LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN JA ITÄ-SUOMEN KOULUN VÄLISET RAHAVIRRAT



Samankaltaiset tiedostot
3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Yhteistoiminnat opetuspalveluissa

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

Tarkennuksia toimitettaville tiedoille

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Asiakirjayhdistelmä 2014

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta

Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö kristillisen koulun perustamislupaa varten

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Talousarvio Koonti vastuualueittain

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

INFO: Opetus ja varhaiskasvatus Yleistä Perusopetus Lukiokoulutus Varhaiskasvatus (päiväkotihoito & perhepäivähoito)

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, :30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys

Lukion yksikköhintarahoitus 2019

TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET

Vantaan kaupungin lausunto

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n välisen sopimuksen muuttaminen

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Perusopetuksen seutuvertailu

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta /2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

SOPIMUS PERUSOPETUKSEN (YLEIS- JA ERITYISOPETUS) JÄRJESTÄMISESTÄ

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Toiminta- ja taloustilaston erityiskysymykset koulutoimessa

Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari

1. Kaupungilta / kiinteistövirastolta vuokratut koulurakennukset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

~']''i... I VM/2474/ /2017 ~ VALTIOVARAINMINISTERIÖ. Kunta- ja aluehallinto-osasto

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (7) Opetuslautakunta POL/

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

Laki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lukuvuoden opetusresurssi SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT

Yhtenäiskoulu. Louhentie HELSINKI PL HELSINGIN KAUPUNKI. YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Sivistysvirastossa valmistellaan kuulemiseen päivitetty asiakirjamateriaali. Päivitetty materiaali laitetaan nettisivulle

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Lukuvuosi Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit , sivistyslautakunta 27.3.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto hallinto-oikeudelle iltapäivätoiminnan erityisavustuksen palauttamista koskevassa asiassa

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN. Riitta Huurinainen

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

TULOSLASKELMAOSA

Valtuutettu Mika Koiviston ym. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite koskien maahanmuuton kustannusselvitystä

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki

Kuntien valtionosuudet v. 2016

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2015

Ehdotus SOPIMUS YHTEISESTÄ KOULUTOIMESTA

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Talousarvioesitys 2016

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

Emmi Romppainen Emmi Romppainen

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN JA ITÄ-SUOMEN KOULUN VÄLISET RAHAVIRRAT 1 Johdanto 2 Valtion rahoitus Tämä on tiivis katsaus Lappeenrannan kaupunkikonsernin ja Itä-Suomen koulun välisistä rahavirroista. Samalla myös arvioidaan, mitä Itä-Suomen koulun tuottama opetus kaupungin omana toimintana maksaisi. Esi- ja perusopetuksen valtionosuusjärjestelmässä luovuttiin vuoden 2010 alusta suurimmaksi osaksi ylläpitäjämallista ja siirryttiin kunnan asukasluvun perusteella maksettavaan valtionosuuteen. Ylläpitäjämallissa kukin opetuksen järjestäjä sai oppilaskohtaisen valtionosuuden suoraan itselleen. Nykyisessä mallissa valtionosuus maksetaan oppilaan kotikunnalle. Oppilaan ollessa muun kuin kotikuntansa tuottamassa esi- ja perusopetuksessa, maksaa kotikunta kotikuntakorvausta opetuksen järjestäjälle. Kotikuntakorvauksen laskeminen on määritelty laissa ja maksaminen tapahtuu keskitetysti valtiokonttorin kautta. Kuntien kirjanpidossa muutos näkyi siten, että valtionosuustuotot pääsääntöisesti kasvoivat kunnan saadessa valtionosuuden kaikista kunnan 6-15-vuotiaista asukkaista. Uutena menoeränä kuntien kirjanpitoon tuli muille opetuksen järjestäjille maksettavat kotikuntakorvaukset, jotka kirjataan asiakaspalvelujen ostoiksi. Myös kunnat saavat muilta kunnilta kotikuntakorvauksen kunnan järjestämässä esi- ja perusopetuksessa olevista muiden kuntien asukkaista. Pääsääntöisesti siis sekä kuntien toimintamenot että valtionosuudet kasvoivat. Järjestelmämuutoksen sinänsä ei pitänyt aiheuttaa kustannusvaikutuksia. Lappeenrannan kaupunki maksaa vuonna 2013 Itä-Suomen koululle esiopetuksen kotikuntakorvausta 70.000 euroa ja perusopetuksen kotikuntakorvausta 1.240.824 euroa. Koska kotikuntakorvauksen perusteena oleva oppilasmäärä lasketaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan (vuonna 2013 siis 31.12.2011 tilanteen mukaan), toiminnan laajentumisen osalta valtio maksaa yksityisille opetuksen järjestäjille erillisen valtionosuuden. Itä-Suomen koulu saa kokonaisuudessaan toiminnan laajentumisen perusteella 337.126 euroa vuonna 2013. Tämä erä ei tule suoraan kotikunnan menoksi, mutta yksityisten opetuksen järjestäjien saama valtionosuuden korotus katetaan valtakunnallisesti vähentämällä kuntien valtionosuuksia. Itä-Suomen koulu ei saa vähennyksenä eikä palautuksena hankinnoissaan maksamaa arvonlisäveroa. Tämän vuoksi valtio maksaa kotikuntakorvaukseen korotusta 3,59 % eli Lappeenrannan kaupungin osalta noin 47.000 euroa. Tämä erä ei tule suoraan Lappeenrannan menoksi, mutta yksityisten opetuksen

2 järjestäjien saama valtionosuuden korotus katetaan valtakunnallisesti vähentämällä kuntien valtionosuuksia. Valtio on maksanut Itä-Suomen koululle harkinnanvaraista valtionavustusta. Itä- Suomen koulu on tehnyt vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemuksen pysyvästä 30 %:n korotuksesta valtion rahoitukseen. Vuonna 2012 koko Itä-Suomen koulu sai esi- ja opetukseen harkinnanvaraista avustusta 380.000 euroa, josta Lappeenrannan perusopetuksen osuus on laskennallisesti noin 115.000 euroa. Koululaisten iltapäivätoiminnan valtionosuus maksetaan vain kunnille. Yksityisten opetuksen järjestäjien tuottaman iltapäivätoiminnan rahoitus kanavoidaan siten kuntien kautta. Lappeenrannan kaupunki maksaa tuottajille avustusta, jota käsitellään jäljempänä. Lukiokoulutuksen osalta valtionosuudet maksetaan edelleen suoraan ylläpitäjälle. Kunnilta vähennetään omarahoitusosuutena opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimista valtionosuuksista 357,44 euroa asukasta kohden. Lappeenrannan kaupungin osalta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuus on liki 11 miljoonaa euroa negatiivinen, eli kunnan omarahoitusosuus ylittää kaupungin saaman valtionosuuden tällä summalla. Itä-Suomen koulu saa lukiokoulutukseen ylläpitäjämallin mukaisesti valtionosuutta 946.092 euroa. Yksikköhinta määräytyy Lappeenrannan kaupungin lukiokoulutuksen yksikköhinnan mukaan. Itä-Suomen koulu saa yksikköhintaansa 35 %:n korotuksen erityistehtävänsä perusteella. Arvonlisäveron vuoksi yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan vielä 3,71 %. Itä-Suomen koulun yksikköhinnaksi muodostuu näin 8.755,05 euroa. Rahoitusprosentti on 99, jossa vähennystä tuo Suomessa kotikuntaa vailla olevat opiskelijat. Lappeenrannan yksikössä opiskelevien tuoma valtionosuus on noin 394.000 euroa. Lappeenrannan kaupunki saisi samoista opiskelijoista valtionosuutta noin 281.000 euroa, jos he opiskelisivat kaupungin ylläpitämässä lukiokoulutuksessa. 3 Rahavirrat Lappeenrannan kaupungin ja Itä-Suomen koulun välillä Lappeenrannan kaupungilta Itä-Suomen koululle Kotikuntakorvaukset ja valtionosuudet Edellä kuvatusti osana valtionosuusjärjestelmää Lappeenrannan kaupungin toimintamenoksi kirjautuu esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksia Itä- Suomen koululle vuonna 2013 yhteensä 1.310.824 euroa. Lukiokoulutuksen valtionosuutta jää kaupungilta saamatta 281.000 euroa. Kaupungin toiminta-avustukset Lappeenrannan kaupunki maksaa vuosittain avustusta Itä-Suomen koululle 3 % kotikuntakorvauksen perusteesta. Avustuksen tarkoitus on kattaa Itä-Suomen

3 koulun hallintomallista aiheutuvat lisäkustannukset. Vuonna 2012 kaupunki maksoi avustusta 40.365 euroa. Palvelujen ostot Lappeenrannan kaupunki ostaa perusopetukseen Itä-Suomen koulun opettajien tuntiresurssia. Lukuvuonna 2012-2013 tuntiresurssia ostetaan 15 tuntia, jonka hinta on 35.700 euroa. Koululaisten iltapäivätoiminta Lappeenrannan kaupunki järjestää koululaisten iltapäivätoiminnan pääsääntöisesti maksamalla avustusta kolmannen sektorin toimijoille. Kaupungissa toimivien yksityiskoulujen osalta Lappeenranta maksaa niille vastaavan avustuksen kuin omissa kouluissaan iltapäivätoimintaa tuottaville. Avustus on lukuvuonna 2012-2013 925 euroa alkavaa 15 lasta kohden. Avustusta maksetaan Itä-Suomen koululle lukuvuonna 2012-2013 elotoukokuun aikana 18.500 euroa. Yhteensä Lappeenrannan kaupungin suora rahavirta Itä-Suomen koululle muodostuu seuraavasti: Kotikuntakorvaukset 1 310 824 Lukion valtionosuuden menetys 281 000 Toiminta-avustus 40 365 Koululaisten iltapäivätoiminnan avustus 18.500 Opettajien tuntiresurssin ostaminen 35 700 Yhteensä 1 686 389 Itä-Suomen koululta Lappeenrannan kaupungille Kasvatus- ja opetustoimi Itä-Suomen koulu ostaa kasvatus- ja opetustoimelta opettajien tuntiresurssia, oppilaspaikkoja ja käyttää kaupungin opetustiloja. Näiden palvelujen myynnin ehdot on määritelty osapuolten välisillä sopimuksilla. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta on erilliset sopimukset. Myyminen tapahtuu omakustannushintaan, eli kaupungille aiheutuu palvelujen tuottamisesta myyntihintaa vastaavat menot. Lukuvuonna 2012-2013 Itä-Suomen koulu ostaa perusopetukseen palveluja seuraavassa laajuudessa: Opettajien tuntiresurssin ostaminen 62 237 26,15 tuntia Kurssipaikkojen ostaminen 28 304 61 kurssipaikkaa, 2 vvt Luokkien tilavuokrat materiaaleineen 32 924 Yhteensä 123 465

4 Lukiokoulutuksessa Itä-Suomen koulu ostaa kurssipaikkoja ja käyttää kaupungin opetustiloja. Vuonna 2012 Itä-Suomen koulu osti lukiokoulutukseen palveluja seuraavassa laajuudessa: Lukion kurssipaikat 128 993 567 kurssipaikkaa Tilojen käyttökorvaukset 2 448 Yhteensä 131 441 Tilakeskus Kaupunki on rakentanut Itä-Suomen koululle koulurakennuksen, josta kaupunki perii vuokraa 176.438 euroa vuonna 2013. Lisäksi kaupunki on vuokrannut neljä luokkatilaa käsittävän rakennuksen, jonka vuokra vuonna 2013 on 73.728 euroa. Lisäksi Itä-Suomen koulu vuokraa lisätilaa kolmannesta rakennuksesta ja vuosivuokra on 17.481 euroa. Yhteensä vuokrat tilakeskukselle ovat 267.647 euroa. Vuokra on omakustannushintainen. Vuokra sisältää pääomavuokran, jota vastaavat perusparannukset rakennuksiin on pitkällä aikavälillä tehtävä. Saimaan tukipalvelut Kaupunkikonserniin kuuluva Saimaan tukipalvelut Oy tuottaa Itä-Suomen koululle omakustannushintaan ruoka- ja puhtauspalvelut. Vuosiveloitus on noin 193.000 euroa. Saimaan talous ja tieto Kaupunkikonserniin kuuluva Saimaan talous- ja tieto Oy tuottaa Itä-Suomen koululle tietohallintopalveluja. Vuosiveloitus on noin 5.000 euroa. Yhteensä Itä-Suomen koulu ostaa palveluja ja vuokraa tiloja Lappeenrannan kaupunkikonsernilta noin 720.000 eurolla, jakautuen seuraavasti: Perusopetuksen palvelut 123 465 Lukiokoulutuksen palvelut 131 441 Tilavuokrat tilakeskukselle 267 647 Ruoka- ja puhtauspalvelut (Satu Oy) 193 000 Tietohallinto (Saita Oy) 5 000 Yhteensä 720 553 4 Itä-Suomen koulun oppilaat Lappeenrannan kaupungin koulujen oppilaina Esiopetus Itä-Suomen koulun esioppilaat tulevat eri puolilta Lappeenrantaa. Heistä suurin osa osallistuu Itä-Suomen koulussa kerhotoimintaan. Kaupungin järjestämässä esiopetuksessa lapset olisivat esiopetuksen lisäksi päivähoidossa. 16 eri puolille kaupunkia jakautuvaa lasta ei aiheuttaisi uusien ryhmien perustamistarvetta sillä tavoin, että tarvittaisiin lisätiloja. Lakisääteisen henkilöstömitoituksen vuoksi henkilöstöä tarvittaisiin kaksi nykyistä enemmän.

5 Jos Itä-Suomen koulun esioppilaat olisivat ensisijaisissa esiopetuspaikoissaan ilman erityispainotusta, muodostuisi siitä seuraavat lisäkustannukset: Kaksi lastentarhanopettajaa 80 000 Ruokailu 18 000 Päiväkotikohtaiset menot 2 160 Maksutuotot -17 600 Yhteensä 82 560 Jos esiopetus järjestettäisiin kielipainotteisena keskitettynä ryhmänä, tulisi se tilajärjestelyiden muodossa vaikuttamaan pienempien lasten päivähoitoryhmien sijoitteluun nykyisestä poikkeavalla tavalla. Vaihtoehtoisesti ryhmälle tarvittaisiin lisätilaa. Silloin lisäkustannuksia muodostuisi vielä tilan vuokratasosta riippuen noin 25.000 euroa sisältäen laitospalvelun. Yhteensä tuottamiskustannus olisi noin 107.560 euroa. Lappeenrannan kaupunki maksaa vuonna 2013 kotikuntakorvausta 13 lapsen mukaan 70.000 euroa. Nykyisen 16 lapsen mukaan kotikuntakorvaus olisi 86.154 euroa. Siten esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestäminen olisi suunnilleen samanhintaista, jos esiopetus olisi lasten ensisijaisissa esiopetuspaikoissa. Keskitettynä ryhmänä kaupungille muodostuisi noin 21.000 euron lisäkustannus. Lisäkustannusta ei syntyisi, jos lapsille ei järjestettäisi päivähoitolain mukaista osapäivähoitoa, mitä Itä-Suomen koulu ei omille esioppilailleen tarjoa. Perusopetus Oppilaat lähikouluissa Itä-Suomen koulun oppilaat tulevat tasaisesti koko Lappeenrannan alueelta. Kasvatus- ja opetustoimi selvitti oppilaiden kotiosoitteiden mukaiset ensisijaiset koulut eli lähikoulut. Oppilaat mahtuisivat ongelmitta lähikoulujensa olemassa oleviin opetusryhmiin. Ainoastaan yhdessä koulussa yksi luokka jouduttaisiin jakamaan kahteen ryhmään. Jos Itä-Suomen koulun oppilaat olisivat omissa lähikouluissaan ja opiskelisivat normaalin opetussuunnitelman mukaisesti, muodostuisi siitä seuraavat lisäkustannukset: yhden opetusryhmän perustaminen 50 000 Kuljetukset 47 000 Ruokailu 109 432 Koulukohtaiset menot 57 169 Yhteensä 263 601 Jos nämä oppilaat opiskelisivat neljänneltä luokalta alkavaa kahden viikkotunnin laajuista venäjän A2-oppimäärää, mahtuisivat alaluokkien oppilaat olemassa oleviin ryhmiin. Yläluokille pitäisi perustaa kaksi lisäryhmää. Kahden lisäryhmän kustannus olisi 10.000 euroa. Itä-Suomen koulussa opiskellaan venäjää ensimmäiseltä luokalta alkaen. Opetuksen laajuus on 4 vuosiviikkotuntia, paitsi 7. ja 8. luokalla 3

6 vuosiviikkotuntia. Perusopetuksen aikana venäjää opiskellaan 34 vuosiviikkotuntia, eli 22 tuntia enemmän kuin A2-kielen oppimäärässä opiskellaan. Itä-Suomen koulun tuntijako poikkeaa Lappeenrannan kaupungin tuntijaosta. Tuntimäärä Itä-Suomen koulussa on 236 tuntia, sisältäen kaksi A-kieltä. Lappeenrannan kaupungin minimituntimäärä on 224 tuntia. Jos oppilas valitsee vapaaehtoisen A2-kielen, on tuntimäärä sama 236 tuntia. Oletetaan, että Lappeenrannan kaupungin omassa perusopetuksessa voisi olla vuosiluokkaa kohden yksi opetusryhmä, jolle opetettaisiin sama venäjän oppimäärä kuin Itä-Suomen koulussa. Käytännössä se merkitsisi, että opetusta olisi ikäryhmää kohden 3-4 tuntia viikossa keskitetyissä ryhmissä. Kustannusten kannalta ei ole merkitystä, olisiko näiden oppilaiden muuta opetusta vähennetty vastaava määrä, koska muiden aineiden opetusryhmät olisivat joka tapauksessa olemassa. 1. 9. luokkien oppilaille opetettaisiin venäjää yhteensä 34 tuntia viikossa. Opetuksen henkilöstö- ja materiaalikustannus olisi noin 91.000 euroa vuodessa. Lappeenrannan kaupungille aiheutuu Itä-Suomen koulun toiminnasta omaan toimintaan nähden siten lisäkustannuksia seuraavasti: Kotikuntakorvaukset ja kaupungin avustus 1.281.189 Opetus ilman erityispainotusta lähikouluissa 263.601 Lisäkustannus 1.017.588 A2-venäjän myötä oppilaiden saaman opetuksen laajuus olisi vertailukelpoinen. A2-venäjän opetuksesta tulisi lisäkustannusta vielä 10.000 euroa. Tällöin Itä- Suomen koulun tuoma lisäkustannus olisi 1.007.288 euroa. Vaihtoehtoisesti, jos oppilailla olisi venäjän opetusta keskitetyissä ryhmissä nykyisten A2-ryhmien sijaan, olisi kustannus näistä ryhmistä 91.000 euroa ja Itä-Suomen koulun tuoma lisäkustannus olisi 926.588 euroa. Keskitetyt venäjä-luokat Itä-Suomen koulun toiminta voitaisiin järjestää lähes nykyiseen tapaan kaupungin omana toimintana. Kesämäen kouluissa toimisivat tällöin keskitetyt venäjä-luokat nykyisten englanninkielisten luokkien tapaan. Keskitettyjen venäjä-luokkien tuotantokustannus ja niitä vastaava kotikuntakorvaus on laskettu seuraavassa 22 oppilaan ikäluokan mukaan. eur/oppilas Alaluokkien opetus, henkilöstömenot 381 776 2 892 Yläluokkien opetus, henkilöstömenot 312 325 4 732 Kuljetukset 49 500 250 Ruokailu 115 870 585 Koulukohtaiset menot 57 927 293 Siivous 30 000 152 Vuokrat 113 116 571 Hallinnolliset menot 10 000 51 YHTEENSÄ 1 070 513 5 407

7 Oppilaita keskimäärin 22/luokka, yht 198 Kotikuntakorvaukset+avustus ISK:lle 1 348 617 6 811 Kotikuntakorvaukset - oma kustannus 278 104 Järjestämällä Itä-Suomen koulun toiminnan omana toimintana keskitettyinä venäjä-luokkina kaupunki säästäisi noin 280.000 euroa vuodessa. Koululaisten iltapäivätoiminta Jos Itä-Suomen koulun oppilaat olisivat omissa lähikouluissaan, olisivat he koulusta riippuen joko kolmannen sektorin tuottamassa avustetussa toiminnassa tai kaupungin itse tuottamassa toiminnassa. Tässä yhteydessä ei ollut tarkoituksenmukaista toiminnan vähäisen taloudellisen merkityksen vuoksi selvittää, miten nykyiset Itä-Suomen koulun oppilaat käyttävät iltapäivätoimintaa ja olisivatko he mahtuneet ilman lisäavustuksen maksamista nykyisiin ryhmiin. Lappeenrannan kaupunki on laskenut, että keskimäärin yleisopetuksen oppilaille koululaisten iltapäivätoiminta voidaan järjestää avustettuna toimintana nykyisellä avustustasolla suunnilleen samoilla nettokustannuksilla kuin omana toimintana. Lukiokoulutus Oletetaan, että Itä-Suomen koulun lukion opiskelijat jakautuisivat Lappeenrannassa kolmeen lukioon. Opiskelijat mahtuisivat pääsääntöisesti olemassa oleviin ryhmiin. Arviolta kussakin lukiossa tulisi järjestettäväksi noin kolme kurssia enemmän eli yhteensä yhdeksän kurssia, jos opiskelijoille ei järjestettäisi erityistehtäväkursseja. Opetuksen järjestämisestä aiheutuisi seuraavat lisäkustannukset: Opetus 23 985 Ruokailu 26 334 Koulukohtaiset menot 9 391 Yhteensä 59 710 Itä-Suomen koulun lukiossa on erityistehtäväkursseja. Osa niistä on keskenään valinnaisia. Jos kaikki vaihtoehdot toteutuvat samanaikaisesti, on erityistehtäväkursseja kaikkiaan 45. Jos erityistehtäväkurssit järjestettäisiin lukioiden yhteisinä kursseina, olisi niiden kustannus noin 120.000 euroa. Käytännössä jos erityistehtäväkursseja tarjottaisiin, tulisi kaupunginkin tutkia mahdollisuus saada yksikköhintaan korotusta. Tässä ei ole oletettu korotusta saatavan. Lappeenrannan kaupungille aiheutuu Itä-Suomen koulun lukion toiminnasta omaan toimintaan nähden siten lisäkustannuksia seuraavasti: Menetetty valtionosuus 281 395 Opetuksen menot ilman erityistehtävää 59 710 Lisäkustannus 1 221 686 Erityistehtäväkurssit, enintään 120 000 Lisäkustannus 2 101 686

8 5 Laskennallisia eriä Itä-Suomen koululle 8. 9. luokkien valinnaisaineiden kurssipaikkojen ostaminen Kesämäenrinteen koululta on edullista. Jos Itä-Suomen koulu järjestäisi vastaavan opetuksen omissa ryhmissään, olisi tuotantokustannus noin 66.000 euroa. Kaupunki laskuttaa kurssipaikoista 28.304 euroa, eli Itä- Suomen koulu säästää noin 38.000 euroa. Itä-Suomen koululla ei ole perusopetuksessa tarvittavia erikoisvarusteltuja luokkia, kuten teknisen työn ja kotitalouden luokkia eikä liikuntasalia. Kaupungin perimä käyttökorvaus näistä tiloista on edullinen. Tarvittavien erikoisluokkien pinta-ala on noin 1.000 neliöä. Jos Itä-Suomen koulu itse ylläpitäisi näitä luokkia, olisi niiden vuosivuokran arvo noin 180.000 euroa. Kaupungin perimät tilojen käyttökorvaukset ilman materiaalien osuutta ovat noin 30.000 euroa vuodessa. Itä-Suomen koulu säästää noin 150.000 euroa. Itä-Suomen koulun lukio maksaa yhdestä kurssipaikasta Lappeenrannan kaupungille noin 230 euroa. Kun useille kursseille osallistuu vain yksittäisiä Itä- Suomen koulun lukion opiskelijoita, tulee yksittäisten kurssipaikkojen ostaminen huomattavan paljon edullisemmaksi kuin kurssien järjestäminen omana toimintana. Tässä yhteydessä ei ole käytettävissä Itä-Suomen koulun lukion opiskelijoiden kurssikohtaisia tietoja, joten säästöä ei ole tässä laskettu. Itä-Suomen koulun lukiolla ei ole omia toimitiloja, vaan lukio käyttää Lappeenrannan lyseon lukion tiloja edullista käyttökorvausta vastaan. Lukio tarvitsisi edellä kuvattujen perusopetuksen tilojen lisäksi noin 5-6 luokkatilaa, joiden vuosivuokran arvo olisi noin 65.000 euroa. Kun Itä-Suomen koulun lukiolta on laskutettu tilojen käyttökorvausta noin 2.500 euroa vuodessa, on säästö noin 62.500 euroa vuodessa. Itä-Suomen koulu sai vuonna 2012 esi- ja perusopetukseen harkinnanvaraista valtion avustusta 380.000 euroa, josta Lappeenrannassa annettavan perusopetuksen osuus on laskennallisesti noin 115.000 euroa. Lukiokoulutuksessa yksikköhinnan korotus on Lappeenrannan osalta noin 102.000 euroa. Yhteensä Itä-Suomen koulun Lappeenrannassa tuottaman opetuksen valtionrahoituksen lisäys on siten noin 217.000 euroa. Itä-Suomen koulun Lappeenrannan kaupungille välittömästi aiheuttama lisämeno on perusopetuksen osalta noin miljoona euroa verrattuna siihen, että oppilaat olisivat kaupungin omissa, asuinpaikkansa mukaisissa lähikouluissa. Lukiokoulutuksen osalta lisämeno on noin 220.000 euroa. Yhteensä siis noin 1,2 miljoonaa euroa. Jos lasketaan kustannus erityispainotteiselle opetukselle, on lisäkustannus yhteensä noin 1,0 miljoonaa euroa. Järjestettäessä perusopetuksessa opetuksen omana toimintana keskitettyinä venäjä-luokkina Itä-Suomen koulun lisäkustannus on noin 280.000 euroa. Itä-Suomen koulun henkilöstön Lappeenrannan kaupungille maksama kunnallisvero on arviolta noin 100.000 euroa vuodessa olettaen, että henkilöstö asuu Lappeenrannassa. Lappeenrannan asukas tuo kaupungille myös

9 valtionosuuksia keskimäärin noin 1.400 euroa. Vastaavasti asukkaat käyttävät kaupungin järjestämiä palveluja. Oletettavasti ainakin osalla Itä-Suomen koulun henkilöstöstä on lapsia päivähoidossa tai koulussa. Asukkaat käyttävät tarpeen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja, yhdyskuntapalveluja ja vapaaaikapalveluja. Lähtökohtaisesti yksittäinen asukas eri elämänvaiheissa välillä käyttää kunnallisia palveluja enemmän kuin niistä eri verotuksen muodoissa maksaa ja välillä vastaavasti maksaa enemmän veroja kuin käyttää palveluja. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kasvatus- ja opetustoimi LIITE Koonti todellisista rahavirroista ISK:lta kaupunkikonsernille Kaupungilta ISK:lle Perusopetuksen palvelut 123 465 Kotikuntakorvaukset ISK:lle 1 310 824 Lukiokoulutuksen palvelut 131 441 Lukion valtionosuuden menetetys 281 000 Tilavuokrat tilakeskukselle 267 647 Toiminta-avustus 40 365 Ruoka- ja puhtauspalvelut (Satu Oy) 193 000 IP-toiminnan avustus 18 500 Tietohallinto (Saita Oy) 5 000 Opettajien tuntiresurssin ostaminen 35 700 Yhteensä 720 553 YHTEENSÄ 1 686 389