PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kalajoen ammattiopisto

PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kalajoen ammattiopisto

Sisällys 1. PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA... 4 1.4 TUTKINTOKOHTAISETTERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 5 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 5 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS... 6 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS... 6 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 1.9 PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 6 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 7 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 8 PUUSEPÄNALAN MATERIAALI JA VALMISTUS... 8 PUUSEPÄNALAN TUOTANTOTALOUS... 10 PUUSEPÄNALAN TERÄ- JA LAITEHUOLTO... 12 YRITTÄJYYS... 14 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 16 3

4 1. PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Puusepänalan ammattitutkinnon perusteita 2009. Oph:n määräys 22/12/2008, 2013:29 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 20.5.2014. Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa puusepän alan tutkinnossa/tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. Koulutuksen tavoitteena on parantaa monipuolisesti niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan erilaisissa puusepänalan työtehtävissä. Lisäksi koulutuksen sisällössä otetaan huomioon työtehtävien monipuolisuus, joka sisältää yhä enemmän uuden tiedon omaksumista, hallintaa ja soveltamista, muutoksen hallintaa ja yhteistyötä erivaiheissa työskentelevien henkilöiden kanssa. Itsenäisille yrittäjille sekä yrittäjiksi aikoville tutkintoon on mahdollista sisällyttää yrittäjyysosio. on saada käytännön pätevyys hoitaa itsenäisesti. Valmistavan koulutuksen tavoitteissa luodaan opiskelijalle edellytykset selviytyä puusepän alaan liittyvissä tehtävissä. Tavoitteena on parantaa monipuolisesti niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan erilaisissa puusepänalan työtehtävissä, kuten tulkita ja laatia alan tuotteiden työpiirustuksia ja ohjeita, tehdä terähuollon tarkkuutta vaativia asetuksia ja mittauksia, valmistaa työstöissä tarvittavia apulaitteita, teroittaa, kunnostaa ja huoltaa erilaisia alan koneiden teriä ja käsityökaluja. Lisäksi koulutuksen sisällössä otetaan huomioon työtehtävien monipuolisuus, joka sisältää yhä enemmän uuden tiedon omaksumista, hallintaa ja soveltamista, muutoksen hallintaa ja yhteistyötä erivaiheissa työskentelevien henkilöiden kanssa. Valmistavassa koulutuksessa luodaan valmiudet myös edellytyksiin, jotta työ voidaan tehdä turvallisesti, huolehtii työympäristön siisteydestä ja pystyy hankkimaan työn kannalta tarpeelliset materiaalit. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Puusepänalan ammattitutkinnon valmistava koulutus on tarkoitettu alalla jo työskenteleville tai alalle soveltuvan perustutkinnon suorittaneille. Opinnot voi suorittaa joko pää-/sivutoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen esim. oppisopimuksella. Opiskelun ajaksi opiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Koulutuksen rahoitukseen liittyvät tuet ja tuen määrät vaihtelevat mm. koulutusmuodon, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijan opintojen aikaisten tulojen ja muiden taustatietojen mukaan. KELAn opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuen saaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai opiskelijan on osallistuttava opetukseen tai opintoihin kuuluvaan työssäoppimiseen vähintään 25 viikkotuntia. Lisätietoja www.kela.fi ja www.opintoluotsi.fi Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta myöntämisestä www.koulutusrahasto.fi

Oppisopimuskoulutuksen tuki: Oppisopimuskoulutuksessa opiskeleva on opintojensa aikana oikeutettu samaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssäoloajalta ja opintososiaalisia etuja palkattomalta teoriaopetuksen ajalta. Oppilaitoksessa suoritettavan teoriaopetuksen ajalta opiskelija on oikeutettu seuraaviin opintososiaalisiin etuihin: päiväraha, perheavustus (alle 18 lapsi/lapsia), matkakorvaus ja majoituskorvaus. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksen tuesta www.oppisopimus.net, www.oph.fi tai oppisopimuskeskuksista tai -toimistoista. Työttömyysetuus: Työtön työnhakija voi osallistua työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai opiskella tietyin ehdoin myös omaehtoisessa koulutuksessa. Molemmissa tapauksissa opiskelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus. Opiskelija voi lisäksi saada ylläpitokorvausta matka- ja ylläpitokustannuksiin. Lisätietoja www.mol.fi tai www.opintoluotsi.fi Kuntoutusraha: Opiskeluun on mahdollisuus hakea kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa taloudellista tukea, jos opiskelu on osa ammatillista kuntoutusta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on henkilön työelämään pääsy tai siellä pysyminen. Tuella pyritään takaamaan toimeentulo kuntoutumisen aikana. Lisätietoja mm. työeläkelaitosten, työ- ja elinkeinotoimistojen www.mol.fi ja Kelan verkkosivuilta www.kela.fi Koulumatkatukea voidaan myöntää lukio-opintoihin tai ammatilliseen peruskoulutukseen päivittäisten matkakustannusten korvaamiseksi. Koulumatkatuen uudistuksen 1.8.2011 myötä tukea voidaan myöntää myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutukseen. Koulumatkatukea ei voi saada ammatti- ja erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen. Tarkempaa tietoa hakuohjeineen Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää näyttötutkintona suoritettuun ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Koulutusrahasto myöntää ammattitutkintostipendin. Lisätietoja hakuohjeineen löytyy www.koulutusrahasto.fi Opintovapaa on mahdollisuus työssä käyvien aikuiskoulutukseen. Opintovapaa on palkaton vapaa, johon voi saada esimerkiksi aikuiskoulutustukea. Vuorotteluvapaan voi käyttää haluamallaan tavalla, esim. opiskelemalla. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvaus, joka on 70 80 % työttömyyskorvauksesta. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää ja enimmäiskesto on 359 kalenteripäivää. Osa-aikalisän myöntää työ- ja elinkeinotoimisto, kun työntekijä siirtyy vapaaehtoisesti koko-aikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikalisää voi käyttää kaikenlaiseen koulutukseen. Lisätietoja www.mol.fi 5 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet.

6 Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Puusepänalan ammattitutkinnon ammattitaito tämän opetussuunnitelman mukaan muodostuu seuraavista osa-alueista: - Puusepänalan materiaalit ja valmistus - Puusepänalan tuotantotalous - Puusepänalan terä- ja laitehuolto - Yrittäjyys 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Puusepänalan terä- ja laitehuollolla tarkoitetaan terien teroittamista, huoltamista ja asetteiden tekoa sekä koneiden ja laitteiden kunnossapitoa. Työtehtävät ovat esimerkiksi puuntyöstökoneiden terien teroitus, terien vaihto ja asetteiden teko sekä koneiden perushuollot. Työhön liittyy myös yhteistoiminta terätoimittajien ja terien sekä koneiden kunnostukseen ja huoltoon erikoistuneiden yritysten kanssa. Tehtävistä selviytyminen edellyttää puusepänalan monipuolista ammattitaitoa ja osaamista, kuten esim. materiaalien sekä koneiden ja laitteiden hyvää tuntemusta. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Tyypillinen työympäristö on puusepänalan yritykset esim. listateollisuus. 1.9 PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Osaaminen osoitetaan materiaalien, valmisosien, koneiden, työmenetelmien, rakenteiden ja piirustusten tuntemisena sekä niiden käytön soveltamisessa. Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa sisäisen yrittäjyyden taitojen ja tuotantotoiminnan perusasioiden ymmärtämisessä. Puusepänalan tuotantotalouden tutkinnon osa suoritetaan laatimalla kehittämissuunnitelma omaan toimintaympäristöön tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että puusepänalan tuotantotalouden osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Tutkinto suoritetaan tekemällä puusepänalan terähuoltotöitä niiden tavanomaisissa työympäristöissä tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että terähuolto-osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Tehtävänä on erilaisten puusepänteollisuudessa esiintyvien koneiden terien vaihtoja, teroituksia ja muototerien valmistusta. Kone- ja laitehuollon osalta annettujen tehtävien tulee sisältää erilaisten puuntyöstökoneiden ennakkohuoltoja ja pieniä korjauksia kunnossapito- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Tutkinnon suorittaja osoittaa valmiudet ja kyvyn muuntaa sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan vaihtelevissa olosuhteissa ja toimintaympäristöissä. Yrittäjyyden tutkinnonosassa on keskeistä, että tutkinnon suorittaja osaa arvioida omia valmiuksia toimia puusepänalan yrittäjänä. Hän on selvistä menestymisedellytyksistä, pystyy laatimaan toiminnalle liikeidean ja laskea, kannattaako ajateltu toiminta ja elättääkö se yrittäjän. Tutkinnon suorittaja osaa hyödyntää erilaisia verkostoja ja asiantuntijapalveluita yritystoimintaa harkitessaan ja aloittaessaan.

7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot tutkintokohtaisista valinnaisuussäänöistä löytyvät tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet PUUSEPÄNALAN AMMATTITUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (60 OV) KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Puusepänalan materiaalit ja valmistus Puusepänalan materiaalit ja valmistus 10 ov Materiaali, valmisosien, koneiden, työmenetelmien, rakenteiden ja piirustusten tuntemisena sekä niiden käytön soveltamisessa. Puusepänalan tuotantotalous Puusepänalan tuotantotalous 10 ov Kehittämissuunnitelma omaan toimintaympäristöön Puusepän alan terä- ja laitehuolto Puusepänalan terä- ja laitehuolto 10 ov Koneiden terien vaihtoja, teroituksia ja muototerien valmistusta. Ennakkohuoltoja ja pieniä korjauksia kunnossapito- ja huoltoohjeita noudattaen VALINNAINEN TUTKINNON OSA Yrittäjyys Yrittäjyys 10 ov Omien yrittäjävalmiuksien arviointi Liikeidea Liiketoimintasuunnitelman laatiminen VALINNAISET TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT, JOISTA VALITAAN KAKSI Puusepänalan materiaalit ja valmistus Puusepänalan materiaalit ja valmistus 10 ov Materiaali, valmisosien, koneiden, työmenetelmien, rakenteiden ja piirustusten tuntemisena sekä niiden käytön soveltamisessa. Puusepänalan tuotantotalous Puusepänalan tuotantotalous 10 ov Kehittämissuunnitelma omaan toimintaympäristöön Puusepän alan terä- ja laitehuolto Puusepänalan terä- ja laitehuolto 10 ov Koneiden terien vaihtoja, teroituksia ja muototerien valmistusta. Ennakkohuoltoja ja pieniä korjauksia kunnossapito- ja huolto-ohjeita noudattaen Yrittäjyys Yrittäjyys 10 ov Omien yrittäjävalmiuksien arviointi Liikeidea Liiketoimintasuunnitelman laatiminen

8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN PUUSEPÄNALAN MATERIAALI JA VALMISTUS 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja Hallitsee puusepänalalta osaamisalueen tuotteen mukaisen valmistusprosessin raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi Tuntee ja osaa valita materiaalit käyttökohteeseen tarkoituksenmukaisesti Tietää puun kuivauksen tarkoituksen ja sen vaikutuksen valmistettavaan loppu tuotteeseen Tuntee puusepänalan peruskoneet ja käsityövälineet sekä hallitsee niiden käytön osaamisalansa edellyttämässä laajuudessa Tuntee puusepänalan käytössä olevia rakenteita, rakenneratkaisuja ja liitoksia Tuntee viimeistelyn ja pintakäsittelyn vaiheet ja merkityksen loppu tuotteelle Tuntee automaatiotekniikan sovelluksia puusepänteollisuudessa TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Keskeiset sisällöt: Materiaali, valmisosien, koneiden, työmenetelmien, rakenteiden ja piirustusten tunteminen sekä niiden käytön soveltaminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf

9 AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin. Tutkinnon suorittajalle annetaan ohjausta kaikissa kolmessa tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Ohjaus toteutetaan OPH:n henkilökohtaistamismääräyksen ohjeita ja henkeä noudattaen. Ohjaukseen on laadittu oma ohjeistus Kalajoen ammattiopiston henkilökohtaistamissuunnitelma (liitteenä). Ohjauksesta huolehtivat oppilaitoksessa sovitun työnjaon mukaisesti koulutusalavastaavat, tutkintovastaava, opettajat ja opinto-ohjaaja. Lisäksi ohjausta voi antaa esim. erityisopettaja. Ohjauksen määrässä huomioimme käytettävissä olevien resurssien puitteissa tutkinnon suorittajien erilaiset tarpeet. Ohjauksessa panostamme asiantuntemukseen ja aikuisen opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen. Erityistä tukea tarvitseville järjestetään tarpeen mukaan lisäohjausta. Mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin lisätarpeisiin tarjoamme valmistavan koulutuksen oppilaitoksessamme tapahtuvaa suomen kielen opetusta tai ohjaamme tutkinnon suorittajaa esim. erityisille maahanmuuttajille tarkoitetuille kursseille. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta vastaavat työpaikkaohjaajat yhteistyössä oppilaitoksen kouluttajien kanssa. Tutkinnon järjestäjänä oppilaitoksemme perehdyttävät työpaikkaohjaajat omaan tehtäväänsä. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon ohjausresurssi opiskelijaa kohden vuodessa vaihtelee tutkinnon suorittajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Henkilökohtainen ohjaus toteutetaan opiskelupaikalla, työpaikkatapaamisilla, sähköpostitse tai puhelimitse. Ohjauksessa voidaan tarvittaessa käyttää yrityksen tarpeen mukaan apuna muita oppilaitoksen asiantuntijoita. Ohjausta toteutetaan myös ryhmäohjauksena. Tutkinnon suorittaja saa palautetta ohjaajalta henkilökohtaisesti ja seuraa itse omaa kehittymistään henkilökohtaisen tutkintojen suoritus- ja opiskelusuunnitelman puitteissa

10 PUUSEPÄNALAN TUOTANTOTALOUS 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja Tuntee metsäteollisuuden rakenteita ja sen merkitystä Suomen kansan talouden kannalta sekä tietää, mikä osuus puusepänteollisuudella on koko metsä teollisuudelle Tuntee tuottavuuden merkityksen ja puusepänteollisuuden yrityksen tuloksen muodostamiseen vaikuttavia tekijöitä Tietää laadun merkityksen tuotannollisen toiminnan tuloksen ja yrityksen kilpailukyvyn kannalta Tuntee yritys yhteistyön ja alihankintatoiminnan onnistumisen edellytykset ja hallitsee erilaiset työelämän vuorovaikutustilanteet Osaa toimia taloudellisesti ja tehokkaasti Tuntee puusepänteollisuutta koskevia ympäristömääräyksiä ja -suosituksia TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Keskeiset sisällöt: Kehittämissuunnitelma omaan toimintaympäristöön. Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf

12 PUUSEPÄNALAN TERÄ- JA LAITEHUOLTO 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja Osaa tulkita ja laatia puusepänalan tuotteiden työpiirustuksista ja työohjeista omassa työssään tarvitsemiaan tietoja Osaa tehdä terähuollon työtehtävissä tarvittavia tarkkuutta vaativia asetuksia ja mittauksia Osaa teroittaa ja kunnostaa erilaisia puusepänalan koneiden teriä sekä käytössä olevia käsityökaluja Osaa tehdä puuntyöstö koneille eri asetteita ja valmistaa työstöissä tarvittavia eri apulaitteita Osaa huoltaa sekä teroitus- että puuntyöstökoneita ja tehdä niille pienimuotoisia korjauksia TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Keskeiset sisällöt: Koneiden terien vaihtoja, teroituksia ja muototerien valmistusta. Ennakkohuoltoja ja pieniä korjauksia kunnossapito- ja huolto-ohjeita noudattaen Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien Valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf

14 YRITTÄJYYS 10 ov Keskeiset sisällöt: Omien yrittäjävalmiuksien arviointi Liikeidea Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Oppimisympäristöt: oppilaitos, oma työympäristö ja yritykset Opetusmenetelmät: teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien Valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/49301_puusepanalan_at.pdf

16 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta

17 selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee ergonomisesti oikein noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Arvioinnin oikaisu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisemisesta on säännökset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 :ssä. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnista ja arviointien yhdistelmästä opiskelija osoittaa oikaisupyynnön rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle taikka muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Opiskelija, joka on tyytymätön tähän päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Jokilaaksojen kkyn arviointitoimikunnalta (toimielimeltä)14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Lisätietoja arvioinnin oikaisusta saa valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöiltä.