TALVIVAARA SOTKAMO OY

PERIFYTONIN PIILEVÄSTÖ 16X170583 3.2.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu vuonna 2013 Pintavesien biologinen tarkkailu Osa IVb_2 Perifytonin piilevästö

1 Talvivaaran kaivoksen piilevätarkkailu v. 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TALVIVAARAN ALUEELLA AIEMMIN TEHDYT PIILEVÄTUTKIMUKSET... 3 3 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEENKÄSITTELY... 3 4 TULOKSET... 4 4.1 Vesistöjen ph-taso... 4 4.2 Vesistöjen ravinteisuus... 5 4.3 Indeksitulosten perusteella määritetty vesistön ekologinen tila... 8 4.4 Lajistokoostumuksen perusteella määritetty vesistön ekologinen tila... 10 5 YHTEENVETO... 12 6 VIITTEET... 13 Liitteet Liite 1 Piilevänäytteiden laskentatulokset 2013 Liite 2 Kalliojoen, Tuhkajoen ja Lumijoen ph- ja trofiatasojakaumatulokset 2008 ja 2010 Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

2 1 JOHDANTO Piilevät ovat mikroskooppisia, yksisoluisia leviä, joita esiintyy runsaasti kaikissa vesistöissä. Piilevät ottavat tarvitsemansa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä, ja tästä syystä ne ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille. Tietyn paikan piileväyhteisön rakenne kuvastaa hyvin vesistön olosuhteita, ja piilevät soveltuvat tästä syystä erinomaisesti virtavesien laadun seurantaan (Dixit ym. 1992, Eloranta ym. 2007). Piilevätutkimusten tulosten tarkastelussa käytettiin vuoteen 2012 saakka Elorannan ym. (2007) ohjeistuksen mukaisesti vesistön ekologista tilaa ilmentäviä IPS- ja GDIindeksejä. Sekä IPS- että GDI-indeksit kuvaavat vedenlaatua ja erityisesti orgaanisen kuormituksen määrää (Eloranta ym. 2007). Vuonna 2012 ilmestyneen ohjeistuksen (Aroviita ym. 2012) myötä ympäristöhallinto siirtyi käyttämään vesistöjen ekologisen tilan tarkastelussa uusia TT 40 - ja PMA-indeksejä, jotka tutkimusten mukaan kuvaavat jokipaikan päällyslevästön tilaa edustavammin kuin aiemmin käytössä ollut IPSindeksi. TT 40 -indeksin (tyypille ominaiset taksonit) laskennassa näytteenottopaikalla esiintyvää piilevälajistoa verrataan eri jokityypeille määriteltyyn tyyppilajistoon. PMA-indeksin (Percent Model Affinity, prosenttinen mallinkaltaisuus) laskennassa verrataan näytteenottopaikalla esiintyvän piileväyhteisön lajiston suhteellisia osuuksia vertailuaineistosta laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin (Aroviita ym. 2012). PMA-indeksin laskennan perusperiaatteet on esitetty julkaisussa Novak ja Bode (1992) ja TT 40 -indeksin laskennan perusperiaatteet julkaisussa Aroviita ym. (2008). Kumpikin indeksi kehitettiin alun perin pohjaeläintutkimuksia varten. Aroviita ja Karjalainen (2012) kehittivät laskentaa piilevätutkimuksia varten, ja Aroviita ym. (2012) julkaisivat laskennassa käytettävän piilevälajiston vertailuaineiston (liitteet 6.1 6.3). Varsinainen indeksilaskenta tehtiin käyttäen ympäristöhallinnon julkaisemaa jokien päällyslevästön luokittelun laskentapohjaa (Aroviita & Karjalainen 2012, 2013). TT 40 - ja PMA-indeksien laskenta ei huomioi lainkaan sukutasolle määritettyjä piileviä, sillä sukutason määritykset poistetaan aineistosta ennen indeksien laskentaa. Laskennassa on jouduttu vanhojen aineistojen vertailtavuuden säilyttämiseksi yhdistämään joitakin taksoneita, mikä hieman vähentää laskennan tarkkuutta. TT 40 - ja PMAindeksien laskenta ja ekologisen tilan luokkarajat ovat riippuvaisia näytteenottopaikan pintavesityypistä, mikä tarkentaa tulosten arviointia, sillä aikaisemmin kaikille pintavesityypeille käytettiin samoja luokkarajoja. TT 40 - ja PMA-indeksien lisäksi piileväanalyysissä käytetään TDI-indeksiä (Trophic Diatom Index, piilevien trofiaindeksi), jonka avulla voidaan tarkastella vesistön rehevyystasoa ja erityisesti vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. TDI-indeksin käyttö edellyttää lisäksi PT-prosenttiarvon (orgaanista likaantumista sietävien piileväsolujen suhteellinen osuus koko solumäärästä) tarkastelua. TDI-indeksin laskentaperusteet on esitetty julkaisussa Kelly ja Whitton (1995). Indeksitulokset lasketaan automaattisesti Omnidia-ohjelmistossa. Indeksin kehityshistoriasta johtuen sen ennustuskyky on paras tarkasteltaessa alankoseutujen runsasravinteisia vesistöjä. Indeksien ohella piilevätulosten tulkinnassa käytetään Omnidia-ohjelmiston näytteen piilevälajiston perusteella laskemia ekologisia jakaumia (perustana van Damin ym. 1994 ilmoittamat ekologiset luokittelut), joista tärkeimpiä ovat levien jakautuminen eri ph-luokkiin sekä trofiataso- ja saprobialuokittelut. Trofiatasoluokittelu kuvaa levän suosimaa ravinteisuusluokkaa, kun taas saprobialuokittelu ilmentää levien orgaanisen kuormituksen sietokykyä (Eloranta ym. 2007).

2 TALVIVAARAN ALUEELLA AIEMMIN TEHDYT PIILEVÄTUTKIMUKSET Talvivaaran kaivoksen lähivesistöissä on esiintynyt vuosien 2008 2013 aikana suuria vaihteluja veden ph-tasossa. Vuosien 2008, 2010 ja 2013 piilevätutkimusaineistosta laskettiin tästä syystä myös vesistöjen keskimääräistä ph-tasoa kuvaavat ACIDindeksitulokset Ruotsin ympäristöhallinnon ohjeistuksen (Naturvårdsverket 2007) mukaisesti. Indeksiä voidaan käyttää ph-tason arviointiin sekä happamissa että kalkituissa vesistöissä, mutta rehevissä vesistöissä indeksi usein hieman aliarvioi ph-tasoa (Andrén & Jarlman 2008). Talvivaaran kaivoksen velvoitetarkkailuun kuuluva piilevätutkimus on tehty aiemmin vuosina 2008 ja 2010 (Pöyry Environment 2009, Pöyry Finland Oy 2011), mutta tällöin näytteitä otettiin ainoastaan Kalliojoesta, Tuhkajoesta ja Lumijoesta. Vuoden 2008 tutkimustulokset toimivat piilevätutkimusten vertailuaineistona, sillä tuolloin alapuolisiin vesistöihin ei vielä johdettu lainkaan Talvivaaran kaivoksen prosessijätevesiä. Kaivoksen rakennustyömaan vesiä johdettiin pohjoisessa Kuusijoen kautta Kalliojokeen ja edelleen Kolmisoppeen sekä etelässä Ylä-Lumijärven kautta Lumijokeen ja Kivijärveen. Suurin osa rakennustyömaan vesistä johdettiin etelään Vuoksen vesistöalueelle. Kaivoksen tuotanto käynnistyi 1.10.2008 (Pöyry Environment Oy 2009). Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus teetti vuosina 2012 ja 2013 piilevätutkimuksia Nurmijoen reitillä (Ecomonitor Oy 2012 ja 2013). Piilevänäytteitä otettiin 13 näytteenottopaikalta Kivijoesta, Laakajoesta ja Nurmijoesta sekä näiden jokien sivujoista 9. 13.10.2012 ja 17. 20.9.2013. Tutkimuksissa käytetyt menetelmät vastaavat velvoitetarkkailussa käytettyjä menetelmiä. Nurmijoen reitin piilevätutkimusten tuloksia käytettiin soveltuvin osin vertailuaineistona tarkasteltaessa vuoden 2013 velvoitetarkkailuun kuuluvien Kivijoen, Laakajoen ja Nurmijoen PMA-, TT 40 - ja ACID-indeksituloksia. 3 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEENKÄSITTELY Piilevänäytteitä otettiin pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä 2. 3.9.2013 yhteensä seitsemältä näytteenottopaikalta Talvivaaran kaivoksen alapuolisista vesistöistä (Taulukko 1). Taulukko 1 Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen piilevänäytteenottopaikat vuonna 2013. Taulukkoon on lisäksi merkitty näytteenottopaikkojen pintavesityyppi. Pt = pieni turvemaiden joki, Kt = keskisuuri turvemaiden joki, St = suuri turvemaiden joki. Näytteenottopaikka Pintavesi- Vesistötyyppi ETRS-TM35FIN alue Kalliojoki Kt 59.885 7099712 550816 Tuhkajoki Kt 59.885 7102407 554089 Jormasjoki Kt 59.881 7111572 553312 Lumijoki Pt 04.645 7090131 545335 Kivijoki, Kivikoski Pt 04.645 7087909 544872 Laakajoki, Multa-Väärä Kt 04.643 7076309 543610 Nurmijoki, Koirakoski St 04.642 7053334 539904 Piilevätutkimuksen näytteenottopaikat on esitetty pohjaeläinraportin (osa-raportti IVb_3) liitteessä 1. Kaikki näytteet otettiin pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä kivipinnoilta hiekka- ja kivipohjaisilta jokiosioilta. Näytteenotto ja näytteiden käsittely sekä laskenta toteutettiin ympäristöhallinnon voimassaolevien menetelmäohjeiden (Suomen ympäristökeskus 2013) sekä standardien SFS-EN 13946 ja SFS-EN 14407 mukaisesti. Näytteiden laskentatulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. 3

4 4 TULOKSET 4.1 Vesistöjen ph-taso Taulukko 2 Talvivaaran kaivoksen alapuolisista vesistöistä otettujen piilevänäytteiden ACIDindeksitulosten perusteella veden ph-taso oli syyskuussa 2013 matalin Laakajoessa ja Nurmijoessa ja korkein Lumijoessa (Taulukko 2). Tulokset olivat Kivijoen, Laakajoen ja Nurmijoen osalta yhteneväisiä vuosina 2012 ja 2013 Nurmijoen reitiltä otettujen näytteiden tulosten kanssa (Taulukko 3). Syyskuun 2013 piilevänäytteiden lajiston jakautuminen ph-tasoluokkiin on esitetty kuvassa (Kuva 1). Jakaumatulosten perusteella Kalliojoki, Tuhkajoki ja Jormasjoki olivat lähes neutraaleja vesistöjä eli tulokset ovat yhteneväisiä ACID-indeksitulosten kanssa. Laakajoessa ja Nurmijoessa lajisto koostuu pääosin happamia vesiä suosivista levistä (asidobiontit ja asidofiilit) ja myös ACID-indeksitulokset viittaavat alhaiseen ph-tasoon. Lumijoessa jakaumatulokset viittaavat lähes neutraaliin ph-tasoon, mutta ACID-indeksitulos viittaa emäksisyyteen. Kivijoessa suurin osa levistä kuuluu emäksisiä vesiä suosiviin lajeihin (alkalifiilit ja alkalibiontit), mutta indeksitulos viittaa lähes neutraaliin ph-tasoon. Kesän 2013 vedenlaadun tarkkailutietojen perusteella Kalliojoen, Tuhkajoen ja Jormasjoen vesi oli lievästi hapanta ja Laakajoen sekä Nurmijoen vesi selvästi hapanta. Lumijoessa ja Kivijoessa ph-arvot vaihtelivat lievästi happamasta lievästi emäksiseen. Tulokset olivat pääosin yhteneväisiä piilevänäytteiden avulla saatujen tulosten kanssa lukuun ottamatta Lumijokea, jossa ph-taso oli vedenlaatuaineiston ja ekologisten jakaumatulosten perusteella jonkin verran alhaisempi kuin ACID-indeksituloksen perusteella voisi olettaa. Myös Kivijoessa jakauma- ja indeksitulokset viittasivat hieman korkeampaan ph-tasoon kuin vedenlaatutiedot. Kummassakin joessa ph-taso vaihteli kesällä jonkin verran, mikä osittain selittää havaittua eroa. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen piilevänäytteiden ACID-indeksitulokset ja tulosten ilmentämä vesistön ph-taso vuosina 2008, 2010 ja 2013. 2008 2010 2013 ACID ph-taso ACID ph-taso ACID ph-taso Kalliojoki 0,94 < 5,5 1,15 < 5,5 6,72 6,5 7,3 Tuhkajoki 1,90 < 5,5 2,40 5,5 5,9 6,47 6,5 7,3 Jormasjoki 6,42 6,5 7,3 Lumijoki 1,38 < 5,5 8,41 7,3 9,37 7,3 Kivijoki 6,78 6,5 7,3 Laakajoki 3,37 5,5 5,9 Nurmijoki 2,29 5,5 5,9 Taulukko 3 Nurmijoen reitin vuosien 2012 2013 piilevänäytteiden ACID-indeksitulokset ja tulosten ilmentämä ph-taso (Ecomonitor Oy 2012 ja 2013). 2012 2013 ACID ph-taso ACID ph-taso Kivijoki, Kivikoski 6,00 6,5 7,3 7,16 6,5 7,3 Laakajoki, Multa-Väärä 2,53 5,5 5,9 3,32 5,5 5,9 Nurmijoki, Haapakoski 2,87 5,5 5,9 4,21 5,9 6,5 Nurmijoki, Päsmärikoski 3,29 5,5 5,9 3,65 5,5 5,9 Nurmijoki, Aittokoski 3,16 5,5 5,9 3,32 5,5 5,9 Nurmijoki, Koirakoski 2,70 5,5 5,9 0,65 < 5,5

5 Kalliojoki Tuhkajoki Jormasjoki Lumijoki Kivijoki Laakajoki Nurmijoki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % asidobiontti asidofiili neutraali alkalifiili alkalibiontti indifferentti tuntematon Kuva 1 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen piilevänäytteiden lajiston jakautuminen phtasoluokkiin syyskuussa 2013. Vuosina 2008, 2010 ja 2013 velvoitetarkkailuun kuuluvien piilevänäytteiden tuloksista lasketut ACID-indeksitulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 2). Indeksitulosten perusteella Kalliojoen, Tuhkajoen ja Lumijoen vesi oli vuonna 2008 selvästi hapanta. Vuonna 2010 Lumijoen ph-taso oli noussut selvästi aiempaan verrattuna ja myös Tuhkajoessa ph-taso oli aiempaa korkeampi. Vuonna 2013 kaikkien kolmen joen phtaso oli ACID-indeksitulosten perusteella selvästi korkeampi kuin vuonna 2008. Tulokset vastaavat vedenlaadun tarkkailussa havaittua ph-kehitystä. Vuosina 2008 ja 2010 otettujen piilevänäytteiden lajiston jakautuminen eri phtasoluokkiin on esitetty liitteen 2 kuvassa 1. Tulokset vastaavat hyvin ACIDindeksitulosten ilmentämää vaihtelua ph-tasossa. Suurin ph-tason muutos tapahtui vuosina 2008 2013 piilevätutkimusten tulosten perusteella Lumijoessa, jossa ph-taso muuttui vuosien 2008 ja 2010 välillä melko happamasta emäksiseksi. Vuonna 2013 ph-taso oli Kalliojoessa, Tuhkajoessa ja Lumijoessa piileväaineiston perusteella lähes neutraali, mutta ero vuoden 2008 tasoon oli edelleen suuri. 4.2 Vesistöjen ravinteisuus Syyskuussa 2013 otettujen piilevänäytteiden määritystulosten perusteella lasketut TDI-indeksitulokset viittasivat vähäravinteisuuteen (oligotrofia) kaikkien tutkittujen vesistöjen osalta (Kuva 2). Suurimmillaan rehevyys oli Tuhkajoessa ja Jormasjoessa, jotka olivat indeksitulosten perusteella kuitenkin melko vähäravinteisia (oligomesotrofisia) vesistöjä. Pienimmillään rehevyys oli indeksitulosten perusteella Lumijoessa ja Nurmijoessa. PT-prosenttiosuudet jäivät kaikissa näytteissä pieniksi (< 10 %) eli vesistöihin ei kohdistunut merkittävää orgaanista kuormitusta. Kesän 2013 vedenlaadun tarkkailutietojen perusteella kaikkien seitsemän joen kokonaistyppipitoisuudet olivat joko keskiravinteisille vesille tai lähes keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat Laakajoessa ja Nurmijoessa lähinnä keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Lumijoessa, Kivijoessa, Tuhkajoessa ja Jormasjoessa kokonaisfosforia esiintyi vain vähän, ja myös Kalliojoessa fosforin

6 100 90 80 70 60 50 40 eutrofinen meso-eutrofinen mesotrofinen oligo-mesotrofinen 30 20 10 oligotrofinen 0 Kuva 2 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen piilevänäytteiden TDI-indeksitulokset syyskuussa 2013. pitoisuudet olivat melko alhaisia. Eniten vaihtelua ravinnepitoisuuksissa esiintyi Lumijoessa, Kivijoessa ja Kalliojoessa. Vedenlaadun tarkkailutuloksiin verrattuna TDI-indeksitulokset vaikuttaisivat aliarvioivan Laakajoen ja Nurmijoen rehevyystasoa. Jo aiempina tutkimusvuosina on havaittu piileväaineiston perusteella laskettavan TDI-indeksituloksen viittaavan pienempään ravinteisuuteen kuin vedenlaadun tarkkailutietojen perusteella voisi olettaa (Pöyry Finland Oy 2011). TDI-indeksin kehittämiseen käytetyssä aineistossa happamien, ravinteikkaiden jokien piilevänäytteiden osuus on vähäinen, mikä todennäköisesti aiheuttaa tulosten vääristymää liiallisen oligotrofian suuntaan tällaisissa vesistöissä (Kahlert 2009). Kalliojoessa, Tuhkajoessa, Lumijoessa ja Kivijoessa kokonaisfosforin pitoisuudet olivat kesällä 2013 useimmiten alhaisia ja TDI-tulokset olivat pääosin sopusoinnussa vedenlaadun tarkkailutietojen kanssa. Syyskuussa 2013 otettujen piilevänäytteiden lajiston jakautuminen eri rehevyystasoluokkiin on esitetty kuvassa (Kuva 3). Runsasravinteisinta vesi oli jakaumatulosten perusteella Kivijoessa. Kalliojoessa, Tuhkajoessa ja Jormasjoessa piilevälajisto koostui suurelta osin levistä, joiden esiintyminen ei ole riippuvainen rehevyystasosta (=indifferentit levät). Jakaumatulosten perusteella vähäravinteisin vesistö oli Laakajoki, jossa suurin osa levistä kuului vähäravinteisissa vesissä viihtyviin lajeihin. Vedenlaatutietojen perusteella määritetty rehevyystaso poikkeaa jonkin verran jakaumatuloksista usean vesistön osalta. Kivijoessa fosforia esiintyi vähän ja typpeä jonkin verran eli jakaumatulos näyttää yliarvioivan joen rehevyyttä. Laakajoki oli vedenlaatutulosten perusteella keskiravinteinen vesistö eli jakaumatulos näyttää aliarvioivan Laakajoen ravinnepitoisuuksia. Muiden vesistöjen osalta vedenlaadun tarkkailutulokset ja jakaumatulokset ovat pääosin yhteensopivia.

7 Kalliojoki Tuhkajoki Jormasjoki Lumijoki Kivijoki Laakajoki Nurmijoki 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % oligotrofinen oligo-mesotrofinen mesotrofinen meso-eutrofinen eutrofinen hypereutrofinen indifferentti tuntematon Kuva 3 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen piilevänäytteiden lajiston jakautuminen rehevyystasoluokkiin syyskuussa 2013. Vuosina 2008 ja 2010 otettujen piilevänäytteiden lajiston jakautuminen eri rehevyystasoluokkiin on esitetty liitteen 2 kuvassa 2. Tulosten perusteella Kalliojoki oli vuosina 2008 2010 vähäravinteinen vesistö, mutta vuonna 2013 rehevyystasossa olisi tapahtunut nousua aikaisempaan verrattuna. Tuhkajoen ravinnepitoisuuksissa ei ole jakaumatulosten perusteella tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina 2008 2013. Lumijoen rehevyys on mahdollisesti lisääntynyt vuosina 2010 ja 2013 vuoden 2008 tuloksiin verrattuna. Tiedetään, että tietyn vesistön piileväyhteisön koostumukseen vaikuttaa voimakkaimmin vesistön happamuuteen ja suolapitoisuuksiin vaikuttavat tekijät ja vasta toissijaisesti ravinteisuus (esim. Andrén & Jarlman 2008). Etenkin Lumijoessa veden ph-tasossa tapahtui vuosien 2008 ja 2013 välillä suuria muutoksia. Onkin todennäköistä, että piilevälajistossa tapahtunut kehitys heijastelee pääosin phtasossa ja suolojen määrässä tapahtuneita muutoksia ja vasta toissijaisesti rehevyystason muutoksia. Talvivaaran lähivesissä esimerkiksi runsaselektrolyyttisiä vesiä suosivat Diatoma-suvun piilevät ovat runsastuneet voimakkaasti (Pöyry Finland Oy 2011, ja 2013 osa-raportti IVb_1, Kasviplankton). Vaikka Diatoma-piilevät suosivat runsasravinteisia vesiä, ne ovat ennen kaikkea elektrolyyttipitoisia vesiä suosivia leviä (van Dam ym. 1994, Krammer & Lange-Bertalot 2008). Vuoden 2013 piilevänäytteistä tarkasteltiin ph:n ja trofiatason jakaumatulosten lisäksi myös leväyhteisön jakautumista saprobian, typpimetabolian ja hapenkyllästeisyyden tasoluokkiin. Tulosten perusteella Talvivaaran alapuolisten vesien piilevälajisto koostui pääosin happipitoisia vesiä suosivista levistä, jotka sietävät vain alhaisia orgaanisen typen pitoisuuksia. Orgaanista ravinnekuormitusta suosivia leviä esiintyi Oulujoen vesistöalueen näytteissä sekä Laakajoen ja Nurmijoen näytteissä vain vähän. Lumijoen piileväyhteisössä jonkin verran kuormitettuja vesiä suosivia ( -mesosaprobisia) leviä esiintyi noin 20 % ja Kivijoen yhteisössä noin 40 %. Van Damin ym. (1994) tietoihin perustuvassa saprobialuokittelussa -mesosaprobisten levien suosimissa vesissä hapenkyllästeisyys on 25 70 % ja biologinen hapenkulutus (BOD 5 ) 4 13 mg/l.

4.3 Indeksitulosten perusteella määritetty vesistön ekologinen tila Vesistöjen ekologista tilaa syksyllä 2013 on arvioitu TT 40 - ja PMA-indeksitulosten avulla. Vuosien 2008 ja 2010 tutkimustuloksista on lisäksi laskettu uudet indeksitulokset vanhojen aineistojen vertailtavuuden säilyttämiseksi. Oulujoen vesistöalueella Kalliojoen ekologinen tila oli vuoden 2013 tulosten perusteella tyydyttävä-hyvä, Tuhkajoen tila hyvä ja Jormasjoen tila hyvä-erinomainen (Taulukko 4). Indeksitulosten laskennassa sukutasolle tehdyt määritykset poistetaan ennen laskentaa, joten osa aineistosta jää laskennan ulkopuolelle. Kalliojoen ja Tuhkajoen osalta laskennan kattavuus oli 98 ja 95 % koko aineistosta. Jormasjoen osalta kattavuus oli 88 % eli hieman matalampi kuin muissa näytteissä. Taulukko 4 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen vuosien 2013, 2010 ja 2008 piilevänäytteiden TT 40 - ja PMA-indeksitulokset sekä tulosten ilmentämä tilaluokka. Kt = keskisuuri turvemaiden joki, Pt = pieni turvemaiden joki, StESt = suuri tai erittäin suuri turvemaiden joki, P = pohjoinen osa-alue, Et = eteläinen osa-alue, E = erinomainen, HY = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, HU = huono. Laskennan kattavuus = indeksilaskennassa käytetty näytteestä määritettyjen piileväkuorten määrä/kaikkien näytteestä määritettyjen piileväkuorten määrä. Kalliojoki Tuhkajoki Jormasjoki 2013 2010 2008 2013 2010 2008 2013 Paikan jokityyppi Kt P Kt P Kt P Kt P Kt P Kt P Kt P TT 40 havaittu arvo 6,0 T 9,0 T 4,0 V 12,0 HY 10,0 HY 11,0 HY 15,0 E PMA havaittu arvo 0,301 HY 0,117 V 0,080 HU 0,293 HY 0,168 V 0,180 T 0,338 HY Taksonien lukumäärä 15 24 15 31 28 26 43 Laskennan kattavuus 439/447 445/463 368/405 422/444 418/428 327/418 385/439 Lumijoki Kivijoki Laakajoki Nurmijoki Multa-Väärä Koirakoski 2013 2010 2008 2013 2013 2013 Paikan jokityyppi Pt Et Pt Et Pt Et Pt Et Kt Et StESt Et TT 40 havaittu arvo 6,0 V 6,0 V 8,0 T 8,0 T 14,0 E 14,0 HY PMA havaittu arvo 0,241 T 0,086 HU 0,164 V 0,222 T 0,205 T 0,214 V Taksonien lukumäärä 17 13 18 22 36 31 Laskennan kattavuus 432/443 440/446 381/407 417/423 398/415 443/470 Vuoksen vesistöalueella Lumijoen ekologinen tila oli vuoden 2013 piilevätutkimuksen tulosten perusteella välttävä-tyydyttävä ja Kivijoen tyydyttävä. Laakajoessa ja Nurmijoessa TT 40 - ja PMA-tulokset poikkesivat jonkin verran toisistaan, sillä eri indeksitulosten välillä oli eroa kaksi tilaluokkaa. Indeksilaskennan kattavuus vaihteli Vuoksen alueen näytteissä Nurmijoen 94 %:sta Kivijoen 99 %:iin. Ympäristöhallinnon luokittelun mukaan Oulujoen vesistöalueella Kalliojoen ja Tuhkajoen ekologinen tila on tyydyttävä ja Jormasjoen tila hyvä. Vuoksen vesistöalueella Lumijoen tilaa ei ole määritetty. Kivijoen tila on tyydyttävä, Laakajoen tila Laakajärven ja Kiltuanjärven välillä on tyydyttävä, ja Kiltuanjärven alapuolella Laakajoen ja Nurmijoen tila on hyvä (Vesien tila -karttakäyttöliittymä 21.1.2014). Näihin luokitustuloksiin verrattuna vuoden 2013 piilevätutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia Kalliojoen, Jormasjoen ja Kivijoen osalta. Laakajoen piilevänäyte on otettu Multa- Väärän kohdalta Laakajärven alapuolelta ja indeksitulokset viittaavat sekä parempaan että samaan ekologiseen tilaan kuin ympäristöhallinnon luokittelu. Nurmijoen näytteenottopaikalla Koirakoskessa TT 40 -indeksitulos on yhteneväinen ympäristöhallinnon luokittelutulosten kanssa. PMA-indeksitulos viittaa sen sijaan huonompaan ekologiseen tilaan kuin ympäristöhallinnon luokittelu. 8

Talvivaaran vuoden 2013 velvoitetarkkailun näytteistä lasketut ekologiset tilaluokat (Taulukko 4) ja Nurmijoen reitin vuosien 2012 2013 piilevätutkimusten näytteistä lasketut tilaluokat (Taulukko 5) ovat yhteneväisiä etenkin Kivijoen ja Laakajoen näytteiden osalta. Nurmijoen tulokset eroavat enemmän toisistaan, ja samasta näytteestä lasketuissa TT 40 - ja PMA-indeksituloksissa on havaittavissa usean tilaluokan eroja. Kummankin indeksin laskenta perustuu vertailuaineistoon, jonka kattavuus vaikuttaa voimakkaasti saatuihin tuloksiin. Indeksien vertailuarvojen ja luokkarajojen laskennassa eteläisen osa-alueen pienten turvemaiden jokien tyypin osalta käytettävissä on ollut 53 vertailupaikkaa ja keskisuurten turvemaiden jokien osalta 33 vertailupaikkaa. Suurten ja erittäin suurten turvemaiden jokien vertailuarvot ja luokkarajat on kuitenkin laskettu selvästi pienemmän vertailuaineiston pohjalta, sillä käytössä on ollut vain kahdeksan vertailupaikan tiedot (Aroviita ym. 2012). Indeksilaskennan pohjana olevan aineiston kattavuus siis vaihtelee eri jokityyppien välillä, mikä selittänee etenkin Nurmijoen Koirakosken tuloksissa havaittuja eroja muiden saman joen näytteenottopaikkojen tuloksiin verrattuna. Taulukko 5 Nurmijoen reitin vuosien 2012 2013 piilevänäytteiden TT 40 - ja PMA-indeksitulokset sekä tulosten ilmentämä ekologinen tilaluokka (Ecomonitor Oy 2012 ja 2013). Pt = pieni turvemaiden joki, Kt = keskisuuri turvemaiden joki, StESt = suuri tai erittäin suuri turvemaiden joki, Et = eteläinen osa-alue, E = erinomainen, HY = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, HU = huono. Nurmijoki, Päsmärinkoski Nurmijoki, Aittokoski Nurmijoki, Koirakoski 2012 2013 2012 2013 2012 2013 Pintavesityyppi Kt Et Kt Et Kt Et Kt Et StESt Et StESt Et TT 40 havaittu arvo 13,0 HY 13,0 E 13,0 HY 13,0 E 10,0 T 9,0 T PMA havaittu arvo 0,307 HY 0,240 HY 0,326 E 0,272 HY 0,174 V 0,016 HU Taksonien lukumäärä 36 24 24 42 18 21 Laskennan kattavuus 396 404 419 450 404 486 Piilevänäytteiden lajimäärä eli diversiteetti on riippuvainen laskettujen piileväkuorten määrästä. Vuoden 2013 näytteistä laskettiin 415 470 piilevän kuorta yhtä näytettä kohti (Taulukko 4). Vaikka laskettujen kuorien määrä vaihtelee hieman näytteestä toiseen, voidaan tuloksista havaita, että Oulujoen vesistöalueella näytteiden lajimäärä (taksonimäärä) lisääntyi selvästi Kalliojoelta Jormasjoelle edettäessä. Vuoksen vesistöalueella lajimäärä oli pienin Lumijoella ja suurin Laakajoella ja Nurmijoella. Lajiston diversiteetti on yleensä suurin vesistöissä, joiden ph on lähellä neutraalia (Pither & Aarssen 2005). Diversiteettiin vaikuttavat vesistön happamuustason lisäksi myös monet muut tekijät (esim. ravinteiden määrä, piin ja muiden hivenaineiden määrä), ja resurssien vähentyessä myös lajistorunsaus pienenee (Passy 2008). Vuosina 2008 ja 2010 otettujen piilevänäytteiden tuloksista lasketut TT 40 - ja PMAindeksitulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Tulosten perusteella vuosina 2008 2013 Kalliojoen ekologinen tila on parantunut huonosta-välttävästä välttävääntyydyttävään ja edelleen tyydyttävään-hyvään luokkaan. Vuonna 2008 Tuhkajoessa tila oli tyydyttävä-hyvä, vuonna 2010 välttävä tai hyvä indeksistä riippuen ja vuonna 2013 hyvä. Lumijoessa ekologinen tila oli vuonna 2008 välttävä-tyydyttävä, vuonna 2010 huono-välttävä ja vuonna 2013 välttävä-tyydyttävä. Tulokset noudattelevat yleisellä tasolla tutkittujen vesistöjen vedenlaatua. Kalliojoen vedenlaatu on tarkkailutulosten perusteella huonompi kuin Tuhkajoen vedenlaatu. Piilevätutkimustulosten perusteella Lumijoen tila on kaikkein huonoin, ja tila oli huonoimmillaan vuonna 2010. Tulokset ovat kuitenkin myös ristiriidassa vedenlaatutietojen kanssa, sillä kaikkien tutkittujen jokien vedenlaatu poikkeaa etenkin ph- ja sähkönjohtavuusarvojen ja mangaanipitoisuuksien perusteella vuonna 2008 havaitusta tilasta. Tästä syystä indeksitulosten ilmentämä vesistön ekologisen tilan parantuminen 9

ei ole täysin uskottava tulos. On kuitenkin huomattava, että velvoitetarkkailuun kuuluvien piilevätutkimusten tulokset perustuvat hyvin pieneen aineistoon, sillä näytteitä on otettu ainoastaan yksi vuodessa kolmena eri vuonna kultakin näytteenottopaikalta. Etenkin lähimpänä Talvivaaran kaivosta sijaitsevissa vesistöissä vedenlaatu on vaihdellut lyhyessä ajassa runsaasti. Piileväyhteisö voi reagoida esimerkiksi vesistön phtasossa tapahtuvaan muutokseen jopa muutamassa päivässä (Hirst ym. 2004), joten ei voida varmuudella sanoa, kuinka pitkän ajan vedenlaatua syyskuussa 2013 otettujen piilevänäytteiden tulokset heijastelevat. Todennäköisesti kauempana kaivosalueesta sijaitsevien vesistöjen (Jormasjoki, Laakajoki ja Nurmijoki) näytteet kuvastavat pidemmän ajanjakson vedenlaatua kuin muut näytteet. 4.4 Lajistokoostumuksen perusteella määritetty vesistön ekologinen tila Talvivaaran alueen jokien ekologista tilaa voidaan tarkastella myös lajistossa tapahtuneiden muutosten avulla. Vuosien 2008, 2010 ja 2013 tutkimusten välillä piilevämääritysten lajinmäärityksessä on tapahtunut joitain muutoksia. Talvivaaran alueen tutkimusten kannalta tärkeimpiä näistä muutoksista ovat Eunotia-suvun taksonomian uudistus (Lange-Bertalot ym. 2011), Achnanthidium minutissimum -ryhmän levien tunnistaminen lajitasolle (mm. A. caledonicum, A. lineare, A. minutissimum) (NorBAF:n interkalibraatiotyöpajan ohjeistukset 2011) sekä Gomphonema varioreduncum -lajin erottaminen Gomphonema exilissimum -lajista (Jüttner ym. 2013). On todennäköistä, että vuosina 2008 ja 2010 otettujen näytteiden määritystulokset muuttuisivat jonkin verran, jos laskennat tehtäisiin uudelleen korjattua taksonomiaa noudattaen. Ekologiselta kannalta katsottuna muutokset eivät kuitenkaan ole kovin suuria, sillä uusien lajien esiintyminen heijastaa usean lajin kohdalla samankaltaisia ympäristöolosuhteita kuin laji, josta uusi taksoni on alun perin erotettu. Vuonna 2008 Kalliojoen piilevälajisto koostui yli 80-prosenttisesti Eunotia-suvun levistä (Taulukko 6). Yleisimmin havaituista lajeista suurin osa oli asidofiilejä eli melko happamia (5,5 < ph > 7,0) ja vähäsuolaisia vesiä suosivia leviä (Taulukko 7). Vuonna 2010 lajisto oli melko samankaltainen kuin vuonna 2008, mutta vuonna 2013 lajiston rakenne poikkesi selvästi aiempina tutkimusvuosina havaitusta lajistosta. Suuri osa levistä kuului nyt neutraaleja vesiä suosiviin lajeihin. Ekologisten indeksien mukaan Kalliojoen tila parani kaikkina tutkimusvuosina edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vuonna 2013 Kalliojoen piilevälajisto oli kuitenkin selkeästi erilainen kuin vuonna 2008, joka on tutkimusten vertailuvuosi. Lajistomuutosten näkökulmasta Kalliojoen tila on huonontunut vuosien 2008 ja 2010 tilaan verrattuna, sillä kaivoksen kuormitus on vähentänyt joessa alkuperäisenä esiintyneiden levien esiintymistä merkittävästi. Vuonna 2008 Tuhkajoen piilevälajistossa esiintyi Eunotia-suvun leviä ja muita vähäsuolaisia ja happamia-neutraaleja vesiä suosivia leviä (Taulukko 6, Taulukko 7). Vuonna 2010 lajisto oli melko samankaltainen kuin vuonna 2008, mutta valtalajien joukkoon oli noussut Gomphonema parvulum -levä, joka suosii eutrofisia vesiä. Vuonna 2013 Eunotia-suvun lajit eivät enää kuuluneet runsaimpina esiintyvien lajien joukkoon. Lajistossa esiintyi tällöin melko runsaasti Achnanthidium-suvun neutraaleja vesiä suosivia leviä, mikä viittaa joen ph-tason nousuun. Vuonna 2013 Tuhkajoen piileväyhteisön lajistokoostumus poikkesi melko selkeästi vuonna 2008 havaitusta lajistosta. Lajistolliselta näkökannalta katsottuna joen tila oli siis huonontunut, sillä vuonna 2008 havaittu lajisto oli suurelta osin korvautunut muuttuneita ympäristöolosuhteita paremmin sietävällä lajistolla. 10

Taulukko 6 Talvivaaran alapuolisissa vesissä vuosina 2008, 2010 ja 2013 yleisesti esiintyneiden piilevien suhteellinen osuus (%) kaikista näytteestä määritetyistä piilevistä (Pöyry Environment Oy 2009, Pöyry Finland Oy 2011, liite 1). Vuonna 2008 Lumijoen piilevälajisto koostui pääosin Eunotia- ja Tabellaria-sukujen happamia, vähäsuolaisia vesiä suosivista levistä (Taulukko 6, Taulukko 7). Vuonna 2010 valtalajiksi oli noussut emäksisiä, suolapitoisia vesiä suosiva Diatoma moniliformis -levä ja Eunotia-suvun lajit olivat lähes kadonneet lajistosta. Vuonna 2013 lajisto poikkesi jälleen selvästi edellisellä tutkimuskerralla havaitusta lajistosta ja valtalajeiksi olivat nousseet neutraaleja tai emäksisiä vesiä suosivat lajit. Lumijoen piilevälajisto oli sekä vuonna 2010 että 2013 selvästi erilainen kuin vuonna 2008. Lajistollilaji Kalliojoki Tuhkajoki Lumijoki 2008 2010 2013 2008 2010 2013 2008 2010 2013 Achnanthidium caledonicum (Lange-B.) Lange-B. 5 Achnanthidium lineare W. Smith 5 Achnanthidium minutissimum (Kütz.) Czarnecki 38 34 6 Brachysira neoexilis Lange-Bertalot 9 26 27 Diatoma moniliformis Kützing 19 56 Diatoma tenuis Agardh 8 8 Encyonema silesiacum (Bleisch) D. G. Mann 5 Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills var. bilunaris 4 3 18 15 28 Eunotia incisa Gregory var. incisa 10 29 3 12 Eunotia meisteri Hustedt 13 4 4 19 Eunotia minor (Kütz.) Grunow Eunotia rhomboidea Hustedt 56 43 20 27 Fragilaria gracilis Østrup 19 Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer 11 Gomphonema exilissimum (Grun.) Lange-B. & Reich. 15 7 19 11 Gomphonema parvulum (Kütz.) Kutz. var. parvulum 11 8 Gomphonema varioreduncum Jüttner et al. 9 Tabellaria flocculosa (Roth) Kützing 23 13 yhteensä 84 79 81 66 81 67 86 90 66 11 Taulukko 7 Talvivaaran alapuolisissa vesissä yleisinä esiintyneiden piilevälajien suosima phluokka, suolapitoisuustaso ja trofiataso (lajitiedot Omnidia 5.5. -ohjelmiston tietokanta 20.1.2014). laji ph suola- trofiataso pitoisuus Achnanthidium caledonicum (Lange-B.) Lange-B. neutraali oligohalobi oligotrofinen Achnanthidium lineare W. Smith neutraali Achnanthidium minutissimum (Kütz.) Czarnecki neutraali oligohalobi kaikki trofialuokat Brachysira neoexilis Lange-Bertalot asidofiili oligohalobi oligo-mesotrofinen Diatoma moniliformis Kützing alkalibiontti mesohalobi eutrofinen Diatoma tenuis Agardh alkalifiili halofiili eutrofinen Encyonema silesiacum (Bleisch) D. G. Mann neutraali oligohalobi kaikki trofialuokat Eunotia bilunaris (Ehr.) Mills var. bilunaris alkalibiontti oligohalobi kaikki trofialuokat Eunotia incisa Gregory var. incisa asidofiili halofobi oligotrofinen Eunotia meisteri Hustedt asidofiili halofobi oligotrofinen Eunotia minor (Kütz.) Grunow asidofiili halofobi Eunotia rhomboidea Hustedt asidofiili halofobi oligotrofinen Fragilaria gracilis Østrup neutraali oligohalobi oligo-mesotrofinen Frustulia erifuga Lange-Bertalot & Krammer asidofiili halofobi oligotrofinen Gomphonema exilissimum (Grun.) Lange-B. & Reich. neutraali halofobi oligotrofinen Gomphonema parvulum (Kütz.) Kutz. var. parvulum neutraali oligohalobi eutrofinen Gomphonema varioreduncum Jüttner et al. asidofiili* Tabellaria flocculosa (Roth) Kützing asidofiili halofobi mesotrofinen halofobi = suolapitoisuus < 0,2 halofiili = suolapitoisuus 0,9 1,8 oligohalobi = suolapitoisuus < 0,9 mesohalobi = suolapitoisuus 1,8 9,0 * Jüttner ym. 2013

selta kannalta katsottuna joen ekologinen tila oli huonontunut, sillä vuonna 2008 havaittu alkuperäinen piilevälajisto oli korvautunut lähes kokonaan uusilla lajeilla kaivoksen kuormituksen vaikutuksesta. 5 YHTEENVETO Talvivaaran alapuolisten vesien piileväyhteisöjen tilaa tutkittiin Oulujoen vesistöalueelta Kalliojoesta, Tuhkajoesta ja Jormasjoesta sekä Vuoksen vesistöalueelta Lumijoesta, Kivijoesta, Laakajoesta ja Nurmijoesta syyskuussa 2013 otettujen näytteiden avulla. Edellisen kerran velvoitetarkkailuun kuuluva tutkimus on tehty vuosina 2008 ja 2010, mutta tällöin näytteitä otettiin vain Kalliojoesta, Tuhkajoesta ja Lumijoesta. Vuoden 2008 tutkimuksen tulokset toimivat piilevätutkimusten vertailuaineistona, sillä tällöin Talvivaaran alapuolisiin vesistöihin ei kohdistunut vielä lainkaan kaivoksen prosessivesien kuormitusta. Syksyllä 2013 otettujen piilevänäytteiden perusteella Kalliojoen, Tuhkajoen, Jormasjoen ja Lumijoen vesi oli lähes neutraalia. Laakajoessa ja Nurmijoessa vesi oli melko hapanta ja Kivijoessa melko emäksistä. Tulokset olivat pääosin yhteneväisiä vedenlaadun tarkkailutulosten kanssa lukuun ottamatta Lumijokea ja Kivijokea, joiden phtaso vaihteli mittaustulosten perusteella kesän aikana hieman happamasta hieman emäksiseen. Piileväaineiston perusteella lasketut TDI-rehevyysindeksitulokset aliarvioivat Laakajoen ja Nurmijoen ravinteisuutta. Kalliojoen, Tuhkajoen, Jormasjoen, Lumijoen ja Kivijoen vedenlaadun tarkkailutulokset viittasivat alhaisiin kokonaisfosforipitoisuuksiin, ja myös TDI-tulosten perusteella joet olivat vähäravinteisia. Ekologisten jakaumatietojen avulla tarkasteltuna Kalliojoessa, Tuhkajoessa ja Jormasjoessa suurin osa piilevistä kuului lajeihin, joiden esiintyminen ei ole riippuvainen vesistön ravinnepitoisuuksista. Nurmijoen piileväyhteisön rakenne viittasi lähinnä keskiravinteisuuteen, ja tulos oli yhteneväinen vedenlaadun tarkkailutietojen kanssa. Laakajoki oli piileväyhteisön rakenteen perusteella melko vähäravinteinen vesistö, mutta vedenlaadun tarkkailutiedot viittasivat keskiravinteisuuteen. Kivijoessa esiintyi runsaasti ja Lumijoessa melko runsaasti reheville vesille tyypillisiä leviä, mutta vedenlaatutiedot viittasivat melko alhaiseen ravinnetasoon. Etenkin lähimpänä Talvivaaran kaivosaluetta sijaitsevissa vesistöissä piileväyhteisön rakenteeseen ovat vuosina 2008 2013 vaikuttaneet eniten ph-tasossa ja elektrolyyttipitoisuuksissa tapahtuneet vaihtelut ja vasta toissijaisesti ravinteiden määrä, joten rehevyystasoluokittelu ei kuvaa täysin luotettavasti vesistöjen rehevyystasoa. Vesistöjen ekologista tilaa arvioitiin TT 40 - ja PMA-indeksien avulla. Indeksitulosten perusteella Kalliojoen tila on vuodesta 2008 lähtien parantunut, ja vuonna 2013 joen tila oli tyydyttävä-hyvä. Tuhkajoen ja Lumijoen tila huononi vuonna 2010 vuoden 2008 tilaan nähden, mutta vuonna 2013 Tuhkajoen ekologinen tila nousi luokkaan hyvä ja Lumijoen luokkaan välttävä-tyydyttävä. Indeksitulosten perusteella Jormasjoen tila oli vuonna 2013 hyvä-erinomainen, Kivijoen tila tyydyttävä, Laakajoen tila tyydyttävä tai erinomainen ja Nurmijoen tila välttävä tai hyvä. Kalliojoen, Jormasjoen ja Kivijoen vuoden 2013 indeksitulokset olivat yhteneväisiä ympäristöhallinnon määrittämän vesistöjen ekologisen tilaluokan kanssa. Nurmijoen näytteessä toinen indeksitulos oli yhteneväinen ympäristöhallinnon laatuluokituksen kanssa, mutta toinen tulos viittasi samaan ekologiseen tilaan kuin laatuluokitus. Laakajoessa indeksitulokset viittasivat joko parempaan tai huonompaan ekologiseen tilaan kuin ympäristöhallinnon määrittämä vesistön laatuluokka. Ympäristöhallinto ei ole määritellyt lainkaan Lumijoen ekologista tilaluokkaa. Kalliojoen, Tuhkajoen ja Lumijoen osalta ekologisten indeksien tulokset ja niissä tapahtunut paranemiskehitys ovat ristiriidassa vedenlaadun 12

6 VIITTEET tarkkailutietojen kanssa, sillä kaikkien jokien vedenlaatu poikkeaa etenkin ph- ja sähkönjohtavuusarvojen sekä mangaanipitoisuuksien osalta selvästi vuonna 2008 havaitusta tilasta. Kalliojoesta, Tuhkajoesta ja Lumijoesta on saatavilla piilevätutkimustuloksia kolmelta tarkkailuvuodelta, ja näiden vesistöjen ekologista tilaa tarkasteltiin myös näytteiden lajistokoostumuksen ja siinä tapahtuneiden muutosten näkökulmasta. Kalliojoen ja Tuhkajoen lajistokoostumus oli vuosina 2008 ja 2010 samantapainen, mutta vuonna 2013 kummassakin joessa oli havaittavissa selvä ero vuoden 2008 tilaan verrattuna. Lumijoen lajistokoostumus oli sekä vuosina 2010 että 2013 selvästi erilainen kuin vuonna 2008. Vuosien 2008, 2010 ja 2013 piilevätutkimusten tulosten perusteella jokien tila on huonontunut, sillä ennen kaivostoiminnan aloittamista vuonna 2008 joissa havaittu piilevälajisto oli kaikilla näytteenottopaikoilla korvautunut kokonaan tai lähes kokonaan muuttuneita ympäristöolosuhteita paremmin sietävällä lajistolla. 13 Andrén, C. & Jarlman, A. 2008. Benthic diatoms as indicators of acidity in streams. Archiv für Hydrobiologie 173(3):237 253 Aroviita, J., Koskenniemi, E., Kotanen, J. & Hämäläinen, H. 2008. A priori typologybased prediction of benthic macroinvertebrate fauna for ecological classification of rivers. Environmental Management 42:894 906 Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Aroviita, J. & Karjalainen S. M. 2012. Jokien päällyslevästön luokittelun laskentapohja. Versio 1, 3.10.2012. Vesikeskus, Suomen ympäristökeskus. <http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7b5f238eba-bd26-4286-9359-34ce 41AD2761%7D/29781> Aroviita, J. & Karjalainen S. M. 2013. Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excellaskupohjiin 6.2.2013. Vesikeskus, Suomen ympäristökeskus. <http://www. ymparisto.fi/download/noname/%7b6d0823e5-f4d3-4fc4-a507-1f3aeb42ea F0%7D/29783> van Dam, H., Mertens, A. & Sinkeldam, J. 1994. A coded checklist and ecological indicator values of freshwater diatoms from the Netherlands. Netherlands Journal of Aquatic Ecology 28(1):117 133 Dixit, S. S., Smol, J. P. & Kingston J. C. 1992. Diatoms: powerful indicators of environmental change. Environmental Science & Technology 26:22 33 Ecomonitor Oy 2012. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportti Nurmijoen reitin piilevämäärityksistä. Moniste 26.10.2012. Ecomonitor Oy 2013. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Nurmijoen reitin piilevämääritykset. Moniste 17.10.2013. Eloranta, P., Karjalainen, S. M. & Vuori, K.-M. 2007. Piileväyhteisö jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus.

Hirst, H., Chaud, F., Delabie, C., Jüttner, I. & Ormerod, S. J. 2004. Assessing the short-term response of stream diatoms to acidity using inter-basin transplantations and chemical diffusing substrates. Freshwater Biology 49(8):1072 1088 Jüttner, I., Ector, L., Reichardt, E., Van de Vijver, B., Jarlman, A., Krokowski, J. & Cox, E. J. 2013. Gomphonema varioreduncum sp. nov., a new species from northern and western Europe and a re-examination of Gomphonema exilissimum. Diatom Research 28(3):303 316 Kahlert, M. 2009. Dosentti, apulaisprofessori. Vatten & miljö, Sveriges Lantbruksuniversitet SLU, Uppsala, Ruotsi. Sähköpostiviesti 30.10.2009. Kelly, M. G. & Whitton, B. A. 1995. The Trophic Diatom Index: a new index for monitoring eutrophication in rivers. Journal of Applied Phycology 7:433 444 Krammer, K. & H. Lange-Bertalot 2008. Bacillariophyceae. 3. Teil: Centrales, Fragilariaceae, Eunotiaceae. Süßwasserflora von Mitteleuropa. Spektrum Akademischer Verlag, Heidelberg. Lange-Bertalot, H., B k, M. & Witkowski, A. 2011. Eunotia and some related genera. Diatoms of Europe 6. A. R. G. Gantner Verlag K. G., Ruggell. Naturvårdsverket 2007. Bedömningsgrunder för sjöar och vattendrag. Bilaga A till handbok 2007:4. <http://www.naturvardsverket.se/documents/publikationer/620-0148-3.pdf> Novak, M. A. & Bode, R. W. 1992. Percent model affinity: a new measure of macroinvertebrate community composition. Journal of the North American Benthological Society 11(1):80 85 Passy, S. I. 2008. Continental diatom biodiversity in stream benthos declines as more nutrients become limiting. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 105(28):9663 9667 Pither, J. & Aarssen, L. W. 2005. The evolutionary species pool hypothesis and patterns of freshwater diatom diversity along a ph gradient. Journal of Biogeography 32(3):503 513 Pöyry Environment Oy 2009. Talvivaara Projekti Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008. Moniste. Pöyry Finland Oy 2011. Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010. Moniste. SFS-EN 13946, 2003. Veden laatu. Jokivesien piilevien näytteenotto ja esikäsittely. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Vahvistettu 9.29.2003. SFS-EN 14407, 2005. Water quality. Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from the running waters. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Vahvistettu 14.2.2005. Suomen ympäristökeskus 2013. Vesien biologisten seurantamenetelmien ohjeet. <http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi_ja_meri/pintavesien_tila/pintavesien_ tilan_seuranta/biologisten_seurantamenetelmien_ohjeet> Julkaistu 15.4.2013. Vesien tila -karttakäyttöliittymä 2013. <http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer /?Viewer=VemuPilotti> 14

ÑÓÒ Ü ß ëòí ±º ï ÍÔ ÜÛ ÒËÓÞÛÎ ïîèï Î ÊÛÎ ÕßÔÔ ÑÖÑÕ ÜßÌÛ ðíñðçñîðïí ÙÐÍ ½±± ¼ ²» éïðîêèê íëëïððç Ð ½ ²<»»²± ± íòçòîðïí Ð»Ó éïðîêèêóíëëïððçô ²<» «µ ª» ô µ ª ó»µµ ± ô ª» ³³ ô ²<»»²± ± ª ïðóïë ½³ô ª «²±»«ðôïóðôî ³ñ ô «² ± ¹ ² ñ ª ²» µ ª <ô ª»¼» < ª< <² «³«ô ª» ³ ô ² ª * µ» < ª «ô Õ± ³ ±» ²<»»²± ± µ ² < «±» ± ±ô µ»² ïíòïòîðïì Ûß²ô ßÜÓ ã îôíè ÐÍ ÍÔß ÜÛÍÝÇ ÜßÐ ÙÛÒÎÛ ÝÛÛ ÍØÛ ÉßÌ ÏËßÔ ÌÇ ÒÑÌÛÍ ñ îð ïèòï ïìòí ïêòì ïçòé ïêòë ïéòç ïêòì ïìòî ÌÜ ÞÜ Ü óýø ÛÐ óü ÜÐ ÔÑÞÑ Í Ü Ì Ü ÜÍÛñë íðòð îðòð ïêòî ïêòí ïëòí ïçòë ïëòí ïìòð ìòìê Ò«³¾» ±º»½» ïè Ü ª» îòéì Ù»²» ²«³¾» ç б «±² ììé Ûª»²²» ðòêê Ò«³¾» ±ñ±± ݱ¼» ±«Ü» ¹² ±² ö æ ±² ÞÜ ÐÍ Í ÐÍ Ê ïéï íèîòëë ßÜÓ ó ß½ ² ² ¼ «³ ³ ²«³«³ øõ$ ²¹ Ý ²»½µ ö ë ï èë ïçðòïê ÜÓÑÒ ó Ü ±³ ³±² º± ³ Õ$ ²¹ ö ì î êé ïìçòèç ÙÛÈÔ ó Ù±³ ±²»³» ³«³øÙ «²ò Ô ²¹»óÞ» ± ú λ ½ ¼ ö ë ï íè èëòðï ÞÒÛÑ ÞÓ Ý Þ ½ ²»±» Ô ²¹»óÞ» ± ö ë ï îî ìçòîî ÛÞ Ô ÛÞÔË Û«²± ¾ «² øû ò Ó ª ò ¾ «² ö ë î îî ìçòîî ÙÊÎÜ ó Ù±³ ±²»³ ª ±»¼«²½«³ Ö$ ²» ô Û½ ± ô λ ½ ¼ ô Ê ² ¼» Ê ª» ú ݱ ïî îêòèë ßÜÝß ó ß½ ² ² ¼ «³ ½»¼±² ½«³øÔ ²¹»óÞ» ± Ô ²¹»óÞ» ± ö ë ï ê ïíòìî Ü ÌÛ ó Ü ±³»² ß¹ ¼ ö í ï ë ïïòïç ÞÊ Ì ó Þ ½ ª» øù «²± α ² Ø» ö ë î ë ïïòïç ÛËÒÑ ó ÛËÒÑÌ ß ÝòÙò Û»²¾» ¹ í êòéï ÞÐÎÑ ó Þ ½ ±½» Ô ²¹»óÞ» ± ú Ó±» ö ë ï î ìòìé ßÝØÒ ó ßÝØÒßÒÌØÛÍ ÖòÞòÓò Þ± ¼» Í ò Ê ²½»² î ìòìé ÒÝÐÔ ó Ò ½ ½» ؼ ² ßòͽ ³ ¼ ú ò ö ï í î ìòìé ÒÐßÜ ó Ò ½» øõ$ ²¹ Éòͳ ª ò¼»¾ øõ$ ²¹ Ù «²± ² Ý ò ú Ù «ö í ï î ìòìé ÞÍÌÇ ó Þ ½ ½ øù «²± α ² Ø» ë í ï îòîì ÌÚÔÑ ó Ì ¾» º ±½½«± øî± Õ$ ²¹ ö ë ï ï îòîì ÞÎÝÍ ó Þ ½ ò ë ï ï îòîì ÚÛÎ ó Ú « º«¹ Ô ²¹»óÞ» ± ú Õ ³³» ö ë î ÜÍÛñë ìòìê ¼»¹ ¼ ±² ²±²ó»»² ± ¹ ² ½ ± «±² ²±²ó»»² ² ± ±¹»² ½»«± ½ ±² ²±²ó»»² Ð* Ú ² ²¼ Ñ ó Û»ª óô»»² ß²

ÑÓÒ Ü ß ëòí ±º ï ÍÔ ÜÛ ÒËÓÞÛÎ ïîèì Î ÊÛÎ ÌËØÕßÖÑÕ ÜßÌÛ ðíñðçñîðïí ÙÐÍ ½±± ¼ ²» éïðëíèî íëëìîèí Ð ½ ²<»»²± ± íòçòîðïí Ð»Ó éïðëíèîóíëëìîèíô ²<» «µ ª» ô ²<»»²± ± ª îðóìð ½³ô»µµ µ ª ± ô ³»ª<< ª» ³³ ô ± ¹ ² ñ ª ²» µ ª <ô ª «²±»«ðôíóðôì ³ñ ô ª»¼» < ª< <² «³«ô µ»² ïìòïòîðïì Ûß²ô ßÜÓ ã îôêí ÐÍ ÍÔß ÜÛÍÝÇ ÜßÐ ÙÛÒÎÛ ÝÛÛ ÍØÛ ÉßÌ ÏËßÔ ÌÇ ÒÑÌÛÍ ñ îð ïéòé ïíòí ïëòç ïêòè ïêòì ïéòð ïíòé ïìòì ÌÜ ÞÜ Ü óýø ÛÐ óü ÜÐ ÔÑÞÑ Í Ü Ì Ü ÜÍÛñë íìòè ïçòç ïïòì ïêòï ïíòî ïçòí ïêòí ïíòì ìòïî Ò«³¾» ±º»½» íé Ü ª» íòêè Ù»²» ²«³¾» ïê б «±² ììì Ûª»²²» ðòéï Ò«³¾» ±ñ±± ݱ¼» ±«Ü» ¹² ±² ö æ ±² ÞÜ ÐÍ Í ÐÍ Ê ïëí íììòëç ßÜÓ ó ß½ ² ² ¼ «³ ³ ²«³«³ øõ$ ²¹ Ý ²»½µ ö ë ï ìé ïðëòèê ÙÛÈÔ ó Ù±³ ±²»³» ³«³øÙ «²ò Ô ²¹»óÞ» ± ú λ ½ ¼ ö ë ï íç èéòèì ÙÊÎÜ ó Ù±³ ±²»³ ª ±»¼«²½«³ Ö$ ²» ô Û½ ± ô λ ½ ¼ ô Ê ² ¼» Ê ª» ú ݱ íé èíòíí ÙÐßÎ ó Ù±³ ±²»³ ª««³ øõ$ ²¹ Õ$ ²¹ ª ò ª««³ ºò ª««³ ö î ï îí ëïòèð ßÝÔ ó ß½ ² ² ¼ «³ ²»» Éòͳ ö ë î ïë ííòéè ÛËÒÑ ó ÛËÒÑÌ ß ÝòÙò Û»²¾» ¹ ïì íïòëí ÜÓÑÒ ó Ü ±³ ³±² º± ³ Õ$ ²¹ ö ì î ïî îéòðí ÌÚÔÑ ó Ì ¾» º ±½½«± øî± Õ$ ²¹ ö ë ï ïï îìòéé ÍÝÑÒ ó Í «± ½±² ² Û»²¾» ¹ ö ì ï ïð îîòëî Û ÒÝ ó Û«²± ²½ Ù»¹± ª ò ²½ ö ë ï ç îðòîé ßßÝÛ ó ß½ ² ² ¼ «³ ½» ± «³ Ê ² ¼» Ê ª» ô Ô ²¹»óÞ» ± ú Ö ³ ² è ïèòðî ÒÎØÇ ó Ò ª ½«²½ ±½» Õ$ ²¹ ö ì í é ïëòéé ÛÞÑÌ ó Û«²± ¾± «º± ³ É ¼ô Ò*» óí½»³ ú Ô ²¹»óÞ» ± ö ë ï é ïëòéé ÙØÛÞ ó Ù±³ ±²»³»¾ ¼»²» Ù»¹± ö ì î ê ïíòëï ÛÎØÑ ó Û«²± ±³¾± ¼» ؼ ö ë ï ë ïïòîê ÚÙÎß ó Ú ¹ ¹ ½ H «ö ìòè ï ë ïïòîê ÒÓ Ò ÛÑÓ Ò ª ½«³ ² ³ Ù «²± ö îòî ï ë ïïòîê ÚÊËÔ ó Ú ««ª«¹ øì» Ü» ̱² ö ì í í êòéê ÛÓ Ò ó Û«²± ³ ²± øõ$ ²¹ Ù «²± ² Ê ² Ø»«½µ ö ìòê ï í êòéê ÛÞ Ô ÛÞÔË Û«²± ¾ «² øû ò Ó ª ò ¾ «² ö ë î í êòéê ÙÑÓÐ ó ÙÑÓÐØÑÒÛÓß ÝòÙò Û»²¾» ¹ í êòéê ÞÊ Ì ó Þ ½ ª» øù «²± α ² Ø» ö ë î î ìòëð ßßÓÞ ó ß«½±» ³¾ ¹«øÙ «²± Í ³±²»² ö ì ï î ìòëð ßÝØÒ ó ßÝØÒßÒÌØÛÍ ÖòÞòÓò Þ± ¼» Í ò Ê ²½»² î ìòëð ßË Í ó ß«½±» ²¼ ½ øñòó$» Í ³±²»² ö ë ï î ìòëð ÝØÔß ÝÞÔÒ Ý ³¾» ¾ ¼ øù «²± Ý»ª» ª ò ²½»± Õ ³³» ï îòîë ÛÐÎß ó Û«²±» «Û»²¾» ¹ ª ò» «ö ë ï ï îòîë ÚÍßÈ ó Ú ««±² ½ Î ¾»² ± ö ë í ï îòîë Ð ÒË ó Ð ÒÒËÔßÎ ß ÝòÙò Û»²¾» ¹ ï îòîë ÐÜËÒ ÐËÜÊ Ð ²²«¼ ª» ¹»² ÉòÓòͳò ª ò«²¼«øóòð» ¹ò ú Ø» ¾ò ؼ ï îòîë ßÜÍÑ ó ß½ ² ² ¼ «³ «¾ ±³± ¼» øø¼ Ó±²²» ô Ô ²¹»óÞ» ±» Û½ ± ö ë ï ï îòîë ÛÒÍÐ ó Û²½ ±²»³»½» ìòç î ï îòîë ÒØÓÜ ÒÒÑÌ Ò ª ½ ³ ² ± ¼» Ô ²¹»óÞ» ± ö ë î ï îòîë ÞÒÛÑ ÞÓ Ý Þ ½ ²»±» Ô ²¹»óÞ» ± ö ë ï ï îòîë ÛÒÒÙ ó Û²½ ±²»³ ²»±¹ ½» Õ ³³» ö ë î ï îòîë ÜÍÌÛ ó Ü ½±»» ¹» øý»ª»» Ù «²ò ر«µ ú Õ»» ö ìòî ï ï îòîë Û ÓÐ ó Û«²± ³ ½ Ò*» óí½»³ ß» ú Ô ²¹»óÞ» ± ² ß» ú ò ö ë î ÜÍÛñë ìòïî ¼»¹ ¼ ±² ± ± ¹ ² ½ ± «±² ²±²ó»»² ² ± ±¹»² ½»«± ½ ±² ²±²ó»»² Ð* Ú ² ²¼ Ñ ó Û»ª óô»»² ß²

ÑÓÒ Ü ß ëòí ±º ï ÍÔ ÜÛ ÒËÓÞÛÎ ïîéç Î ÊÛÎ ÖÑÎÓßÍÖÑÕ ÜßÌÛ ðìñðçñîðïí ÙÐÍ ½±± ¼ ²» éïïìëëð íëëíëðê Ð ½ ²<»»²± ± ìòçòîðïí Ð»Ó éïïìëëðóíëëíëðêô ²<» «µ ª» ô ²<»»²± ± ª íðóíð ½³ô»µµ ó µ ª ± ô ª «²±»«ðôîóðôì ³ñ ô ª»¼» < ª< <² «³«ô «±³ ²»ª» ðôïóïôð ³ô µ»² íòïòîðïì Ûß²ô ßÜÓ ã îôêïô ßÝØÒ ã ò ïè µ ß½ ² ² ¼ «³ ½ºò ±ºº³ ²² ßØÑÚ ÐÍ ÍÔß ÜÛÍÝÇ ÜßÐ ÙÛÒÎÛ ÝÛÛ ÍØÛ ÉßÌ ÏËßÔ ÌÇ ÒÑÌÛÍ ñ îð ïèòç ïìòè ïéòç ïéòí ïêòê ïèòé ïëòí ïìòè ÌÜ ÞÜ Ü óýø ÛÐ óü ÜÐ ÔÑÞÑ Í Ü Ì Ü ÜÍÛñë íèòé îðòð ïíòé ïéòï ïíòé ïèòè ïéòï ïìòï ìòîì Ò«³¾» ±º»½» ëï Ü ª» ìòðç Ù»²» ²«³¾» ïç б «±² ìíç Ûª»²²» ðòéî Ò«³¾» ±ñ±± ݱ¼» ±«Ü» ¹² ±² ö æ ±² ÞÜ ÐÍ Í ÐÍ Ê ïîí îèðòïè ßÜÓ ó ß½ ² ² ¼ «³ ³ ²«³«³ øõ$ ²¹ Ý ²»½µ ö ë ï ëè ïíîòïî ßÝÔ ó ß½ ² ² ¼ «³ ²»» Éòͳ ö ë î îç êêòðê ÙÛÈÔ ó Ù±³ ±²»³» ³«³øÙ «²ò Ô ²¹»óÞ» ± ú λ ½ ¼ ö ë ï îè êíòéè ßÝØÒ ó ßÝØÒßÒÌØÛÍ ÖòÞòÓò Þ± ¼» Í ò Ê ²½»² îè êíòéè ÚÙÎß ó Ú ¹ ¹ ½ H «ö ìòè ï ïè ìïòðð ÙÐßÎ ó Ù±³ ±²»³ ª««³ øõ$ ²¹ Õ$ ²¹ ª ò ª««³ ºò ª««³ ö î ï ïè ìïòðð ÛÓ Ò ó Û«²± ³ ²± øõ$ ²¹ Ù «²± ² Ê ² Ø»«½µ ö ìòê ï ïî îéòíí ÙÝÔß ó Ù±³ ±²»³ ½ ª «³ Û ò ö ë ï ïî îéòíí ÙÊÎÜ ó Ù±³ ±²»³ ª ±»¼«²½«³ Ö$ ²» ô Û½ ± ô λ ½ ¼ ô Ê ² ¼» Ê ª» ú ݱ ïð îîòéè ÞÐÎÑ ó Þ ½ ±½» Ô ²¹»óÞ» ± ú Ó±» ö ë ï ç îðòëð ÛËÒÑ ó ÛËÒÑÌ ß ÝòÙò Û»²¾» ¹ è ïèòîî ÙÑÓÐ ó ÙÑÓÐØÑÒÛÓß ÝòÙò Û»²¾» ¹ é ïëòçë ÞÒÛÑ ÞÓ Ý Þ ½ ²»±» Ô ²¹»óÞ» ± ö ë ï é ïëòçë ÛÞ Ô ÛÞÔË Û«²± ¾ «² øû ò Ó ª ò ¾ «² ö ë î ê ïíòêé ÍÝÑÒ ó Í «± ½±² ² Û»²¾» ¹ ö ì ï ê ïíòêé ÚÎßÙ ó ÚÎßÙ ÔßÎ ß ØòÝò Ô ²¹¾» ë ïïòíç ßÔ Ñ ÎßÒß ß½ ² ²» ²» ± ¼» Ô ²¹»óÞ» ± ö ë ï ì çòïï ÞÊ Ì ó Þ ½ ª» øù «²± α ² Ø» ö ë î ì çòïï ÚÝÎË ÚÎËÓ Ú ¹ ½ «½ ² Ü» ³»» ª ò «³»² øõ$ ²¹ Ô ²¹»óÞ» ± ö ì ï í êòèí ÛÒÒÙ ó Û²½ ±²»³ ²»±¹ ½» Õ ³³» ö ë î í êòèí ÌÚÔÑ ó Ì ¾» º ±½½«± øî± Õ$ ²¹ ö ë ï í êòèí Ü ÌÛ ó Ü ±³»² ß¹ ¼ ö í ï í êòèí ÛÞÑß ó Û«²± ¾±»± ² Ô ²¹»óÞ» ± ú Ò*» óí½»³ î ìòëê ÒÝÎÇ ó Ò ª ½«½ ±½» Õ$ ²¹ ö íòë î î ìòëê Û ÒÝ ó Û«²± ²½ Ù»¹± ª ò ²½ ö ë ï î ìòëê ßÔ Î ó ß«½±» øû ò α ² Ø» ö ì ï î ìòëê ÒßßÒ ó Ò ª ½«²¹«Ù «²± ö ë í î ìòëê Û ÓÐ ó Û«²± ³ ½ Ò*» óí½»³ ß» ú Ô ²¹»óÞ» ± ² ß» ú ò ö ë î î ìòëê ßËÊß ó ß«½±» ª ¼ øù «²± Õ ³³» ö ì î î ìòëê ÚÒßÒ ó Ú ¹ ² ² ² Ô ²¹»óÞ» ± ö ë î ï îòîè ÚÛÎ ó Ú « º«¹ Ô ²¹»óÞ» ± ú Õ ³³» ö ë î ï îòîè ÚÒÒÑ ó Ú ¹ ² ²± ¼» Ô ²¹»óÞ» ± ë î ï îòîè ÌÚÛÒ ó Ì ¾» º»²» øô ²¹¾» Õ$ ²¹ ö ë î ï îòîè ÒÐßÜ ó Ò ½» øõ$ ²¹ Éòͳ ª ò¼»¾ øõ$ ²¹ Ù «²± ² Ý ò ú Ù «ö í ï ï îòîè ßË Í ó ß«½±» ²¼ ½ øñòó$» Í ³±²»² ö ë ï ï îòîè ÝÍÌÛ ÜÍÌÛ Ý ½ ±»» ¹» øý»ª»» Ù «²± ² Ý»ª» Ê ² Ø»«½µ ö ìòî ï ï îòîè ßËÍË ó ß«½±» «¾ ½ ½ øñòó Ø ± ö ì ï ï îòîè ÞÎÝÍ ó Þ ½ ò ë ï ï îòîè ßÍÞÔ ó ß½ ² ² ¼ «³ «¾ ²»» Ê ² ¼» Ê ª» ô Ö ³ ²» Û½ ± ï îòîè ÛÓÇÎ ó Û«²± ³ ³ ½ Ô ²¹»óÞ» ± ï îòîè Ò ÌÆ ó Ò ÌÆÍÝØ ß ßòØò Ø ï îòîè ÕßÍË ó Õ»ª «½ ²¼ øø¼ Þ«µ ±ª ö ìòë ï ï îòîè ÜÓÛÍ ó Ü ±³ ³» ±¼±² øû»²¾» ¹ Õ$ ²¹ ö ë í ï îòîè ÍÐËÐ ó Í» ± ««øõ$ ²¹ Ó»» ½ µ± µ ö îòê î ï îòîè ÚÌÛÒ ó Ú ¹»²» øéòí³ Ô ²¹»óÞ» ± ö ì î ï îòîè ßÜÍß ó ß½ ² ² ¼ «³ ± «³ øõ±¾» Ó ³ α«²¼ ú Þ«µ ±ª ö í ï ï îòîè ßßÝÛ ó ß½ ² ² ¼ «³ ½» ± «³ Ê ² ¼» Ê ª» ô Ô ²¹»óÞ» ± ú Ö ³ ² ï îòîè ÒÜ Í ó Ò ½ ¼ øõ$ ²¹ Ù «²± ò¼ ö ì í ï îòîè ÚÝÎÍ ó Ú ««½ ²» ª øþ»¾ò Ô ²¹»óÞ» ±» Õ ³³» ö ë î

ÑÓÒ Ü ß ëòí ±º ï îòîè Ð ÒË ó Ð ÒÒËÔßÎ ß ÝòÙò Û»²¾» ¹ ï îòîè Þ ÒÌ ó Þ ½ ²» ³»¼ øñ» «Ô ²¹»óÞ» ± ë ï î ÜÍÛñë ìòîì ¼»¹ ¼ ±² ²±²ó»»² ± ¹ ² ½ ± «±² ²±²ó»»² ² ± ±¹»² ½»«± ½ ±² ²±²ó»»² Ð* Ú ² ²¼ Ñ ó Û»ª óô»»² ß²

ÑÓÒ Ü ß ëòí ±º ï ÍÔ ÜÛ ÒËÓÞÛÎ ïîèð Î ÊÛÎ ÔËÓ ÖÑÕ ÜßÌÛ ðíñðçñîðïí ÙÐÍ ½±± ¼ ²» éðçíïðï íëìëëîë Ð ½ ²<»»²± ± íòçòîðïí Ð»Ó éðçíïðïóíëìëëîëô ²<» «µ ª» ô µ ª ó»µµ ± ô ª» ³³ ô ²<»»²± ± ª ïëóîð ½³ô ª «²±»«ðôîóðôì ³ñ ô ª ± «õõô «² ± ¹ ² ñ ª ²» µ ª <ô ª» ³ ô ª»¼» <»³ ² «³«ô µ»² ïíòïòîðïì Ûß²ô ßÜÓ ã îôëï ÐÍ ÍÔß ÜÛÍÝÇ ÜßÐ ÙÛÒÎÛ ÝÛÛ ÍØÛ ÉßÌ ÏËßÔ ÌÇ ÒÑÌÛÍ ñ îð ïéòì ïíòì ïíòç ïìòè ïêòì ïëòí ïçòð ïîòî ÌÜ ÞÜ Ü óýø ÛÐ óü ÜÐ ÔÑÞÑ Í Ü Ì Ü ÜÍÛñë îëòê îðòð ïéòð ïíòí ïëòï ïçòç ïèòì ïëòî ìòîè Ò«³¾» ±º»½» îë Ü ª» íòðí Ù»²» ²«³¾» ïì б «±² ììí Ûª»²²» ðòêë Ò«³¾» ±ñ±± ݱ¼» ±«Ü» ¹² ±² ö æ ±² ÞÜ ÐÍ Í ÐÍ Ê ïïè îêêòíé ÞÒÛÑ ÞÓ Ý Þ ½ ²»±» Ô ²¹»óÞ» ± ö ë ï èê ïçìòïí ÚÙÎß ó Ú ¹ ¹ ½ H «ö ìòè ï èí ïèéòíê Ü ÌÛ ó Ü ±³»² ß¹ ¼ ö í ï êì ïììòìé ßÜÓ ó ß½ ² ² ¼ «³ ³ ²«³«³ øõ$ ²¹ Ý ²»½µ ö ë ï îì ëìòïè ßÜÝß ó ß½ ² ² ¼ «³ ½»¼±² ½«³øÔ ²¹»óÞ» ± Ô ²¹»óÞ» ± ö ë ï ïë ííòèê ÞÊ Ì ó Þ ½ ª» øù «²± α ² Ø» ö ë î ïî îéòðç ÜÓÑÒ ó Ü ±³ ³±² º± ³ Õ$ ²¹ ö ì î è ïèòðê ÒÐßÜ ó Ò ½» øõ$ ²¹ Éòͳ ª ò¼»¾ øõ$ ²¹ Ù «²± ² Ý ò ú Ù «ö í ï ê ïíòëì ßÝÔ ó ß½ ² ² ¼ «³ ²»» Éòͳ ö ë î í êòéé ÙÛÈÔ ó Ù±³ ±²»³» ³«³øÙ «²ò Ô ²¹»óÞ» ± ú λ ½ ¼ ö ë ï í êòéé ÝÎÞË ó Ý ½«¾«¼» øø¼ Ô ²¹»óÞ» ± î í í êòéé ÙÊÎÜ ó Ù±³ ±²»³ ª ±»¼«²½«³ Ö$ ²» ô Û½ ± ô λ ½ ¼ ô Ê ² ¼» Ê ª» ú ݱ í êòéé ßÝØÒ ó ßÝØÒßÒÌØÛÍ ÖòÞòÓò Þ± ¼» Í ò Ê ²½»² î ìòëï ÙÑÓÐ ó ÙÑÓÐØÑÒÛÓß ÝòÙò Û»²¾» ¹ î ìòëï ÝÇÓÞ ó ÝÇÓÞÛÔÔß Ýòß¹ ¼ î ìòëï Ò ÌÆ ó Ò ÌÆÍÝØ ß ßòØò Ø ï îòîê ÛÞ Ô ÛÞÔË Û«²± ¾ «² øû ò Ó ª ò ¾ «² ö ë î ï îòîê ÙÐßÎ ó Ù±³ ±²»³ ª««³ øõ$ ²¹ Õ$ ²¹ ª ò ª««³ ºò ª««³ ö î ï ï îòîê ÒÚÔÈ ó Ò ½ º» ± ¼» Ù»» ï îòîê ÒßÊ ó ÒßÊ ÝËÔß ÖòÞòÓò Þ± ¼» Í ò Ê ²½»² ï îòîê ßÔ Î ó ß«½±» øû ò α ² Ø» ö ì ï ï îòîê ÍÝÑÒ ó Í «± ½±² ² Û»²¾» ¹ ö ì ï ï îòîê ÞÍÌÇ ó Þ ½ ½ øù «²± α ² Ø» ë í ï îòîê ßÜÓÍ ó ß¼ º ³ ²«½«øÙ «²± Ô ²¹»óÞ» ± ö í ï ï îòîê ÝÎÌÍ ó Ý ½½» îòê ï ÜÍÛñë ìòîè ¼»¹ ¼ ±² ²±²ó»»² ± ¹ ² ½ ± «±² ²±²ó»»² ² ± ±¹»² ½»«± ½ ±² ± Ð* Ú ² ²¼ Ñ ó Û»ª óô»»² ß²