Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella 2014-2020

Samankaltaiset tiedostot
Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseutuohjelman sisältö ja hallinnointi. Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelma

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA HANKKEET UUDELLA OHJELMAKAUDELLA

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Uusi ohjelmakausi

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelma

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Maaseudun kehittämisohjelma

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö


Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittäminen

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Maaseudun kehittämisohjelma: innovaatiot. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Maaseudun kehittämisohjelma

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittäminen

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Voimassa oleva maaseutuohjelman. rahoitusosuus 1) EU:n. % kehyksestä

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Yleistä maaseutuohjelmasta

Kumppanuus ja maaseutu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Luonnonhaittakorvaus Kansalliset tuet

Maaseudun kehittämisohjelma

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma MMM/Viestintä

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Maaseuturahasto Satakunnassa

Maaseutuohjelman tulevaisuus

ALUEELLISET JA PAIKALLISET MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAT

Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pekka Tahvanainen Ohjelmakausi

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

CAP tilannekatsaus

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Lisätietoja:

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma : MAATILOJEN NEUVONTA

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Lapin alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma Lapin ELY-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Joutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Varsin Hyvä ry LEADER

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Transkriptio:

Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella 2014-2020 huhtikuu 2014 Terho Sirviö Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sivu 1 24.4.2014

Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella 2014-2020/ohjelmarakenne 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 2. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta 3. Leader-ryhmien paikalliset kehittämisohjelmat: - Vasiten vastavirtaan! / Vaara-Karjalan Leader ry - Väylä / Joensuun seudun Leader-yhdistys ry - Rivakasti eteenpäin / Keski-Karjalan Jetina ry Sivu 2 24.4.2014

1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 (luonnos) maaliskuu 2014 Sivu 1

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena MAASEUDUN KEHITTÄMINEN KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 4

Ohjelman sisältö Nykytilan analyysi + SWOT Havaitut tarpeet - ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus Strategia - tavoitteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset Valitut toimenpiteet ja niiden laajuus Toimeenpano ja valvonta Seuranta Arviointi Mahdolliset ohjelman muutokset Tulokset ja vaikutukset Kaupunki-maaseutu luokitus Sivu 5

Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit ja nuoren viljelijän tuki** Maaseudun yritystuet Leader Yhteistyö ja EIP Koulutus Palveluiden ja kylien kehitys Julkinen rahoitus yhteensä 8 265 miljoonaa euroa kaudella * Sisältää 1 924 miljoonaa euroa kansallista lisärahoitusta ** Sisältää 723 miljoonaa euroa kansallista lisärahoitusta Sivu 6

Valittujen toimenpiteiden kuvaus ja rahoitus: EU-osuus (42 %)* YHT. (julk.)** % 1. Koulutus ja tiedonvälitys (koodi 1) 33.600.000 80.000.000 1,42 2. Neuvonta (koodi 2) 14.280.000 34.000.000 0,61 3. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (koodi 4) 159.180.000 379.000.000 6,75 4. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (koodi 6) 140.700.000 335.000.000 5,96 5. Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (koodi 7) 33.600.000 80.000.000 1,42 6. Ympäristökorvaukset (koodi 10) 666.259.338 1.586.000.000 28,23 7. Luonnonmukainen tuotanto (koodi 11) 136.920.000 326.000.000 5,80 8. Luonnonhaittakorvaukset (koodi 13) 760.200.000 1.810.000.000 32,22 9. Eläinten hyvinvointi (koodi 14) 192.360.000 458.000.000 8,15 10. Yhteistyö ja innovaatiot (koodi 16) 67.200.000 160.000.000 2,85 11. Leader (koodi 19) 126.000.000 300.000.000 5,34 Yhteensä 2.330.299.338 5.548.000.000 Tekninen apu 29.400.000 70.000.000 1,25 YHTEENSÄ 2.359.699.338 5.618.000.000 100 kokonaan kansallinen rahoitus (luonnonhaitta) 1.474.000.000 *** YHTEENSÄ 7.092.000.000 *** Sivu 7 24.4.2014

Ohjelmavalmistelun aikataulu Kumppanuussopimuksen valmistelu Parlamentin ja neuvoston CAPasetusten julkaisu Parlamentin ja neuvoston yleisasetuksen julkaisu Komission toimeenpanosääntöjen hyväksyminen Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 hyväksyntä (viim.) 2013 2014 Elokuu Marraskuu Toukokuu Syyskuu Lausuntojen käsittely Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Sivu 8 Seuraava luonnos ohjelmasta Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Kumppanuussopimus komissioon Ohjelma TALPO komissioon Valtioneuvoston käsittely Neuvottelut ohjelmasta komission kanssa jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty

Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Tavoitteita toteuttavat seuraavat toimenpiteet Sivu 9

Ympäristökorvaukset - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 Nykyiseen nähden yksinkertaistamista ja tarkempaa kohdentamista - laajemmat toimenpidekokonaisuudet, toiminnallisesti samankaltaisten asioiden yhdistäminen ja sopimusmenettelyn vähentäminen Ympäristösitoumuksessa perustana tilatason ravinteiden tasapainoinen käyttö + valittavissa lohkokohtaiset toimenpiteet kolmesta linjasta: ravinteiden kierrätys, valumavesien hallinta, luonnon monimuotoisuus ja maisema Usealla toimenpiteillä on myös ilmastovaikutuksia Pellon ulkopuolisille alueille ja alkuperäisroduille tehdään erilliset ympäristösopimukset Geenipankkisäilytys Sivu 10

Luonnonmukainen tuotanto - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 Luomu omana toimenpiteenä - Luonnonmukainen tuotanto ja kotieläintuotanto Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointikorvausten ehtoihin - Samoista toimista ei kuitenkaan makseta kahta kertaa Sivu 11

Luonnonhaittakorvaukset (ANC) - tavoite 3 Edistää maanviljelysmaiseman säilymistä turvaamalla maataloustuotannon jatkumisen epäsuotuisassa ilmastossa. Uudistusta on tehty useita vuosia, poliittisesti erittäin herkkä asia Uutta: - Termit: LFA (less-favoured areas) muuttuu ANC:ksi (areas on natural constraints) - Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit rajaarvoineen - Alueet, joilla luonnonhaitta on voitettu, tulee rajata pois (niin sanottu hienosäätö) - Degressiivisyys (korvaustaso alenee tietyn rajan jälkeen) Sivu 12

Eläinten hyvinvointikorvaukset - tavoitteet 1, 3, 5 ja 6 Naudat ja siat - Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella Kokonaan uutta: Lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot Nykyinen sitoumusten 5-vuotisuus muuttuu 1-vuotiseksi - Sitoumuksen vuosittainen jatkaminen Eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen käynnissä Tukijärjestelmä auttaa viljelijää sopeutumaan kiristyviin vaatimuksiin Sivu 13

Neuvonta - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 Uutena toimenpiteenä ohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista Neuvojat kilpailutetaan, viljelijä valitsee neuvojan listasta, tuki maksetaan neuvojalle Neuvontaa tarjotaan laajalta alalta: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, liiketoiminnan suunnittelu, eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito sekä innovaatiot Neuvojien valinta ja koulutus käyntiin jo 2014 Sivu 14

Yhteistyö - tavoitteet 1 6 Tukee ja rakentaa maaseudun uudistuvia elinkeinoja Elinkeinojen kehittämistä alueilla, alueiden välisinä tai valtakunnallisina hankkeina. Tuotteet, markkinat, menetelmät, tekniikka jne. Erityistavoitteena biotalouden innovaatioiden ja uusien klustereiden rakentuminen Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö maa- ja metsätalouden toimijaketjuissa. Hyödyn saajina yritykset, viljelijät, tutkimus ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot - ilman erityisiä rajauksia Uusia tuen kohteita: Pilotti- ja demonstraatiohankkeet, uusien klustereiden tuki Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta / innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla Sivu Muiden 15 rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet

Maaseudun yritystuet - tavoitteet 4 ja 6 Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista ja saada sitä kautta aikaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. Ensisijaisena kohteena mikroyritykset Maaseudun yritystukea suunnataan investointeihin, kehittämiseen, kokeiluihin ja uusien yritysten perustamiseen (Perustamistuki ei koske maataloustuotteiden jalostusta.) Yhteensovitus kansallisesti ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) tuettaviin toimiin. Maaseudun yritystuen yksityiskohtia valmistellaan ja seurataan erityisesti EU:ssa kesken olevaa valtiontukisääntöjen uudistusta. Sivu 16

Maatalouden rakennetuet - tavoite 5 Maatalouden investointitukien tavoitteena on luoda edellytyksiä maataloustuotannon kehittämiselle, tuotannon nykyaikaistamiselle ja yrityskoon kasvattamiselle Toimenpiteissä huomioidaan muun muassa energiatehokkuus ja ilmasto sekä ympäristön ja eläinten hyvinvointi Aloitustuen tavoitteena on tuottajien ikärakenteen parantaminen ja tuotannon jatkuvuuden turvaaminen Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna Tukitasot ja yksityiskohdat valmistelussa Sivu 17

Koulutus, viestintä, maaseudun palvelujen kehittäminen sekä elinkeinojen kehitys ja innovaatiot - tavoitteet 1 6 Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys: Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen: Suunnittelu, pilotointi, toteutus, investoinnit Palveluiden uudistuminen Pieninfrastruktuuri ei laajakaistojen runkoverkkoja Elinkeinojen kehitys ja innovaatiot: Suunnittelu, pilotit, demot, toteutus, klusteriyhteistyön kustannukset, innovaatioiden tuottaminen Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta / innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla Muiden rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet Sivu 18

Leader -toiminta: - tavoitteet 1 6 Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilujen mahdollistaminen aluemääritykset, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. virallinen Leader-ryhmähaku avataan, kun ohjelma on toimitettu komissioon. Leader-ryhmät valitaan esitettyjen strategioiden pohjalta. ryhmien hyväksyminen kun ohjelma hyväksytty kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. Sivu 19

2. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 (luonnos) Huhtikuu 2014 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Sivu 20 24.4.2014

Maaseudun tulevaisuusriihen Kymmenen kärjessä - teemat: Ilmasto muuttuu muuttuuko Pohjois-Karjala? Luonnonvara Pohjois-Karjalan mahdollisuus Uusiutuvat ja kestävät energiaratkaisut Bioaktiiviset aineet ja biokaasu Ruokaa rajalta Ekorationaalinen elintarviketuotanto Uuteen palveluyhteiskuntaan Hyvä ikääntyminen Virtuaalinen ja verkottunut maaseutu Maaseudun imago Sivu 21 24.4.2014

1. Tietämyksensiirron ja innovoinnin parantaminen maa- ja metsätaloudessa sekä yleisesti maaseutualueilla Koulutukseen osallistuneiden lukumäärä:2000 hlöä Yhteistyötoimien ja -hankkeiden lukumäärä:20 kpl Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä:10 kpl ja 200 hlöä Uusiin innovaatioprosesseihin ja foorumeihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä: 200 hlöä Pilotti- ja demoinvestointien määrä: (kpl, ) 5 kpl Maaseutubarometri: Otetaan käyttöön ja paranee 20 % Sivu 22 24.4.2014

2. Maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden parantaminen Investoineiden tilojen osuus (%) kaikista tiloista 20 % Investoineiden tilojen maataloustuotannon muutos vuosityöyksikköä kohti Investoinnit lehmäpaikkoihin: 100 uutta/uudistettua navettaa/ 720 lehmäpaikkaa/vuosi Aloitustukea saaneita tiloja 8 % 25 tilaa/vuosi Kannattavuuskerroin: paranee P-K:n osuus Suomen maidontuotannosta: 6-7 % 150 miljoonaa litraa/vuosi Lypsylehmien keskituotos: 9 000 l/lehmä/vuosi P-K:n osuus Suomen naudanlihantuotannosta nykytasolla, osuus Suomen tuotannosta 7 % Viljelty peltoala säilyy nykytasolla: 85 000 ha Marjanviljelyala: Kasvaa 20 % Sivu 23 24.4.2014

3. Elintarvikeketjun organisoinnin ja riskienhallinnan edistäminen maataloudessa Luomutuotannon laajuus 30 % peltoalasta Maidontuotannosta 10 % luomua Naudanlihantuotannosta 20 % luomua Paikallinen jatkojalostus (maito ja luonnontuotteet) - 10 uutta hanketta Elintarvikealan kehitys: Liikevaihdon kasvu % Työpaikat elintarvikealalla: Kasvu % Eläinten hyvinvointitukeen sitoutuneet tilat: 50 % kotieläintiloista Sivu 24 24.4.2014

4. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen Luonnon monimuotoisuutta edistävien sopimusten osuus (%) maatalousmaasta, sopimusten määrä, hehtaaria %, kpl, ha Vesienhoitoa edistävien sopimusten osuus (%) maatalousmaasta, sopimusten määrä, hehtaaria, % Lietelannan sijoittaminen peltoon sopimusala 2000 ha Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito 200 ha Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen 70 kpl Kehitetyt uudet vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen ratkaisut kpl Sivu 25 24.4.2014

5. Luonnonvarojen käytön tehostaminen sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa Uusiutuvan energian käyttöaste 80 % (P-K:n ilmasto- ja energiaohjelma 2020) Energian säästöä ja energiatehokkuutta koskevien investointien kokonaismäärä 20 kpl Uusiutuvaa energiantuotantoa koskevien investointien kokonaismäärä 80 kpl Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden määrä 5 kpl N2O ja metaani -päästöjen vähentämiseen tavoitteleviin eläinten hoitoon liittyviin investointeihin liittyvä eläinyksiköiden osuus, % Osuus maatalousmaasta, jolle on tehty N2O ja metaani -päästöjen vähentämistä tavoitteleva hoitosopimus (X %) Vähentyneet N2O ja metaani- päästöt maataloudessa tuetuissa hankkeissa (CO2-ekv.) Hiilen sitomista edistävien maa- ja metsätalousmaan hoitosopimusten osuus koko maa- ja metsätalousmaasta,% Sivu 26 24.4.2014

6. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla Tuetuista hankkeista syntyneet pysyvät työpaikat 1 400 kpl Toimintaryhmien kattaman maaseutuväestön osuus100 % Parantuneista palveluista/infrastruktuurista hyötyvän maaseutuväestön määrä 50 500 hlöä Tuetuissa (LEADER)hankkeissa syntyneet työpaikat 550 kpl Tuetuissa yrityshankkeissa syntyneet työpaikat 850 kpl Tuetuissa Leader-hankkeissa syntyneet uudet yritykset100 kpl Tuetuissa yrityshankkeissa syntyneet uudet yritykset 200 kpl Laajakaistainfrastruktuuria varten tarkoitetusta tuesta hyötyvän väestön määrä 2 200 hlöä Sivu 27 24.4.2014

Valittujen toimenpiteiden kuvaus ja rahoitus (P-K): Luonnos 22.4.2014 Valtak. (julk.) P-K P-K % valtak. 2014-2020 2007-2013 2014-2020 Koulutus ja tiedonvälitys (koodi 1) 80.000.000 5.496.834 6.000.000 7,5 Neuvonta (koodi 2) 34.000.000 0 1.360.000 4,0 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (koodi 4) 379.000.000 44.500.000 11,7 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (koodi 6) 335.000.000 50.230.000 15,0 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (koodi 7) 80.000.000 5.604.795 6.000.000 7,5 Ympäristökorvaukset (koodi 10) 1.586.000.000 66.859.000 50.000.000 3,2 Luonnonmukainen tuotanto (koodi 11) 326.000.000 15.775.000 30.000.000 9,2 Luonnonhaittakorvaukset (koodi 13) 1.810.000.000 117.599.000 117.599.000 6,5 Eläinten hyvinvointi (koodi 14) 458.000.000 6.877.000 22.000.000 4,8 Yhteistyö ja innovaatiot (koodi 16) 160.000.000 9.277.937 14.000.000 8,7 Leader (koodi 19) 300.000.000 10.921.610 16.500.000 5,5 Yhteensä 5.548.000.000 358.189.000 6,5 Tekninen apu **** 70.000.000 2.062.000 4.200.000 YHTEENSÄ 5.618.000.000 Sivu 28 24.4.2014

Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle 2014 2020 Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt - Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella Valtakunnallisilla hankkeilla koordinaatiovastuuta Sivu 29

Yritystukien aluemäärityskartta Sivu 30

Maaseutuohjelmiin liittyviä aineistoja: http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseudunkehittamisohjelmat/ ohjelmakausi.html Valtakunnallisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tämänhetkinen luonnos ja valmisteluun liittyvää aineistoa http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseudunkehittamisohjelmat/ ohjelmakausi/valmistelu.html Pohjois-Karjalan alueellinen maaseudun kehittämisohjelma Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta http://issuu.com/maakaista.fi/docs/maaseutusuunnitelma_201 4-2020_pohjo Maaseudun Tulevaisuusriihi- ja INNOriihi -koulutushankkeiden aineistot www.aducate.fi/tule Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman 2007 2013 arviointi http://issuu.com/maakaista.fi/docs/pkarviloppuraporttiweb3 Sivu 31 24.4.2014