Viitebudjetit meillä ja maailmalla. Lauri Mäkinen Sosiaalipolitiikan oppiaine Turun yliopisto

Transkriptio

1 Viitebudjetit meillä ja maailmalla Lauri Mäkinen Sosiaalipolitiikan oppiaine Turun yliopisto

2 MITÄ VIITEBUDJETIT OVAT? Viitebudjetit ovat tavaroista ja palveluista koostuvia koreja, jotka hinnoiteltuna voivat edustaa mitä tahansa elintasoa (Bradshaw 1993) Viitebudjettia rakennettaessa tavoitteena oleva elintaso muunnetaan tarpeiksi, joiden tulee täyttyä, jotta elintaso voidaan saavuttaa. Tarpeet vuorostaan muunnetaan hyödykkeiksi, jotka hinnoiteltuna muodostavat viitebudjetin Budjetti siis sisältää ne hyödykkeet, jotka ovat oleellisia tietyn elintason saavuttamiseen tietyssä ajassa ja paikassa Sisältää myös pitkäkestoisten hyödykkeiden säästövaran Mukana myös asumisen kustannukset Laaditaan tietyille esimerkkiperheille, tietyin oletuksin

3 VIITEBUDJETTIEN KÄYTTÖ SUOMESSA Viitebudjetit ovat monipuolinen työkalu elintason mittaamiseen/määrittämiseen: Köyhyyden mittaus (THL 2016; 2017; Mäkinen 2016; 2017) Perusturvan riittävyyden arviointiin Velkaneuvonta Pankit, oikeusistuimet ym.

4 KANSAINVÄLISESTI VERTAILUKELPOISET VIITEBUDJETIT Kansainvälisesti vertailukelpoisia viitebudjetteja on pyritty rakentamaan kahdessa hankkeessa Improve ( ) Mukana Belgia, Espanja, Kreikka, Suomi, Unkari, Italia EU Reference Budget Network ( ) Kaikki EU-maat mukana paitsi Iso-Britannia ja Irlanti

5 HANKKEISSA TEHDYT RATKAISUT Taso sama kaikkialla (minimiresurssit, jotta voi osallistua riittävällä tavalla yhteiskunnalliseen toimintaan) Riittävä yhteiskunnallinen osallisuus =pystyy täyttämään ne roolit, jotka tulisi pystyä ottamaan yhteiskunnan jäsenenä Kohdejoukko sama (saman ikäiset aikuiset ja lapset, jotka asuvat pääkaupungissa/suurkaupungissa) Terveys: esimerkkiperheiden jäsenet ovat terveitä Improve: Belgian listan soveltaminen muihin maihin EU RB Network: Hyödykkeet määrittyivät roolien ja tarpeiden kautta

6 TEOREETTINEN POHJA Pohjana Doyalin ja Goughin (1991) tarpeiden määrittely (theory of human need) välittävät tarpeet Päädyttiin seuraaviin välittäviin tarpeisiin: Terveellinen ruoka Vaatetus Asuminen Henkilökohtainen hygienia ja terveydenhuolto Turvallinen lapsuus Liikkuminen Lepo ja vapaa-aika Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen

7 MITÄ TARKOITTAA VERTAILUKELPOISUUS? Hankkeessa vertailukelpoisuus tarkoitti, että ilmiötä tarkasteltaisiin kaikissa maissa samalla tasolla Tarpeet tyydytetään samalla tasolla Poikkeukset maiden välillä mahdollisia (ja suotavia) Institutionaalisista syistä (esim. julkiset palvelut) Ilmastolliset/maantieteelliset syyt Kulttuuri Hyödykkeiden saatavuus, laatu ja hinta

8 KV.TULOKSIA Improvessa saatiin valmiiksi kaikki korit kun taas kaikki EU-maat kattavassa vain osasta koreista

9 National budget (2013) Improve (2014) Single woman Couple Family with two children

10

11

12 VIITEBUDJETIT JA TOIMEENTULOTUEN TASO

13 TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN JA VIITEBUDJETIN SISÄLTÖ Toimeentulotuen perusosa sisältö monilta osin yhtenäinen viitebudjettiin verrattuna Ruoka Vaatteet Sanomalehti Puhelin ja tietoliikenne Harrastus ja virkistysmenot Henkilökohtainen ja kodin puhtaus Kodin tarvikkeet Paikallisliikenne (viitebudjetissa yksinasuvilla ja yksinhuoltajalla) Osa viitebudjetin menoista korvataan perusosan muina menoina: Terveys Viitebudjetissa kaikki kotitalouden arvioidut menot, toimeentulotuessa ainoastaan vähäiset menot Viitebudjetissa oletuksena, että kotitaloudet on perusterveitä Sähkö ja vakuutukset

14 TOIMEENTULOTUEN KOKONAISUUS VS. VIITEBUDJETTI Toimeentulotuen perusosa Perusosan muut menot Täydentävä toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki - Ravintomenot - Vaatemenot - Vähäiset terveydenhuoltomenot - Henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot - Paikallisliikenne - Sanomalehden tilaus - Puhelin ja tietoliikenne - Harrastus- ja virkistystoiminta - Muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot - Asumismenot - Muuttokustannukset ja vuokravakuus - Muut kuin perusosaan sisältyvät julkisen terveydenhuollon menot - Päivähoitomaksut - Lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat menot - Välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot - Asumisen turvaamiseksi - Sellaisiin asumisesta - Taloudellisen tilanteen aiheutuviin äkillisestä heikentymisestä menoihin, joihin ei aiheutuvien vaikeuksien voi saada lieventämiseksi perustoimeentulot ukea - Menot, jotka aiheutuvat kotitalouden erityistarpeista tai olosuhteista - Edistämään muulla tavoin itsenäistä elämääsi.

15 OSAAN VIITEBUDJETIN MENOISTA VOI SAADA TÄYDENTÄVÄÄ TOIMEENTULOTUKEA Ostetaan harvoin Huonekalut Kodinkoneet Lasten harrastusmenot Polkupyörä (lasten + joissain tapauksissa aikuisten) Viitebudjetissa hyödykkeet hankittu uutena, käyttöikä ja kulumisen osuus huomioitu budjetissa Näiden osalta myöntämisperusteet kuitenkin vaihtelevat kunnittain

16 PERUSOSAN TASO SUHTEESSA VIITEBUDJETTEIHIN Vertailukelpoisuuden vuoksi viitebudjeteista poistettu ne hyödykkeet jotka korvataan perusosan lisäksi: Terveyskeskusmaksut ja silmälasit (15,56 /kk) Sähkö ja vakuutukset (29 /kk) Pesukone (3,11 /kk) Lasten harrastusmenot (16,66 /kk/yli 7-vuotias lapsi) Lasten polkupyörä (3-5 /kk)

17 TOIMEENTULOTUEN JA VIITEBUDJETIN MÄÄRÄT (JA PAINOT) AIKUISILLE JA LAPSILLE Henkilö Toimeentulotuki Viitebudjetti Yksin asuva 477,26 (1) 568 (1) Toinen aikuinen 334 (0,7) 447 (0,79) Yksinhuoltaja 525 (1,1) 568 (1) Lapsi (VB: 13-17) 334 (0,7); 313 (0,65); 264 (0,55) 415 (0,73) Lapsi alle 10 v (VB 3-6v ja 7-12v) 301 (0,63); 277 (0,58); 264 (0,55) 3-6v: 233 (0,41) 7-12v: 316 (0,56)

18 TTT VB Perusosa VB:stä (%) (vaje ) Yksin asuva -90,7 84,0 Pariskunta -203,7 79,9 Yksinhuoltaja (15 v) -124,0 87,4 Yksinhuoltaja (10 v) -25,0 97,2 Yksinhuoltaja (5 v) 25,0 103,1 Yksinhuoltaja (17v, 15v) -228,7 83,6 Yksinhuoltaja (15 v, 10v) -129,7 90,0 Yksinhuoltaja (15 v, 5v) -80,1 93,4 Yksinhuoltaja (10 v, 12v) -30,7 97,4 Yksinhuoltaja (10 v, 3v) 18,9 101,7 Yksinhuoltaja (5 v, 3v) 68,5 106,6 Yksinhuoltaja (8v, 5 v, 3v) 5,4 100,4 Yksinhuoltaja (15v, 10 v, 5v) -109,8 92,8 Yksinhuoltaja (15v,12v, 10 v) -207,1 87,2 Yksinhuoltaja (5 v, 3v, 1v) 88,4 107,0 Kaksi aikuista ja lapsi (15v) -213,0 85,1 Kaksi aikuista ja lapsi (10v) -185,6 86,1 Kaksi aikuista ja lapsi (5v) -136,0 89,1 Kaksi aikuista ja kaksi lasta (15v, 12v) -290,4 83,4 Kaksi aikuista ja kaksi lasta (10v, 7v) -224,8 86,4 Kaksi aikuista ja kaksi lasta (5v, 3v) -92,2 93,8

19 YHTEENVETO Viitebudjetissa menot on kuvattu yksityiskohtaisemmin mutta toimeentulotuen kokonaisuus huomioi kotitalouskohtaisen vaihtelun Toimeentulotuen perusosa ja perusosan muut menot vastaavat suurilta osin viitebudjetin sisältöä Viitebudjetilla mahdollista määrittää perusosan sisältö Täydentävään toimeentulotukeen kuuluu sellaisia viitebudjetin menoja, joissa vaihtelua kotitalouksien ja alueiden välillä Mielekäs ratkaisu?

20 YHTEENVETO Toimeentulotuen taso suhteessa viitebudjetteihin vaihtelee Lähes kaikki kotitaloustyypit jäävät kohtuullisen minimin elintasosta Yksin asuvan perusosa kaukana viitebudjetin tasosta Ero kasvaa toisen aikuisen myötä Alle 10-vuotiaiden perusosa näyttäisi riittävän alle kouluikäisille mutta hieman liian matala alakouluikäisille Lapsiköyhyyden estäminen? Yksinhuoltajilla paras asema

21 TOIMEENTULOTUEN LASKENNALLISET OSUUDET JA VIITEBUDJETTI Toimeentulotuki ( Viitebudjetti suluissa) Ravinto 49 (234 ) 44 (250 ) Vaate- ja jalkinemenot 9 (43 ) 9 (50 ) Informaatiomenot 20 (95 ) 11 (64 ) Vähäiset 3 (14 ) 2 (6 ) terveydenhuoltomenot Muut menot (sis. henk. koht ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus ja virkistys, muut menot) 19 (91 ) 35 (198 ) Yhteensä 100 (477,26 ) 100 (568 )