Millä ihminen tulee toimeen? SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013 Järvenpää Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto
Vielä sotien jälkeen työläisten (tavallisten ihmisten) olot olivat erittäin niukat Saniteetti- ja hygieniaolot niukat Ravitsemusolot niukat Asuinolot ahtaat, kylmyyttä, kuumuutta, huonoa sisäilmaa, ahtautta jne. Ei juuri liikuttu Arki ja pyhä oli ankeaa Vapaa-ajan viettoa ei nykyisessä mielessä Jatkuvaa ahertamista perustarpeiden tyydyttämisen eteen
Lapsen syntymä johti köyhyyteen, kun toinen vanhemmista joutui jäämään pois töistä
Monilapsisuus aiheutti suuret lapsikustannukset, perhetukien ollessa heikot
Vanhukset vailla kunnollista eläketurvaa
1960-1980-LUVUN LOPPU -Vaurastuminen -Asuinolojen parantuminen -Maalta kaupunkiin -Pelloilta tehtaisiin -Hellahuoneista kerrostaloihin -Kahden tulonsaajan perhemalli, lasten päivähoitojärjestelmä -Lapsilukujen pienentyminen -Eläkejärjestelmä -Terveyskeskusjärjestelmä -Koulujärjestelmä -Korkea työllisyys, taloudelle suotuisa väestön ikärakenne -Köyhyys saatiin lähes poistettua
1990-LUVUN ALKU, LUKUJA PAHIMMIN KOHDELLUISTA -300 000 menetti työpaikkansa -300 000 ihmistä menetti luottokelpoisuutensa -30 000 menetti firmansa -Asuntoluottojen kanssa vaikeuksiin joutuneiden lukumäärästä ei ole saatavilla tarkkaa arviota (kymmeniä ellei satoja tuhansia) -Työssäkäyvän väestön ostovoima heikkeni -1990-93 yli 200 000 nuorta oli tulossa työmarkkinoille -Yli 600 000 henkilöä oli toimeentulotuen piirissä
Seuraamukset sosialipolitiikalle Hyvinvointi-instituutioiden testi 1990-luvun alussa 1995 jälkeen: Kannustavuus ja aktivaatio sosiaalipolitiikan harjoittamisen ytimeksi Kasvun hedelmiä jaettiin äärimmäisen epäoikeudenmukaisesti Tuloerojen kasvu Palkkaerojen kasvu Kansainväliset palkkavertailut Johtajien palkat ylös Työntekijöiden ei Vähimmäisturvan asteittainen eroosio 15 v. (-30%)
Eri tulolähteiden piirissä olevien köyhyys, % Palkkatulo Yritystulo Maataloustulo Eläketulo Opintotuki Ans.sid. tyött.turva Vähimmäis tyött.turva Asumistuki Toimeentulotuki Koko väestö Ritakallio 2011 0 10 20 30 40 50 60 2010 2005 2000 1995
Mikä on virallinen köyhyysraja kolmen teini-ikäisen lapsen ja kahden aikuisen huoltamalle perheelle? 1) 1850 /kk 2) 2650 /kk 3) 3450 /kk
Virallinen köyhyysraja Ekvivalentti käytettävissä oleva tulo alle 60% kansallisesta vuotuisesta mediaanitulosta Suomessa 2013 noin 1150 /kk yksin asuvalle henkilölle (Md= n. 1900 /kk) Kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltajalle köyhyysraja on 2300 /kk Kolmen teini-ikäisen lapsen ja kahden aikuisen perheelle köyhyysraja on 3450 /kk
Perheessä yhdet tulot, bruttopalkka 1800 /kk Helsingissä asuvalle, kirkon jäsenelle tuottaa nettopalkan 1500 /kk (veroprosentti 20,75) Yksin asuvalle jää marginaalia yli köyhyysrajan 350 /kk Teini-ikäisen lapsen yksinhuoltajalle jää marginaalia yli köyhyysraja 31 /kk (huomioitu elatustuki 152 /kk ja lapsilisä 104 /kk) Kahden lapsen yksinhuoltajalle bruttotulo 1800 /kk ei riitä tuloihin, jotka ovat köyhyysrajan yläpuolella!!!
Perheessä kahdet tulot, molempien bruttotulo 1800 /kk Helsingissä, kirkon jäsenperheelle se tuottaa nettotulon 3000 /kk Kahden teini-ikäisen lapsen perheelle jää marginaalia köyhyysrajan yli 95 /kk (huomioitu lapsilisä yht. 220 /kk) Kolmelapsinen perhe jää selvästi virallisen köyhyysrajan alle
Köyhyysraja ja mediaanitulot Euroopan eri maissa 2010, /kk yksin asuvaa henkilöä kohden
Mitä ihminen tarvitsee 2010-luvulla Perustarpeiden niukan tyydyttymisen lisäksi kulutuksen laatua ja sosiaalista osallistumista Sotien jälkeisen ajan vaatimustaso on kaukana takana
Kuinka suuri on toimeentulotuen perusosa yksin asuvalle henkilölle per päivä? 1) 16 2) 21 3) 26
Toimeentulotuen perusosa 1991-2009 vs. 60% Md köyhyysraja, /kk (2009 hinnoin) per month, 2009 prices 1400 1200 Köyhyysraja 1000 800 600 400 21 /pv. Toimeentulotuki 16 /päivä 2013! 200 Erotus 5 /pv. 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Reaalihintaisen bruttokansantuote ja toimeentulotuen perusosa vuosina 1990-2012, % (1990=100) Talouskasvun hedelmät: kuka sai ja kuka jäi ilman?
Mitä ihminen tarvitsee ja riittääkö 16 /pv Koti (vuokra ei sisälly toimeentulotuen perusosaan) Myös mukavuutta Ravinto arkena ja pyhänä Ei pelkkää perunaa ja kalapuikkoja Vaatetus ja hygienia Siisteyttä ja terveellisyyttä Hiustenhoito ja muu siisteys (ml. kauneudenhoito ) Hankinnat Mahdollisuus osallistua Harrastuksiin Kutsua vieraita ja järjestää juhlia Osallistua juhliin Kännykkä ja internet Liikkuminen (bussi-/junaliput) Pääsyliput (kulttuuri-/urheilu- yms. tilaisuuksiin) Huvittelu Kokemuksia Juha Vainio: Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus
Kansalaisten käsitys siitä, mitkä ovat välttämättömyyksiä 2010 Item % Mahdollisuus käyttää terveyspalveluja 98.3 Lämmin ruoka kerran päivässä 96.1 Hammaslääkäri kerran vuodessa 84.8 Nykyaikainen asunto 81.7 Pesukone 81 Imuri 79.7 Mahdollisuus käyttää julkisia liikennevälineitä 77.5 Kotivakuutus 69.2 Matkapuhelin 63.4 Mahdollisuus tarvittaessa hankkia uusia vaatteita 62.5 Lapsella mahdollisuus osallistua säännöllisesti järjestettyyn vapaa-ajan harrastukseen 57.7 Pakastin 55.1 Tilava asunto: ainakin yksi makuuhuone kahta henkeä kohden 52.2 Parturissa tai kampaajalla käynti vähintään kerran kolmessa kuukaudessa 43.6 Televisio 36.8 Internet-yhteys 29.1 Kotitietokone 28 Sanomalehti 26.8 Mahdollisuus ostaa lahjoja perheelle tai lähiystäville joulu- ja merkkipäivinä 26.6 Mahdollisuus säästää säännöllisesti vähintään 100 kuukaudessa 25 Juhlavaatteet erikoistilaisuuksiin 21 Parveke tai oma piha 20.9 Mahdollisuus järjestää juhlat jonkin erityisen tapauksen johdosta 18.8 Auto 18.4 Matkapuhelin kaikille yli 10-vuotiaille perheenjäsenille 15.1 Yksityinen eläkevakuutus 8.2 Lankapuhelin 5.4
Kansalaismielipide Pitää toimeentulotuen tasoa aivan liian matalana Keskimäärin köyhyysrajan tasoa pidetään sopivana toimeentulotuen tasona Minimipalkkojen ja vähimmäisturvan välillä on oltava eroa, jotta kannustinjärjestelmä toimii =>on paikallaan kysyä onko 1800 /kk bruttopalkka riittävä minimipalkaksi!!!
Toimeentuloturvan vähimmäismäärä, % Liian korkea Liian matala Sopiva 1995 3,5 64,5 32,0 2000 3,5 70,7 26,1 2005 1,9 71,7 26,4 2010 1,5 73,2 25,3
Pienin kuukausittainen ekvivalisoitu rahsumma, jolla kotitaloutenne tulisi juuri ja juuri toimeen Vuonna 2011 Suomessa keskiarvo 1067 /kk (EU-SILC) Vastaa suurin piirtein virallista keskiarvoa
Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus 2010
Vapaa-ajan budjetti Kotimaan matka 100 /henkilö/vuosi Vierailut 25 /henkilö/vuosi Kulttuuriharrastukset 25 /henkilö/vuosi Lasten leluihin 40 /lapsi/vuosi Koulun järjestämät retket 5 /lapsi/vuosi Lahjat: - yksin asuva alle 45-vuotias 100 /vuosi - yksin asuva yli 65-vuotias 200 /vuosi - pariskunta 200 /vuosi - lapsiperhe (2 aikuista, kaksi lasta) 400 /vuosi Viitebudjetissa ei ole mukana: - lemmikkieläimiä, lasten viikkorahoja ja kulttuuriharrastuksiakin on mukana niukasti
Kiitos mielenkiinnostanne!