PIKE KAMPANJAN TIETOISKU ALUESUUNNITTELUKOHTAJA JARMO VAUHKONEN 14.1.2014 (www.esavo.fi/pike)

Pike tietoisku 14.1.2014 pike kampanja pike lab etelä-savo mistä pikessä on kysymys?

Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Maakuntajohtajien päätös yhteistyöstä kesäkokouksessa 4.7.2013 Mikkelissä. Seuraavat liitot (13/18) varmasti mukana 1000 euron panoksella: Lappi, Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso. EKK:n toimintasuunnitelma 2014, vuosikokous 28.11.2013 Keväällä on erityinen Pike-seminaari Lieksassa (20.3.2014) EKK:n vuosikonferenssin yhteydessä Kuopiossa 27-28.8.2014 julkistetaan ensimmäistä kertaa vuoden Pike-kohde Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen toimii yhdyshenkilönä liittojen ja EKK:n välillä (EKK:n hallituksen jäsen) Alueellisesti 3 pike agenttia (kokenutta pike osaajaa): Janne Viitamies/Etelä-Suomi (janne.viitamies@lahticity.fi, Martti Wilhelms/Keski-Suomi (martti.wilhelms@mantyharju.fi) ja Kaisa Savela/Pohjois-Suomi (kaisa.savela@pohjoispohjanmaa.fi)

Pike Lab Etelä-Savo Tavoitteena on saada keskusten kehittäminen käyntiin mahdollisimman monessa kohteessa aktivoida kunkin keskuksen oma paikallisyhteisö (asukkaat, yritykset, kiinteistön omistajat, kunta ja muut toimijat) pitkäjänteisen kehittämistyön veturiksi ja löytää kullekin yhteisölle paras mahdollinen toimintatapa selvittää pienten keskusten todellinen uusiutumis- ja kehityspotentiaali löytää vähintään yksi idea, helmi, jatkotyön lähtökohdaksi tehdä aktiivista yhteistyötä ja hyödyntää muiden kokemuksia maakunnassa ja valtakunnallisesti (Pike kampanja)

Pike Lab Etelä-Savo Mikkeli Suomen paras kaupunkikeskusta 2012 > case Mäntyharju > case Rantasalmi > case Kangasniemi ja Heinävesi > Tuiketaajamat (uusi Mikkeli) > Konseptin joustavuus ja toimintamallin virittäminen kohteen mukaan Kokemusten kirjaaminen ylös konseptin kehittämiseksi ja kokemusten hyödyntäminen

Mistä Pikessä on kysymys? Paikallisyhteisön ja sen keskusten elinvoimasta ( munkin hillosta ), mitoituksesta ja laadusta ihmiset, toiminta ja työpaikat edellä, ei vain taajamarakenne edellä. Kysymys ei ole vain kaavoituksesta. Asenne- ja toimintatapojen muutoksesta, innovatiivisesta yhteistyöstä ja verkostoitumisesta, esim. Pieksämäen elämänkaarikylä konsepti ja www.kirkonkylä.fi. Yhteisöllisyydestä voimavarana ja paikalliskeskusten tulevaisuudesta ja olemassa olosta paikallisyhteisö, joka ei usko keskukseensa, ei usko itseensä. Paikallisyhteisön ja sen keskuksen uusiutumispotentiaalista, mitoituksesta ja laadusta, tulevaisuuden visioinnista ja kehittämissuunnitelman laatimisesta. Paikallisyhteisön oman pitkäjänteisen kehittämistyön käynnistämisestä. Lopulta paikallisyhteisön oma tahtotila ja tekeminen ratkaisevat tulokset.

Esimerkkinä case Mäntyharju keskuksen kehittämishanke 2012-2014 (kesken) Kirkonkylästä tavallaan taajamaksi 1600-2014 Kirkonkylissä on uusiutumispotentiaalia Visio kehityksen suunnasta, mitoituksesta ja laadusta tarvitaan keskuksen kehittämisen perustaksi Keskuksen kehittäminen kannattaa aloittaa ytimestä eikä reunoilta 15.1.2014 8

Pienen keskuksen kehittämissuunnitelman laatiminen on syytä aloittaa ytimestä elinvoimasta ( hillosta ), mitoituksesta ja laadusta hyödyntämällä oma yhteisöllisyys ja oma tekeminen täysimääräisesti kokoamalla vähitellen marginaalisia asiakasvirtoja ja erilaisia tapahtumia tukemaan ydinkeskuksen elinvoimaisuutta ja vision toteutumista hyödyntämällä joustavasti ja innovatiivisesti olemassa olevaa taajamarakennetta, rakennuksia ja niiden uusiokäyttömahdollisuuksia vision toteutumisen edistämiseksi parantamalla olemassa olevan taajamarakenteen laatua vision mukaisesti hyödyntäen aluksi kaikki halvat ja helpot ratkaisut ja pitkäjänteisesti isommilla kehityshankkeilla tarvittaessa purkamalla ja kaavoittamalla vision mukaisesti, uutta tyhjää tilaa ydinkeskustan parhaille markkinapaikoille keskustan elinvoimaisuuden tukemiseksi ja täydennysrakentamiseksi

Ote maakuntaliiton tiedotteesta Yhteisöllisyys pienten keskusten voimavara 25.11.2013 Elinvoimainen keskus on hillomunkki Munkkiesimerkki havainnollistaa, mistä keskusten kehittämisessä on pelkistäen kysymys. Kysymys on paikallisyhteisön ja sen keskuksen elinvoimasta hillosta ja munkin uudelleen leipomisesta. Tähän ei ole olemassa valmista lakisääteistä prosessia eikä toimintamallia. Kysymys ei ole vain kaavoituksesta eikä vain kunnan tai kaupan tarpeista, vaan kokonaisvaltaisesta ja vuorovaikutteisesta aluekehityksen ja aluesuunnittelun yhteen sovittamisesta. Onnistumiseen tarvitaan paikallisyhteisökeskeistä yhteistyötä, vapaaehtoisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuvaa toimintamallia, asukkaiden, yrittäjien ja toimijoiden sosiaalista pääomaa, yhteisestä tahtotilaa ja tekemistä oman cityn kehittämiseksi. Hillomunkki voi syntyä vain yhdessä leipoen. Rinkelistä hillomunkiksi

Kysymys on tuotekehittelystä (pike konseptista) Erittäin haasteellinen tehtävä EKK:n kokemukset ja tuotekehittely (konseptit) kaupunkikeskusten kehittämiseksi on hyvä perusta (yhteisömuotoilu, Koettu kaupunkikeskusta, kaupunkikeskusta barometri ja benchmarking) Pike kohteet poikkeavat monin tavoin kaupunkikohteista kuten esim. Mikkeli, jossa keskuksella vahvempi asema, kehittämisestä on jo kokemusta ja paikallisyhteisöllä on oma toimintamalli (Mikke ry) Pikelle ei valmista prosessia ja toimintamallia. Pike kohteissa lähtökohtana on usein negatiivinen kasvu, nollaresurssit ja erilaisia asenteiden ja toimintatapojen jumeja. Jumit purettava ja koko prosessi on myytävä, ohjelmoitava ja resurssoitava alusta loppuun. Pelkkä nykytilanneanalyysi ei riitä eikä ratkea vain kaavoittamalla uutta aluetta ja lisärakentamista entisen jatkoksi. Pike kohteessa kysymys voi olla jopa koko paikallisyhteisön ja sen keskuksen olemassa olosta ja tulevaisuudesta (visio?) Tehtävän juurruttaminen, paikallisyhteisön aktivointi ja virittäminen tarvitaan aikaa ja viestintää

Mikkelin keskustauudistus ja yhteisömuotoilun idea (Janne Viitamies/ex. Mikke ry:n toiminnanjohtaja) Yhteisömuotoilussa yhteisö toimii kehittämisprojektin subjektina asiantuntijoiden avulla. Asukkaat ja yrittäjät muotoilevat omaa keskustaansa (ympäristöään). Samalla projekti muotoilee yhteisöä. Yhteisömuotoilu sijoittuu ristiriitaisesti kunnan ja yksityisten kiinteistönomistajien ammatilliselle, juridisille ja hallinnalliselle reviirille. Projekti voi onnistua vain jos kunta ja kiinteistönomistajat suostuvat tai saadaan suostumaan siihen, että niiden hallitsemia ja omistamia asioita voidaan käsitellä perinteistä julkisemmin yhteisesti. Vuorovaikutuksen ansiosta ristiriitojen käsittely voi sujua tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Ja enemmänkin: yhteisen käsittelyn ansiosta työstä voi tulla yhteisöä tulevaisuuteen suuntaavaa liike-energiaa, kunnan myönteinen mainetekijä, kuntalaisten yhteinen ylpeydenaihe ja identiteetin vahvistaja. Keskuksen uusiutuminen voi olla sukupolvia yhdistävä voima ja yhteinen kulttuurinen tuotos, kuten vaikkapa paikallisen murteen tai slangin tuottaminen, oman palloilujoukkueen kannattaminen tai torin asiakkaana oleminen.

Mäntyharjun PIKE-konseptikaavio (tilannekatsaus 12.11.2013) Martti Wilhelms PIKE-KEHITTÄMISKONSEPTIN VAIHEET I ALOITUSVAIHE ASKEL 1 Kehittämistarpeiden tunnistaminen ASKEL 2 Toimintasuunnitelman laatiminen projektin käynnistäminen II PROFILOINTIVAIHE ASKEL 3 Lähtötilanteen selvittäminen ASKEL 4 Lähtötilanteen analyysi - profiilikuvan laatiminen III VAIHE VISIOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMAVAIHE ASKEL 5 Visiointityöskentely ASKEL 6 Kehittämissuunnitelmien laatiminen

Mäntyharjun PIKE-konseptikaavio (tilannekatsaus 12.11.2013) Martti Wilhelms

Rantasalmen Pike konseptikaavio (tilannekatsaus 13.12.2013)

Case Kangasniemi Elinvoimainen Kangasniemi hanke - Esiselvitys paikallisyhteisön elinvoiman keskeisistä alueista ja teemoista - Keskuksen kehittäminen - Käräjäniemen satama-alueen kehittäminen - Loma-asuntonäyttelyn toteuttaminen - Puulan matkailun kehittäminen Case Heinävesi Kulttuuritori - Esimerkki konkreettisesta keskuksen kehittämistoimenpiteestä - Tapahtumatorin ja esiintymislavan toteuttaminen