JÄSENKIRJE 2/2009 Tässä numerossa: 1 Uusin voimin tuleviin haasteisiin 2 Hieno keväinen sää viritti Viestintäpäiviä Porvoossa 3 Mitä Viestintäpäiviltä jäi päällimmäiseksi mieleen? 4 Sosiaalisen median työkalut rohkeasti hyötykäyttöön 5 Vuosikokouksen päätöksiä 6 Vierailu Sanomataloon onnistui yli odotusten 7 Kolumni: Kesän lomaan 8 Lähde mukaan kirjailijoiden Helsinki kiertoajelulle 2.9. 8 Uudet jäsenet ja hallituksen yhteystiedot www.jat.fi Uusin voimin tuleviin haasteisiin JATin ratissa on uusi, maaliskuussa valittu hallitus: vankkaa viestintä- ja JAT-kokemusta sekä nuorempia osaajia ja uudehkoja jattilaisia. Tällä osaajajoukolla on hyvä mennä eteenpäin. Itse sain hypätä Myllykosken Katrin jättämiin vaativiin puheenjohtajan saappaisiin tai korkokenkiin, miten tilanne vaatiikaan. Tahti on nopea ja askeleen tulee pitää. Pyrin olemaan kaikkien jäsenten ja hallituskollegojeni luottamuksen arvoinen. Oli mahtava tavata salillinen jattilaista Viestintäpäivillä Porvoon kaupungintalolla ja Haikossa. Hienoa, että niin moni pääsi paikalle, vaikka tässä taloustilanteessa on vaikea saada lupaa koulutukseen. Kuitenkin juuri nyt olisi oikea aika todentaa juhlapuheiden henkilöstö on voimavaramme nostatukset. Vaan tiukkoja aikoja elämme: Kuulimme Porvoossa, kuinka 1809-juhlavuoden riemuja ja rientoja on ollut raadollista suunnitella, kun kaupungilla on lomautuksia edessä. Ja lomautuksia on tiedossa myös muilla jattilaisilla. Vaikeina hetkinä verkostot voivat osoittaa voimansa. Ollaan siis toistemme tukena, niin arkityön ongelmissa, kuin lomautusuhan ahdistaessa. Tähtäämme siihen, että jattilaiset saavat mahdollisimman paljon vastiketta jäsenmaksulleen, mm. tutustumisvierailuilla. Verkostoitumisen lisäksi vierailujen antina on oppi siitä, miten asioita muualla hoidetaan: käytännön vinkit ja uudet näkökulmat tuttujen pulmien ratkaisemiseksi. Kevätkokouksessa päätettiin, että vuosikausia 25 eurossa pysynyt jäsenmaksu korotetaan 30 euroon. Jäsenet katsoivat, että hinta on edelleen kohtuullinen, niin että sen voi tarvittaessa itsekin maksaa, kuten monet meistä tekevät, allekirjoittanut mukaan lukien. Puheenjohtajana tavoitteeni on - yhdessä hallituksen ja teidän kaikkien kanssa - rakentaa JATista yhä keskustelevampi, ketterämpi ja myös ammatillisesti antavampi yhdistys. Teemme ketteryysharjoituksen järjestämällä alkukesästä vielä yhden JAT-vierailun teemalla Miten käy Helsingin brändäys kovilla kansainvälisillä markkinoilla. (Lisätiedot www.jat.fi.) Syksy alkaa kurkistuksella kulisseihin ja niiden taakse. Tarjoamme jäsenille ilmaisen opastetun kierroksen Mika Waltarin, Maria JAT Jäsenkirje 2/2009 1
Jotunin, Arvo Turtiaisen, Fredrika ja Johan Runebergin sekä muiden kirjailijoiden Helsinkiin. Lisää tapahtumasta viimeisellä sivulla ja netissä. Toivottavasti tapaamme jatkossa usein. Mitä useammassa tilaisuudessa käyt, sitä suuremman hyödyn jäsenyydestäsi saat! Tarkkaile sähköpostilistaamme ja vieraile osoitteessa www.jat.fi. Hallituksen kokoonpano löytyy sivulta 5, työnjako takasivulta ja yhteystiedot verkosta. JATin toimintaa koskevat yhteydenotot ovat sallittuja jopa toivottavia! Omasta ja koko hallituksen puolesta toivotan sinulle rentouttavanpiristävän hyvää kesää! JAT ry:n puheenjohtaja Sirpa Lotsari Hieno keväinen sää viritti Viestintäpäiviä Porvoossa Viestintä ja kansalainen teeman äärelle oli katettu monipuolinen tarjonta aiheeseen liittyviä näkökulmia Viestintäpäivillä 23.-24.4. Vanha valtuustosali loi juhlavat puitteet ensimmäiselle seminaaripäivälle. Kuulimme Porvoon kaupungin tiedottajilta Porvoon valtiopäivät 200 vuotta juhlavuoden viestinnästä ja saimme tuoreet tunnelmat Venäjän presidentin Dimitri Medvedevin vierailulta vain viikkoa ennen Viestintäpäiviä. Näin taantumassa kansalaiset ovat suhtautuneet juhlintaan ristiriitaisesti: toisaalta ymmärretään, että tapahtumat rakentavat kaupungista myönteistä mielikuvaa. Kaupunki joutuu kuitenkin samalla lomauttamaan henkilöstöään, mikä aiheuttaa voimakasta arvostelua. Kävelykierros Porvoon vanhassa kaupungissa asiantuntevan piikatytön opastuksella oli mukava elämys päivän seminaarin päälle. Kiitokset porvoolaisille viestintäpäällikkö Aino-Maria Kontiolle ja kulttuurintuottaja Sari Hilskalle! Illallisella Haikon kartanossa tunnelma oli kuten aina Viestintäpäivillä todella riemullinen! On mahtavaa tavata kollegoja eri puolilta Suomea. Laulutaitoista joukkoakin! JATin luotsaamisesta juuri luopunut Katri Myllykoski ohjeisti uutta puheenjohtajaa Sirpa Lotsaria. Kun valta siirtyi turvallisuusviranomaiselta toiselle eli Rautatievirastosta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan, voidaan jatkaa turvallisin mielin eteenpäin. Illalliselle joukkoomme liittyi Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Fatbardehe Hetemaj, joka valotti kansalaisnäkökulmaa maahanmuuttajan vinkkelistä. Toisena seminaaripäivänä saimme tuhdin paketin asiaa mm. YLEn roolista kansalaisten valistajana, viestinnän ja kansalaisen monista rooleista sekä sosiaalisesta mediasta. Verkostossamme on valtavasti osaamista Päivien loppukeskustelussa sai kiitosta ohjelman monipuolisuus: Ihanaa, että on ollut näin monipuolinen aihekokoelma, sillä työmme on niin monipuolista. Tuli myös henkistä virkistystä. Mutta keskustelulle olisi voinut olla enemmän aikaa. Myös kollegoiden, Seija Kauppisen ja Tiina Vahtokarin esitykset oman työn ajankohtaisista haasteista, saivat kiitosta. Verkostossamme on valtavasti osaamista. Viestintäpäivillä kohtaa koko Suomen kollegaverkosto, sitä kannattaa hyödyntää! 2 JAT Jäsenkirje 2/2009
Mitä Viestintäpäiviltä jäi päällimmäiseksi mieleen? Anne Oikkonen, Merenkulkulaitos: Mielenkiintoisin esitys oli minulle ajankohtaisesta aiheesta eli valtiohallinnon muutoksesta. Aluehallinnon muutosviestinnästä kertoi VM:n Leena-Maija Jyllikoski ja sain paljon irti hänen esityksestään. Pidän käytännönläheisestä lähestymistavasta, joten kuuntelin mielelläni kokeneen Seija Kauppisen (KELA) esitystä siitä, miten KELA hoitaa kansalaisviestintäänsä. Porvoon kaupunginhallituksen kokoussali ja koko kaupungintalo ovat todella hienoja paikkoja, joissa oli ilo käydä ja pitää koulutuspäiviä. Kuvassa Valtiokonttorin Hannele Sallinen oik. ja vas. Tepa Wallin Hannele Sallinen, Valtiokonttori: Kaikkiaan mielenkiintoisilta viestintäpäiviltä poimisin pari yksityiskohtaa: sosiaalisektori luotiin, jotta naisillakin olisi jotain tekemistä politiikassa. Kansalaiset jakautuvat tietoyhteiskunnassa sosiaalisine medioineen yhä selvemmin niihin, jotka hallitsevat elämäänsä tehokkaasti ja niihin, jotka ovat pudonneet porukan ulkopuolelle. Helena Survonen, Finlandiatalo: Hyvät koulutuspäivät ajankohtaisista asioista. Sosiaalisen median mahdollisuudet viestinnälle on yksi mielenkiintoinen alue. Tärkeätä ja myös hauskaa on kollegojen tapaaminen! Sanna Karvonen, Tekes: Kävely mainion oppaan johdolla Porvoon vanhassa kaupungissa ihanassa auringon paisteessa oli virkistävää. Luennoista parhaiten jäi mieleen Puohinimen tarinat rooleista. Ilta ja illallinen Haikon kartanossa olivat onnistuneita Vuoden pakolaisnaiseksi valitun Hetemajn kertomukset suorastaan koskettavia. Tekstit: Helena Berg Kuvat: Helena Berg, Katri Myllykoski JAT Jäsenkirje 2/2009 3
Katri Lietsala Viestintäpäivillä: Sosiaalisen median työkalut rohkeasti hyötykäyttöön Onko sosiaalinen media vain ajanvietettä ja viihdepalveluja? Katri Lietsala on vakuuttunut, että sosiaalisen median työkaluja voi hyödyntää työelämässä monin tavoin. Hän innosti viestinnän ammattilaisia tarttumaan näihin mahdollisuuksiin JATin järjestämillä Viestintäpäivillä Porvoossa. Kannattaa käydä kommentoimassa muiden blogeja ja laittaa linkki omaan blogiin. Blogiviestiin on hyvä liittää avainsanoja, se lisää blogin löydettävyyttä. Blogien ongelma on Lietsalan mukaan, että ihmiset eivät kommentoi kuin kaikkein uusinta viestiä, vaikka vanhemmatkin olisivat täysin ajankohtaisia. Katri Lietsalan mielestä sosiaalisen median mahdollisuuksia ei ole vielä ymmärretty, hyötykäyttö on vasta alkutekijöissään. Lietsala on tutkinut sosiaalista mediaa Tampereen yliopistossa ja toimii alan palveluja tarjoavan Gemilo Oy:n luovana johtajana. Blogeista ja wikeistä liikkeelle Tapoja sosiaalisen median hyötykäyttöön on useita ja niitä ilmaantuu jatkuvasti lisää. Mitkä olisivat viestinnän ammattilaisille tehokkaimmat tavat? Wikit ovat yksi tärkeä työkalu. Wikin etu on, että ihmiset pääsevät yhdessä työstämään samaa tiedostoa, jolloin poistuu sellainen monen version ongelma. Lietsala muistuttaa, että puhuessaan wikeistä, hän ei tarkoita Wikipediaa, vaan kaikkia eri wikejä, joita voi tehdä wikityökaluilla. Esimerkiksi oman projektin, tiimin tai johtoryhmän sisäiseen wikiin voidaan antaa luku- ja muokkausoikeuksia rajatulle joukolle ihmisiä, jolloin wiki ei ole avoin kaikille. Hän pitää myös blogeja erittäin tärkeinä viestinnän ja vuorovaikutuksen välineinä, ja painottaa erityisesti interaktiivisuutta. Blogissa viestit tulevat kronologisessa järjestyksessä ja niitä voidaan kommentoida. Mielestäni kommentointi on ehdoton edellytys sille, että voidaan kutsua jotain blogiksi. Jotta blogi voisi olla aidosti interaktiivinen, on sillä kuitenkin oltava lukijoita. Blogin olemassaolosta on kerrottava. Lietsala pitää blogien kommentointia hyvänä tapana kontaktien luomiseen. Sosiaalisen median suurkuluttaja Sosiaalinen media vaatii strategiaa samoin kuin muukin viestintä, Katri Lietsala muistuttaa. Katri Lietsala käyttää itse sosiaalista mediaa runsaasti. Eikä pelkästään ajanvietteenä. Minulla on tunnukset muun muassa Facebookiin, YouTubeen, Wikipediaan ja del.icio.usiin. LinkedInissä minulla on virallinen CV ja profi ili, Flickrissä valokuvia. Työn puolesta Lietsala kirjoittaa Gemilon yritysblogia ja käyttää Gemilon yrityswikiä, jossa on omat osionsa hankehallinnalle, asiakkaille, työntekijöille ja yrityksen hallitukselle. Hänellä on hyviä kokemuksia yhteistyön tekemisestä wikin kautta. Lietsalan ja Esa Sirkkusen viime vuonna ilmestynyt kirja Social media: Introduction to the tools and processes of participatory economy kirjoitettiin wikissä. Sillä tavalla pystyimme tekemään yhdessä eri osioita samaan aikaan. Säästyi paljon aikaa. Lietsala mainitsee yhtenä wikin hyvänä puolena, että siellä pystyy katsomaan viimeisimmät päivitykset, eli mitä muut ovat tehneet. Silloin näkee heti esimerkiksi, onko toinen tehnyt mitään, sehän on myös työnhallintaa. Lietsala on hyödyntänyt työssään myös usein pelkkänä ajanvietteenä pidettävää Facebookia. Facebook Chatin kautta olen hoitanut työasioita niin toimitusjohtajan kuin ulkopuolisten kollegojen kanssa. Lähtökohtana kokonaissuunnittelu Nykyisessä nopeiden muutosten tilanteessa Lietsala näkee uhkakuvana sen, että organisaatiot ajattelevat, että tämä on vain muoti-ilmiö ja menee ohi. Hän haastaa viestinnän ammattilaiset kokeilemaan. Ei 4 JAT Jäsenkirje 2/2009
siksi, jos toisillakin sattuu olemaan, vaan kannattaa miettiä, mistä juuri sinun organisaatiosi hyötyisi. Sosiaalinen media vaatii strategiaa samoin kuin muukin viestintä. Mieti, mikä on tavoite. Ja lupaa vain se, minkä voit toteuttaa. Lietsala vertaakin verkkopalvelusuunnittelua rakennussuunnitteluun, jossa kokonaisuus muodostuu hyvin mietityistä osista. Julkishallinnon verkkosivuja selaillessaan hän on havainnut puutteena sen, että ihmiset piilotetaan. Tulee vaikutelma, että kuuleeko minua kukaan. Sosiaalisessa mediassa tämä ei pelitä. Kasvot pitää tuoda esiin. Sosiaalisen median työkalut ovat edullisia Katri Lietsala muistuttaa, että sosiaalisen median työkalut ovat suhteellisen edullisia: Jos joku toimittaja pyytää avaruusrakentin hintaa, älkää maksako. Hän on huomannut, että tähän mennessä yksittäiset aktiiviset ihmiset ovat tuoneet sosiaalisen median työkaluja organisaatioiden käyttöön useammin kuin esimerkiksi tietohallinto. Organisaatiot ovat vasta heräämässä huomaamaan sosiaalisen median hyötyjä. Kiinnostus on kova, mutta ongelmana on, että on saatettu jo sijoittaa isoihin mittaviin järjestelmiin. Sitten tuleekin tällainen ketterä sosiaalinen media, joka ei maksa paljoakaan. Tällöin voidaan ajatella, että kyllä me pärjäämme näillä vanhoilla työkaluilla, niistähän maksettiin julmettuja summia rahaa. Teksti ja kuva: Helena Berg Vuoden 2009 vuosikokouksen päätöksiä JAT ry:n vuosikokous pidettiin 26.3.2009 Pääpostin kokoustiloissa, Helsingissä. Leppoisassa hengessä sujunut vuosikokous: hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2008 myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille päätti vuoden 2009 jäsenmaksun suuruudeksi 30 euroa hyväksyi yhdistyksen toimintasuunnitelman vuodelle 2009 valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi verkkopäätoimittaja Sirpa Lotsarin, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: * viestintäpäällikkö Helena Berg, ARA * viestintä- ja markkinointiasiantuntija Emmi Hyvönen, Total Kiinteistöpalvelut Oy (Jyväskylän kaupunkikonserni) * viestintäpäällikkö Päivi Kari, Kilpailuvirasto * viestintäpäällikkö Seija Kauppinen, Kela * tiedottaja Pirkko-Liisa Merikoski, Espoon kaupunki * viestintäpäällikkö Katri Myllykoski, Rautatievirasto * tiedottaja Tuija Ruoho, YTV * viestintäpäällikkö Terhi Unhola, Vantaan kaupunki * tiedottaja Hannu Waher, Turun kaupunki * viestintäpäällikkö Tiina Vahtokari, Hämeenlinnan kaupunki valitsi hallituksen varajäseniksi seuraavat henkilöt: * viestintäpäällikkö Marli Masalin, Helsingin kaupunki - tiedottaja Eeva Penttilä, Valtiokonttori valitsi tilintarkastajiksi tiedottaja Leena-Maija Jyllikosken, VM ja viestintäpäällikkö Leena Saarisen, VATT valitsi varatilintarkastajiksi viestintäpäällikkö Aino-Marja Kontion, Porvoon kaupunki)ja tiedottaja Hannele Sallisen, Valtiokonttori. Teksti: Katri Myllykoski, kuva: Helena Berg Kuvassa vaihtuu JAT ry:n puheenjohtajuus Katri Myllykosken varustaessa Sirpa Lotsaria alkavaan kauteen ja sen roiskeisiin upouudella sateenvarjolla. JAT Jäsenkirje 2/2009 5
JAT VIERAILEE Vierailu Sanomataloon onnistui yli odotusten Helsingin Sanomat on Suomessa niin tärkeä vaikuttaja, että jokainen viestinnän alalla toimiva joutuu jo virkansa puolesta olemaan kiinnostunut sen toiminnasta. Myös Sanomatalo herättää vielä 10 vuotta valmistumisensa jälkeenkin suurta mielenkiintoa. Ei siis ihme, että vuosikokouspäivänä 26.3. järjestetylle Sanomatalo-vierailulle ilmoittautui ennätysajassa maksimimäärä eli 40 jattilaista. Sanomataloon tutustuu vuosittain tuhansia vierailijoita. Niinpä meidätkin vastaanotettiin ammattimaisin ja ystävällisin ottein. Kolme opasta pääopas Aulikki Akaan-Penttilän johdolla vei aluksi ryhmämme vierailun ensimmäiseen etappiin eli iltapäiväkahville. Sen jälkeen siirryimme Eero Erkko auditorioon, jossa saimme kuulla hs.fi verkkotoimituksen tuoreen esimiehen Paula Salovaaran esityksen printti-, verkko- ja radiotoiminnan tämän päivän haasteista. Koko aikuisikänsä radiotoimittajana työskennellyt Salovaara perusti vuonna 2001 oman radioaseman - vain myydäkseen sen neljä vuotta myöhemmin Sanoma-konsernille. Nyt Radio Helsinki toimii integroituneena Helsingin Sanomien muihin toimituksiin niin, että muutkin kuin radiotoimittajat pääsevät aina vuorollaan puhumaan radion puolelle. Yhdestä paikasta toimitetaan kolmea eri mediaa: printti- /digilehteä, verkkouutisia ja Radio Helsinkiä. 6 JAT Jäsenkirje 2/2009 Uutistoiminnan suunnittelu on muuttunut Salovaaran mukaan digitaalisuuden myötä aiempaa haasteellisemmaksi ja joskus jopa mahdottomaksi. Verkkosivuston etusivu elää jatkuvasti sitä mukaa kuin STT ja ulkomaiset uutistoimistot ja tietysti myös omat toimittajat tuottavat uutta uutismateriaalia. Samalla muuttuu aina ns. 10 kärjessä uutislista; tärkeät tai lukijoita eniten kiinnostavat jutut ohittavat vähemmän tärkeitä ja osa uutisista putoaa kokonaan pois listalta. Huhtikuun puolivälissä oli vuorossa taas uusi merkittävä uudistus: ns. super- tai hyperdeskin perustaminen. Kaikki kotimaan, politiikan ja kaupunkitoimittajat siirtyivät silloin työskentelemään saman uutispöydän ääreen. Myös talous- ja ulkomaan toimituksia oltiin saattamassa yhteen ns. minihyperdeskiksi. Toimittajat joutuvat muutosten myötä perehtymään myös itselleen uusiin aihealueisiin ja tuottamaan uutismateriaalia sekä printtiin, verkkoon että radioon. Myös verkkokeskustelujen seuraaminen ja niihin osallistuminen kuuluu nykyään toimittajien työnkuvaan. Salovaaran mielenkiintoisen esityksen jälkeen saimme vielä nähdä Aku Louhimiehen ohjaaman esittelyvideon ja kiertää mukavien oppaiden johdolla tutustumassa talon eri kerroksiin. Piste I:n päällä oli tutustuminen harjoitustoimitus Pisteeseen talon alakerrassa! Opiskelijat peruskoulun yläasteelta lähtien voivat tutustua Pisteessä lehtijutun teon eri vaiheisiin; kierrellä tekemässä haastatteluja Pienois- Helsingiksi lavastetussa tilassa, etsiä tietoa netistä, sähköpostista ja uutisarkistoista ja arvioida ryhmissä uutisaiheiden tärkeyttä ja sitä, mistä näkökulmasta aihetta tulisi ja voisi käsitellä. Lopuksi ryhmät valitsevat yhteistyössä lehden etusivulle oikeat otsikot, kuvat ja näkökulmat. Teksti: Päivi Kari Kuva: Sanoma Newsin kuvapankki
Kolumni: Kesän lomaan Työssä jaksamisesta puhutaan paljon. Aihetta koskevaa seminaaria ja koulutusta tunkee kalenteriin harva se viikko uupumiseen asti. Siksi onkin huojentavaa, että lomakausi lähestyy. Kesälomalla alkaa kuitenkin jaksamisen hardcore-osio, jonka aikana rentoudutaan sellaisella raivolla, että valtaosa ulkomaalaisista matkailijoista uskaltaa tulla maahamme vasta elokuussa. Kesällä koko maa muuttuu lomanviettäjän puuhamaaksi: erilaista kyläjuhlaa, luovan toiminnan kurssia, kirkkosoutukilpaa, ryijyviikkoa ja cembalonsoittofestivaalia riittää. Lomailijan lista velvollisuuksista on pitkä kuin kansanedustajan vaalirahoitukseen liittyvä moraali: on otettava osaa pihatoimikunnan grillijuhlien suunnittelupalaveriin, korjattava autotallin katto, ruohonleikkuri ja takka, istutettava taimia ja siemeniä, leikattava orapihlaja-aita ja hankittava uudet verhot, siivottava kellarikomero, kunnostettava vaatekaapin hyllyt ja jos aikaa jää parisuhde. Mihin on kadonnut lomailija, joka vaappuu tuntikausia pihakeinussa ristikkolehti sylissään? Mihin on kadonnut tapa viettää päivää laiturin nokassa ongenvapa kainalossa rekvisiittana? Molemmat lomailijat löytynevät kotiseutumuseosta, kiireettömiä aikoja esittelevästä valokuvanäyttelystä. Pois etelään Lomalla pitää matkustaa. Juuri kun yhdeksän kuukautta kestänyt pimeä loskajakso on ohi ja rahtunen valoa ja elämäniloa kajastaa roudan korventamaan maisemaan, mitä tekee kotimainen tallaaja: matkustaa pois! Sadat lehtikampanjat ovat talven sysipimeyttä hyväksi käyttäen soitelleet värikuvin suomalaisen sielun herkkiä sointuja lupaamalla merinäköalaa, opastettuja aasinratsastuskierroksia, sievän oppaan kestohymyssä ja yhteisen karaoke-illan, jonka alussa saa kaksi drinkkilippua ilmaiseksi. Etelänlomalla on ihanaa, kun voi parinsadantuhannen muun saman idean saaneen kanssa käydä töllistelemässä ne pakolliset kivikasarauniot ja ummehtuneenhajuiset kirkot. Lisäksi saa maata plus miljoonakertoimisen aurinkovoiteen alla ja huutaa Pablolta rommikolaa. Sitä oikein tuntee, kuinka kansainvälinen meininki on niinku just mun juttu. Takaisin metsään Sukulaisvierailut kuuluvat kesään kuin ihrainen grillauksen katku sinileväpuuroisen merenlahden ylle. Silloin on otollinen aika testata talven koulutusten aikana saatuja oppeja konfl iktitilanteiden kohtaamisista ja positiivisesta asenteesta. Ajatellaan vaikka helsinkiläisperhettä, joka lähtee lomamatkalle halki kesäsuomen jonnekin kauas vaikka Kihniöön. Sinne on mentävä, koska vaimon siskon tytär kirjoitti viisi ällää eikä oltu lakkiaisissa. Sitä paitsi niillä on kuulemma uusi venekin. Urapaikattujen valtateiden matelevasti etenevissä jonoissa lomaperhe pääsee yksityiskohtaisesti tarkkailemaan maamme vivahderikkaita maisemia: metsää ja peltoa lisää metsää ja peltoa. Tilannetta ei paranna tienvarsien kylttiviidakko, joka houkuttelee matkaseuruetta poikkeamaan mahdollisimman usein reitiltään ryöstöhinnoiteltuihin parakkipajoihin: taidetta ja talikkoinstallaatiota, käsitöitä ja kaarnaryijyjä, keramiikkaa ja kivoja kananmunakuppeja, käsitteellistä lasitaidetta, sadeperformansseja, keinosavukalaa, happamia marjaviinejä, kirnumuseota, siipikarjamuseota, hydraulisten siirto- ja nostolaitteiden museota Kun matkalaiset lopulta pääsevät perille, käy ilmi, että siskon tytär on lähtenyt aikoja sitten rokkifestareille. Uusi venekin on edelleen pukkien päällä, koska laituripaikkaa ei paikallisten kateellisuuden vuoksi ole irronnut. Hyvää lomaa! Divareista saa ristikkolehtiä halvalla. Kolumni: Hannu Waher Kirjoittaja on JATin hallituksen jäsen. Hän toimii Tall Ships Races Turku 2009 tapahtuman viestintäpäällikkönä. JAT Jäsenkirje 2/2009 7
Lähde mukaan Kirjailijoiden Helsinki kiertoajelulle 2.9. Joukolla mukaan Kirjailijoiden Helsinki -retkelle! Kartuta kulttuurituntemustasi ja tutustu Helsingin mielenkiintoiseen historialliseen kirjailijaelämään. Tutustumme keskiviikkona 2.9. kello 16:30 lähtien Helsinki Expert -oppaan johdolla. Kierrämme bussilla ja vierailemme eri helsinkiläisten runoilijoiden ja kirjailijoiden kodeissa. Tutustumme samalla heidän teostensa tapahtumapaikkoihin, tuttuihin katuihin ja kujiin. Kruununhakaa on kuvattu vuosia runoilijoiden viehättäväksi ja runolliseksi kaupungin-osaksi. Johan ja Fredrika Runeberg ovat asuneet ja vaikuttaneet siellä. Vihreä Töölö on puolestaan toiminut muun muassa Marja Jotunin Huojuvan talon tapahtumapaikkana. Uusia jäseniä JATin jäseniksi on hyväksytty: Värikkäästä Kallion kaupunginosasta on myös kirjoitettu useita runoja ja romaaneja. Runoilija Arvo Turtiaisella on siellä myös oma patsaansa, jota käymme katsomassa. Lisäksi vierailemme monia muiden kuuluisien kirjailijoiden kodeissa ja kotikulmilla. Lähde mukaan ja ilmoittaudu heti! Sitovat ilmoittautumiset 19.8.09 mennessä sähköpostiosoitteeseen marjaana.sunila@gmail.com. Tervetuloa! Markkinointiviestinnän viikko 2009 27.10.-28.10. Wanhassa Satamassa, seuraa sähköpostiasi! Pasi Anteroinen, tiedottaja, Liikenneturva Pilvi Isotalus, tiedottaja, oikeusministeriö Peter Lindström, verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Marja Lintula, verkkotoimittaja, Helsingin yliopisto Kirsi Lounesto, opettaja, Omnia Ammattiopisto Terttu Mikkola, tiedottaja, Oulun kaupunki Päivi Ronni, tiedottaja, Evira Jari Salomaa, viestintäpäällikkö, Jyväskylän kaupunki Johanna Tjäder, tiedottaja, Työterveyslaitos Eija Tammisalpa, tietoasiantuntija-tiedottaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kati Toikka, viestintäpäällikkö, Helsingin kaupunki, Taloushallintopalvelu Kaija Tuomisto, verkkotiedottaja, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Jessica Ålgars-Åkerholm, tiedottaja, Varsinais-Suomen liitto Maarit Aho, toimistosihteeri / tiedottaja, Vantaan ammattiopisto Varia Helena Grönstrand, viestintäpäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Eira Karppinen, ylitarkastaja, Verohallinto Elise Passiniemi, verkkopäätoimittaja, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Katri Pyykkö, tiedottaja, Kela Päivi Sinisalo, viestintäsihteeri, Helsingin yliopisto Leena Vuorenmaa, tiedottaja, sosiaali- ja terveysministeriö JATin hallitus: Sirpa Lotsari (puheenjohtaja), Katri Myllykoski (varapuheenjohtaja), Tuija Ruoho (sihteeri), Tiina Vahtokari (nettija jäsentiedotevastaava), Päivi Kari (rahastonhoitaja), Emmi Hyvönen (jäsensihteeri), Helena Berg, Seija Kauppinen, Pirkko-Liisa Merikoski, Terhi Unhola, Hannu Waher. Varajäsenet Marli Masalin ja Eeva Penttilä. www.jat.fi Hallituksen tiedot netissä, ollan yhteyksissä! 8 JAT Jäsenkirje 2/2009 Jäsentiedotteen taittoi Emmi Hyvönen