Paljonko nuoren aikuisen kulutus maksaa?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Paljonko nuoren aikuisen kulutus maksaa?"

Sanna Hänninen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Paljonko nuoren aikuisen kulutus maksaa? Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Takuusäätiön Talouden ajankohtaispäivä Tackling Inequalities in Time of Austerity

2 Sisältö Esimerkit nuorten kulutuksesta 2018 viitebudjeteissa; nuorten kulutus Käsitteet Viitebudjettien yleistyminen ja budjettien laadinta Vuoden 2018 viitebudjettien osallistujat, keskustelut ja tulokset KTK/ Consumer society research centre, University of Helsinki Lehtinen & Aalto 2

3 Viitebudjetit 2018, euroa/kk Yksin asuva M alle 45 v Yksin asuva N alle 45 v YH-perhe (äiti ja t3v) Pikkulapsiperhe (p2v, t6v) Lapsiperhe (p4v, t10v) Hyödykemenoryhmät Ruoka Tietoliikenne ja TV Kodinkoneet, huonekalut, ym. kestohyödykkeet Kodin lyhytkestoiset tarvikkeet Vaatteet, kengät, laukut yms Henkilökohtainen hygienia Terveydenh. tarvikkeet, lääkkeet, lääkärikäynnit Vapaa-aika ja harrastukset Sähkö ja vakuutukset Yhteensä, ilman liikkumista ja vuokraa Liikkuminen Polkupyörä ja varusteet ym Auto Alueen sisäinen julkinen liikenne Seutulippu (käsittäen myös naapurikuntia) Asuminen (vuokra) Pääkaupunkiseutu (PKS) Yli asukasta Muu Suomi (koko maa - PKS) Yhteensä (ml. vuokra, alueen sis. liikenne) Pääkaupunkiseutu Yli asukasta Muu Suomi

4 Nuorten kulutus Kuluttajaryhmä, jonka kulutukseen vaikuttavat: Ikä Perhetilanne (yksin asuva, pariskunta, lapsiperhe) Työasema, opiskelu (osa-tai kokoaikatyö, työtön, työnhakija(?), työ ja opiskelu, opiskelu, vanhempain vapaa ) Asuminen (vuokra, omistusasunto, lapsuudenkoti) Riskinsietokyky ja kokemukset (kulutus, velka) 4

5 Käsitteet Viitebudjetit ovat lista tavaroita ja palveluja, joita määrätyn iän ja rakenteen omaava kotitalous tarvitsee elääkseen määrätyn elintason mukaista elämää tietyssä ajassa ja paikassa. Hyödykkeet hinnoitellaan tietyn hintatason mukaan. Kohtuullinen minimi tarkoittaa ihmisarvoisen (säällisen) elämän mahdollistavaa kulutusta eli ihminen tulee toimeen ja voi ylläpitää terveyttä sekä kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa (ks. Borgeraas 1987). Kuluttajalähtöisessä (konsensuaalisessa) menetelmässä kuluttajat päättävät viitebudjettien sisällöistä saavutetun yhteisymmärryksen perusteella 5

6 Viitebudjettien yleistyminen Yleistyneet 2000-luvulla kuluttajalähtöisellä (konsensuaalisella) menetelmällä Kuluttajien käsitykset esille välttämättömäksi katsotussa kulutuksessa, erilaisten taustojen ja olosuhteiden vaikutukset sisältöön, kulutuksen muutokset Hyväksyttävyys ja hyödynnettävyys kasvanut em. menetelmän ansiosta Laajempi konsensus vs. tutkijat tai asiantuntijat Käyttökelpoinen apuväline talous- ja velkaneuvonnassa ja mittapuu pienituloisten toimeentulon tarkastelussa (mm. Ruotsi, Norja, Itävalta, Iso-Britannia, Irlanti, Australia) Vaihtoehtoinen tapa tarkastella toimeentuloa tulopohjaisten mittareiden rinnalla 6

7 Viitebudjettien laadinta konsensuaalisella menetelmällä * Kehitetty Isossa-Britanniassa 2000-luvulla (Bradshaw ym. 2008) * alkusysäys Mack & Lansley 1985: konsensuaalinen lähestymistapa: kansalaisten näkemys ihmisten minimitarpeista ja tunnistaa ne, joilla ei ole varaa hankkia elämälle välttämättömiä tarvikkeita? Mitä tarpeita pitää tyydyttää? * Mikä on kohtuullisen minimin mukaista kulutusta? * Mitä tavaroita ja palveluja siihen tarvitaan (hyödykekorit)? * Paljonko niihin tarvitaan rahaa (hinnoittelu, laskelmat)? * Prosessi: * Korien sisältöjen määrittäminen (kuluttajat: ryhmäkeskustelut ja kotitehtävät) * Korien arviointi (kuluttajat ja asiantuntijat) * Hinnoittelu ja laskelmat (tutkijat) 7

8 Viitebudjetit 2018: ryhmäkeskustelut 1/3 Ryhmäkeskustelu: Helsinki, Oulu, Hämeenlinna ja Mikkeli; 2-3 ja 5/2017 Rekrytointi 40 hlöä: ensimmäisellä kierroksella mukana 36, toisella kierroksella 34 hlöä Osallistujat: Miehiä 16, naisia 20 Ikä v (keskim. 42,7 v) Yksin asuvia 10, pareja 11, kahden huoltajan lapsiperheitä 10, yksinhuoltajia 5. Heikkotuloisia 13, keskituloisia 18, hyvätuloisia 5. Työssä 21, työttömiä 6, eläkkeellä 7, opiskelijoita 2. Samalla menetelmällä yht. 35 ryhmäkeskustelua (104 hlöä; 2010,2013, 2017) 8

9 Ryhmäkeskustelut /3 Ruoka Terveellistä ruokaa säännöllisesti; joskus herkkuja; ulkona syöminen; lounasruokailu työpaikalla tai eväät, etätyö (työn luonne) Asuminen Lämmin, turvallinen asunto, jossa mahdollisuus peseytymiseen ja ruoanlaittoon, oma rauha/tila, yksityisyys, väliseinä Vaatetus Siistit, eri tilanteisiin sopivat vaatteet; lasten vaatteet/muoti Kirpputorihankinnat; ei voida velvoittaa > hinnat vaihtelevat, sopivat koot, laatu, kestoikä? 9

10 Ryhmäkeskustelut /3 Liikkuminen ja matkat Julkinen liikenne ja polkupyörä perusvarusteineen Oman auton käyttö: haja-asutusalueet; kytköksissä työhön, harrastuksiin ja palveluiden käyttöön Kodin irtain Viihtyisä, toimiva koti, jonne voi kutsua vieraita Tietotekniikka tärkeä tekijä osallistumisessa (asiointi, viihde, omat yhteisöt, kontaktit); pysyminen ajan tasalla maailmanmenosta; tarvitaan yläkoulun ja 2. asteen opinnoissa Vapaa-aika Mahdollisuus osallistumiseen, virkistymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen; edistää terveyttä; muutakin kuin kävelyä, kävelyä, harrastukset Terveys- ja hygienia Velvollisuus huolehtia omasta terveydestä ja hygieniasta; säästetään yhteiskunnan varoja; yksilöllisyys; välttämättömät lääkkeet 10

11 Muutokset vuoteen 2015 Ruoka: ruoan kustannukset alhaisemmat < harvemmin työpaikkalounaita ja kotona tehtävää ruokaa useammin, ruoan hinnan lasku Tietotekniikka: kustannukset kasvaneet << älypuhelin (7 v+) ja kannettava tietokone (13 v+) Terveys ja hygienia: reseptilääkkeet: iäkkäämmillä suuremmat kuin aiemmin < iän ja sukupuolen mukainen mediaani itsemaksetusta osuudesta, naisten ehkäisy Vapaa-aika: harrastuksiin on varattu rahaa aiempaa enemmän Liikkuminen: auton kustannukset hieman edullisemmat kuin aiemmin, autottomilla talouksilla hieman kasvaneet 11

12 Viitebudjetit 2018 vs. kulutustutkimus (KT)

13 Lopuksi Viitebudjetit havainnollistavat esimerkein, mitä eläminen maksaa - Tarpeet havainnollistuvat saatavilla olevien tuotteiden ja palvelujen avulla, kotitalouden toiminta; rahamääräiset ja ei-rahamääräiset ulottuvuudet yhdistyvät Kuluttajat arvioivat tasoa kulutuksessa ja osallistumisessa > talouden toimintakyky/-kyvyttömyys Kulutus toimii siltana, siitä on helppo puhua ja kuvata arkipäiväistä toimintaa; hyödykkeet itsessään ovat toisarvoisia Konsensus: välttämättömyydet; sovittelu ja tasapaino kuluttajien tarpeissa, osallistumisessa Haasteita: - Vertailukelpoisuus (viitetaloudet, elämäntilanteet, kulttuuri; menetelmä) - Työläs menetelmä (osallistujien määrä, yhteisymmärryksen saavuttaminen) - Ei selkeä mittari vs. tulorajat - Läpinäkyvyys: sisällöt ja hinnoittelu - Ajantasaisuus: sisältöjen päivitys riittävän usein (hinnat, kulutusmuutokset, tarjonta) 13

14 Yksinasuvien ja parien viitebudjetit (PKS) Esimerkkitaloudet Hyödykeryhmät, e/kk Yksin asuva M alle 45 v Yksin asuva N alle 45 v Yksin asuva M yli 65 v Yksin asuva N yli 65 v Pari, 50v+ työssä Pari, työssä & eläkk. Pari, yli 65v eläkkeellä Ruoka Tietoliikenne ja viihde-elektr Kodinkoneet, huonekalut, ym. kestohyödykkeet Kodin lyhytkest. tarvikkeet Vaatteet, kengät, laukut yms Henkilökohtainen hygienia Tervydenhoidon tarvikkeet, lääkkeet, lääkärikäynnit Vapaa-aika ja harrastukset Sähkö ja vakuutukset Yhteensä, ilman liikkumista ja vuokraa Liikkuminen Vuokra, Pääkaupunkiseutu Yhteensä, PKS

15 Esimerkkitaloudet Hyödykeryhmät, e/kk Lapsiperheiden viitebudjetit (PKS) YH-perhe, yksi leikki-ikäinen YH-perhe, kaksi teiniikäistä Pikkulapsiperhe, kaksi lasta Lapsiperhe, kaksi lasta Teiniperhe, kaksi lasta Teiniperhe, kolme lasta Ruoka Tietoliikenne ja viihde-elektr Kodinkoneet, huonekalut ja muut kestohyödykkeet Kodin lyhytkest. tarvikkeet Vaatteet, kengät, laukut yms Henkilökohtainen hygienia Tervydenhoidon tarvikkeet, lääkkeet, lääkärikäynnit Vapaa-aika ja harrastukset Sähkö ja vakuutukset Yhteensä, ilman liikkumista ja vuokraa Liikkuminen Vuokra, Pääkaupunkiseutu Yhteensä, PKS

Samankaltaiset tiedostot

Viitebudjettien päivitys

Viitebudjettien päivitys 2017-18 Kristiina Aalto ja Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskus, HY Pieksämäki 12.-13.6.2018 KTK/ Consumer society research centre, University of Helsinki Lehtinen & Aalto