TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 11/2000 [korvaa Teräsnormikortin N:o 5/1997] Kävelystä aiheutuvat välipohjien värähtelyt

Samankaltaiset tiedostot
δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde

ja raja-arvot ehdotetuille kriteereille. Menetelmiä

PUURAKENTEET RAKENTEIDEN MITOITUS. Lattioiden värähtelysuunnittelu euronormin EC5 mukaan

LATTIAT - VÄRÄHTELYMITOITUS - Tero Lahtela

T I E D O T T E I T A Asko Talja, Tomi Toratti, Erkki Järvinen

SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE

Finnwood 2.3 SR1 ( ) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood

Puurakenteet. Tomi Toratti

Tietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos

Osoitetaan tämä nyt formaalisti esimerkkitehtävänä lähtien liikkeelle kombinatorisesta tuloksesta

Pulttiliitosten tyypit ja käyttöalueet, ruuvien esijännittäminen

Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset

... .-' ... ASUNTO OY KITEEN PUHOSSELKÄ -NIMISEN YHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS ...

ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

YLIKORKEAT RAKENNUKSET SUOMESSA, KÄYTÄNNÖN PULMATILANTEITA JA RATKAISUJA Jukka Ala-Ojala

Melulukukäyrä NR=45 db

VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Leca. -hormit. Suunnittelu- ja asennusohjeet / korvaa esitteen 7-13/

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Leca. -hormit. Suunnittelu- ja asennusohjeet / korvaa esitteen 7-13/

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

RAK Statiikka 4 op

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 10/1999 [korvaa Teräsnormikortin N:o 7/1998]

LATTIA- JA KATTOPALKIT

Pientalon paloturvallisuus

Lämmitysverkoston perussäätö säästää rahaa ja luo terveellisen sisäilmaston

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =

PKTO-14 PUTKIKAIVANTOJEN TUENTAOHJE

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN

LINEAARIKÄYTÖT. AT ja ATL hammashihnojen valmistusohjelma: AT AT3 AT5 AT10 AT20 ATL ATL5 ATL10 ATL20. Lineaarikäytöt AT ja ATL hammashihnoilla:

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT

Mikko Pirkkanen. Eurokoodin sallima taipuma välipohjassa. Puuvälipohja

Finnwood 2.3 SR1 ( ) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood?

BH60A0900 Ympäristömittaukset

ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki

Fireflex -palosuojamaali

Hiukkaskoko maks. 5 µm. Mäntään kohdistuvan voiman mittapaine 6,3 bar

Päiväys: Edellinen päiväys: KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Magneettiset materiaalit ja magneettikentän energia

Laskuharjoitus 7 Ratkaisut

CLAMPEX Akseli/napa-liitokset. KTR-tarkkuusakselinivelet standardin DIN 808 mukaan. Akselinivelet CLAMPEX

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Eurokoodi 2010 Seminaari Teräsrakenteiden uudet julkaisut

MAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI

Ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikan valmiuksien kilpailu

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 13/2000 Teräksen materiaalimallit mitoitettaessa palosuojaamattomia teräsrakenteita

Tämän käyttöselosteen mukaiset palosuojamaalit varastoidaan Tikkurila Oyj:n varastossa Vantaalla.

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

Puskuriliuokset ja niiden toimintaperiaate

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina

Valtioneuvoston asianhallinnan esiselvitys (VN-asianhallinta) Käytössä olevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuusarviot

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Aukkopalkin kestävyys

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto

Elinkaarihanke Vaihtoehtoisena investointimallina. Veli-Matti Paananen

Tapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Galleria BE 19 Do Up with Art Create Happy Spaces sisustusleikin ohjeistus 2010

Lexmarkin tulostuksenhallinta

Eurokoodi 2011 Seminaari Teräsrakenteiden uudet (ja tulevat) julkaisut

Luvun 10 laskuesimerkit

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

HYPERSTAATTISET RAKENTEET

Copyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.

Luvun 5 laskuesimerkit

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu Lappeenranta

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

ESIMERKKI 3: Nurkkapilari

S205 Lineaarinen hammashihnaservokäyttö (0,9 op)

Yrittäjien tapaturmavakuutus

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden mekaniikka III

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RakMK:n mukainen suunnittelu

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Hiukkaskoko maks. 5 µm. Mäntään kohdistuvan voiman mittapaine 6,3 bar

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi Juha Rämö Juha Rämö 1

HalliPES 1.0 OSA 2: PÄÄKANNATTIMET

KULJETINKETJUJA VAATIVIIN TARPEISIIN

YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

NORDsmoke Pyöreä savunhallintajärjestelmä

Teräsrunkoisten välipohjien värähtelyjen hallinta

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Pienahitsien materiaalikerroin w

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0.

Transkriptio:

TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 11/2000 [korvaa Teräsnormikortin N:o 5/1997] RakMK B7:n kohta: 3.6.2 RakMK B7 1996 RakMK B6:n kohta: 3.6.2 RakMK B6 1989 Käveystä aiheutuvat väipohjien värähteyt Yhteyshenkiö: Unto Kaamies Teräsrakenneyhdistys r.y. Eteäranta 10, 00131 HESINKI puh. 09-1728 4449, ax. 09-1728 4444 Menetemän kuvaus: Tämän ohjeen mukaan voidaan arvioida askennaisesti sekä kevyiden että raskaiden teräsrunkoisten väipohjien käveystä aiheutuvien värähteyiden hyväksyttävyyttä. Menetemän rajoitukset: Tätä ohjetta voidaan käyttää seuraavin edeytyksin: väipohja iittyy asuin- tai toimistotioihin väipohjan ain ominaistaajuus on yi 3 Hz värähteyn aiheuttaa ihmisen kävey värähteyn suuruudee ei aseteta erityisvaatimuksia Menetemää ei tue käyttää mm. iike- ja iikuntatioihin, joiden kuormitus- ja vaatimustaso poikkeaa edeä esitetystä, tai tioihin, joiden värähtey aiheutuu koneista. Teräsrakenneyhdistyksen Normitoimikunta on käsiteyt ja hyväksynyt 17.1.2000 Teräsnormikortin ja todennut sen täyttävän RakMK:n teräsrakenteita koskevien ohjeiden vaatimukset. Teräsnormikortin käyttäjää on vastuu kortin ohjeiden käytöstä. Tämä Teräsnormikortti on voimassa toistaiseksi. Hesingissä hemikuun 1. päivänä 2000 TERÄSRAKENNEYHDISTYS R.Y. Pertti Sanderg puheenjohtaja Kai Räty toimitusjohtaja TRY Teräsrakenneyhdistys r.y. Puh.: (09) 1728 41 Eteäranta 10, 7.krs. Fax: (09) 1728 4444 00130 HESINKI

2 SYMBOIUETTEO a max [m/s 2 ] ihmisen käveystä aiheutuva askettu kiihtyvyys a sa [m/s 2 ] suurin saittu kiihtyvyys [m] attian eveys e [m] attian värähteevän osan tehoinen eveys e=2,718 [-] Neperin uku o [Hz] attian ain ominaistaajuus g [m/s 2 ] painovoiman kiihtyvyys [m] attiapakkien pituus m [kg/m 2 ] koko väipohjan massa attian pinta-aayksikköä kohden + hyötykuormasta osuus 30 kg/m 2 [m] pääkannattimen jänneväi E [N/m 2 ] attian pituussuuntaa vastaava redusoitu kimmokerroin I [m 4 /m] attian pituussuuntaa vastaava, eveysyksikköä kohden askettu taivutusjäyhyys (EI) [Nm 2 /m] attian pienempi, eveyssuuntaa vastaava jäykkyys E. I (EI) [Nm 2 /m] attian suurempi, pituussuuntaa vastaava jäykkyys E. I (EI) [Nm 2 /m] attian pääkannattamien jäykkyys E. I W [N] värähteyssä mukana oevan attian osan tehoinen paino δ max [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin staattinen taipuma δ sa [m] suurin saittu staattinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde

3 1 Yeistä Ihmisen keho ja monet esineet ovat erittäin herkkiä attioiden värähteyie. Keho voi aistia pienetkin värähteyt epämieyttävinä. Huonekauihin, astioihin tai kasveihin siirtyvä värähtey voi aiheuttaa haitaista ääntä tai iikettä. Kävey sisätää sekä jaksottaisia että iskumaisia komponentteja. Matain jaksottainen kuormitus tapahtuu käveytaajuudea 1,6-2,2 Hz, mutta kuormituskomponentteja esiintyy myös tämän taajuuden toisea ja komannea moninkerraa 3,2-8,8 Hz. Käveystä aiheutuva attian värähtey voi muodostua huoneessa haitaiseksi, jos käveyn jaksoiset kuormituskomponentit vahvistuvat iiaksi resonanssi-imiön vuoksi, jos kantapään isku attiaan aiheuttaa iian suurta tärinää, tai jos attia notkuu iiaksi asketen aa. Yeensä käveevä henkiö itse ei tunne aiheuttamiaan värähteyjä, vaikka muut ympäriä oevat ihmiset voivat pitää häiriötä hyvinkin epämieyttävänä. Resonanssi-imiötä pidetään mitoituksessa määräävänä, jos väipohjan värähteyn ain ominaistaajuus on ae 8 Hz. Jos taajuus on tätä suurempi, notkuminen tai tärinä muodostuu mitoituksessa määrääväksi. Mataat ominaistaajuudet ovat tyypiisiä raskaie ja korkeat ominaistaajuudet kevyie väipohjie. Määräävän tekijän vaihtumisen vuoksi mitoituksessa on epäjatkuvuutta 8 Hz:n kohdaa. Seuraavassa esitetty menetemä perustuu VTT:ä tehtyyn kirjaisuustutkimukseen (1996-1997) sekä kevyiä väipohjia suoritettuihin kokeisiin (1998-1999). Esitettävät kriteerit täyttävien attioiden värähteyitä pidetään yeensä samassa tiassa oevien mieestä hyväksyttävinä. Huoneistosta toiseen siirtyvien värähteyiden estämiseksi suositeaan värähteyitä siirtävien rakenteiden katkaisua. Esitetty menetemä antaa yksinkertaiset askentayhtäöt suorakaiteen muotoisee attian osae, joka voi oa myös osa suurempaa väi- tai aapohjaa (kuva 1). = (EI) (EI) Kuva 1. Tyypiinen väipohjan osa-aue, joka käsittää pintaaatan, attiapakit ja pääkannattimet.

4 2 attian ain ominaistaajuus Yksinkertaisen nejätä sivuta tuetun suorakaiteen muotoisen attian ain ominaistaajuus asketaan ausekkeesta 2 4 π EI = 1+ 2 2 m + ( ) 0 2 (1) jossa on attian pituus, (EI) on attian suurempi pituussuuntaa vastaava jäykkyys, (EI) on attian pienempi eveyssuuntaa vastaava jäykkyys ja m on väipohjan massa attian pinta-aayksikköä kohden. attian massaan sisäytetään hyötykuormasta 30 kg/m 2. Useissa tapauksissa attiapakkien suuntaisea reunan tuennaa ei oe merkitystä ominaistaajuuteen. Täöin ominaistaajuus voidaan askea ausekkeesta EI = π ( ), (2) 2 m 0 2 auseke (2) aiarvioi ominaistaajuutta enintään 5 %, kun / >1,0 ja (EI) /(EI) >30, mutta jos / = 0,5, samaan tarkkuuteen päästään vasta, kun (EI) /(EI) >200. Jos attiapakit (pituus ) tukeutuvat pääkannattimiin (pituus =), systeemin ain ominaistaajuus voidaan arvioida attiapakin ja pääkannattimen ominaistaajuuksien avua ausekkeesta 0 = 1 1 1 + 2 2 0, 0,, (3) jossa 0, asketaan ausekkeesta (1) ja pääkannattimen ominaistaajuus ausekkeesta ( EI ) = π. (4) 2 m 0, 2 Tekijä (EI) on pääkannattimien ja pintaaatan yhteinen taivutusjäykkyys pituusyksikköä kohden. 3 Taipumakriteeri korkeataajuuksisie attioie Jos attian ain ominaistaajuus on yi 8 Hz, pistekuormasta 1 kn aiheutuvan staattisen taipuman on täytettävä ehto (CCMC 1998) δ max δ sa 06, ( 2) δsa = 06, + 25, e, mutta δsa 15, mm (5) (6)

5 Tekijä e = 2,718 (Neperin uku) ja on attian jännemitta metreinä. Ehto on esitetty graaisesti kuvassa 1. 1,5 δ max (mm) 1 0,5 0 0 5 (m) 10 Kuva 1. Taipumaehto (6) graaisesti esitettynä. Yeisenä periaatteena on, että taipuman suuruus tarkistetaan kehätä, jonka säde on 600 mm pistekuorman vaikutuspisteestä. attiaaatan tai keuvan attian pintaevyn paikainen taipuma yksinään ei saa kuitenkaan yittää arvoa 1,5 mm. Yeensä, jos attiapakkien väi on enintään 600 mm, pintaevyn paikaista taipumaa ei tarvitse ottaa huomioon kokonaistaipumassa. Täöin taipuma voidaan arvioida nejätä sivuta tuetun suorakaiteen muotoisen ortotrooppisen aatan taipumana. Voimasta F = 1 kn aiheutuva aatan keskipisteen taipuma on 2 F δ max = γ, jossa (7) 4 1 γ = ; α = ja β = (8) 4 4 απ m n 4 2n 1 ( 2m 1) + β α Useissa tapauksissa attiapakkien suuntaisea reunan tuennaa ei oe merkitystä taipumaan. Täöin ausekkeen (8) sijaan voidaan käyttää auseketta γ= 1 42 14 / (9) ausekkeiden (8) ja (9) tuoksien ero on enintään 2,5 %, kun / >1,0 ja (EI) /(EI) >20, mutta jos / = 0,5, samaan tarkkuuteen päästään vasta, kun (EI) /(EI) >300. Jos attiapakit tukeutuvat pääkannattimiin, taipumaan on isättävä pääkannattimien taipuma.

6 4 Kiihtyvyyskriteeri mataataajuuksisie attioie Jos askettu ominaistaajuus 0 on 3-8 Hz, värähteyn hyväksyttävyys arvioidaan kiihtyvyysehdosta (AISC/CISC 1997) a a max max = a sa g P 0 e W a sa = 005, m/s 0, 35 0 2 ς (10) (11) (12) jossa g=9,81 m/s 2, P 0 =290 N ja e = 2,718. Ae 3 Hz:n ominaistaajuudet eivät oe saittuja. ausekkeessa (11) voidaan yeensä käyttää vaimennussuhteena arvoa ζ = 0,03. Mikäi väipohja sisätää vähän ei-kantavia rakenteita (väiseinät, aasasketut katot, kanavat, huonekaut jne.), suositeaan vaimennussuhteeksi pienempää arvoa ζ = 0,02. Värähteyssä mukana oeva tehoisen attian osan paino W arvioidaan ausekkeea W = mg e = 20, e, jossa (13) ( EI ) EI ( ) 14 /, (14) mutta e saa kuitenkin enintään arvon 2/3 attiapakkeihin nähden poikittaissuuntaisesta attian kokonaiseveydestä. Jos suorakaiteen muotoinen attia on toiseta attiapakin suuntaiseta reunataan tukematon, ausekkeessa (13) käytetään kertoimen 2,0 sijasta kerrointa 1,0 (AISC/CISC 1997). Jos attiapakit (pituus ) tukeutuvat pääkannattimiin (pituus ), Väipohjan värähteyssä mukana oeva tehoinen attian paino asketaan ausekkeesta W = W W + 2 2 2 2 + 0, 0, 0, 0, 1 1+, (15) jossa W saadaan suoraan ausekkeista (13) ja (14). W = mg e ( EI ) = 16, e ( EI ), jossa (16) 14 /, (17) mutta e saa kuitenkin enintään arvon 2/3 pääkannattamiin nähden poikittaissuuntaisesta attian kokonaiseveydestä. Jos pääkannatin sijaitsee attian vapaassa reunassa, attian

7 jäykkyyttä (EI) pienennetään 50 prosentia. 5 ähdeuetteo AISC/CISC. 1997. Stee design guide series 11. Foor virations due to human activity. American Institute o Stee Construction. 69 s. CCMC. 1998. Deveopment o design procedures or viration controed spans using engineered wood memers. Drat o Concuding report. Canadian Construction Materias Centre. 39 s. Kortesmaa, M. 1981. Puurakenteisen aa- ja väipohjan toimintavaatimukset ja rakenneratkaisut (jukaisematon käsikirjoitus). Espoo: Vation tekniinen tutkimuskeskus. 80 s. Kuaa, J., Taja, A. 1999. Viration perormance tests on ight-weight stee joist oors. ICSAS 99 - Fourth Internationa Conerence on Stee and Auminium Structures, Espoo, 20-23. 6. 1999. 8 s. Taja, A. 1996. Teräsrunkoisten väipohjien värähteyjen hainta. Espoo: Vation tekniinen tutkimuskeskus. (VTT Tiedotteita 1790). 64 s. + iitt. 14 s. Taja, A. 1998. Keveiden rakenteiden värähteyjen estäminen. Rakentajain Kaenteri 1999. Hesinki: Rakennustieto Oy. S. 119-126. Taja, A. 1999. Uutta tutkimustietoa attioiden värähteyistä. Teräsrakenne 1/99, Vo. 22, s. 32-33. Taja, A., Kuaa, J. 1998. Viration tests or ight-weight stee-joist oors - Sujective perceptions o virations and comparisons with design criteria. Teräsrakenteiden tutkimusja kehityspäivät, appeenranta 25-26.8. 1998. Hesinki: Teräsrakenneyhdistys r.y. 14 s.