Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys versio 30.9.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut Työryhmä 2 Loppuraportti Kuva 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannon strateginen verkosto 1 1 Lähde: Paavo Voutilainen (2007) Arvoverkko ja Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia, Harri Jalonen (2010) Hyvinvointipalvelujen johtaminen kompleksisuuteoreettisessa tulkintakehyksessä, Hallinnon tutkimus 29 (2), 111-133 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

SEHA TR2 2 (28) Sisällysluettelo 1. SELVITYKSEN TAVOITE 3 2. TOIMEKSIANTO TYÖRYHMÄLLE 3 3. TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA ETENEMINEN 4 4. TYÖRYHMÄN TYÖN RAJAUS 4 5. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN ERITYISPIIRTEET 5 6. NYKYTILAN KUVAUS 6 6.1. SEUTUHALLINTOSELVITYKSEN KAUPUNGIT JA KUNNAT 6 6.1.1. HELSINKI 6 6.1.2. ESPOO 6 6.1.3. VANTAA 7 6.1.4. HYVINKÄÄ 7 6.1.5. NURMIJÄRVI 8 6.1.6. JÄRVENPÄÄ 8 6.1.7. KIRKKONUMMI 8 6.1.8. TUUSULA 9 6.1.9. KERAVA 10 6.1.10. VIHTI 10 6.1.11. MÄNTSÄLÄ 10 6.1.12. SIPOO 11 6.1.13. KAUNIAINEN 12 6.1.14. PORNAINEN 12 6.2. SEUTUHALLINTOSELVITYKSESSÄ MUKANA OLEVIEN KUNTIEN MUU YHTEISTYÖ 12 6.2.1. PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ 12 6.2.2. KUUMA -YHTEISTYÖ 14 6.2.3. NELOSET KUNTARYHMÄ 15 5.2.4. KYMPPI KUNNAT 15 6.2.5. MUSTIJOEN PERUSTURVA 16 6.3. SEUTUHALLINTOSELVITYKSEN KUNTIEN ALUEELLA TOIMIVAT KUNTAYHTYMÄT 16 6.3.1. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 16 6.3.2. ETEVA KUNTAYHTYMÄ 17 6.3.3. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN 17 6.3.4. UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ 18 6.3.5. KÅRKULLA SAMKOMMUN 18 6.3.6. NIKINHARJUN KUNTAYHTYMÄ 18 6.3.7. KILJAVAN SAIRAALA OY 19 6.4. MUUT YHTEISTYÖTAHOT 19 6.4.1. UUDENMAAN LIITTO 19 6.4.2. SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSET 20 6.4.3. KASTE - OHJELMA 21 6.5. YHTEENVETO NYKYTILAN KUVAUKSESTA 21 7. KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON EDUT JA HAITAT 22 7.1. SEUTUHALLINTOMALLIVAIHTOEHTOJOEN ARVIOINTI 23 7.2. SEUDULLISEN PALVELUTUOTANNON MAHDOLLISUUDET JA LAAJUUS 23 7.2.1. NYKYISET SEUDULLISET YHTEISÖT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN 23 7.2.2. EHDOTUKSIA SEUDULLISESTA YHTEISTYÖSTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ 25 7.3. KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON ETUJEN JA HAITTOJEN ARVIOINTI ANNETUISTA NÄKÖKULMISTA 26 7.3.1 HALLINNON TEHOSTUMINEN JA PAIKALLISDEMOKRATIAN TOIMIVUUS 26 7.3.2. KUNTALAISTEN PALVELUJEN SAATAVUUS JA TEHOKKUUS 26 7.3.3. SEUDUN KILPAILUKYKY 27 7.3.4. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 28 7.3.5. MAAHANMUUTTAJAT, SEGREGAATIO JA SOSIAALINEN EHEYS 28 7.3.6. ALUEELLINEN KATTAVUUS 28 8. YHTEENVETO TYÖRYHMÄN TULOKSISTA 28

SEHA TR2 3 (28) 1. Selvityksen tavoite Kaksiportaisen seutuhallinnonselvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. 2. Toimeksianto työryhmälle Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa tarkastelun kohteenaan olevan palvelun osalta. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus.

SEHA TR2 4 (28) 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Työryhmä on ohjannut oman teemansa raportin valmistelua, käsitellyt sen sisältöä kaikissa valmisteluvaiheissa sekä hyväksynyt väli- ja loppuraportin. Työryhmä on kokoontunut yhteensä seitsemän kertaa. Raportin tiedonkeruusta on vastannut sihteeri ja sekä väli- että loppuraporttia on käsitelty työryhmän kokouksissa. Työryhmän jäsenet ovat täydentäneet, täsmentäneet ja korjanneet tekstiä sekä oman organisaationsa, yhteistyötahojensa kehittämislinjausten että koko raportin osalta. Työryhmän jäsenet: pj: Helsinki apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen vpj: Vantaa apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen muut jäsenet: Helsinki sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen Espoo perusturvajohtaja Juha Metso perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Marja-Leena Remes Vantaa perhepalveluiden johtaja Maritta Pesonen Kauniainen KUUMA sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen talouspäällikkö Juho Aaltonen (Kerava) sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti (Nurmijärvi) perusturvajohtaja Eija Rintala (Mäntsälä) Neloset sosiaali- ja terveysjohtaja Aino Eerola (Hyvinkää) perusturvajohtaja Liisa Ståhle (Kirkkonummi) sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko (Sipoo) perusturvakuntayhtymäjohtaja Riitta-Liisa Reiterä (Vihti) sihteeri: Helsinki projektipäällikkö Annikki Thodén Työryhmän varapuheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat Toimintaympäristötyöryhmän järjestämään yhteiskokoukseen maaliskuussa 2010. Työryhmän puheenjohtajat ja sihteeri ovat osallistuneet Kilpailukyky -työryhmän järjestämään yhteiskokoukseen kesäkuussa 2010. Sihteeri on osallistunut Kuntatalous -työryhmän kokoukseen toukokuussa 2010 sekä selvityksen sihteeristön järjestämiin yhteisiin sihteerikokouksiin. 4. Työryhmän työn rajaus Väliraportissa työryhmä kuvasi nykytilan, keskeiset seudulliset yhteistoimintamuodot ja yhteistoiminta-alueet tärkeimmissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lasten päivähoito on tässä seutuhallintoselvityksessä liitetty 3. työryhmä Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut tarkasteluun, joten sitä ei käsitellä tässä raportissa. Loppuraporttiin on täydennetty nykytilan kuvausta sekä kirjoitettu luvut viisi, seitsemän ja kahdeksan.

SEHA TR2 5 (28) 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisessa järjestelmässä ja sen palvelutuotannossa merkittävässä asemassa muodostaen yli puolet kunnan menoista. Sosiaali- ja terveyspalvelut sisältävät väestön kannalta keskeiset, terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään liittyvät peruspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on monia järjestämiseen vaikuttavia säädöksiä ja normeja. Osa palveluista on subjektiivisia oikeuksia, ja niiden kriteerit on tarkasti määritelty lainsäädännössä. Toisaalta kuntien liikkumavara palvelujen järjestämisessä on merkittävä. Nykylainsäädännön mukaan kunta on järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista kuntansa asukkaille. Viimeisten vuosien aikana sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on kehitetty voimakkaasti. Lainsäädännön kehittämisen ohessa leimallisia ovat erilaiset kansalliset kehittämisohjelmat ja hankkeet. Näillä muutoksilla on tarkoitus vastata väestön tarpeiden monimuotoistumisen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin sekä ratkaista alueellisen yhdenvertaisuuden haasteita. Asiakkaan valinnanvapaus palveluihin hakeutumisessa yli kuntarajojen tuo niin ikään uusia näkökulmia palvelujen järjestämiseen. Keskeisin kunnan järjestämiä sosiaalija terveyspalveluja yhdistävä strateginen päämäärä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole yksittäinen tehtävä, vaan se on monitasoista ja monialaista toimintaa, joka vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kunnan sosiaali- ja terveystoimi on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntija ja terveysnäkökohtien esiin nostaja yhteisessä päätöksenteossa. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteitä: - erilaisten palvelutuotteiden määrä on suuri ja ne vaihtelevat kuntien välillä, - tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sitoo eri palveluja yhteen, - tuotantotapojen kirjo on laaja; kunnan oma toiminta on joissakin palveluissa vain puolet kustannuksista, - organisoinneissa ja johtamisjärjestelmissä on vaihtelua kaupunkien / kuntien välillä, - merkittäviä rakenteellisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia valmistellaan kansallisesti. Palveluvalikon runsaudesta sekä hankinta- ja tuotantotapojen kirjosta johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjaus- ja johtamisjärjestelmä on monimuotoinen kokonaisuus. Kunnan oman tuotannon johtaminen on vain yksi osa kokonaisuutta. Määrällisesti lähes yhtä suuri osuus palveluista voi olla sopimus- ja omistajaohjauksen piirissä (ks. etusivun kuva). Kuntarajat ylittävissä ja monimuotoisissa palveluissa ongelmiksi ovat osoittautuneet rekisterinpitoon, tietosuojaan, tietojen luovuttamiseen ja käyttöön sekä tietojärjestelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden järkevää hoitoa ja palvelujen toteuttamista mahdollistavien asiakokonaisuuksien hallinta. Asiakkaan ja potilaan parhaaksi nykyisten erillisten toimialojen sijasta sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jonka sisällä hoito- ja asiakassuhteessa kaikkien potilas- ja asiakastietojen on oltava ilman kulloinkin erikseen annettavaa suostumusta käytettävissä niin perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Yksityisten yritysten, säätiöiden ja yhdistysten palveluja ohjataan hankintateknisesti kilpailuttamalla. Kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden ohjauksessa käytetään lisäksi omistajaohjauksen keinoja. Kunnissa on myös enenevissä määrin otettu käyttöön sisäistä sopimusohjausta, eli perinteisen budjettiohjauksen sijaan omaa tuotantoa ohjataan ostopalvelujen tapaan palvelusopimuksin.

SEHA TR2 6 (28) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon ohjausvoimaa on siirtymässä entistä enemmän myös asiakkaille ja potilaille. Samoin asiakkaan valinnanvapautta lisätään uudella lainsäädännöllä. 6. Nykytilan kuvaus Nykytilan kuvauksessa on kuvattu toimeksiannon mukaisesti tiivistetysti kunkin kaupungin/kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen strategiset linjaukset, oleellisimmat yhteistyötahot ja keskeinen yhteistoiminta muitten toimijoitten kanssa. Tämän jälkeen seudulliset kuntayhtymät ja muut yhteistyötahot on kuvattu samoin lyhyesti. 6.1. Seutuhallintoselvityksen kaupungit ja kunnat 6.1.1. Helsinki 6.1.2. Espoo Helsingin väkiluku on 583 900. Helsingin visiona on pääkaupunkina ja seudun keskuksena toimia kehittyvän tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuvana maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskuksena, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Helsingin tavoitteena on kehittää metropolialuetta yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia ja työskennellä sekä yrittää. Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi toimivat erillisinä virastoina tehden tiiviisti yhteistyötä kaikilla sektoreilla erityisesti lasten, vanhusten, mielenterveyden ja päihdepalvelujen osalta. Helsingissä terveystoimen perustehtävänä on edistää helsinkiläisten terveyttä ja järjestää yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tarpeellinen sairauksien hoito. Sosiaalitoimen tavoitteena on olla mukana rakentamassa sosiaalisesti eheää ja moniarvoista Helsinkiä. Helsinki on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: pääkaupunkiseudun yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä HYKS sairaanhoitoalueella, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä sekä Kårkulla samkommun:ssa. Espoon väkiluku on 244 000. Espoon kaupunki on visionsa mukaan edelläkävijä jolloin siellä on hyvä asua, oppia, elää, tehdä työtä ja yrittää. Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein. Espoon tuottamien peruspalvelujen tarve on koko ajan ollut kasvava. Nuori ikärakenne ja palvelujen laadulliset muutokset edellyttävät jatkuvaa peruspalvelujen kehittämistä. Sosiaali- ja terveystoimi tarjoaa espoolaisille monipuolisia hyvinvointipalveluja, joita ovat terveyspalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut ja vanhusten palvelut. Espoo on jäsen seuraavissa seudullisissa kuntayhtymissä ja yhteistoimintaalueilla: pääkaupunkiseudun yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä HYKS sairaanhoitoalueella, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä, Kårkulla samkommun:ssa sekä Eteva kuntayhtymässä.

SEHA TR2 7 (28) 6.1.3. Vantaa 6.1.4. Hyvinkää Vantaan väkiluku on 197 468. Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaalla toimintaa ja palveluverkkoa rakennetaan kestävän kehityksen periaatteille hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Keskeistä on, että palvelurakenne on joustava, helposti saavutettavissa ja siinä on hyödynnettävä kehittyvää sähköistä ympäristöä. Yhteinen vastuu hyvinvoinnista on vantaalainen toimintatapa, joka näkyy kaikissa ratkaisuissa. Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä haasteita lähivuosina ovat mm. lastensuojelutoiminnan toteuttaminen kaikkien toimialojen yhteistyönä. Samoin yhteisenä tavoitteena on, että omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus jatkaa kasvuaan. Sosiaali- ja terveysasemaverkkoa kehitetään osin laajan palvelun yksiköihin, joissa on myös erikoissairaanhoidon palveluja ja niitä täydentäen osin kevyisiin lähipalveluihin. Vantaa on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: pääkaupunkiseudun yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä HYKS sairaanhoitoalueella, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä, Kårkulla samkommun:ssa sekä Eteva kuntayhtymässä. Hyvinkään väkiluku on 45 259. Hyvien kulkuyhteyksien varrella ja reilun puolen tunnin päässä pääkaupungista sijaitsevan Hyvinkään kaupungin visiona on olla metropolialueella vetovoimainen ja viihtyisä Pohjois-Uudenmaan keskus. Hyvinkään kasvu perustuu yritysten hyviin toimintaedellytyksiin ja monipuolisiin asumisen ja työnteon vaihtoehtoihin. Hyvinkään kaupungin perusturvan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut saumattomasti elinkaariajattelun mukaisesti. Toimiala tavoittelee asukaslähtöistä kehitystä ja palveluiden kustannusvaikuttavuutta parantavaa yhteistyötä. Vuoden 2007 alusta terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys on toiminut yhteispäivystyksenä erikoissairaanhoidon päivystyksen kanssa Hyvinkään sairaalassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä Kuuma-alueella ohjaa nk. Sote- ryhmä, jonka alaisuudessa kokoontuvat säännöllisesti terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, sosiaalipalvelujen sekä lapsiperhepalvelujen työryhmät. Hyvinkään sosiaalipäivystys järjestetään seudullisesti Järvenpään tuottaessa palvelun. Nurmijärven työvoiman palvelukeskus liittyi yhteistyösopimuksella 1.5.2008 alkaen Hyvinkään työvoiman palvelukeskukseen. Hyvinkään - Riihimäen talousalueella kokoontuu myös tarvittaessa nk. Sote ryhmä. Riihimäen seutuun kiinnittyviä yhteisiä palvelutoimintoja ovat mm. viikonlopun hammaspäivystysrinki (Riihimäki, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Hyvinkää), joka on toiminut jo useamman vuoden ajan sekä seudullinen perheoikeudellinen yksikkö (Nurmijärvi, Hyvinkää ja Riihimäki) vuoden 2010 alkaen. Lisäksi selvitellään nuorten työpajatoiminnan järjestämistä alueellisesti Hyria Koulutus Oy:n vetämänä. Pohjois-Uudenmaan keskuksena Hyvinkää toimii tiiviissä yhteistyössä naapurikuntien ja seutukunnan kanssa, verkottuu ja kehittää uusia yhteistyön muotoja. Se suuntautuu palvelutuotannon järjestämiseen liittyvässä yhteistyössä enenevässä määrin etelään ja haluaa olla mahdollisimman laajasti mukana Helsingin seudun yhteistyössä, aina kun se on toiminnallisesti järkevää. Hyvinkää jatkaa edelleen palvelutuotannon kehittämisessä yhteistyötä Riihimäen kaupungin ja sen lähinaapureiden kanssa.

SEHA TR2 8 (28) 6.1.5. Nurmijärvi Hyvinkää on mukana seuraavissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen liittyvissä kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: KUUMA -yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Kiljavan sairaala Oy:ssä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä, Eteva kuntayhtymässä sekä Nikinharjun kuntayhtymässä Nurmijärven väkiluku on 39 086. Nurmijärvi on vireä Helsingin seudun kasvukunta. Suurin osa noin 40 000 nurmijärveläisestä asuu kaupunkimaisissa taajamissa, jotka ovat Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki. Nurmijärvi haluaa korostaa sijaintiaan ja yhteistyötä Helsingin seudulla, mutta samalla korostaa omia vahvuuksia vetovoimaisena asumisen ja yrittämisen kuntana, jossa on toimivat palvelut, kestävä yhdyskuntarakenne ja tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. Toimivissa palveluissa on korostettu lasten ja nuorten hyvinvointia ja perheiden tukemista, ikäihmisten hyvinvointia sekä yritystoiminnan edistämistä. Nurmijärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset peruspalvelut. Palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia, järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja keskittämällä sekä hyödyntämällä sähköisiä palveluja ja uutta teknologiaa. Nurmijärvi on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: Kuuma -yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Kiljavan sairaala Oy:ssä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä, Eteva kuntayhtymässä sekä Nikinharjun kuntayhtymässä. 6.1.6. Järvenpää Järvenpään väkiluku on 38 708. Järvenpää sijaitsee lähellä Helsinkiä pääradan varrella kahden moottoritien tuntumassa, vajaan puolen tunnin päässä Helsinki Vantaan lentokentältä. Järvenpää sykkii vahvasti nykyaikaa. Väestö on nuorta ja hyvin koulutettua. Kaupunki tunnetaan korkean teknologian metalliteollisuudesta ja nousevasta elinkeinostaan kulttuuriteollisuudesta. Strategisina päämäärinä Järvenpäässä on asukkaiden ja ympäristön hyvinvointi, palvelujen asiakaslähtöisyys ja tehokkuus sekä palveluverkon tarkoituksenmukaisuus. Järvenpään keskeiset päämäärät sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toiminnan ja talouden haltuunotto ja sopeuttaminen muuttuvaan toimintaympäristöön sekä palvelurakenteen kehittäminen monipuoliseksi vastaamaan voimassa olevia suosituksia. Järvenpää on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: Kuuma -yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Kiljavan sairaala Oy:ssä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä sekä Eteva kuntayhtymässä. 6.1.7. Kirkkonummi Kirkkonummen väkiluku on 36 554. Väestöstä hieman alle viidennes on ruotsinkielisiä. Väestö on varsin nuorta; yli 50 prosenttia perheistä on lapsiperheitä. Yli 75-

SEHA TR2 9 (28) 6.1.8. Tuusula vuotiaitten osuus on vain alle neljä prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä ko. ikäryhmän osuuden ennakoidaan kasvavan yli kuuteen prosenttiin. Koko väestön arvioidaan kasvavan (tilastokeskuksen ennuste) vuoteen 2020 mennessä 44 885 asukkaaseen. Kirkkonummen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät perusturvan toimialaksi 1.2.2009 alkaen. Perusturvan toimialan tavoitteena on perusterveydenhuollon sekä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten kasvun hallinta. Lisäksi sen tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia sosiaalija terveyspalveluita ehyenä kokonaisuutena. Toiminnassa on keskeistä ennaltaehkäisevä työote, sujuvat palveluketjut sekä yhteisen osaamisen vahvistaminen ja jakaminen toimialan ja kunnan sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kirkkonummella on tuore yhteistyösopimus Espoon kaupungin kanssa terveyskeskuksen yhteispäivystyksen järjestämisestä (kaikkina viikonpäivinä klo 22.00-08.00). Sosiaalipäivystys- sekä selviämisasemapalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon palvelut ostetaan Espoon kaupungilta. Lisäksi Kirkkonummen perusturvalla on määräaikainen sopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen järjestämisestä. Kirkkonummi hankkii perheasiain neuvonta- ja sovittelupalvelut Kirkkonummen seurakunnan perheasiain neuvottelukeskukselta. Lisäksi tiettyjä palveluita on kilpailutettu ja/tai ollaan kilpailuttamassa yksin tai yhdessä (mm. ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut, ikäihmisten tehostettu palveluasuminen, lastensuojelun ostopalvelut, kuljetuspalvelut sekä suojavaatteet). Kirkkonummen kunnan perusturva myy talous- ja velkaneuvontapalveluita Hangolle, Raaseporille, Inkoolle ja Siuntiolle. Kunnalla on oma A -klinikka, päihdeasiakkaiden kuntoutuskeskus (7 paikkaa) ja perheneuvola (2 työparia) ja myy A -klinikan ja päihdehuollon kuntoutuspalveluita vähäisessä määrin Siuntiolle. Potilasasiamiestoiminta on järjestetty kunnan perusturvan omana toimintana. Sosiaaliasiamiespalvelut ostetaan Raaseporin kaupungilta. Kirkkonummen kunta on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: pääkaupunkiseudun yhteistyössä, Neloset kuntaryhmässä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä HYKS sairaanhoitoalueelle, Eteva -kuntayhtymässä sekä Kårkulla samkommun:ssa Tuusulan väkiluku on 36 386. Tuusula on hallitusti kasvava, viihtyisä, perheitä tukeva ja turvallinen kunta Helsingin seudulla. Tuusulan kuntamaisema vesistöineen perustuu kehittyvien keskusten ja vireän maaseudun vuorovaikutukseen. Tuusulan ylivoimatekijöitä ovat kulttuuri, erinomainen sijainti ja toimiva liikenneverkko, pientalovaltaisuus, laadukas ympäristö, hyvät palvelut, seudullinen yhteistyö, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja vahva talous. Väestörakenteen muutos ja väestön kasvu vaikuttavat palveluihin ja eri palvelumuotoihin. Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen haasteisiin vastataan kehittämällä innovatiivisia ja uudenlaisia toiminta- ja tuotantotapoja sekä yhteisöllisyyttä tukevia ratkaisuja. Kuntalaisia kannustetaan omatoimisuuteen ja vastuunottoon terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sosiaali- ja terveyspalveluita järjestetään kolmessa kuntakeskuksessa. Yli 50 % palveluista tuotetaan ostopalveluina. Palvelujen kustannukset pidetään lähikuntiin verrattuna kilpailukykyisinä. Tuusulan sosiaali- ja terveystoimialan päästrategioita ovat vastaanottotoiminnan kehittäminen sekä vanhus- ja vammaispalveluiden rakennemuutoksen toteuttaminen. Tuusula on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistyöalueilla: Kuuma -yhteistyössä,

SEHA TR2 10 (28) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Kiljavan sairaala Oy:ssä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä sekä Eteva kuntayhtymässä. 6.1.9. Kerava 6.1.10. Vihti 6.1.11. Mäntsälä Keravan väkiluku on 33 546. Pieni suuri Kerava on metropolialueen kaupunki - asukkaitansa varten. Kerava on kaupunki, joka tuntee asukkaansa ja ymmärtää heidän tarpeensa ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisella tavalla asukaslähtöisesti. Keravalaisten hyvinvointia luodaan kehittämällä elinympäristöä, jossa yhdistyvät hyvä arki, työ ja vapaa-aika. Keravalaisten hyvinvointiin panostetaan ennaltaehkäisyn ja elämän hallinnan tukemisella. Keravalla eletään hoidetussa, vehreässä ja viihtyisässä elinympäristössä. Kaupunki luo mahdollisuuksia yhteisölliselle toiminnalle sekä hyvän arjen eri osa-alueilla että monipuolisilla harrastus- ja liikuntamahdollisuuksilla. Kerava kasvaa erinomaista logistista sijaintiaan hyödyntäen metropolialueen kaupunkina. Keravalla työ- ja opiskelupaikat sekä palvelut ja harrastukset ovat lähellä ihmisiä ja hyvin saavutettavissa. Hallittu väestönkasvu ja myönteisesti kehittyvä elinkeinoelämä luovat edellytykset kaupungin menestymiselle. Vastuullisella ja ennakoivalla taloudenhoidolla mahdollistetaan hyvän arjen elämä sekä tasapainoinen toimintojen jatkuvuus. Toimintatapojen jatkuva kehittäminen mahdollistaa keravalaisten menestymisen. Palvelujen uudistamista toteutetaan tasapainossa tuottavuuden kehittämisen kanssa. Kerava on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyössä, Kuuma -yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Hyks:in sairaanhoitoalueella, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä sekä Eteva kuntayhtymässä. Vihdin väkiluku on 27 800. Vihti on nuorekas kunta, josta on nopeat kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle. Asukkaita Vihtiin houkuttaa luonnonkaunis ja turvallinen asuinympäristö taajaman keskustasta palveluiden vierestä tai maalaiskylän idyllisestä rauhasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Vihti hankkii perusturvakuntayhtymä Karviaiselta. Vihti on mukana seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistyöalueilla: perusturvakuntayhtymä Karviainen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Lohjan sairaanhoitoalueella, Eteva kuntayhtymässä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä sekä Nikinharjun kuntayhtymässä. Mäntsälän väkiluku on 19 800. Mäntsälä on voimakkaasti kasvava kunta Keski- Uudellamaalla. Mäntsälä sijaitsee noin 60 kilometriä Helsingistä pohjoiseen Nelostien ja Hanko-Porvoo -tien risteyksessä. Pinta-alaltaan Uudenmaan toiseksi suurimmalle kunnalle on ominaista vahva asemakaavoitettu keskusta sekä laaja maaseutu viihtyisine kylineen. Kunnan tehtävistä tärkein on peruspalvelujen järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palvelujen taloudellista ja tarkoituksenmukaista tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan kehittäen vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä.

SEHA TR2 11 (28) 6.1.12. Sipoo Yhteistoimintasopimuksella Mäntsälä isäntäkuntana järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut myös Pornaisten kunnan asukkaille (=Mustijoen perusturva). Muuta kuntayhteistyötä tehdään palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä kuntakuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA -alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. Mäntsälä on mukana seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: KUUMA -yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Kiljavan sairaala Oy:ssä, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä sekä Eteva kuntayhtymässä. Sipoon väkiluku on 18 036. Sipoo on kaksikielinen kasvava kunta pääkaupunkiseudulla. Sipoo 2025 - kasvustrategian mukaan sekä asukkaiden että työpaikkojen määrä tulee seuraavina vuosikymmeninä lisääntymään voimakkaasti. Kunta pyrkii nopeaan suunnitelmalliseen kasvuun, uudistumiseen ja kehitykseen, jotka toteutetaan innovatiivisesti verkostoitumisen avulla sekä uusien kumppanuusmallien ennakkoluulottomalla kokeilulla. Uusi yleiskaava mahdollistaa väestömäärän kasvun runsaasta 18 000:sta vuonna 2010 noin 53 000 vuoteen 2025 mennessä. Asukkaille tarjotaan toimivat peruspalvelut ja turvallinen, viihtyisä ja luonnonläheinen elinympäristö, jossa on edellytykset menestykselliseen yrittämiseen. Sipoon kunta osallistuu aktiivisesti metropolialueen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä tarjoamalla vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointipalvelut järjestetään elämänkaaren mukaisin poikkihallinnollisin prosessein, joilla vastataan voimakkaasti kasvavan väestön lisääntyviin palvelutarpeisiin. Omaa palvelutuotantoa vahvistetaan ja monipuolistetaan. Tulevaisuuden linjauksissa korostuvat asiakasnäkökulma ja valinnanvapaus. Sipoolaisten tulee enenevässä määrin voida hakeutua palvelujen piiriin työssäkäynti- ja asiointialueillaan ja samalla myös kesä- ja loma-asukkaiden hakeutuminen Sipoon palvelujen piiriin lisääntyy. Tehokkuutta haetaan teknologian, sähköisen asioinnin ja virtuaalipalvelujen mahdollisuuksia hyödyntäen. Sipoolla on jatkossa mahdollisuuksia vahvistaa rooliaan ruotsinkielisten palvelujen tuottajana. Toimintakohtaisilla sopimuksilla on sovittu palvelujen käytöstä seuraavien Porvoon kaupungin tuottamien palvelujen osalta: terveyskeskuspäivystys (ilta- ja viikonloppupäivystys klo 22 asti), Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystys, ympäristöterveydenhuolto, Porvoon työvoiman palvelukeskus ja Kuninkaantien työterveys -liikelaitos. Sipoo hankkii Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Versolta sosiaaliasiamiestoimintaa. Sipoo ostaa Kuuma -kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhankkeelta sekä A -klinikka että päihdepysäkkitoimintaa, joiden tuottajana on Keravan kaupunki. Sipoo myy Mustijoen perusturvalle ensihoito ja sairaankuljetuspalveluja sekä Helsingin kaupungille lääkärin vastaanottopalveluja entisen Lounais-Sipoon asukkaille. Sipoo on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: Neloset kuntaryhmässä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Porvoon sairaanhoitoalueella, Eteva kuntayhtymässä sekä Kårkulla samkommun:ssa.

SEHA TR2 12 (28) 6.1.13. Kauniainen Kauniaisten väkiluku on 8 606. Kauniainen on yksi pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista. Se sijaitsee naapurikaupunkinsa Espoon keskellä 15 km Helsingistä länteen. Visionsa mukaan Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki, jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yleistä hyvinvointia. Kauniainen edustaa nykyaikaista pientä viihtyisää puutarhakaupunkia. Ulkoisten puitteidensa lisäksi puutarhakaupunki on myös sosiaalinen ilmiö, jonka välittömyys ja läheisyys korostuvat yhteisöllisyydessä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kauniainen tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa pääasiassa itse tehden aktiivisesti yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Espoo ja Kauniainen tekivät vuosina 2007-2009 selvitystyötä vaihtoehdoista yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi niin, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain edellytykset täyttyisivät. Selvitystä tehtäessä todettiin, että pääkaupunkiseudun yhteistyö on erittäin laajaa, ja että Espoon ja Kauniaisten kahdenvälisiä palveluja on enää huomattavasti vähemmän. Ministeriön ilmoituksen mukaan (24.2.2009) esitetyt ratkaisuvaihtoehdot eivät kuitenkaan vielä täyttäneet lain vaatimuksia. Kauniainen ja Espoo pitivät tarkoituksenmukaisena jatkaa ja kehittää pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa aloitettua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteispalvelujen ja muiden yhteistyömuotojen kehittämistä. Kauniaisten kaupunki on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: pääkaupunkiseudun yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä HYKS sairaanhoitoalueella, Kårkulla samkommun:ssa sekä Eteva kuntayhtymässä. 6.1.14. Pornainen Pornaisten väkiluku on 5 068. Pornaisten kunta on Keskisellä Uudellamaalla sijaitseva muutto- ja lapsivoittoinen kunta. Pornainen on järjestänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen yhdessä Mäntsälän kunnan kanssa Mustijoen perusturvassa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Mäntsälä isäntäkuntana järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Pornaisten kunnan asukkaille. Pornainen on jäsen seuraavissa kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla: KUUMA -yhteistyössä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Porvoon sairaanhoitoalueella, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymässä sekä Eteva kuntayhtymässä. 6.2. Seutuhallintoselvityksessä mukana olevien kuntien muu yhteistyö 6.2.1. Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) väestö (n. 1 milj.) muodostaa noin viidenneksen koko Suomen väestöstä. Kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit pystyvät järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut väestölleen siten, että palvelujen läheisyys, laatu ja saatavuus on turvattu. Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysjohtajat ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään yhteistyön tiivistyessä 2000 -luvun alkupuolella jo ennen PARAS -hankkeen käynnistymistä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena on ollut parantaa kaupunkiseuduilla palvelujen käyttöä yli kuntarajojen. Pääkaupunkiseudun valtuustot hyväksyivät 19.6.2007 kukin osaltaan Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 7 :n mukaisen kaupunkisuunnitelman sekä saman lain 10 :n mukaiset toimeenpanosuunnitelmat ja selvitykset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä yli kuntarajojen suunnitteli pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimien johto, jonka ehdotus sisältyi edellä mainittuun kaupunkisuunnitel-

SEHA TR2 13 (28) maan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä yli kuntarajojen on tämän jälkeen parannettu pääkaupunkiseudulla suunnitelman mukaisesti seuraavasti: 1. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa Kauniainen) ja Kirkkonummen suun terveydenhuollon yhteispäivystys aloitettiin 1.10.2009 Helsingin kaupungin uudessa Haartmanin sairaalassa. Yhteispäivystyksenä hoidetaan ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys. Toimintaa hallinnoi Helsinki. Sipoo on mukana tässä toiminnassa erillissopimuksella viikonloppupäivystyksen osalta. 2. Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon yksiköstä muodostettiin 1.11.2009 alkaen pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikkö. Sijoituspaikkana on Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta vuokratut tilat Ruskeasuolla. Toimintaa hallinnoi Helsinki. 3. Pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) yritystyöterveyshuollon palvelut yhdistettiin 1.4.2009 alkaen Vantaan kaupungin omistamaan Vantaan Työterveys -liikelaitokseen. 4. Pääkaupunkiseudun kunnilla, Keravalla, Kirkkonummella ja HUS - kuntayhtymän HYKS-sairaanhoitoalueella on yhteinen ympäri vuorokauden ja kaikkina vuoden päivinä toimiva terveysneuvonnan puhelinpalvelu (09)10023, jonka yhteisesti kilpailutettu tuotantosopimus on voimassa jo toisen sopimuskauden vuodet 2008 2010 ja edelleen 2011-2013. 5. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä neljä virka-ajan ulkopuolista perusterveydenhuollon päivystyspistettä (Haartmanin, Malmin, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa). Virka-ajan ulkopuolisen perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen käyttö pääkaupunkiseudulla kuntarajoista riippumatta on alkanut 1.4.2010. Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet yhteistyösopimuksen, joka koskee päivystyspisteisiin omatoimisesti virka-ajan ulkopuolella hakeutuvia potilaita. Sopimusosapuolina ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa sekä HUS - sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalue. Päivystyspalvelujen yhteiskäyttö antaa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien asukkaille mahdollisuuden hakeutua perusterveydenhuollon päivystyspisteeseen kuntarajoista riippumatta, kun kysymys on kiireellisestä tutkimuksesta ja hoidosta. Vapaa hakeutuminen on mahdollista virka-ajan ulkopuolella arkisin klo 16 08 sekä pyhäpäivinä ja viikonloppuisin. 6. Helsingin seudun asioimistulkkauskeskus on Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien yhteishanke, joka tuottaa tulkkaus-, käännösja asiakaskoulutuspalveluja maahanmuuttajatyön tarpeisiin. Asioimistulkkauskeskus sijaitsee hallinnollisesti Vantaan kaupungin organisaatiossa. 7. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen järjestämisestä on vuoden 2007 aikana tehty selvitys pääkaupunkiseudun kunnissa. Selvityksen tuloksena on päädytty siihen, että kukin kunta hoitaa palvelun oman kuntansa osalta, Espoo myy palvelut Kauniaisten ja Kirkkonummen kunnille ja että yhteistyötä koko seutua koskevissa asioissa, esimerkiksi suuronnettomuudet ja niihin varautuminen, tiivistetään. 8. Helsingin Läntinen A-klinikka antaa päihdehuollon palveluja kaikkien pääkaupunkiseudun kuntien ruotsinkielisille asiakkaille. 9. Pääkaupunkiseudun päihdetyön toimintaohjelma vuosille 2009-2012 on yhteisesti laadittu ja hyväksytty Espoon terveyspalvelujen johtoryhmässä, Helsingin sosiaaliviraston johtoryhmässä, Helsingin terveyskeskuksen johtoryhmässä, Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmässä. Kaupungit ovat siten sitoutuneet yhteiseen päihdetyön toimintaohjelmaan tuleviksi vuosiksi.

SEHA TR2 14 (28) 10. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö palvelujen hankinnassa ja kilpailuttamisessa on tiivistynyt, mistä esimerkkinä lastensuojelun sijaishuollon palvelujen hankinta kilpailutuksen kautta 2006 2008 ja 2008-2011. 11. Vantaan kaupunki ostaa ruotsinkielisiä perheneuvolapalveluja Helsingin ruotsinkielisestä perheneuvolasta. 12. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tehdään pääkaupunkiseudun kuntien kesken runsaasti yhteistyötä, joka on organisoitu joko sosiaalialan osaamiskeskukseen Soccan yhteyteen tai toteutetaan erillisrahoitettuina Kaste -hankkeina. Soccan johdolla tuotetaan myös keväästä 2010 alkaen peliriippuvaisten hoito Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten asukkaille. 13. Laaditaan sähköisen asioinnin strateginen esiselvitys vuoden 2010 loppuun mennessä. Ryhmän koollekutsuja ja puheenjohtajuus on Vantaalla. 6.2.2. KUUMA -yhteistyö Kuuma-seutu muodostuu Keski-Uudellamaalla sijaitsevista Järvenpään ja Keravan kaupungeista sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 1409 km2. Kuuma-kunnissa on yhteensä yli 170 000 asukasta. Hyvinkää on mukana KUUMA -yhteistyössä erillisellä sopimuksella. KUUMA -yhteistyötä toteutetaan vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman mukaisesti. Kunnat toimivat puheenjohtajakuntina asukasluvun suuruusjärjestyksen mukaisesti. Vuoden 2009 alusta lähtien kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokoukset korvaavat aiemmin toimineen KUUMA -parlamentin. Yhteiskokous käsittelee ajankohtaiset ja periaatteelliset kuntayhteistyön kehittämiseen liittyvät asiat. Lisäksi se seuraa ja arvioi toimintasuunnitelman toteutusta ja myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille. Kokouksiin kutsutaan KUUMA -kuntien kunnan- ja kaupunginhallitusten jäsenet sekä valtuustojen puheenjohtajisto. KUUMA -hallituksen muodostavat kunnan/kaupunginvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajat. Lisäpaikkojen edustajia on kaksi ja hallitus johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä tehden sopimukset ja edustaen KUUMA -kuntia. Lisäksi se edistää yhteistyötä jäsenkuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. KUUMA -hallitus tekee päätösehdotukset kunnille kuntien valtuustoissa käsiteltävistä asioista sekä käyttää päätösvaltaa toimintasuunnitelman mukaisissa asioissa siltä osin, kun se ei kuulu kuntien valtuustoille. KUUMA -kunnat ovat olleet vuodesta 2005 lähtien mukana seutukokeilussa. Seutukokeilulakia jatkettiin KUUMA -kuntien ja Oulun seudun osalta vuoteen 2012 saakka. Vuosittain on valittu kärkihankkeet, joiden toteutumista arvioidaan kehittäen edelleen toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Palveluyhteistyöhankkeissa korostetaan toiminnan tehostamista erityisesti kustannuslaskennan sekä tuotteistuksen avulla. Kunnat ovat päättäneet omista lähtökohdistaan yhteistyöhön osallistumisesta. Kaikki kunnat eivät ole mukana kaikissa hankkeissa. Palvelukeskusten ulkopuolelle jättäytyneet kunnat voivat halutessaan liittyä toimintaan mukaan käynnistysvaiheen jälkeen. KUUMA -kuntien yhteistyö ei kuitenkaan kaikilta osin ole johtanut palvelurakenteissa konkreettisiin muutoksiin. Esimerkiksi terveydenhuollon päivystyspisteitä on KUUMA -kunnissa useita. Lisäksi kaavaillut seudulliset työterveys- ja tukipalvelut eivät ole kokonaisuudessaan toteutuneet. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö toteutuu SOTE -neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta vastaa Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisen palvelutuotannon valmistelusta ja ohjauksesta. Tavoitteena on palvelutuotannon laadun ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen. Lisäksi neuvottelukunta ohjaa myös yhteistyöhankkeiden etenemistä. Neuvottelukuntaan kuuluvat KUUMA - kuntien, Hyvinkään kaupungin ja HUS -kuntayhtymän johtavat viranhaltijat, Sosiaali-

SEHA TR2 15 (28) taidon edustaja sekä KUUMA -kuntien yhteistyöjohtaja. Jäseniä on yhteensä 17. SOTE -neuvottelukunnan työryhmien yhteistyön tavoitteena on palvelutuotannon kehittäminen. Alatyöryhmiä on kuusi, ja niiden tehtävänä on laatia SOTE -neuvottelukunnalle selvityksiä ja esityksiä yhteistyön tiivistämiseksi sekä palveluiden asiakaslähtöisyyden, laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Asiakas- ja palvelukriteerien yhtenäistäminen on eräs tärkeimmistä yhteistyön tavoitteista. Kuntien välisessä työryhmäyhteistyössä hyödynnetään muiden työryhmien osaamista sekä levitetään tietoa hyvistä käytännöistä. Lisäksi kunnat esimerkiksi kilpailuttavat hankintoja yhdessä. Asiantuntijajäsenet kartoittavat yhteistyömahdollisuuksia myös uusien toimijatahojen kanssa. KUUMA -yhteistyön tavoitteena on kehittää kuntarajat ylittäviä yhteisiä palveluja. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödynnetään hyviä käytäntöjä sekä yhtenäisiä ja taloudellisia toimintatapoja ottaen ne seudullisesti käyttöön. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä, että palvelut ovat asukkaiden käytettävissä kuntarajoista riippumatta. Palveluyhteistyö on perusteltua, kun se lisää tuottavuutta, vähentää kustannuksia, parantaa laatua tai turvaavat pienten ryhmien erityispalvelut. Yhteinen tavoite on selvittää, miten kuntapalvelujen tuottavuutta ja tehokkuutta voidaan yhteistyöllä parantaa. Konkreettisia yhteisiä SOTE -palveluja ja toimintoja KUUMA -kunnilla ovat mm.: 1. Taloushallintopalvelukeskus (isäntäkunta Tuusula, jäsenkunnat Nurmijärvi, Järvenpää ja Mäntsälä) 2. Sosiaalipäivystyspalvelut (isäntäkunta Järvenpää, jäsenkunnat Hyvinkää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula), 3. Hankintapalvelukeskus (isäntäkunta Nurmijärvi, jäsenkunnat Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula), 4. Tietohallinnon palvelukeskus, Tipake (isäntäkunta Kerava, jäsenkunnat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula), 5. Resina -sijaishenkilövälitys (isäntäkunta Järvenpää, jäsenkunnat Kerava, Mäntsälä ja Pornainen), 6. Sosiaaliasiamiestoiminta (isäntäkunta Tuusula, jäsenkunnat Järvenpää ja Kerava), 7. Sosiaaliasiamiestoiminta (Sosiaalitaito järjestää, Hyvinkää, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Vihti, Siuntio, Mäntsälä, Pornainen), 8. Yhteiset ohjeistukset ja asiakaskriteerit sekä selvitykset. Syksyllä 2005 valmistui laaja hyvinvointianalyysi, tutkimus siitä, miten asukkaat itse kokevat alueen palvelut, yhteydet ja muut hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Se antaa tietoja palveluprosessien kehittämiseen ja niiden sujuvuuden seudulliseen arviointiin. Väestönkasvu, ikäihmisten määrän kasvu, nykyisten työntekijöiden nopea eläköityminen ja kilpailu työntekijöistä ovat haaste palvelutuotannolle. 6.2.3. Neloset kuntaryhmä Kuntaryhmä Nelosten (Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti) väestöpohja on noin 130 000 asukasta. Kuntaryhmä Nelosten yhteistyö on ajoittaista eikä yhtä tiivistä kuin KUUMA -kunnilla. Neloset ovat yhteistyössään keskittyneet siihen, että Helsingin seudun yhteistyökokouksissa kunnat ovat koordinoidusti samoilla linjoilla tilanteissa, joissa on ollut tarve ottaa kantaa. 5.2.4. Kymppi kunnat Luottamushenkilöjohdon tasolla Kymppikunnilla (KUUMA -kunnat ja kuntaryhmä Neloset) on ollut yhteistapaamisia elokuusta 2009 lähtien. Elokuisessa tapaamisessa luottamushenkilöjohto kirjasi seuraavia asiakokonaisuuksia, joihin liittyvissä lausunnoissa pyritään yhteiseen näkemykseen: - aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi - Uudenmaan maakuntaohjelma 2011 2014 - Uudenmaan maakuntakaava - Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma - Helsingin seudun MAL -visio ja -strategia

SEHA TR2 16 (28) - seutuhallintoselvitys (Vantaa) - metropolialueen kilpailukykytutkimus (Espoo). Vuoden 2010 aikana selvitetään Neloset -kuntaryhmän osallistuminen muuhun KUUMA -yhteistyöhön vuoden 2011 alusta lukien. Yhteistyön lähtökohtana on alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen yhteisen edunvalvontatyön lisäksi. 6.2.5. Mustijoen perusturva Mäntsälän ja Pornaisten kuntien kesken on solmittu yhteistoimintasopimus, jonka mukaan Mäntsälän kunta isäntäkuntana järjestää kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut molempien kuntien asukkaille. Yhteistoimintasopimuksella perustettiin Mustijoen perusturva. Se on osa Mäntsälän kunnan organisaatiota. Perusturvalautakunnassa on jäseniä kummastakin kunnasta yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. 6.3. Seutuhallintoselvityksen kuntien alueella toimivat kuntayhtymät 6.3.1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS:n voimassaolevan perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti HUS muodostuu tällä hetkellä viidestä sairaanhoitoalueesta, yhdeksästä liikelaitoksesta, kahdesta tytäryhtiöstä sekä konsernihallinnosta. HUS:in erikoissairaanhoito on organisoitu Uudellamaalla 26 kunnan alueella viideksi sairaanhoitoalueeksi toimien kahdessakymmenessä eri sairaalassa. Valtuuston lisäksi HUS:ssa toimii kaksikymmentä monijäsenistä poliittista luottamusmieselintä (hallitus, viisi sairaanhoitoalueen lautakuntaa, yhdeksän liikelaitoksen johtokuntaa, vähemmistökielen lautakunta, psykiatrian lautakunta ja tarkastuslautakunta). Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. Valtakunnallisen työnjakosopimuksen mukaisesti HUS:in yliopistollisiin sairaaloihin on keskitetty kaikkein vaativimpien, harvinaisten ja kalliiden sairauksien hoito koko maassa kuten esimerkiksi elinsiirrot, epilepsiakirurgia, huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidon suunnittelu ja leikkaushoito, imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia, silmän malignin melanooman muu hoito kuin silmän poisto ja silmäpatologia. Tämän kaksiportaisen seutuhallintoselvityksen kunnat (14 kuntaa) hankkivat erikoissairaanhoidon palvelut lähes kokonaan HUS sairaanhoitopiiriltä ja sen neljältä eri sairaanhoitoalueelta. Poikkeuksena on Helsinki, jolla on omaa peruserikoissairaanhoitoa enemmän kuin muilla.

SEHA TR2 17 (28) Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaala Kellokosken sairaala Kiljavan sairaala Oy Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaala Porvoon sairaala Jorvin sairaala Peijaksen sairaala Hyks:in sairaalat Helsingissä Porvoon sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaala Tammiharjun sairaala HYKS-sairaanhoitoalue -> HYKS-sairaalat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Kuva 2. Kartta seutuhallintoselvityksen 14 kunnasta sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kunnista, sen viidestä sairaanhoitoalueesta ja sen sairaaloista 6.3.2. Eteva kuntayhtymä Eteva kuntayhtymä on aloittanut toimintansa 1.1.2009, jolloin Pääjärven kuntayhtymä ja Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä yhdistyivät. Kuntayhtymän omistajia ovat 52 eteläsuomalaista kuntaa, joiden alueella asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä. Tämän selvityksen kunnista kaikki muut paitsi Helsinki kuuluvat tähän kuntayhtymään Helsingin muodostaessa oman erityishuoltopiirinsä. Henkilökuntaa on kuntayhtymässä noin 1350, joista yli 90 % toimii lähipalvelutyössä. Eteva on Suomen suurin vammaispalvelujen tuottaja. Alueensa kuntia lähellä olevissa pienissä yksiköissä kuntayhtymä huolehtii yhteensä n. 2500 vammaisen ja kehitysvammaisen henkilön asumisen, työ- ja päivätoiminnan sekä tulkki- ja kommunikaatiopalveluista. Erilaisia asumisyksiköitä on noin 130 osoitteessa ja niissä on asuntoja yhteensä lähes 900. Eteva konsernin muodostavat kuntayhtymä Eteva ja sen 100 prosenttisesti omistamat osakeyhtiöt Uudenmaan Vammaispalvelut Oy (kiinteistöt) ja Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy. 6.3.3. Perusturvakuntayhtymä Karviainen Karviainen on perusturvakuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Karkkila, Nummi- Pusula ja Vihti. Karviaisen tehtävänä on järjestää Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin kunnan asukkaille kansanterveyslain mukaiset terveydenhuoltopalvelut sekä sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut kokonaisuudessaan lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Alueen väestömäärä, jolle palveluita järjestetään, on noin 43 000 asukasta. Näin ollen jäsenkunnat ovat luovuttaneet perusturvakuntayhtymä Karviaiselle järjestämisvastuun edellä mainituista palveluista. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen perustaminen Karkkilan kaupungin ja Nummi- Pusulan ja Vihdin kuntien toimesta on vuosina 2008 2012 toteutettavan kunta- ja

SEHA TR2 18 (28) palvelurakenneuudistuksen (PARAS) mukainen hanke. Karviaisen toiminta alkoi 1.1.2009. Kuntayhtymän hallinto muodostuu luottamusmieselinten osalta yhtymähallituksesta, tarkastuslautakunnasta ja yhtymäjaostosta. Kuntayhtymän johtamisesta yhtymähallituksen alaisuudessa vastaa kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymä on jaettu kolmeen palvelulinjaan, joita johtavat palvelulinjajohtajat. Karviainen on kuntaohjautuva kuntayhtymä. Ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot, joiden tulee tehdä yhtäpitävät päätökset perussopimuksessa määrätyistä asioista, joita ovat talousarvio, tilinpäätös, erilaiset säännöt (perussopimus, hallintosääntö) ja suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet. Yhtymäkokous kutsutaan koolle vain siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot eivät tee yhtäpitäviä päätöksiä edellä mainituista asioista. Yhtymäkokouksessa asiat päätetään enemmistöpäätöksellä. Keskeinen toimielin on yhtymähallitus. Esittelijänä yhtymähallituksessa toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymäjaosto käsittelee yksilöasiat. Esittelijöinä yhtymäjaostossa toimivat palvelulinjajohtajat. Karviaisen toiminta perustuu elämänkaarimalliin, jonka perusteella Karviainen on jaettu toiminnallisiin palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten palvelujen linja, työikäisten palvelujen linja ja ikäihmisten palvelujen linja. Karviaisen toiminnan ja talouden ohjaus perustuu seuraaviin jäsenkuntien valtuustoissa hyväksyttäviin asiakirjoihin: 1. Palvelutasosuunnitelma valtuustokaudelle 2. Talousarvio, jonka jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät yhtäpitävin päätöksin 3. Kuntakohtainen vuosisopimus, jossa määritellään palvelut, niiden tuotantotapa, sijainti, määrät, resurssit ja yksikköhinnat Jäsenkunnat rahoittavat Karviaisen palvelutuotannon vuosisopimuksessa sovitun mukaisesti. Jäsenkuntaosuus lasketaan palvelutuotteittain, toimipisteittäin, jäsenkunnittain toimipisteitten mukaisen käytön perusteella. Palvelujen ylikunnallinen ristiinkäyttö on sallittua. 6.3.4. Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän omistama Ridasjärven päihdehoitokeskus on päihdehuollon laitosmuotoinen erityispalveluyksikkö Hyvinkäällä. Päihdehoitokeskuksessa on 60 hoitopaikkaa päihderiippuvaisille (alkoholi, huumeet, lääkkeet) miehille, naisille ja pariskunnille. Päihdehoitokeskus sijaitsee Hyvinkään kaupungissa noin 13 km kaupungin keskustasta. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat 22 eteläsuomalaista kuntaa, joista 11 kuntaa liittyy tähän seutuhallintoselvitykseen (kaikki muut paitsi Sipoo, Kirkkonummi, Kauniainen). 6.3.5. Kårkulla samkommun Kårkulla samkommun on ruotsinkielinen kuntayhtymä, joka tuottaa vammaisten, kehitysvammaisten ja päihdehuollon palveluja kuntien ruotsinkieliselle väestölle. Kaikki Suomen ruotsinkieliset tai kaksikieliset kunnat ovat jäseninä tässä kuntayhtymässä. Tämän selvityksen kunnista kuusi (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo) ovat jäseniä kuntayhtymässä. 6.3.6. Nikinharjun kuntayhtymä Hyvinkään, Nurmijärven ja Vihdin kunnat omistavat Nikinharjun kuntayhtymän, joka tuottaa lastensuojelun palveluja. Sen tilat sijaitsevat Hyvinkään sairaalan läheisyydessä. Nikinharjun lastenkodilla on jo yli 50 vuoden kokemus lastensuojelupalvelujen tuottajana.

SEHA TR2 19 (28) 6.3.7. Kiljavan sairaala Oy HUS:in Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula) ja HUS ovat perustaneet Kiljavan Sairaala Oy:n tuottamaan alueellisia kuntoutuspalveluja. Nummi-Pusula on liittynyt Kiljavan Sairaala Oy:n osakkaaksi vuonna 2010. Sairaalan toimialueella asuu noin 174 000 asukasta. Sairaala myy palveluja ainoastaan jäsenkunnilleen, mutta myös muiden kuntien on mahdollista liittyä Kiljavan Sairaala Oy:n jäseneksi ja ostaa kuntoutuspalveluja sairaalalta. Kuntoutussairaalatoiminta on käynnistynyt syksyllä 2008 vaiheittain Kiljavan Sairaalan saneeratuissa tiloissa edustaen uutta mallia julkisten terveydenhuoltopalvelujen tuottamisessa. Sairaalaosakeyhtiö ei tuota itse palveluja, vaan kaikki palvelut hankitaan kilpailuttamalla alan erityisosaajia. Alihankkijoiden tuottamista palveluista yhtiö kokoaa palvelupaketin, jota se tarjoaa omistajatahojensa käyttöön. Kuntoutuspalvelut tuotetaan ostopalveluperiaatteella kilpailutetun palveluntuottajan toimesta ja sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Kiljavan Sairaala vastaa vaativasta kuntoutuksesta ja se sijoittuu toiminnallisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välimaastoon. Sairaalalla on hoitopaikkoja 120. Sen toiminta on käynnistynyt vaiheittain painottuen aluksi neurologiseen ja TULES (ortopedia, fysiatria, reumatologia) -kuntoutukseen. Toiminnan laajentuessa ja vanhusväestön osuuden lisääntyessä medisiinisgeriatrinen (sisätaudit, keuhkosairaudet, geriatria) osuus lisääntynee. Kiljava Sairaala on alueellinen kuntoutussairaala, jossa potilas saa jatkokuntoutusta sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Sairaalan ensisijaisena tavoitteena on kuntouttaa potilaat selviytymään kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Kuntoutukseen pääsee omistajakunnan ylilääkärin tai HUS - kuntayhtymän lähetteellä. 6.4. Muut yhteistyötahot 6.4.1. Uudenmaan liitto Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto. Uudenmaan liitto kehittää Uuttamaata hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyiseksi metropolialueeksi. Se kokoaa kunnat ja muut alueen kehittäjät yhteistyöhön. Uudenmaan liittoon kuuluu 21 jäsenkuntaa. Päätösvaltaa käyttävät maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Liiton ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla. Käytännön työtä johtaa maakuntahallitus. Jäsenkuntien edustajat molempiin toimielimiin valitaan kunnallisvaalikausittain niin, että niiden poliittinen jakauma vastaa vaalitulosta Uudellamaalla. Uudenmaan läntisen alueen kuntien kesken toimii lisäksi alueen asioita valmisteleva aluetoimikunta. Maakuntasuunnitelma sisältää maakunnan kehittämisen päätavoitteet. Maakuntaohjelmassa sekä sen toteuttamissuunnitelmassa esitetään, miten nämä tavoitteet halutaan toteuttaa. Maakuntasuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenmaan liiton, alueen kuntien ja kuntayhtymien, valtion aluehallintoviranomaisten, yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä monien järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Maakuntaohjelmaan kootaan neljän vuoden välein Uudenmaan kehittämisen linjaukset. Ohjelman hyväksymisestä päättää maakuntavaltuusto. Maakuntaohjelma perustuu strategiseen, pidemmän aikavälin maakuntasuunnitelmaan. Maakuntaohjelman pohjalta laadittavalla vuosittaisella toteuttamissuunnitelmalla ohjataan valtion talousarvion aluekehittämisvarat uusmaalaisten kannalta kiireellisimpiin tarkoituksiin. Parhaillaan on valmistelussa maakuntaohjelma vuosille 2011-2014. Se laaditaan kattamaan vuoden 2011 alussa laajeneva Uudenmaan maakunnan alue. Maakuntahallitus hyväksyi ohjelman työohjelman ja siihen kuuluvan osallisuus- ja arviointisuunnitelman helmikuussa 2010. Maakuntaohjelma tulee samansisältöisenä hyväksyttäväksi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntavaltuustoihin joulukuussa 2010. Valtioneuvosto on päättänyt Itä-Uudenmaan kuntien liittymisestä Uudenmaan maakuntaan 1.1.2011 alkaen.

SEHA TR2 20 (28) Sosiaali- ja terveysala vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka rakentuu opetuksen, tutkimuksen ja käytännön yhteydelle. Uudellamaalla on koottu alan asiantuntijatyöryhmä aluekehitystyön tueksi ja hoitamaan edunvalvontaa. Maakuntajohtajan nimeämä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijatyöryhmä toimii asiantuntijaelimenä. Se seuraa tiiviisti alan kehitystä ja tekee aloitteita kannanotoiksi ja toimenpiteiksi sekä osallistuu maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Keskeisiä asioita ovat taloudellisuus ja vaikuttavuus sekä haasteita asiakastietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittäminen, terveyden edistämien, syrjäytymisen ehkäiseminen ja tiedotus. 6.4.2. Sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta alkoi pysyvästi vuoden 2002 alusta, jolloin lainsäädäntö tuli voimaan ja osaamiskeskuksille suunnattiin pysyvää valtion rahoitusta. Osaamiskeskukset ovat kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan järjestöjen yhdessä muodostamia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai vapaamuotoisia, sopimuksiin perustuvia yhteenliittymiä. Maantieteelliset rajat määräytyvät maakuntajaon pohjalta siten, että kukin osaamiskeskus kattaa yhdestä neljään maakuntaa. Osaamiskeskukset ovat kunkin alueen kehittämistarpeista ja voimavaroista liikkeelle lähteneitä verkosto-organisaatioita. Mukana voivat olla kaikki ne tahot, jotka haluavat ja uskovat hyötyvänsä siitä. Käytännössä on osoittautunut, että osaamiskeskustoiminta on onnistunut laajasti verkostoimaan oman alueensa sosiaalialan alueelliset toimijat. Myös sosiaalialaan kiinteästi kuuluva varhaiskasvatus on toiminnassa mukana. Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on turvata omalla alueellaan: sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen, peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittymien ja välittyminen, sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys sekä sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001). Kaksiportaisen seutuhallintoselvityksen kunnat kuuluvat neljään sosiaalialan osaamiskeskukseen Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalitaito - Socialkompetens (Länsi- ja Keski-Uusimaa) Det Finlandssvenska kompetenscentret. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca edistää sosiaalialan kehittämistä, tutkimusta ja opetusta pääkaupunkiseudulla. Soccan toiminta perustuu pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen), Helsingin yliopiston ja Metropolia - ammattikorkeakoulun tekemään toistaiseksi voimassa olevaan yhteistyösopimukseen. Sopimuksessa sovitaan Soccan hallinnon järjestämisestä, kuntien ja yliopiston yhteisistä voimavaroista sosiaalityön käytäntötutkimukseen ja opetukseen sekä Metropolian osallistumisesta Soccan rahoitukseen. Socca sijaitsee hallinnollisesti Helsingin sosiaaliviraston organisaatiossa. Toimintaa ohjaa johtokunta, jonka puheenjohtaja on vuorollaan kukin pääkaupunkiseudun edustaja. Sosiaalitaito Socialkompetens on Järvenpäässä sijaitseva ja Länsi- ja Keski- Uudenmaan alueella toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Sosiaalitaitoon kuuluvat alueen 17 kuntaa (Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Raasepori, Karjalohja, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula, Vihti). Sosiaalitaidon toimintaa ohjaa ja linjaa yhtiön hallitus, jossa on edustus alueen kunnista ja sosiaalialan keskeisistä sidosryhmistä. Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso toimii Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Verson toimintaa koskevassa sopimuksessa ovat mukana alueen 22 kuntaa (seutuhallintoselvityksen kunnista