Sakari Hänninen Muuttuva terveyspolitiikka ja politiikan vaikuttavuus Terveyssosiaalityön päivät Tampereen yliopisto 16.10.2014
Kasvavat terveyserot Eriarvoisuus on Suomessa radikaalisti lisääntynyt mutta on silti suhteellisen tasa-arvoinen Suomen erityisyys: suuret terveyserot, tilastot hälyttäviä Terveyserot: a) terveydellinen huono-osaisuus (terveyskuilu); b) väestöryhmien väliset terveyserot (gradientti) Terveyserojen osoitin: elinajan odotteen välinen ero väestöryhmien välillä Lisäksi: erot terveyspalvelujen käytössä suuret (OECD) Päätelmä 1: tältä osin Suomi ei muistuta pohjoismaista hyvinvointivaltiota Päätelmä 2: tältä osin terveydenhuollosta vastuussa olevat instituutiot eivät ole suoriutuneet tehtävistään Päätelmä 3: tässä suhteessa terveydenhuollon itsetyytyväisyys ei ole ymmärrettävissä
Mitä tehty terveyserojen kaventamiseksi? Terveyserot ovat olleet pitkään tiedossa, kiitos erinomaisten rekisterien Ongelma on ollut jo pitkään poliittisella päiväjärjestyksellä ja myös hallitusohjelmissa STM:ssä ja sen alaisissa laitoksissa käynnistetty ohjelmia, hankkeita, projekteja Ohjelmien tavoitteet kunnianhimoisia Joissakin ohjelmissa (WHO, Hyvinvointi 2015, Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma) terveyserojen yhteiskunnalliset determinantit huomioitu, mutta ei pääsääntöisesti Pääsuuntana ollut lääke- ja kansanterveystieteellinen (epidemologinen) näkökulma terveyskäyttäytymiseen Ohjelmista huolimatta terveyserot ovat lähinnä kasvaneet
Muuttuva terveyspolitiikka Terveyspolitiikka? Kiistanalainen käsite! Kuin tyhjä laatikko. Etu- ja takaliitteiden politiikka Terveyspolitiikka on Suomessa kehittynyt hyvinvointivaltiokaudella kolmella tasolla: julkinen, kollektiivinen, yksityinen Terveyseroihin voi vaikuttaa lähinnä näillä kolmella tasolla: palvelujärjestelmään (julkinen), elinoloihin (kollektiivinen), terveyskäyttäytymiseen (yksityinen) Mitä tarkoittaa terveyspolitiikan muutos (1990-luvulta): entistä vahvemmin harjoitetun talouspolitiikan mukainen (seuraava kuvio)
HARJOITETTU TALOUSPOLITIIKKA (HTAP), HARJOITETTU TERVEYSPOLITIIKKA (HTEP), TASA-ARVOINEN TALOUSPOLITIIKKA (TTAP), TASA-ARVOINEN TERVEYSPOLITIIKKA (TTEP) HTAP HTEP TTAP TTEP Terveyspolitiikka Hintakilpailukyky Hyvä terveys Reaalinen kilpailukyky Kansanterveys Palvelut Tuottavuus Valinnanvapaus Vaikuttavuus Kestävyys Elinolot Kohtuuverotus Joustavuus Tasa-arvo Pienet terveyserot Terveyskäyttäytyminen Kannustimet Vastikkeellisuus Ennakoitavuus Luottamus
KRIITTISET KYSYMYKSET Hallintakulttuuri Elinolot Terveyspolitiikka Terveyskäyttäytyminen 1 2 3 4 Ovatko syyt tosiasiallisia? Toimeenpano vai toimeksianto? Terveyserot yksilöiden vai ryhmien välillä? Ihmiskuva? 1. Luotetaanko järjestelmään vai politiikkaan? 2. Luotetaanko johtajiin vai työntekijöihin? 3. Luotetaanko projektiryhmiin vai ihmisten omiin ryhmiin? 4. Luotetaanko mielikuviin vai ihmisiin?
MIKSEIVÄT TERVEYSEROT KAVENNU PULMIEN KASAANTUMINEN! 1. TAVOITTEET 2. KEINOT 3. KÄYTÄNNÖT 4. VAIKUTUKSET 5. KÄYTTÄYTYMINEN 6. TERVEYSEROT 7. ITSETUTKISKELU 8. SYIDEN SELVITTÄMINEN 9. UUDET TAVOITTEET Keinot eivät vastaa tavoitteita Politiikkojen yhteensopimattomuus Ulkoisvaikutukset Vaikuttavuus Terveyserojen kasvu Polkuriippuvuus Takaisinkytkentä Kurssinmuutos
MIKSI TERVEYSPOLITIIKKA EI OLE ONNISTUNUT KAVENTAMAAN TERVEYSEROJA? 1. Parlamentti ei päätä eikä valvo 2. Ei ole kokonaiskuvaa prosessista 3. Järjestelmäusko 4. Virheistä ei opita 5. Insulaarinen terveyspolitiikka 6. Perusoikeudet kuollut kirjain 7. Vaikuttavuusarvioinnit jätetään puolitiehen (katso seuraava kuvio)
MIKSI HALLINTAKULTTUURI VAIKEUTTAA TERVEYSEROJEN KAVENTAMISTA? 1. Keinot eivät vastaa tavoitteita 2. Politiikkojen yhteensopimattomuus 3. Palvelujärjestelmän rakenteelliset vinoumat 4. Ammattikuntamainen eduntavoittelu 5. Toimeksiannot vesittävät toimeenpanon 6. Asiantuntija- ja tarjontakartellit 7. Vastuun delegointi ilman voimavaroja (heikot kunnat)
ELINOLOJEN ASETTAMAT ESTEET TERVEYSEROJEN KAVENTUMISELLE 1. Terveyden ja sairauden tuotteistaminen 2. Unohtaminen: köyhyys sairastuttaa ja sairaus köyhdyttää 3. Asiakkaiden tarpeet (hätä) ja heidän hoitamisensa voivat olla ristiriidassa (rahastus) 4. Alueellinen epätasapaino ja eriarvoisuus 5. Pakkovalinnat: lääkkeet tai jokin muu välttämätön tarve 6. Ei tajuta ongelmien kasaantumista (herkkää alkuarvoriippuvuutta
ELÄMÄNHALLINNAN JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISEN PULMAT 1. Terveyskäyttäytymistä halutaan muuttaa ilman käsitystä kontekstista 2. Terveyskäyttäytymistä halutaan muuttaa ilman käsitystä tunteista ja tuntemuksista 3. Negatiiviset kannustimet eivät toimi ellei mitään voida kieltää 4. Paradoksit: olette vapaita toteuttamaan mitä annamme teille tehtäväksi (minkä teemme mahdolliseksi) 5. Elämänprosessia (arkielämän kulkua) ei seurata 6. Abstrakti vastuullistaminen (hyväosaisia kannustetaan palkinnoilla ja huono-osaisia rangaistuksilla)
TERVEYSPOLITIIKKA JA SOSIAALITYÖ 1. Lääke- ja kansanterveystieteen (epidemologian) lisäksi tarvitaan sosiaalipolitiikkaa 2. Kokemustieto kunniaan ( toinen tieto, hiljainen tieto) 3. Sosiaalityöntekijöitä eikä vain johtajia olisi kuunneltava päätöksenteossa 4. Entäpä jos eduskunnassa olisi yhtä paljon sosiaalityöntekijöitä kuin lääkäreitä 5. Terveyserot eivät kavennu residuaalipolitiikalla 6. Komitealaitos yhden miehen toimikuntien sijaan
HALLINTAKULTTUURI JA SOSIAALITYÖ 1. Sosiaalityön ei tule eristäytyä yhteiskuntapolitiikasta ja yhteiskuntatieteestä 2. Sosiaalityön professionalisointi ratkaisu vai ongelma? 3. Osallistamista ei pidä sekoittaa osallistumiseen 4. Miten käy sosiaalityölle KELA-siirron jälkeen? 5. Prekaaristen kokemusten merkitys tunnistettava ja tunnustettava 6. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa (kilpailutuksen oloissa) 7. Verkostojen valta
ELINOLOT JA SOSIAALITYÖ 1. Köyhyys ei saa olla este terveydenhoidolle (priorisointi) 2. Etuuskäsittelyn pulmat (asiakkaille on löydettävä aikaa vuorovaikutusta ei voi korvata teknologialla) 3. Ehkäisevän ja varautuvan (ekososiaalisen) sosiaalityön merkitys 4. Toimeentulotuen harkintavaltuuksia käytettävä terveydenhoidossa (KELA-siirron jälkeen?) 5. Terveydenhoidon laskuja ei perintään 6. Kouluruokailun, kouluterveydenhoidon merkitys (entäpä julkiset ruokapankit)
TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN JA SOSIAALITYÖ 1. Luottamuksen (tunnustuksen saamisen) merkitys 2. Terveyssosiaalityö ei ole vain sosiaalimedisiiniä (medikalisoinnin pulmat) 3. Terveyssosiaalityö sairaaloiden ja terveyskeskusten ulkopuolella 4. Yhdyskuntatyön merkitys entäpä liikkuvat terveysasemat 5. Sosiaali- ja terveysasiamiesverkoston vahvistaminen 6. Työkeskeisesestä asumiskeskeiseen toimintaan (farewell to workfare)