisessä sopimuksessa edellytetyllä tavalla Tutkintotoimikunta voi Määrätä uuden arvioinnin Perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat Uudet arvioijat voitaisiin määrätä esimerkiksi jos arviointi on suoritettu virheellisesti, arvioinnissa ei ole noudatettu yhdenvertaisuutta tutkinnon suorittajien kesken tai jos arvioija on ilmeisen esteellinen arvioimaan näyttötutkintosuoritusta
Arvioinnin oikaiseminen Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta tutkintosuoritukseensa Tutkinnon suorittaja pyytää arvioinnin oikaisua ensivaiheessa arvioinnista päättäneiltä arvioijilta Kirjallinen pyyntö 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä tieto arviointiperusteiden soveltamisesta suoritukseensa
Arvioinnin oikaiseminen Jos tutkinnon suorittaja on edelleen tyytymätön arviointiin, voi hän vaatia tutkintotoimikunnalta oikaisua arvioijien oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen Oikaisua vaaditaan kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Jos päätös on ilmeisesti virheellinen, tutkintotoimikunta voi Määrätä uuden arvioinnin Perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat