PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISKAMPANJA

Transkriptio

1 PIENTEN KESKUSTEN (PIKE) KEHITTÄMISKAMPANJA

2 Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja Yhteistyöhanke maakuntaliittojen ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) kanssa. Maakuntajohtajien päätös yhteistyöstä kesäkokouksessa Mikkelissä. Seuraavat liitot (14/18) lähtivät mukaan: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Satakunta, Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme Maakuntaliiton ja EKK:n toimintasuunnitelmassa Pike-seminaari Pike-kilpailu ja vuoden Pike-kohde julkistetaan EKK:n vuosikonferenssin yhteydessä Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen toimii yhdyshenkilönä liittojen ja EKK:n välillä (EKK:n hallituksen jäsen) Alueellisesti 3 pike agenttia (kokenutta pike osaajaa): Janne Viitamies/Etelä- Suomi (janne.viitamies@lahticity.fi, Martti Wilhelms/Keski-Suomi (martti.wilhelms@mantyharju.fi) ja Kaisa Savela/Pohjois-Suomi (kaisa.savela@pohjois-pohjanmaa.fi)

3 ETELÄ-SAVON PIKE-LAB 9 hanketta ja16 pikekohdetta Etelä-Savon pike-hankkeiden vetäjien yhteystiedot - Mikkelin Tuiketaajamat: teresa.gestranius@mikkeli.fi - Savonlinnan Tuiketaajamat: kari.rannanpiha@savonlinna.fi - Pieksämäen Kyläkumppani-hanke: vuokko.jaakkola@pieksamaenkylat.fi - Mäntyharjun keskuksen kehittämishanke: wilhelmsmartti@gmail.com - Rantasalmen pike-hanke: henna.arkko@jarvisaimaanpalvelut.fi - Kangasniemen pike-hanke: kari@synberg.fi - Joroisten Hyväkylä-hanke: petri.miettinen@joroinen.fi - Enonkosken pike-esiselvitys: kari.kuuramaa@enonkoski.fi - Heinäveden pike-esiselvitys: riitta.a.tilus@heinavesi.fi

4 Pike-hankkeiden tulosten jälkiarviointi Kysymykset arviointipalaveria varten: 1. Mikä on päättäjien ja avaintoimijoiden keskuksen kehittämisen todellinen kehittämisvalmius kunnassa? 2. Miksi investoida kirkonkylään ja sen kehittämiseen mikä on kunnan ydinviesti kuntalaisille, yrityksille, investoreille, uusille asukkaille ja asiakkaille? 3. Mitkä ovat todelliset investointi- ja keskuksen kehittämispäätökset, joihin kunta ja avaintoimijat ovat itse sitoutuneet (lyhyt ja pitkä aikaväli), ja millä tavalla? 4. Onko keskuksen kehittämisen jatkuvuus turvattu, miten (toimintamalli)?

5 Avainkokemukset ja tulokset 1. Pike-kohteiden määrä + 2. Yhtenäinen mutta epäselvä tulos? 3. Pike-kampanjalle, keskusten kehittämiselle ja uudelle yhteisöllisyydelle (sosial planning/yhteisömuotoilulle) on tilausta enemmän kuin koskaan! 4. Ensimmäiseksi jatkotoimenpiteeksi nousee kestävä perusta (1 rasti), oikea suunnitteluote ja toimintamalli sekä jatkuvuuden turvaaminen!

6 Tulosten arviointi Kaikissa pike-kohteissa on runsaasti kehittämismahdollisuuksia, mutta silti kuntapäättäjien todellinen kehittämistahto, jatkuvuuden turvaaminen ja todelliset kehittämis- ja investointipäätökset jäävät epäselväksi. Tulosten mukaan asukkaiden, yrittäjien ja kuntapäättäjien ajatukset paikalliskeskusten kehittämisestä eivät kohtaa. Sen vuoksi asukkaat eivät sitoudu kirkonkylään ja luota sen tulevaisuuteen, uudet asukkaat jäävät saamatta, ja yrittäjä ihmettelee, miksi investoida kirkonkylään. Jatkuvuus ei ole turvattu Todelliset kehittämis- ja investointipäätöksiä ei ole Hämmennys ja sormi suussa???

7 Jukolan viesti vertausta soveltaen Etelä-Savon Pike-tilanteen voisi kiteyttää seuraavasti: 9 hankkeesta ja 16 pike-kohteesta huolimatta Etelä-Savossa ollaan käytännössä edelleen metsässä etsimässä ensimmäistä rastia. Käytännössä Pike-hankkeissa/kohteissa on rynnitty vanhaan malliin eteenpäin hankeaikataulun ja budjetin puitteissa, irrallaan kunnan muusta strategisesta kehittämisestä. Lopputulos: Kehitystyö loppuu kun hanke loppuu. Tahtotila keskuksen kehittämiselle sekä kehittämisen jatkuvuus, toimintamalli ja kehittämistoimenpiteet ovat epäselviä. Kestävä pohja, uusi alku ja visio tulevaisuuden keskukselle puuttuvat.

8 Kokemuksia uusille Pike-kohteille 1. Tarkista, onko keskuksen kehittämiseksi olemassa toimiva yhteisö - Keskusten kehittäminen on usein aluksi enemmän yhteisön kehittämistä, kunnan, asukkaiden ja yrittäjien yhteistyön kehittämistä (yhteisömuotoilua) kuin rakennetun ympäristön, tapahtumien, yms. kehittämisestä. - Toimiva yhteisö ei ole vain hallinnointia vaan yhdessä tekemistä ja sopimista yli sektorirajojen. - Ellei toimivaa yhteisöä ja toimintatapaa ole, se on rakennettava ja sen jatkuvuus on turvattava.

9 2. Selvitä, mikä on yhteisön todellinen kehittämisvalmius - Keskusten kehittäminen on usein aluksi enemmän yhteisön kehittämistä, kunnan, asukkaiden ja yrittäjien yhteistyön ja yhteisen suunnittelun kehittämistä (yhteisömuotoilua) kuin rakennetun ympäristön, tapahtumien, yms. kehittämisestä. - Kokemusten mukaan kehitystyötä ei kannata aloittaa hankevetoisesti eikä tekemällä uusia selvityksiä. - Sen sijaan aluksia tulisi yksinkertaisesti 1) tarkistaa yhteisön: kuntapäättäjien, yrittäjien ja asukkaiden (myös loma-asukkaiden) todellinen valmius keskuksen strategiseen kehitystyöhön ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön sekä 2) panostaa kunnan johdolla työn organisointiin ja ohjelmointiin sen mukaisesti. - Myös 0-ve on mahdollinen ja hyväksyttävä (arvokas vanheneminen, saattohoito). - Näin työ saadaan nopeasti ja kustannustehokkaasti liikkeelle ja kestävään ohjaukseen.

10 - Keskuksen kehittäminen on pitkäjänteinen ja päämäärätietoinen prosessi, step by step. Toteuttamisessa on syytä edetä vaiheittain periaatteella joka vuosi jotain. - Alku ja kestävän perustan aikaan saaminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi????? - Pike-kampanjan tavoitteeksi riittää avustaa Pike-kohteita ja niiden oma todellinen kehitystyö mahdollisimman yksinkertaisella ja kustannustehokkaalla tavalla kestävälle perustalle (ensimmäiselle rastille) osaksi kunnan pitkäjänteistä ja päämäärätietoista kehitystyötä sekä palauttaa asukkaiden, yrittäjien ja päättäjien usko omaan tekemiseen ja oman cityn tulevaisuuteen. Loppu on kunkin kunnan, asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden tehtävä. - Pike-esiselvitysdemo ja palvelukuvaus, - Enonkoski, Heinävesi, Kittilä, Taipansaari - Tietopohja ja realistinen tilannekuva, seuranta-, vertailu- ja ennakointitieto, EKK elävyysluku ( > Pike elävyysluku ja Pikebarometri (tekeillä).

11 3. Hyödynnä aluksi muutamia avaintoimijoita - Kunta ja kunnanjohtaja on maaseutukeskuksen kehittämisen avaintoimija. Kunnan on heti alusta asti aidosti sitouduttava ja johdettava mutta asiakaslähtöisesti (asukkaat, yrittäjät, päättäjät, muut toimijat) keskuksen kehitysja uusiutumistyötä. - Maaseutukeskuksen kehittäminen on osa kuntastrategiaa, elinkeino- ja maankäyttöpolitiikkaa. Kunnan tulisi määrittää, mikä on keskuksen asema, profiili ja kehityskuva kuntarakenteessa ja toimintaympäristössä. Mikäli kuntastrategiassa ja maankäyttöpolitiikassa on tältä osin puutteitta, ne on korjattava, koska kuntastrategia ohjaa osaltaan myös keskuksen kehittämistyötä. - Toimintamallin pitää olla joustava, helppo ja kustannustehokas. Kokemusten mukaan jokainen maaseutukeskus, Pike-kohde, on erilainen ja sen vuoksi keskuksen kehittämiskonseptin pitää mukautua paikallisiin olosuhteisiin. Keskuksen, oman cityn, kehittäminen ja uusiutuminen on kunnan, yrittäjien ja asukkaiden tehtävä. - Tietopohjan tulisi mahdollistaa kehityksen seuranta-, ennakointi- ja vertailu muihin keskuksiin.

12 4. Tulevaisuuden maaseutukeskus - keinuhevonen vai skootteri? - Sopeuttamisen ja uusiutumisen pakko/mahdollisuus? - Riittääkö keinuhevosen (nykytilan) hiominen vai tarvitaanko skootteri, uusi perusta ja olemassa olon oikeutus? - Ilman todellista uusiutumisvalmiutta, uutta profilointia ja kestävää tulevaisuuden kehityskuvaa ja missiota kestävää olemassa olon oikeutusta, sekä sen mukaista mitoitusta, kehitystoimenpiteet jäävät helposti saattohoidoksi. - Myös 0-ve voi olla ok ja tietoinen valinta (arvokas vanheneminen, saattohoito), mutta sekin tarvitsee yhteisöllisyyttä ja jatkuvaa tekemistä.

13 5. Millaisiin toimintoihin sekä asukas- ja asiakasvirtoihin keskuksen olemassa voi jatkossa perustua ja millaisen (myös minkä kokoisen) keskuksen niiden varaan voi kestävästi rakentaa? - Ensimmäinen askel? - Maaseututaajaman uusiutuminen on syytä aloittaa ytimestä oman tekemisen ja yhteisömuotoilun lisäksi ydinkeskustasta: alueen rajaus ja elinvoimaisuuden kestävä perusta (uusi alku), mielikuva/imago, fyysinen ja digitaalinen/virtuaalinen - Case Mäntyharju (vanha keskus kirkonkylä/salmela ja uusi keskus) - Oma väestöpohja ei välttämättä riitä - Toiminnat, joissa kestävää kasvupotentiaalia: vapaa-ajan asutus/palvelut, luontoja kulttuurimatkailu. Kokoaminen ja hyödyntäminen? - Vetovoimaisin alue uusiutumiselle: kunnanviraston tontti ydinkeskuksessa - Kunnan tehtävä: - 1) tilaa ydinkeskukseen uusiutumista varten - 2) avoimen digitaalisen työpöydän rakentaminen ( uusi Mäntyharju.fi ) uusiutumisen, somen ja markkinoinnin tueksi

14 Uusiutuminen alkaa ytimestä taas on pitäjäntupa keskeisessä roolissa Mäntyharjussa Taidekeskus Salmelan, entisen pitäjäntuvan ja kirkonkylän tarina on hyvä esimerkki hiipuvan kirkonkylän uusiutumisesta, uudesta liikeideasta, mitoituksesta ja kasvusta. Pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti Salmelan kasvutarina on jatkunut jo 25 vuotta. Kehitys heijastuu selvästi koko kirkonkylän, Mäntyharjun kulttuurikeskuksen elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuden uskoon. Olemme tottuneet jatkuvaan kasvuun ja rakentamiseen tyhjille tonteille, metsään tai pellolle, entisen rakenteen jatkoksi. Myös Salmelan tapauksessa hiipuvan kirkonkylän uusiutuminen perustuu kasvuun mutta uusiutuminen ja kasvu alkoivat olemassa olevan rakennetun ympäristön ytimestä ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisestä. Mäntyharjussa historia toistaa itseään hauskalla tavalla. Taas pitäjäntupa (nykyinen kunnanvirasto) on huonon kuntonsa takia tärkeässä roolissa keskuksen kehittämisessä. Kunnanviraston alue kytkeytyy luontevasti ydinkeskustaan, Asemanlammen alueeseen ja rautatieasemaan. Helsinkiin on 2 tunnin ja Mikkeliin 0,5 tunnin matka. Kuinka luoda mielikuva, että pysyvää asutusta tukevat ja kasvupotentiaalia sisältävät asiakasvirrat: vapaa-ajan asutus, luonto- ja kulttuurimatkailu muodostavat tulevaisuuden Mäntyharjun perustan ja että ne kohtaavat, tukevat toisiaan ja näkyvät nykyisessä ydinkeskuksessa esim. uusiutuneella kunnanviraston tontilla?

15 Esimerkki sopeuttamisesta ja uusiutumisesta 1 Salmela/tuomas hoikkala per kirkonkylä riittää! Mäntyharjun kirkonkylä Taidekeskus Salmelan johdolla esimerkkinä uusiutumisesta - Uusi alku ja liikeidea: ent. kirkonkylästä ja kunnantalosta kulttuurikeskus - Uusi mitoitus: kaikki alkoi ytimestä ja yhdestä rakennuksesta (Salmelan ja päärakennus 1989) - Uusi käyttötarkoitus olemassa olevalle rakennuskannalle ja ympäristölle - Kasvutarina. Toiminta ja ympäristö kasvanut pikkuhiljaa 25 v ja kasvaa edelleen - Yritystoimintaa, noin 0.5 milj. euron investoinnit/v - Aluekokonaisuuteen kuuluvat myös mm. Iso-Pappila ja kirkonkylän koulu - Kansainvälinen verkostoituminen, Viipurin residenssi 2010 Mäntyharjun kuntakeskuksen taajamarakenteen kehitys poikkileikkausvuosittain Kirkonkylä/Salmela Uusi ydinkeskusta

16 Mäntyharjun keskuksen uusiutumispotentiaalia Tilaa uusiutumiselle ydinkeskustaan! kävijää/v Mäntyharju-Repovesi reitistö Vuoden retkikohde 2015 Salmela vuoden kulttuurikäyntikohde kävijää/v Savonrata ja 0,7 milj. matkustajaliikenne/v Reilu 6000 pysyvää asukasta 5000 vapaa-ajan asuntoa/ 9000 osa-aikaista asukasta Helsinki 2 tuntia ja Mikkeli 0,5 tuntia

17 Pike-barometri harjoituksen kuvaus Pike barometri on kunnan strategisen johdon ja päättäjien käyttöön tarkoitettu maaseututaajamien ja keskusten elinvoimaisuuden ja kehityksen seurantaan sekä ennakointiin tarkoitettu työkalu. Se mahdollistaa myös vertailun muihin keskuksiin. Pike barometri ei anna vastausta keskuksen tulevaisuuden visioksi eikä kehittämistoimenpiteiksi mutta se auttaa arvioimaan ja ennakoimaan keskuksen kehitystä ja sen elinvoimaisuutta kestävältä pohjalta. Pike-barometrin tavoitteena on hajanaisen asiantuntija- ja seurantatiedon hyödyntäminen sekä olennaisen tiedon kiteyttäminen ja viestintä päättäjille kestävän pohjan muodostamiseksi varsinaiselle keskuksen kehittämiselle.

18 Mikä Pike-barometri (taajamabarometri)? Pike barometrin 5 mittaria 1. Pike taajaman profiili ja luokitus koon ja palvelujen perusteella 2. Pike taajamarakenteen pinta-alan, väestön ja väestötiheyden kehitys Pike keskustan eheys 12 mittaripalvelun etäisyyskeskiarvona taajaman keskipisteestä 4. Pike ydinkeskuksen elävyysluku (lauantaiyritykset - tyhjät liiketilat/taajamaväestö) 5. Pike yhteisöllisyys (vastuullinen toimija, toimintasuunnitelma ja vuosibudjetti) Tietolähteet: EKK-elävyysluku ( Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä ja maaseututaajamien pitkän aikavälin kehitys (Etelä-Savon maakuntaliitto, Palveleva maaseutu tutkimus (2010), sen mittaristo ja luokitus, s. 55 ja 58 Kunnan kotisivut kotisivut Maastokatselmus

19 1. Pike taajaman luokitus - Palveleva maaseutu 2012 tutkimuksen ja luokituksen perusteella Mäntyharju on iso kuntatason palvelukeskittymä ( df, s. 55 ja 58)

20

21

22 Mäntyharjun ydinkeskustan elävyyskartoitus Arkiyritykset, lauantaiyritykset, ravintola- ja kahvilapaikat, tyhjät tilat

23 Pike-barometri harjoitus, case Mäntyharju 1. Pike taajaman profiili ja luokitus koon ja palvelujen perusteella - 12/12 mittaripalvelua > iso kuntatason palvelukeskittymä eli vähintään 70 vähittäiskaupan työpaikkaa ja hypermarketin lisäksi vain yksi 12 mittaripalvelusta saa puuttua 2. Pike taajamarakenteen pinta-alan, väestön ja väestötiheyden kehitys Taajamarakenne on laajentunut vuodesta ha > 1038 ha (32 %) - Samaan aikaan taajaman väestö/väestötiheys on pienentynyt as/ha > 3.80 as/ha (15 %) - Kehityksen myötä taajamarakenteen (infran) yksikkökustannukset ovat kasvaneet koko ajan - Taajamaväestöennuste 2035 on vastaavasti arviolta asukasta (-11-24%) 3. Pike keskustan eheys 12 mittaripalvelun etäisyyskeskiarvona taajaman keskipisteestä - 9 mittaripalvelun etäisyys keskiarvo nollapisteestä on 467 m, min etäisyys 110 m (Siwa lähikauppa ja posti), max etäisyys 930 m (terveyskeskus) 4. Pike ydinkeskuksen elävyysluku (helmikuu 2015) - Perusluku: Ydinkeskustan lauantaiyritykset - tyhjät liiketilat/anttolan (kunnan) asukasluku: 27-10/6266 = 0, liiketilakiinteistöä, 58 yritystä, joista 27 lauantai yritystä - 7 ravintola/kahvilayritystä ja 560 ravintola/kahvila asiakaspaikkaa - 10 tyhjää tilaa - Taajamassa 2 majoitusyritystä, yht. 4 h, 13 petipaikkaa - Talvisin tori auki ma, ke, pe, la (Kuortin kala) 5. Pike yhteisöllisyys - Mäntyharjussa ei ole keskuksen kehittämisyhdistystä eikä vastaavaa toimijaa, jolla olisi toimintasuunnitelma ja vuosibudjetti. Jälkiarvioinnin (11/2014) perusteella kunnan todellinen tahtotila keskuksen kehittämiseen on epäselvä.

24 A l u e s u u n n i t t e l u j o h t a j a J a r m o V a u h k o n e n E t e l ä - S a v o n m a a k u n t a l i i t t o