N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A 3 2005 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA PERHEIDEN ASIOISSA KUNTASTRATEGIA KOROSTAA YHTEISTÄ VASTUUTA LIIKKEELLE: EKOVIESTI:
pääkirjoitus KIMMO BEHM KUNNANJOHTAJA Koko viime kevät Nurmijärvellä perehdytettiin uusia luottamushenkilöitä vaativaan tehtäväänsä. Lukuisissa omissa ja Kuuma kuntien kanssa yhdessä järjestetyissä koulutustilaisuuksissa kunnanvaltuutetut, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet saivat laajan tietopaketin ajankohtaisista asioista ja kunnan käytännön toiminnasta. Suurin ja haasteellisin asia oli koko kevään jatkunut Nurmijärven kunnan vision ja strategian työstäminen yhdessä virkamiesjohdon kanssa vuosille 2005-2015. Nämä vahvistettiin kunnanvaltuuston kesäkuun kokouksessa. Kuntastrategia - niin vaikealta kuin suomalaisen suussa tuntuukin - on tärkein kunnan kehittämistä ja kunnanvaltuuston työskentelyä ohjaava työkalu. Visio taas on haluttu tahtotila, jonka toivotaan ja uskotaan toteutuvan. Olemme yhdessä asettaneet päämäärän Nurmijärven kehittämiselle seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Kuntavision sanat, Nurmijärvi vastuullisten ihmisten elinvoimainen kunta pääkaupunkiseudulla, sisältävät merkittäviä arvovalintoja. Vastuullisten ihmisten kunta viestii sekä kunnan vastuullisuutta tehokkaasta toiminnasta palvelujen tuottajana että jokaisen kuntalaisen ja yksilön omaa vastuuta toiminnastaan. Esimerkiksi jokainen nurmijärveläinen voi panostamalla oman hyvinvointinsa ja terveytensä vaalimiseen vaikuttaa kunnan terveydenhuollon palvelujen käytön määrään. Yleinen järjestys, siisteys ja yhteisestä, meidän kaikkien veroilla ja maksuilla rahoitetun omaisuuden huolehtiminen, ovat osa yhteisöllisyyttä. Myös se, että maksamme palveluista on sitä, sillä ilmaisia tuotteita ja palveluja ei ole olemassa. Vastuullisuus luo elinvoimaa Nurmijärven sijainti pääkaupunkiseudulla on vertaansa vailla oleva valttikortti. Elinvoimaisuus syntyy osaltaan kunnan aktiivisella yrityselämän edellytysten kehittämisellä. Kunnan työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen on myös keskeinen haaste. Edellisessä tiedotuslehdessä esiteltiin uudet yritysalueemme, jotka osaltaan tukevat tämän tavoitteen saavuttamista. Kuntavisiossa mainittu kunta pääkaupunkiseudulla viittaa kuntamme kykyyn tarjota monipuolisia, viihtyisiä ja turvallisia asumisvaihtoehtoja osana laajenevaa pääkaupunkiseutua. Nurmijärven väestönkasvu on viime vuosia ollut poikkeuksellisen voimakasta ja meille on muuttanut paljon nuoria sekä nuoria lapsiperheitä. Vision mukaan Nurmijärvellä on helppo elää kaiken ikäisenä fyysisesti ja hen-kisesti tasapainosta elämää. Kunnioitamme maaseutumaisuutta ja vahvoja kulttuuriperinteitämme. Kuntavisio ja -strategia ohjaavat kunnan toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Haasteemme on viedä niiden pohjalta laaditut johtamiskohteet ja tavoitteet käytäntöön. Kunnan palvelualueet asettavat näiden pohjalta toiminnalleen omat tavoitteensa sekä ensi vuoden talousarviossa että tulevien vuosien talousja toimintasuunnitelmissa. Kuntavisioon ja strategioihin voi jokainen kuntalainen tutustua piakkoin myös kunnan kotisivuilla. Näin syksyn alkaessa kunnassa on tärkeimpänä tehtävänä ensi vuoden talousarvio ja seuraavien vuosien taloussuunnitelma. Vastaavasti kuntalaisia kiinnostavat asiat liittyvät usein lasten koulun käynnin alkamiseen, itsensä kehittämiseen opiskeluun ja oman kunnon ylläpitoon. Tässä lehdessä annetaan eväitä muun muassa näihin asioihin. Parhainta syksyn aikaa lukijoillemme. Luontoilta suorana lähetyksenä Taaborilta Jo 30 vuotta YLEn ohjelmistossa pyörinyt Luontoilta lähetettiin suorana Taaborilta tiistaina 23.8. sekä radion, että TV1:n välityksellä. Jo vuosien varrelta tuttu kaarti, ohjelman vetäjä Veikko Neuvonen sekä Kauri Mikkola, Harry Dahlström, Seppo Vuolanto, Ilkka Koivisto, Seppo Vuokko ja Matti Helminen vastailivat yleisön paikanpäällä esittämiin ja myös ennakkoon lähetettyihin kysymyksiin. Yleisö sai tyhjentävän vastauksen tälläkin kertaa, kuten jo n. 500 lähetyksessä yli 15 000 kysymykseen. Lämpimässä elokuun illassa oli ilahduttavan paljon yleisöä paikalla. Taukohetkinä yleisö sai nauttia Raisa Karilaisen ja Juha Poikelan aina taattua, upeata laulua sekä Nurmijärven Puhallinorkesterin viihdyttäviä säveliä. Kiitos asiantuntijoille, esiintyjille ja aktiiviselle yleisölle. Kunnanhallitus päätti viiden kiinteistön myynnistä Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 22.8.2005 myydä tarjousten perusteella Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueelta 5 kiinteistöä rakennuksineen. Nurmijärven kunnanhallitus päätti viime toukokuussa, että Rajamäen Tykkitorninmäen alueen rakennetut kiinteistöt, joilla kunnalla ei ole käyttöä, myydään tarjousten perusteella. Tarjouskilpailu järjestettiin 5.6.-15.7.2005 välisenä aikana. Myynnistä ilmoitettiin Helsingin Sanomissa ja Nurmijärven Uutisissa. Myyntiesite on ollut myös kunnan kotisivuilla. Tarjoukset tuli tehdä kiinteistökohtaisesti. Kaikissa kiinteistöissä on pidetty kolme yleistä näyttöä ja lisäksi on pidetty useita erillisnäyttöjä. Määräaikaan mennessä rakennetuista kiinteistöistä jätettiin yhteensä 30 tarjousta. Kaksi tarjousta on myöhemmin peruttu. NURMIJÄRVI N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, 01901 Nurmijärvi kimmo.behm@nurmijarvi.fi 2 Päätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh.09-2500 2020 PL 37, 01901 Nurmijärvi hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Toimitusvastaava: KARI LEHTOVIRTA Puh. 09-2500 2018 PL 37, 01901 Nurmijärvi kari.lehtovirta@nurmijarvi.fi Ulkoasu ja taitto: TABANAS Kannen kuva: STUDIO IGUISTUS Aimo Virtanen Painos: 17 000 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1459-5699 Ilmestymisaikataulu 2005: 23.01, 23.05. ja 28.08.
kunta tiedottaa Mervi Herola, sosiaalipalvelualueen päällikkö. Miksi aina, kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa joku taho kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävissä? Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei puututa ajoissa? Miten saadaan lasten ja perheiden parissa työskentelevät omaksumaan yhteinen tavoite ja toimimaan työssään sen saavuttamiseksi? VARPUn toimijoita vasemmalta: vt. erityislastentahrhanopettaja Tuija Niemeläinen, koulukuraattori Marianne Summanen, terveydenhoitaja Eeva-Liisa Niskala, perhetyöntekijä Eila Seuri ja sosiaalityöntekijä Päivi Ballis. Yhteistyötä lasten ja perheiden asioissa Nämä ajatukset käynnistivät valtion rahoitusta saaneen varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen projektin Nurmijärvellä 2003 keväällä. Projekti liittyy kunnanvaltuuston ja sosiaalilautakunnan vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tukeviin tavoitteisiin sekä strategisiin linjauksiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vetovastuu on sosiaalipalvelualueella, mutta projekti sinänsä on poikkihallinnollinen yhdessä terveys- ja sivistyspalvelualueiden kanssa. Varsinainen projekti päättyy vuoden 2005 lopussa. Tarkoitus kuitenkin on, että uudet, hyväksi havaitut työmuodot jäävät pysyviksi. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen projektilla haluttiin kehittää palvelujärjestelmän kykyä vastata nuorten ja heidän perheidensä tuen tarpeeseen aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Kokonaisuuteen kuuluu useita toisiaan täydentäviä osaprojekteja, joista Vaha- (vauvahavainnointi) ja Varpu-(varhainen puuttuminen) projekti ovat mittavimmat. Vauvahavainnointikoulutukseen osallistui v.2003-2004 23 vauvaperheiden kanssa työskentelevää työntekijää. Koulutus kehitti työntekijöitten valmiuksia havainnoida vauvan ja hänen vanhempiensa välistä vuorovaikutusta ja tunnistaa vauvan kehityksen tärkeitä suoja- ja riskitekijöitä ensimmäisen elinvuoden aikana. Vaha -koulutuksessa mukana ollut Rajamäen alueen terveydenhoitaja Eeva- Liisa Niskala toteaa: Koulutuksen opit ovat käytössä päivittäin. Vauvahavainnointi toi työhön ihan uusia näkökulmia. Huoli puheeksi - koulutukset jatkuvat kunnassa edelleen. Huolen puheeksi ottaminen asiakasperheen kanssa on ensimmäinen askel asian työstämisessä. Tähän mennessä Stakesin, sosiaalialan kehittämisja tutkimuskeskuksen ohjelman mukaisen koulutuksen on saanut kunnan ja seurakunnan 430 työntekijää. Jatkossa myös uudet työntekijät saavat tämän koulutuksen. - Perheillä ja työntekijöillä on yhdessä mahdollisuus, vaikeissakin tilanteissa, etsiä uusia askelia parempaan suuntaan. Usein jo avoin ja luottamuksellinen keskustelu aiheesta helpottaa, toteaa Huoli puheeksi - kouluttaja Klaukkalan koulukuraattori Marianne Summanen. Erilaiset asiakas- ja viranomaisyhteistyötä selkiyttävät palaverit voidaan saada toteutetuksi järjestämällä dialoginen verkostokokous, johon voi tilata asiaan nähden ulkopuoliset vetäjät. Kokouksen vetäjiä on koulutettu kunnan ja Stakesin kanssa Nurmijärven tarpeisiin osana Varhaisen puuttumisen projektia. Klaukkalan sosiaalityöntekijä Päivi Ballikselle dialoginen verkostokokous on tuttua kahdesta tilaamastaan kokouksesta. Hän painottaa yhteistyön hyötyjä niin asiakkaan kuin työntekijöiden kannalta. Välillä pitää pysähtyä ja tarkastella rauhassa, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä. Ratkaisuja etsittäessä on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus kertoa ja tulla kuulluksi. Vuorovaikutustaitoja vahvistavat Käsikynkkäryhmät toimivat lukukausittain joka taajamassa. Vanhempi-lapsiparit saavat ohjatussa ryhmässä harjoitusta toiminnallisesti ja vanhemmat saavat tukea itselleen vertaisryhmäkeskustelussa. Lapset ovat alle kouluikäisiä. Tiiran päiväkodin vt. erityislastentarhanopettaja, käsikynkkäryhmän ohjaaja Tuija Niemeläinen kertoo, että Käsikynkkä on mukavaa pelien ja leikkien kanssa touhuilua, johon perheet tulevat mielellään. Punaisena lankana on kuitenkin vuorovaikutuksen harjoituttaminen. Hakulomakkeita käsikynkkäryhmiin on saatavissa mm. neuvoloissa ja päiväkodeissa. Kivenpuiston koulun palveluohjausprojektin avulla saatiin perhetyöntekijä 2003 elokuussa kouluun. Seuraavassa vuodenvaihteessa palveluohjaus siirtyi osaksi lastensuojelun perhetyötä ja on Kivenpuiston koulussa keskiviikkoisin jatkossakin. Kivenpuiston koulun oppilaat, perheet ja yhteistyötahot ovat olleet mahtavan yhteistyöhaluisia, sanoo koulussa työskentelevä perhetyöntekijä Eila Seuri. Rajamäen erityispäivähoidon työryhmän ja Varpu-ohjausryhmän tehtävänä on ollut valmistella yhteistä lapsiperheiden peruspalvelujen poikkihallinnollista varhaisen puuttumisen toimintamallia. Sen on määrä valmistua syksyn 2005 aikana. Mallissa ohjeistetaan neuvola-, päivähoitoja opetushenkilöstö toimimaan huolen ilmaannuttua yhteistyössä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Perehdytys malliin, sen käyttöön otto ja koulutus siihen tarjotaan työntekijöille huoli puheeksi - koulutuksien yhteydessä. Valtion rahoitus edellytti seudullista yhteistyötä hyvien toimintakäytäntöjen levittämisessä. Tätä seudullista verkostoitumista tullaan tekemään mm. Kuumakuntien yhteistyössä. Naapurikunnissa on projekti herättänytkin jo runsaasti kiinnostusta. Nurmijärveläisille järjestetään Klaukkalan seurakuntakeskuksessa VARPU -info keskiviikkona 31. 8. klo 8.30 ja klo 13.00. Lisätietoja: Nurmijärven kunta, Sosiaalipalvelualue Projektityöntekijä Suvi Valajärvi p.040-3174105 suvi.valajarvi@nurmijarvi.fi. 3
kunta tiedottaa Nurmijärven terveyskeskuksessa tehtiin alkukeväästä kysely vastaanotolle ja päivystykseen tuleville asiakkaille. Kysely tehtiin samanaikaisesti kuvassa näkyvällä Nurmijärven sekä Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemilla. Potilaskysely terveyskeskuksen vastaanotolla ja päivystyksessä Nurmijärven terveyskeskuksessa tehtiin alkukeväästä 2005 ensimmäinen hieman laajempi kysely vastaanotolle sekä päivystykseen tuleville asiakkaille. Kyselyt tehtiin kaikilla kolmella terveysasemalla samanaikaisesti. Vastaanotoilla saatiin palautteita hieman yli 500, mutta valitettavasti vastauksista jouduttiin hylkäämään melko paljon epätäydellisyyksien vuoksi. Loppujen lopuksi vastaajia oli 368. Silmiin pistävää oli myös, että asiakkaat vastasivat ns paperiversiolla 95 %:sti vaikka kyselykaavakkeessa oli ohjeet myös nettivastausten antoon. Päivystyksen puolella vastauksia annettiin 156. Kaiken kaikkiaan saatu palaute oli myönteistä. Kysely tehtiin ennen hoitotakuun voimaantuloa, jossa yhtenä tavoitteenahan on välitön yhteydensaaminen terveyskeskukseen. Kyselyn mukaan 86 % asiakkaista oli saanut yhteyden hyvin tai erinomaisesti, joten tulokseen pitää 4 olla tyytyväinen. Puhelinliikenteeseen on kiinnitetty huomiota kyselyn jälkeen ja puhelimeen vastaajia on aamuruuhkan aikaan lisätty. Puhelinohjaus oli onnistunut vielä paremmin sillä 95 % koki saavansa hyvät ohjeet ja neuvot. Vastaanotolla lääkärin toimintaan asiakkaat olivat myös tyytyväisiä, sillä yli 90 % koki, että lääkärillä oli heille riittävästi aikaa, tutkimus ja hoito olivat asianmukaisia. Etenkin ajan riittävyys oli hieman yllättävä tulos, sillä aina valitetaan liian kiireistä rytmiä vastaanotolla. Hoitohenkilökunnan ja myös lääkäreiden ystävällisyys ja ammattitaito koettiin tutkimuksessa erinomaiseksi. Kokonaisarvosanaksi vastaanottotapahtumasta potilaat antoivat 4.1, kun paras arvosana on 5. Päivystysvastaanotolla saatiin samankaltaiset tulokset. Yllättävää oli, että puhelinpalveluun päivystyksessäkin oli tyytyväisiä 96 % ja suurin osa oli erittäin tyytyväisiä. Toiminta päivystyksessä on aika ajoin niin hektistä, että henkilökunta kokee, ettei pysty palvelemaan riittävän hyvin. Lääkäreiden toimintaan oltiin ainakin yhtä tyytyväisiä kuin normaalivastaanotollakin. Hoitajien ja lääkäreiden ammattitaitoon ja kohteluun oltiin päivystyksessä myös tyytyväisiä. Asiakkaat kokivat myös, että hoitajien ja lääkäreiden osoittama aika kullekin asiakkaalle on riittävä, vaikka henkilökunta kokee toiminnan liian kiireiseksi. Kokonaisarvosanaksi päivystys sai 4.2. Kyselyssä selvitettiin myös jonotusaikaa vastaanotolle, mikä kiinnosti etenkin päivystyksessä. Alle 15 minuutissa ilmoittautumisesta pääsi vastaanotolle 56 %, puolessa tunnissa 80 %. Yli tunnin oli joutunut odottamaan 5 %, mitä on pidettävä erittäin pienenä määränä. Asiakkaat monesti valittavat, ettei annetut ajat päivystyksessä pidä paikkaansa, vaan joutuu odottamaan. Annettu aikahan periaatteessa onkin ilmoittautumisaika, eikä vastaanottoaika. Tällä pyritään vähentämään odotusta terveyskeskuksessa. Toinen vaihtoehto olisi poistaa tämä ohjeellinen ajanvaraus, siirryttäisiin ns jonotussysteemiin. Yli 90 % vastanneista kannatti nykyistä järjestelmää. Vapaamuotoisissa kommenteissa suurimmassa osassa valitettiin omalääkäreiden vaihtuvuutta. Lääkärinvirkoja ei ole onnistuttu täyttämään vuoden 2003 jälkeen, jolloin useita lääkäreitä lähti pois. Tilanne on kyselyn jälkeen jonkin verran parantunut kun on saatu pitkäaikaisia sijaisia. Syksyn aikana palaa lisäksi virassa olevia lääkäreitä hoitovapaalta. Kyselyn tuloksia on käsitelty poliklinikoilla eri palavereissa. Kaiken kaikkiaan olemme tyytyväisiä saamaamme palautteeseen ja kiitokset siitä vastanneille. Mutta totta kai pyrimme jatkuvasti kehittämään ja parantamaan toimintaamme. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin henkilökunnalle, jonka toimintaa kyselyssä kartoitettiin. Kyselyhän tehtiin ilman ennakkovaroitusta, jotta tulos olisi mahdollisimman totuudenmukainen. Hyvää syksyn alkua kuntalaisille! Soile Paahtama avohoidon ylihoitaja Ilpo Salminen ylilääkäri
kunta tiedottaa TESTAA DIABETESRISKISI! Diabetes lyhentää elinikää. Tällä hetkellä suurin uhka suomalaisten kansanterveydelle on yleistyvä aikuistyypin diabetes eli sokeritauti. Jo kahdellasadallatuhannella suomalaisella on tauti diagnosoitu ja satatuhatta uutta diagnoosia tehtäneen 5-10 lähivuoden aikana. Sairastuminen diabetekseen keski-iässä lyhentää jäljellä olevan elämän ennustetta keskimäärin karkeasti arvioiden 10 vuodella. Vaikka diabeetikko saattaakin voida varsin hyvin, liittyy sairauteen nopeutunut valtimosairauksien kehittyminen ja n. 3-kertainen riski sairastua mm. sydän- tai aivoinfarktiin (verrattuna diabetesta sairastamattomaan ikätoveriin). Lisäksi diabetes saattaa aiheuttaa muita ns. liitännäissairauksia kuten hermokudos-, munuais- ja silmänpohjavaurioita sekä jalkaongelmia. aikana arkisin. Mikäli sokeriaineenvaihduntasi on esim. viimeisen vuoden aikana tutkittu ja normaaliksi todettu, ei tilaisuus ole Sinulle tarkoitettu. Näin myös, mikäli Sinulla on jo tiedossa oleva diabetes tai muu sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Ensimmäinen diabetesteemalauantai pidettiin Nurmijärven kk:n terveyskeskuksessa maaliskuussa 2005. Kiinnostus asiaan yllätti järjestäjät eikä kaikkia ilmoittautuneita voitu tilojen ahtauden takia mukaan ottaa. Noin joka kolmannella osallistujalla todettiin toimenpiteitä aiheuttava sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joten tilaisuuden järjestäminen voitiin katsoa kannattavaksi. Todetut aineenvaihduntahäiriöt ohjaukseen ja seurantaan. Seulontaa ei toki kannata järjestää, jos seulaan jääneille ei ole tarjota jatkohoitoa. Nurmijärven terveyskeskuksessa onkin rakennettu ns. hoitoketjut, joiden kautta riskipotilaiden kokonaistilanne kartoitetaan ja yksilöllinen hoidon tarve määritellään kullekin omannäköisekseen. Usein nimittäin sokeriaineenvaihdunnan häiriöön liittyy ongelmia myös verenpaineessa, kolesterolitasoissa jne. Diabeteksen puhkeamisen ehkäisyyn ei ikävä kyllä ole tarjota pilleriä (niitäkin saatetaan tarvita) vaan avainasemassa ovat elämäntapamuutokset. Muutokset eivät välttämättä ole suuria: jo esim. 5%:n vähittäinen painonpudotus lähtötasosta pudottaa diabeteksen puhkeamistodennäköisyyden riskihenkilöllä 60 % alaspäin. Terveyskeskus tekee asiassa yhteistyötä myös esim. kunnan liikuntatoimen ja paikallisen diabetesyhdistyksen kanssa. Mikko Honkasalo terveyskeskuslääkäri Diabeteksen esiaste voidaan tunnistaa ja puhkeaminen estää (?). Verensokerin, kolesterolitasojen, verenpaineen yms. hyvä hoito vähentää diabeetikon riskiä saada komplikaatioita, mutta parhaimmillaankaan riski ei täysin häviä. Parasta onkin pyrkiä diabetesriskin tunnistamiseen jo sairauden esiasteessa. Mm. suomalainen DPS (Diabetes Prevention Study) -tut-kimus on osoittanut, että diabeteksen puhkeaminen on estettävissä, jos sairauden puhkeamista enteilevä esivaihe löydetään ja korjaaviin toimenpiteisiin päättäväisesti ryhdytään. Oletko Sinä sairastumassa? Oheinen riskilomake on karkeahko apuväline suuren riskin potilaiden löytämiseen. Normaalipainoinenkin henkilö saattaa diabetekseen sairastua, mutta kuten kysymykset osoittavat, liittyy suurentunut sairastumisriski yleensä keskivartalolle painottuviin liikakiloihin, niukahkoon liikkumiseen, vähäkuituiseen ruokavalioon ja vahvasti myös diabeteksen esiintymiseen lähisuvussa. Ota esiin vaaka ja mittanauha, jolloin riskipisteiden lasku käy vaivattomasti. Pisteet koholla; mitä sitten? 24.9. aamupäivällä järjestetään Klaukkalassa Suopolun päiväkeskuksessa diabetesteemalauantai, jolloin vähintään 15 riskipistettä saaneet voivat osallistua ns. sokerirasitustestiin, jolla varhaiset sokeriaineenvaihdunnan häiriöt herkimmin voidaan nykytietämyksen valossa todeta. Tilaisuudessa kerrotaan myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä; rasituskoe nimittäin kestää 2 tuntia eikä tuona aikana voi poistua paikalta, koska liikkuminen vaikuttaa kokeen tulokseen. Tulijoiden määrän selvittämiseksi mm. sokeriliuoksen tarpeen arvioimista ajatellen tarvitaan ennakkoilmoittautuminen, jonka voi tehdä diabeteshoitajille arkipäivisin klo 12-13 välisenä aikana (Päivi Nurminen p. 25003283 tai Marko Miettinen p. 25003325). Mikäli saat testissä 12-14 pistettä, on diabetesriskisi myös vähän suurentunut; tällöin voit neuvontaa ja tarvittaessa sokerimääritystä varten ottaa yhteyttä th Irma Heikkoseen Nurmijärvelle p. 25003360 tai th Ella Seittuun Klaukkalaan p. 25003282 niinikään klo 12-13 välisenä Riskipistetaulukko 1. Ikä Alle 45 v. (0 p.) 45 54 v. (2 p.) 55 64 v. (3 p.) Yli 64 v. (4 p.) 2. Painoindeksi (Laske oma painoindeksisi) Alle 25 kg/m2 (0 p.) 25 30 kg/m2 (1 p.) Yli 30 kg/m2 (3 p.) 3. Vyötärönympärys mitattuna kylkiluiden alapuolelta (yleensä navan kohdalta) MIEHET NAISET Alle 94 cm Alle 80 cm (0 p.) 94 102 cm 80 88 cm (3 p.) Yli 102 cm Yli 88 cm (4 p.) 4. Sisältyykö jokaiseen päivääsi yleensä vähintään puoli tuntia liikuntaa työssä ja/tai vapaa-ajalla ns. arkiliikunta mukaan lukien? Kyllä (0 p.) Ei (2 p.) 5. Kuinka usein syöt kasviksia, hedelmiä tai marjoja? Päivittäin (0 p.) Harvemmin kuin joka päivä (1 p.) 6. Oletko koskaan käyttänyt säännöllisesti verenpainelääkkeitä? En (0 p.) Kyllä (2 p.) 7. Onko verensokerisi joskus todettu olevan koholla (esim. terveystarkastuksessa, jonkin sairauden yhteydessä, raskauden aikana)? Ei (0 p.) Kyllä (5 p.) 8. Onko perheenjäsenilläsi tai sukulaisillasi todettu diabetesta (tyypin 1 tai 2 diabetesta)? Ei (0 p.) Kyllä: isovanhemmilla, vanhempien sisaruksilla tai serkuilla (mutta ei omilla vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla) (3 p.) Kyllä: vanhemmilla, sisaruksilla tai omilla lapsilla (5 p.) Riskipisteitä yhteensä: Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden kuluessa on: alle 7 Pieni: arviolta yksi sadasta sairastuu 7 11 Jonkin verran lisääntynyt: arviolta yksi 25:stä sairastuu 12 14 Kohtalainen: arviolta joka kuudes sairastuu 15 20 Suuri: arviolta joka kolmas sairastuu yli 20 Hyvin suuri: arviolta puolet sairastuu 5
kunta tiedottaa Kuntastrategia korostaa yhteistä vastuuta Valtuusto vahvisti kesäkuussa vuosia 2005-2015 koskevan kuntastrategian, joka painottaa maltillista väestönkasvua sekä kunnan ja asukkaiden yhteistä vastuuta palvelutuotannon ylläpitämisessä. Visiona on: Nurmijärvi - vastuullisten ihmisten elinvoimainen kunta pääkaupunkiseudulla. Kunnanjohtaja Kimmo Behmin mukaan strategiatyöskentely eteni keväällä tiiviissä aikataulussa ja myönteisessä hengessä. Strategia on työkalu, joka ohjaa valtuuston työskentelyä. Varsinkin uusille luottamushenkilöille strategiatyöskentely antaa tietoa kunnan toimialueista ja palveluista sekä avaa hyvän mahdollisuuden osallistua kunnan kehittämistyöhön. Strategiassa pohditaan, missä tilassa kunta on ja mihin suuntaan asioita viedään. Samalla valtuutetut sitoutuvat yhteisiin päämääriin. Hallittu väestönkasvu. Kunnan strategiset päämäärät vuoteen 2015 jakaantuvat seitsemään eri osa-alueeseen. Näistä ensimmäinen on hallittu väestönkasvu. Kunnan väestönkasvun odotetaan vähitellen tasaantuvan ja tavoitteena on maltillinen alle 2 %:n vuosittainen väestönkasvu. Sen mukaan Nurmijärvellä olisi v. 2015 noin 45 000 asukasta. Myös viihtyisään ja turvalliseen elinympäristöön ja asumisvaihtoehtojen monipuolisuuteen kiinnitetään huomiota, sanoo Behm. Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino pitää kurissa palvelujen järjestämiseen liittyviä kuluja. Kasvua ohjataan Nurmijärvellä olemassa oleviin taajamiin ja kyläkeskuksiin osayleiskaavojen avulla. Osayleiskaavatyö on käynnistynyt ja tavoitteena on, että v. 2008 Klaukkalan osayleiskaava ja Lepsämän kyläosayleiskaava olisivat valmiit. Työtä jatketaan Kirkonkylän osayleiskaavalla ja Perttulan kyläosayleiskaavalla. Tavoitteen mukaan osayleiskaavaohjelma on toteutettu v. 2015. Toimiva liikenne ja riittävät peruspalvelut. Liikenneväylät ja joukkoliikenne tukevat asukkaiden arjen sujumista ja yritysten kilpailukykyä. Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen, poikittaisen joukkoliikenteen lisääminen, Helsinkiin suuntautuvan joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen ja lippujärjestelmien kehittäminen ovat lähivuosien painopisteitä. Seudullisessa edunvalvonnassa kiinnitetään huomiota tieinvestointien määrärahoihin. Myös kevyen liikenteen verkkoa ja sen toimivuutta parannetaan. Nopeasti kasvavassa ja lapsivaltaisessa kunnassa peruspalvelujen turvaaminen on iso haaste. Palveluja tuotetaan kustannustehokkaasti omana tuotantona, kuntien yhteistyönä sekä hyödyntämällä aktiivisesti vaihtoehtoisia toimintatapoja. Lisäksi strategiassa painotetaan yksilön omaa vastuuta ja ennalta-ehkäisyä. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kuntatalouteen ja asumisen viihtyisyyteen. Nurmijärvellä on meneillään mittava koulurakentamisen buumi. Mukaan monet koulut ovat kuitenkin suuren osan aikaa tyhjillään ilman käyttöä. Kuntastrategiassa esitetäänkin kunnan tilojen monikäyttöisyyden tutkimista ja lisäämistä. Kuntaorganisaation kehittäminen. Kuntaorganisaation kehittämisessä painopisteitä ovat asiakaslähtöiset palvelut ja toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen. Kun kuntapuolella haetaan uusia mahdollisuuksia järjestää palveluja, on kunnan tilaajaosaamista vahvistettava ja työnjakoa sekä päätöksentekoa selkiytettävä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että luottamushenkilöiden ja viranhaltijaorganisaation välinen työnjako on toimivaa, Kimmo Behm luonnehtii. Kunta panostaa myös henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen ja kannustavaan palkkaukseen. Aktiivinen elinkeinopolitiikka. Yritysten kiinnostus Nurmijärveä kohtaan on ollut selvässä kasvussa, mutta voimakas muuttoliike on vaikuttanut siihen, että kunnan työpaikkaomavaraisuus ei ole noussut samassa tahdissa. Strategian mukaan kunta harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, uusia työpaikka-alueita on avattu ja kaavoituksessa varaudutaan yritystonttitarjontaan. Esimerkiksi Kolmostien ja Hämeenlinnantien varret ovat keskeisiä alueita elinkeinotoiminnoille. Oppilaitosten kanssa kehitetään koulutusta ja alueellista ja seudullista yhteistyötä sekä asiantuntemusta hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Kuntatalous haasteena. Kuntatalous on vakavin haasteemme, Kimmo Behm miettii. Velkaantuminen tulisi saada taittumaan. Nurmijärvellä on ollut isoja kouluja päiväkoti-investointeja, lisäksi vanhustenhuollon tarpeet kasvavat. Velkaa on nyt reilut 1400 euroa asukasta kohden ja velkamäärä tulee lähivuosina vielä nousemaan. Toimintakulujen kasvua pyritään hillitsemään palveluja keskittämällä ja tehostamalla sekä seudullisen yhteistyön avulla. Palvelujen rahoittamisessa asiakkailta perittävien maksujen osuus tulee myös tarkasteltavaksi. Tämä on osa aiemmin mainitsemaani asukkaan vastuuta kuntayhteisöstä. Veroprosentti pyritään säilyttämään kilpailukykyisenä ja strategian mukaan se olisi v. 2008 18,75 % ja v. 2015 korkeintaan 19 %. Strategiset päämäärät vuoteen 2015: 1. Nurmijärvellä väestönkasvu on hallittua. Kunnassa on viihtyisä elinympäristö ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja. 2. Kasvua ohjataan tiivistyviin taajamiin ja kyläkeskuksiin. 3. Nurmijärvi tarjoaa kustannustehokkaat ja riittävät peruspalvelut. Kunnallisia palveluita tuotetaan tehokkaasti omana tuotantona ja kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä aktiivisesti muita vaihtoehtoisia tuottamistapoja. 4. Kuntaorganisaation rakenne tukee tehokasta palvelutuotantoa. Päätöksenteko ja palvelualueiden välinen työnjako sekä yhteistyö tukevat kunnan pitkäjänteistä kehittämistä. 5. Henkilöstö on osaavaa ja aktiivisesti kehittämistyöhön suuntautuvaa. Johtaminen kannustaa kunnan kehittämiseen. 6. Nurmijärvi tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivinen elinkeinopolitiikka sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyö mahdollistavat monipuolisen ja kasvavan yritystoiminnan. 7. Kuntatalous on tasapainossa ja hallinnassa. Omistajapolitiikka sekä omaisuuden hallinta ja hoito tukevat palvelutuotannon tehostamista ja talouden vakautta. OUTI MÄKELÄ kunnanhallituksen puheenjohtaja Strategia tuo toimintaan tavoitteellisuutta Pidän strategista johtamista ja ajattelua asioiden etenemisen kannalta tärkeänä, sanoo hallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (KOK). Strateginen ajattelu tuo toimintaan tavoitteellisuutta ja sitä kautta oletettavasti myös enemmän aikaansaannoksia. Strateginen johtaminen on kunnallisessa päätöksenteossa suhteellisen uusi asia. Outi Mäkelän mukaan Nurmijärvellä on positiivista innostusta strategiatyöhön. Monet kuntia koskevista asioista ja rahoituksista linjataan kuitenkin kunnallisen päätöksenteon ulkopuolella valtion hallinnossa. Tähän Mäkelä toivookin uudistusta, jotta linjauksista voisi tehdä sopimuksia kunnan ja valtion välillä. Strategisten linjausten tuominen käytäntöön on myös haastavaa. Ne tulee purkaa käytännön toimintasuunnitelmiksi ja yhdessä laadittua strategiaa pitää kaikkien 6 sitoutua toteuttamaan. Myös strategisen johtamisen käytännöistä ja menetelmistä on sovittava. Nurmijärvi on mielestäni elinvoimainen kunta ja kasvu tuo oikein kanavoituna positiivista energiaa alueelle. Tärkeää on pystyä hyödyntämään kunnan asema ja sijainti pääkaupunkiseudulla uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Uskon myös, että vapaa-ajan ja kulttuurielämän palvelut lisääntyvät. Myös ns. kolmannella sektorilla eli järjestö- ja yhdistystoiminnalla on vahva merkitys toiminnan ja palvelujen tuottajina. Outi Mäkelä näkee Nurmijärven tulevaisuudessa kasvavana, aktiivisena, turvallisena ja hyvänä kasvuympäristönä, joka vaalii maaseutumaisuutta, puhtautta ja perinteitä. Nurmijärvi kytkeytyy yhä läheisemmin Helsinkiin ja on osa metropolialuetta. PASI HURTTALA valtuuston puheenjohtaja Nurmijärvi säilyy maalaishenkisenä Valtuuston puheenjohtajan Pasi Hurttalan (KESK) mielestä peruspalvelujen turvaaminen ja velkamäärän hillitseminen ovat Nurmijärven strategiassa olennaisimmat painopisteet. Strategiatyöskentelyä hän kuvaa sujuvaksi. Pasi Hurttala korostaa myös kuntavisiossa mainittua vastuullisuutta. Vastuullinen ihminen huolehtii itsestään ja elinympäristöstään. Vastuullisuus on esimerkiksi sitä, että lapsi ei heitä karamellipaperia tielle, vaan laittaa sen roskakoriin. Vastuullisuus on myös yhteisistä asioista huolehtimista. Luotu visio on Hurttalan mukaan sellainen, että siihen on helppo yhtyä. Nurmijärvi on hyvien liikenneyhteyksiensä vuoksi asuinpaikkana kiinnostava ja kuntaan muutetaan etenkin pääkaupunkiseudulta Espoosta ja Vantaalta. Väestön lisäys tietää kasvavaa peruspalvelujen tarvetta, mutta kovin radikaalein keinoin Pasi Hurttala ei lähtisi väestönkasvua rajoittamaan. Nurmijärvellä on yksityisten omistuksessa satoja tontteja, joten kaavoituspolitiikalla ei kovin suuria vaikutuksia ole saavutettavissa. Kasvun rajoittaminen on kaksipiippuinen juttu, sillä asukkaat tuovat myös verotuloja kunnalle. Pasi Hurttalan mielestä Nurmijärvi säilyy maalaishenkisenä ja on vuonna 2015 edelleen kunta. Meillä on entiset taajamat ja kyläkeskukset vihreiden viljelymaisemien ympäröiminä. Yrityselämä sijoittuu valtaväylien varrelle ja työpaikkoja on tullut lisää. Väestönkasvu on taittunut ja Nurmijärvi säilyy pientalovaltaisena asuinalueena. Tekstit: LEENA VALKONEN
OTA TALTEEN liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta NURMIJÄRVEN LIIKUNTATOIMEN YHTEYSTIEDOT Liikuntalautakunta/ hallinto Liikuntapäällikkö ANTERO LEMPIÖ Puh.040-317 2050 antero.lempio@nurmijarvi.fi Erityisliikunta/ terveysliikunta Liikunnanohjaaja RIITTA HÄMÄLÄINEN Puh.040-317 2047 riitta.hamalainen@nurmijarvi.fi Terveysliikunta/ KKI-tunnit Liikunnanohjaaja KATJA AHONEN Puh.040-317 2046 katja.ahonen@nurmijarvi.fi Lasten ja nuorten liikunta/salivuorot Liikunnanohjaaja MARITA HUIKARI Puh.040-317 2048 marita.huikari@nurmijarvi.fi Liikuntapaikkojen hoitoon ja rakentamiseen liittyvät asiat: Kenttämestari HANNU KOKKONEN Puh.040-317 4002 hannu.kokkonen@nurmijarvi.fi Toimistonhoitaja PAULA VANHAKANGAS Puh.09-2500 2049 paula.vanhakangas@nurmijarvi.fi Liikuntatoimen telefax 09-2500 2542 Liikuntapaikkojen hoitoon liittyvät kyselyt suoraan: KLAUKKALA Puh. 040-317 4003 FAX 09-2500 2578 Liikuntapaikkojen hoitajat: Ihalainen Jarmo, Lehtola Tuomo ja Saarela Miika RAJAMÄKI Puh. 040-317 4007 Liikuntapaikkojen hoitajat: Korkala Pekka, Lehtosaari Tapio, Oksanen Severi ja Väyrynen Jari KIRKONKYLÄ Puh.040-317 4005 ja 040-317 4006 Liikuntapaikkojen hoitajat: Lampinen Ismo, Runsten Reijo, Sundell Risto ja Välimäki Juha ULKOILUALUEIDEN HOITO Puh.040-317 4006 KLAUKKALAN KUNTOSALI Puh.040-317 4003 KLAUKKALAN JÄÄHALLI Puh.040-317 4001 LATUINFO Puh.040-317 4006 Kysy lisää liikuntamahdollisuuksista! INFO (09) 2500 2049 tai käy katsomassa: www.nurmijarvi.fi/liikunta Nurmijärvellä tilaa liikkua - liiku itsellesi terveyttä - Liikuntatoimen yhtenä tavoitteena on terveysliikunnan lisääminen kunnassamme. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa on jokaiselle suositeltavaa, ja kun liikuntaa lisätään, saadaan lisää terveyshyötyjä. Liikunta/liikkuminen on välttämätöntä terveydelle. Terveysliikunta ei pelkästään kompensoi liikkumattomuuden vaikutuksia, vaan rakentaa terveyttä ja toimintakykyä. Terveysliikunta on kaikille suositeltavaa. Varmimmin siitä hyötyvät lapset ja vanhukset, sillä liikunta on tarpeellinen kasvun ja kehityksen tuki sekä ikääntymisen haittojen hidastaja. Terveille tällainen liikunta on tehokasta tautien torjunnassa ja sairaille sairauksien haittojen vähentämisessä. Työikäisillä se ylläpitää hyvää työkykyä ja takaa laadukkaan vapaa-ajan. Terveysliikunnassa teemme yhteistyötä eri hallintokuntien ja muiden järjestäjätahojen kanssa sekä eri ammattiryhmien kesken. Valtakunnalliset Terveys 2015 kansanterveysohjelma ja Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma painottavat liikuntaa. Uusiin ravitsemussuosituksiin sisältyy myös viesti liikunnasta. Terveyden ja toimintakyvyn kannalta liikunta ja ravinto ovat tasa-arvoisia. Liikunta ennaltaehkäisee ja on lääke mm. seuraaviin sairauksiin: aikuistyypin diabetes, alaselän vaivat, astma, katkokävely, kohonnut verenpaine, lihavuus, nivelrikko ja nivelreuma, osteoporoosi, sepelvaltimotauti, sydämen krooninen vajaatoiminta, virtsankarkailu, ja myös ikääntyminen. Lääkäriltä saa myös liikuntareseptejä. Kaikkien meidän kuntalaisten haasteena on olla vastuullinen ihminen, pidämme huolta terveydestämme. Tällöin kunta pystyy tarjoamaan riittävät peruspalvelut, ja kuntataloutta on helpompi hallita ja pitää tasapainossa. Koko Suomessa esim. diabeteksen hoitoon käytetään vuosittain 558 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 diabeetikkoja oli noin 190 000 ja vuonna 2020 niitä arvioidaan olevan noin 300 000. Palveluopas ja ohjaustoimintakalenteri Terveysliikunnan neuvontaa varten olemme kehitelleet palveluoppaan. Opas on ollut käytössä keväästä asti terveydenhoitajilla, lääkäreillä, fysioterapeuteilla ja liikunnanohjaajilla. Nyt syksyn aikana saamme sen nettisivuillemme. Palveluistamme on ilmestynyt OHJAUSTOIMINTA-kalenteri 2005-2006, mikä jaetaan kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin yhdessä Kansalaisopisto Jukolan Opinto-oppaan kanssa. 10-vuotias Kunnossa Kaiken Ikää - toimintamme on kymmenvuotias. KKI-liikuntatuntimme ovat työikäisille naisille ja miehille tarkoitettua terveysliikuntaa. Uusi KKI-kalenteri on ilmestynyt. 3-vuotias Woimaa Wanhuuteen kuntosaliryhmillä alkaa 3. toimintavuosi, ryhmät on tarkoitettu 60-100-vuotaille, niissä keskitytään parantamaan tärkeitä voimavaroja: lihasvoimaa ja tasapainokykyä. Ryhmät toimivat Rajamäen Uimahallin ja Klaukkalan Fitnessen kuntosaleilla. 1-vuotias Liitu - liikunnallinen tukiryhmä ylipainoisille, aloittaa toisen toimintavuotensa. Liitu-ryhmässä tavoitteena on painonhallinta tai pudotus liikunnan ja hyvän ravinnon avulla. Ryhmässä vertaistuki ja yhdessä tekeminen ovat ensisijaisen tärkeitä. 0-vuotiaat Liitujuniorit liikunnallinen tukiryhmä ylipainoisille lapsille. Kouluterveydenhoitajan suosittelema ryhmä ylipainoisille ala-asteikäisille. Ryhmässä liikutaan lapsen omien taitojen mukaan ja pyritään löytämään heille myönteisiä kokemuksia liikunnasta. Vanhempien aktiivista osallistumista toivotaan ravinto-luenoille ja liikuntainfoon. Sporttikerhot 9-12-vuotiaille, kerhossa kokeillaan eri lajeja ja pyritään kehittämään monipuolisesti lasten liikuntataitoja. Esitteitämme on saatavilla liikuntatoimistosta (Keskustie 2 B, Nurmijärvi), Klaukkalan yhteispalvelusta, Rajamäen Uimahallista ja kirjastoista. Terveysliikuntainfo puh. 040 317 2046 ja 040 317 2047 tai www.nurmijarvi.fi/liikunta Liikunnallisin syysterveisin Riitta Hämäläinen Yleisöluistelu Klaukkalan jäähallissa Mailan kanssa keskiviikkoisin klo 16-17. Huom! kypäräpakko Ilman mailaa lauantaisin klo 12-13. Yleisöluistelut ovat maksuttomia Liikuntatoimi hakee joukkoonsa ammattitaitoisia ryhmäliikuntaohjaajia KKI kuntojumppiin ja vesiliikuntatunneille Lisätietoja antaa Katja Ahonen p. 040 317 2046 tai Riitta Hämäläinen p. 040 317 2047 Klaukkalan urheilualueen kuntosali Avoinna klo 9-22 Yksityiset kävijät: 38 / kk 55 / 3 kk 80 / 6 kk 105 / vuosi sis. ALV 8 % Koululaiset: 1 / kerta Kuntotie, 01800 Klaukkala puh. 040-317 4001 7
liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta Liikuntareitit kutsuvat liikkumaan Nurmijärven kuntoradat ja hiihtoladut 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kiljavannummen ulkoilureitistö -Uimahalli - Kehityksen maja -Käpylännummen ja Matkun lenkit -Haukilammen reitti -Märkion lenkki ja Herusten lenkki -Kehityksen majan kilpalatu Rajamäen liikuntapuisto Kirkonkylän Parkkimäki Klaukkalan Tornimäki Kirkonkylän Alhonniittu Nukarin ja Palojoen latuverkosto Nummenpään ladut Nurmijärven Golfkentän ladut Kirkonkylän järvenpohjan ladut Metsäkylän lenkki pituus yht. (km) 35,0 1,5 3,3 3,2 15,0 7-10 3,0 4,0 5,0 10,0 josta valaistua (km) latujen hoitoluokitus Oranssilla kehystetyistä kohdista löytyy tarkempi kartta. Kysy Liikuntatoimesta. Kuntorata- ja latukartat sekä tiedot muista Nurmijärven kunnan liikuntapaikoista löytyvät myös kunnan kotisivuilta osoitteesta: www.nurmijarvi.fi/liikunta Hiihtolatujen luokitus I Hoidetaan tarvittaessa päivittäin latukoneella II Hoidetaan 1-3 kertaa viikossa latukoneella tai latukelkalla III Hoidetaan lumen vahvuuden ollessa yli 50 cm latukelkalla Taekwondo Kurssit Ryhmät: n.14v. - n. 25v. Näytös Klaukkalan ala-asteella ma 5.9.2005 klo 18.30. Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset Klaukkalan Taekwondoon: Jani 050-5666899 Niina 050-5445414 4,1 3,3 3,2 3,0 1,3 1,5 l l l-ll ll l-lll l l l ll-lll ll-lll ll-lll ll-lll lll lll Golfkenttä 8 8 Röykkä Nummenpää 7 Perttula Lepsämä Herunen 1 Rajamäki Rajamäki 2 Klaukkala 10 6 Nukari Nukari syksy 2005 Liikunnallinen tapahtumakalenteri 4 3 5 Nurmijärven kirkonkylä Hiihtolatujen hoidosta vastaavat liikuntatoimi ja urheiluseurat 8 La 3.9. La 3.- Su 4.9. Juostaan Metsäkylän avoin kymppi. Lähtö klo 12 Metsäkylän koululta. Ilmoittautumiset ennakkoon Minna Turunen p. 040 58 47 290 tai paikan päällä 30 min. ennen lähtöä. Järj. MeNo NJS 94 jalkapallon syysturnaus Rajamäen urheilupuistossa Ma 5.9. KKP Tuulitukat PuiU T-91 jalkapalloottelu Klaukkalan koulun kentällä klo 18 Ti 6.9. SYYSKUU Iltarastit klo 17-19, Klaukkala Tornimäki, tie 132 Klaukkala, järj. RR Pe 9.- Su 18.9. Ruskaretki Lemmenjoelle, tied. Airi Harjula p. 050 341 3070, järj. NurLa. La 10.- Su 11.9. NJS:n nappulaliigan SuperSpar lopputurnaus Klaukkalan urheilukentällä Su 11.9. Estekisat, seuramestaruudet, Lisätiedot: www.nurmijarvenratsastajat.fi Ti 13.9. Iltarastit klo 17-19, Käpylännummi, tie 1311 Rajamäki, järj. RR Ti 13.9. Korvenpojat FCD ikämies-35 jalkapallo-ottelu klo 20 Rajamäen liikuntapuistossa La 17.9. Kuutamomelonta / kuutamoretki Sääksissä, tied. Hannu Malinen puh. 040 822 0694 / NuLa Ma19.9. KKP Tuulitukat EBK T-91 jalkapallo- -ottelu Klaukkalan koulun kentällä klo 18 Ti 20.9. Korvenpojat KP-75 ikämies-35 jalkapallo-ottelu klo 20 Rajamäen liikuntapuistossa Ti 20.9. Iltarastit klo 17-19, Nummenpää länsi, tie 1322 Perttula-Selki, järj. RR Su 25.9. Koukukisat, seuramestaruudet,lisätiedot: www.nurmijarvenratsastajat.fi Ti 27.9. Iltarastit klo 17-19, Pinninnummi, tie 1311 Rajamäki Urttilantien risteys, järj. RR Ke 28.9. NJS City Stars miesten 3. div. jalkapallo ottelu Klaukkalan tekonurmella LOKAKUU La 1.- su 2.10. NJS:n Palokärki turnaus Klaukkalan nurmella ja tekonurmella. Lisätietoja www.njs.fi Ma 3.10. KKP Tuulitukat LoPa T-91 jalkapallo- -ottelu Klaukkalan koulun kentällä klo 18 La 29.10. Hallimelonnat alkavat ja jatkuvat läpi talven parittomina lauantaina klo 9-11, järj. Nurmijärven Latu (NurLa) MARRASKUU Su 13.11. Koulukisat, Lisätiedot: www.nurmijarvenratsastajat.fi Ke 23.11. Estekisat, Pollux, Lisätiedot: www.nurmijarvenratsastajat.fi
liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta W E B T I M M I Liikuntatilojen ja paikkojen käyttövuorojen selaus mahdollisuus osoitteessa: www.nurmijarvi.fi/liikunta linkki varauskalenteri - WebTimmi KKI KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ LIIKUNTATUNNIT ALKAVAT 5.9.2005 KALENTERIN SAAT: liikuntatoimesta Klaukkalan yhteispalvelusta Rajamäen Uimahallista kirjastoista KKI LIPPUVIHKOJA MYYNNISSÄ: liikuntatoimessa Klaukkalan yhteispalvelussa Rajamäen Uimahallissa Lisätietoja Katja Ahonen p. 040 317 2046 tai www.nurmijarvi.fi/liikunta Lämmitettävän tekonurmikentän käyttövuorot ajalle 31.10.2005-16.4.2006 ovat haettavana 30.9.2005 klo 12 mennessä Hakemukset Hannu Kokkoselle sähköpostilla Osoitteeseen hannu.kokkonen@nurmijarvi.fi Ulkojääkaukaloiden Käyttövuorot kaudelle 2005-2006 Vapaamuotoiset hakemukset 28.10.2005 mennessä kenttämestari Hannu Kokkoselle osoitteeseen hannu.kokkonen@nurmijarvi.fi Hakemuksesta tulee ilmetä, miltä kentältä ja minkä ikäisille käyttäjäryhmille vuoroa haetaan. Hakemuksessa tulee olla myös vuorojen vastuuhenkilöiden yhteystiedot. 9
liikkeelle Nurmijärven liikuntatoimi, toimituskunta: Nurmijärven liikuntatoimen henkilökunta Urheiluseurassa voit harrastaa monipuolisesti AMMUNTA NAMe 88, Reijo Ahtola 09-879 3001 Nurmijärven Reserviläiset, Teijo Syväkangas 0400 904 543 Rajamäen Kehitys, Juha Pietarinen 040 528 1793 AUTOURHEILU Nurmijärven Urheiluautoilijat, Hannu Hyttinen 040 508 4449 AVANTOUINTI Nurmijärven Latu, Timo Vainio 050 518 4260 BUDOLAJIT Aikidoseura Kaiten, Heikki Harju 250 9893 Hwarang Taekwondo Nurmijärvi Iiro Suorela 0400 728 286 Klaukkalan Hoi Jeon Moo Sool pj. Kari Osola 040 733 6156 / (09) 879 7834 peruskurssi: Raimo Pöysti 040 762 7648 tiedotus: Sami Kindt 050 553 7899 mailto:info@hjms.net Klaukkalan Tae Kwon Do, Jan Muuriaisniemi 050 566 6899 * n. 30 v. -, Tapio Laakso 040 828 0604 *15 v. -, Niina Jaakkola 050 544 5414 * 7-14 v., Marjo Laine 041 435 0116 Kyokushin Karate, Kai Hallamaa 050 544 5452 Lepsämän Humu (muksujudo), Seppo Valima 050 403 3881 Nurmijärven Shotokan Karate Tommi Lehtimäki 250 9627 Pingviinit (judo), Simo Akrenius 879 6811 Rikidokan Karate, Timo Kujala 040 595 2819 ENDURO/MOTOCROSS Nurmijärven Moottorikerho, Esa Almgren 0400 729 575 FRISBEEGOLF Dgc Bats, Jari Väyrynen 0400 300 909 GOLF Nurmijärven Golfklubi, Esa Meriläinen 0400 885 775 HEVOSURHEILU (ks. myös ratsastus) Nurmijärven Hevosjalostusseura Juha Lyytinen (09) 276 5547 HIIHTO Klaukkalan Kiri, Pertti Halonen 050 390 0394 Korven Urheilijat, Harri Havulehto 0400 512 009 Metsäkylän Nouseva, Tauno Timonen 879 5636 Nukarin Haka, Sylvi Konttinen 250 7543 Nurmijärven Hiihtoseura, Seija Valajärvi 250 4304 Perttulan Riento, Risto Airikkala 276 1291 Rajamäen Kehitys, Veikko Kontkanen 290 1872 Suomiehen Sisu, Ossi Lindström 0400 809 544 JALKAPALLO Klaukkalan Nappulaliiga, Janne Kosonen 050 511 3628 Korven Korvenpojat, Jari Väyrynen 040 030 0909 (ikämiehet 35) Nurmijärven Jalkapalloseura, Tomi Bergman 0400 940 740 Rajamäen Kehitys, Markku Tulonen 0400 605 250 Rake:n nappulajaosto, Sanna Karppinen 040 740 9089 JUMPPA Klaukkalan Kiri, Johanna Hakala 050 341 3544 NuVoLi* naiset ja miehet, Leena Kukkonen 050 338 5748 Röykän Palloseura, Marketta Kiviharju 276 5463 JÄÄKIEKKO Kurra Juniorit, Mikkonen Juha pj. 050 350 5673 * kiekkokoulu, tyttökiekko, Ismo Uusitalo 0400 402 916 Klaukkala Keskarit, Kari Lainio, 040-729 7174 Juhani Polo harrastejääkiekkoa aikuisille KAUKALOPALLO Metsäkylän Nouseva, Jouni Andersson 09-879 5454 10 KORIPALLO Klaukkalan NMKY, Pekka Kailio 0400 455 384 KUNTOLIIKUNTA Klaukkalan Kiri, miehet Kari Kivilahti 879 9127 Lepsämän Humu, Robert Rantanen 045 634 5111 Metsäkylän Nouseva, Eila Ruusuvirta 0400 819 644 Perttulan Riento, Risto Airikkala 276 1291 Valkjärven Vieteri (perheliikunta), Olli Einistö 879 6935 LASTEN LIIKUNTA Metsäkylän Nouseva, Vesa Sihvo 0400 512 809 Suomiehen Sisu, Ossi Lindström 0400 809 544 Nurmijärven Taitoluistelijat liikuntaleikkikoulu, Piia Ojala (ilt.) 040 744 2520 LENTOPALLO Klaukkalan Kiri (naiset), Tuire Uski 879 5529 Korven Korvenpojat, Mikko Luukkola 040 702 76 66 Korven Urheilijat, Pasi Räikkönen 276 8968 Lepsämän Humu, Eero Miettinen 879 9160 Metsäkylän Nouseva, Henri Toivomäki 040 540 0035 Nukarin Nousu (naiset), Tuula Luukkola 250 7770 Nummenpään Urheilijat, Jouko Pursiainen 050 341 3012 Nurmijärven Jukolaiset, Tero Uusikari 250 4475 Nurmijärven Kunto, Reijo Eloranta 0400 014 669 Perttulan Riento, Jouni Korkka 050 354 6790 Perttulan Tähti, Tiina Hurttala 040 525 2258 Rajamäen Kehitys, Risto Sundell 040 317 4006 Rajamäen Rykmentti, Seppo Väisänen 290 0527 MELONTA Nurmijärven Latu, Hannu Malinen 040 822 0694 PESÄPALLO Nurmijärven Maila * miehet, Martti Kainulainen pj. 250 9309 * naiset, E-tytöt, Marita Huikari 050 516 0909 Korttelipesis, Juha Murto 0400 505 232 Aikuisten harrastepesis, Sanna Alhonen 050 524 9989 PÖYTÄTENNIS Nurmijärven Pöytätennisseura,Rauno Karppinen 294 1836 RATSASTUS Impivaaran Ratsastajat, Mia Kainulainen 040 840 4852 Klaukkalan Ratsastajat, Riitta Uittin 040 566 6272 Nurmijärven Ratsastajat, Tero Aaltonen 0400 652 070 Solbackan Ratsastuskoulu, Pia Myrskog 879 2339 RETKEILY Nurmijärven Latu, Airi Harjula 050 341 3070 RINGETTE Seven Ringettes Ass., Sirpa Melender 040 841 7318 SALIBANDY Herusten Vire, Merja Åstedt 0400 943 008 Klaukkalan Kiri, Pertti Halonen 050 390 0394 Lepsämän Humu, Eero Miettinen 879 9160 Metsäkylän Nouseva, Eila Ruusuvirta 0400 819 644 Perttulan Riento, Tero Elg 0400 212 502 SB-Project-96, Harry Virtanen 0500 588 924 Röykän Salibandy, Antti Häkkinen 040 741 1464 Valkjärven Vieteri, Olli Einistö 879 4660 SHAKKI Nurmijärven Shakkikerho, Timo Herrala 045 639 0572 SULKAPALLO Klaukkalan Kiri, Kyösti Vatanen 045 7880 9691 Nurmi-Sulka, Heikki Ahola 050 564 7109 SUUUNNISTUS Rajamäen Rykmentti, Vesa Tervo pj. 040 545 8787 TAITOLUISTELU Nurmijärven Taitoluistelijat Marjatta Ojala puheenjohtaja (ilt.) 0400 458 119 vastuvalmentaja Pia Ojala (ilt.) 040 744 2520 TANSSI Nur-Dance, Pentti Mattila 040 514 0849 Nurmijärven tanssiopisto 879 9284 RIVITANSSI GrassLake Crazy Country Kickers TENNIS Mäntysalon Tennis, Sointu Rajakallio 879 9307 Nurmijärven Tennisseura Irma Viitanen 040 502 3082 UINTI Nurmijärven Kunto, Jyrki Köntti 050 587 1532 * vesiralli, Jarmo Timonen 041 458 7454 UIMAKOULUT Rajamäen Uimahalli 276 6720 Rantauimakoulut, liikuntatoimi 040 317 20 47 VETERAANIURHEILU Klaukkalan Kiri, Juhani Lehto 879 4557 Esa Suni 040 594 1565 YLEISURHEILU Korven Urheilijat, Pia Havulehto 0400 603 606 Metsäkylän Nouseva, Minna Turunen 040 584 7290 Nurmijärven Yleisurheilu, Tapani Markkula 050 452 8221 AIKIDO Harjoitukset ja alkeiskurssit: Rajakaari ti ja pe 18.30 Klaukkala, Haikalan koulu ma 18.00 ja to 19.00 www.kaiten.fi Hessu 040 5219592 KIRIN JUMPPASISKOT LIIKKUVAT TAAS! 23.8-13.12.05 Tiistaisin Syrjälän koululla klo:19.00-20.00 Parilliset viikot: Aerobic-muokkaus Parittomat viikot: Circuit Training (kuntopiiri) Kausimaksu 25 /hlö maksetaan ohjaajalle paikan päällä. Lisätietoja: Johanna Hakala 050 3413544 tai johanna.hakala@klaki.fi tai www.klaki.fi
kunta tiedottaa Klaukkalan kirjaston uudet ja avarat tilat. Pitkä odotus palkittiin, Klaukkalan uusi kirjasto avattu! Vuosikymmeniä odotettu Klaukkalan uusi kirjasto avattiin 4.7. klo 10. Vanhasta kirjastosta loppui yksinkertaisesti lattiatila, uudessa kirjastossa neliöitä on kaksinkertaisesti eli 850 neliötä. Kirjasto on nyt Säästökulman talossa Seurantieltä tultaessa katutasossa. Asiakkaitten toivotaankin käyttävän Seurantien puoleista sisäänkäyntiä, koska sinne on tehty uusia paikoitustiloja kirjaston asiakkaille. takunta tekeekin asian korjaamisesta esityksen tilapalvelulle. Nyt lämpötila kohosi 36-37 asteeseen, mikä teki asiakkaitten ja henkilökunnan olon tukalaksi. Klaukkalassa yhteispalvelupiste ja kirjasto toimivat samoissa tiloissa. Yhteistyöstä saatava hyöty jää jatkossa nähtäväksi, sillä kun kirjasto avattiin, yhteispalvelu sulki ovensa kesätauon ajaksi. Toinen kirjaston uutuus, kameravalvonta, on sen sijaan jo osoittanut tehonsa. Klaukkalan kirjastossa ilkivaltaa ja töhrimistä yrittäneet pojat saatiin sen ansiosta tunnistettua ja tekijät joutuivat tyhmäilyistään vastuuseen. Kirjasto jouduttiin kesälomakiireiden vuoksi avaamaan ilman ulkoseinä- ja tienviittaopasteita. Asiakkaat kuitenkin löysivät kirjaston hyvin ja heinäkuun helteilläkin riitti kävijöitä. Lainaus- ja kävijämäärät kasvoivat heti. Heinäkuussa Klaukkalan kirjaston lainaus oli 29 356 lainaa eli lähes 4000 lainaa enemmän kuin vuoden 2004 heinäkuussa. Kävijöitä oli yli 11 000, lisäystä edellisvuoteen yli 1 000. Pääkirjasto on tähän asti ollut selkeästi käytetyin Nurmijärven kirjastoista, mutta Klaukkalan uusien tilojen myötä tilanne saattaa muuttua. Heinäkuussa lainaus pääkirjastossa oli enää parituhatta lainaa suurempi kuin Klaukkalassa. Kirjaston aukioloaikaa on hieman lisätty, kirjasto avataan Seurantien puoleinen sisäänkäynti. päivittäin jo klo 10. Aukioloajat ovat samat kuin pääkirjaston: ma-to 10-20, pe 10-18 sekä la että aattoina 10-16. Kirjaston kalusteet sekä tiloihin sijoitetut monet taideteokset ovat saaneet runsaasti kiitosta kävijöiltä. Kirjastossa on myös pieni museonäyttely. Aikanaan kuuluisasta Savitorpan keramiikka-ateljeesta on muistuttamassa näyttely, jos-sa on pieni kokoelma Savitorpan esineistöä ja kuvia sekä tietoja Savitorpan toiminnasta. Uusista laitetoiveista ei avausvaiheessa ri syistä pystytty täyttämään kuin sukututkimuksen harrastajille luvattu lukulaite. Lisäpäätteet yleisökäyttöön ovat kuitenkin tulossa, samoin lainausautomaatti. Myös Klaukkalaan sijoitettavaa aineistohankintaa pystytään jonkin verran lisäämään. Tiloja on muuten kehuttu, mutta uuden kirjaston ilmastoinnista on saatu valituksia. Kirjasto- ja kulttuurilau- Kirjaston oheistoimintoja pyritään myös toiveitten mukaisesti lisäämään. Ensimmäiseksi kirjasto osallistui Klaukkalan yritysten yöhön ja piti ovensa auki klo 22 saakka tarjoten kävijöille Berryman & Bulletin soittamaa bluesia ja runoja. Syyskuussa alkavat lasten satutunnit ja lokakuussa on tiedossa Helvi Juvosen runoja Hanna Mölsän esittämänä ja Elisa Reunasen ohjaamana. Seuraavaksi onkin vuorossa Rajamäen kirjastokurjuuden korjaaminen. Uusittu tilansa tuplaava kirjasto avataan kesällä 2006. Riitta Manka Kulttuurijohtaja 11
Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen Päästökauppa vaikuttaa sähkön hintaan EU:n päästökauppadirektiivi on puhuttanut paljon viime aikoina. Monikaan ei tunnu tietävän, mistä oikein on kysymys ja mitä se käytännössä vaikuttaa. Muuttuuko tavallisen kansalaisen elämä jotenkin? Teollisuudessa päästökauppadirektiiviin on suhtauduttu nihkeästi. Asetettuja päästörajoja pidetään liian tiukkoina ja jakoperusteita epäoikeudenmukaisina. Järjestelmä palkitsee niitä, jotka vasta nyt ryhtyvät tekemään jotain päästöilleen. Vastaavasti rankaistaan niitä, jotka jo vuosia sitten investoivat päästöjen vähentämiseen. Teollisuudelle direktiivin toteuttamisen povataan poikivan suurta lisälaskua. Etenkin sähkön hinnan arvellaan nousevan jopa yli 50%. Tuntuuko se tavallisen nurmijärveläisen sähkönkuluttajan kukkarossa? Päästökauppalaki tuli voimaan Suomessa elokuussa 2004 ja päästökauppa alkoi vuoden 2005 alusta. Päästökaupan ensimmäinen kausi kestää vuodesta 2005 vuoteen 2007. Valtioneuvosto on hyväksynyt laitoskohtaiset päästöoikeudet, jotka perustuvat kansalliseen jakosuunnitelmaan. Jakosuunnitelma puolestaan on hyväksytty EU:n komissiossa. Kioton pöytäkirjan mukaan teollisuusmaiden on vähennettävä ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2012 mennessä ainakin 5% vuoden 1990 tasosta. Suomen velvoite on pitää päästöt keskimäärin vuoden 1990 tasolla. Tällä hetkellä tuo tavoite Mikä päästökauppa? ylittyy noin 15 %. Päästökaupan piiriin kuuluvat 20 megawattia suurempien polttolaitosten ja eräiden teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuslaitosten ja prosessien hiilidioksidipäästöt (CO2). Kaikkiaan päästökauppa koskee meillä noin 550 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta, myös osaa pienistä kaukolämpölaitoksista. Ongelma- ja yhdyskuntajätteen polttolaitokset on jätetty kaupan ulkopuolelle. Nurmijärven Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Heikki Koivisto toteaa, että kyllä se valitettavasti tulee tuntumaan. - Tällä hetkellä hiilen osuus sähköntuotannossa on noin viidennes. Kun hiilen käyttö vähenee, tulee sähköstä pula. Kun hiilellä ei haluta tuottaa sähköä, tulee myös muulla voimalla tuotetun sähkön hinta nousemaan. Joillekin suurille tuottajille voi tulla myös spekulatiivista hyötyä siten, että hiilellä ei tuoteta luvallistakaan määrää, vaan myydään päästöoikeus pois. -Asiahan pitäisi mennä niin, että alettaisiin rakentaa hiiltä korvaavaa tuotantoa. Hinnan korotuksen suuruudesta Koivisto ei halua antaa vielä mitään arviota, siitä päätetään syksyllä. Hän toteaa kuitenkin, että Fortum nosti hintaa juuri 20 % ja arviot päästökaupan vaikutuksesta hinnanmuodostukseen liikkuvat tuossa 25% tuntumassa. -Meillähän ei ole omaa sähköntuotantoa vaan sähkö ostetaan pohjoismaisesta pörssistä, joten mahdollisuutta vaikuttaa hintaan ei juurikaan ole. -Vuodelle 2009 meillä on osuus ydinvoimaan ja sillä katetaan noin 4% alueen sähkön käytöstä. Joskus tulevaisuudessa tuotamme kaukolämmön kanssa yhdessä myös sähköä. Klaukkalan ja kirkonkylän lämpölaitokset toimivat jo biopolttoaineella ja myös Rajamäki tullaan muuttamaan ekologiseksi. Ekosähkön kilpailukyvyn Koivisto uskoo näillä näkymin kasvavan. Nurmijärvelläkin on tehty jo jonkin verran ekosähkösopimuksia. Myös sähkön tuottaminen hiilellä aiheuttaa päästöjä, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Sovittujen arvojen ylittäjä joutuu joko vähentämään päästöjään tai se voi ostaa ns. päästöoikeuksia sellaiselta laitokselta, joka ei itse voi käyttää sille sallittua määrää. Ylimääräiset päästöoikeudet voi myydä tai säästää seuraavalle kaudelle. Päästöoikeuksien ylittäjä joutuu maksamaan sakkoa. Ensimmäisellä kaudella se on 40 euroa hiilidioksiditonnilta ja toisella kaudella jo 100 euroa tonnilta. Toisella kaudella 2008 2012 päästökauppa saattaa laajeta koskemaan myös metaania, dityppioksidia ja ns. fluorikaasuja. Kaupankäynnin piiriin päässevät tuolloin mm. kemian- ja alumiiniteollisuuslaitokset. Suomessa päästökauppaa valvoo Energiamarkkinavirasto, jolta päästöluvat haetaan. Jätehuolto uuteen uskoon Nurmijärven kunnan uusi jätehuoltostrategia alkaa pikku hiljaa muotoutua. Syksyn aikana on tarkoitus käsitellä linjauksia teknisessä lautakunnassa ja tehdä päätöksiä. Uusittu jätelaki astui voimaan jo vuoden alusta. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti tänä vuonna yhdyskuntajätteen määrä pitäisi olla vähintään 15% pienempi kuin vuonna 1994. Hyötykäyttöön pitäisi ohjata peräti 70% jätteestä. Tavoitteet tuntuvat melko kovilta. Kunnan jätehuoltoneuvoja Liisa Karppinen on istunut työryhmässä, joka pohti jätehuollon linjauksia vuoteen 2010. -Energiajakeen kohtalo on meillä edelleen auki. Energiajae on mennyt Keravalle, missä se on rouhittu sekoitettavaksi rakennusjätteen puun kanssa biopolttoaineeksi. Tätä polttoainetta ovat käyttäneet 12 voimalaitokset mm. Lahdessa. Rinnakkaispolton kielto vaikeuttaa kuitenkin jatkossa energiajätteen käyttöä. Biojätteen erilliskeräys tulee jatkumaan ja laajenee koskemaan 5 huoneiston kiinteistöjä. Biojätteen kompostointia Vapon laitoksella Metsä-Tuomelassa kokeillaan tämän vuoden loppuun. Sen jälkeen se jatkuu joko siellä tai muussa kompostointilaitoksessa. Nyt syntypaikkalajitellaan hyötykäyttöön menevät jätteet ensin pois ja sitten kunta vastaa biojätteen ja sekajätteen kuljettamisesta. Määräysten mukaan kaatopaikalle tuotavasta jätteestä pitää olla eroteltu hyötykäyttöön suurin osa biohajoavasta jätteestä. Tätä ei pystytä noudattamaan pilkulleen meillä eikä muuallakaan maassa, missä ei ole erillistä lajittelulaitosta. Metsä-Tuomelan jäteasemalle on valmistunut uusi pohjaltaan EU-määräysten mukainen täyttöalue, jota aletaan käyttää. Sen jälkeen on vielä tilaa uudelle alueelle. Kun kaatopaikka otettiin käyttöön 1993, sen suunniteltiin toimivan 30 vuotta. Kaatopaikan ympäristöluvan ehtoihin on tullut suuria tiukennuksia, mm. vesientarkkailuohjelmaan. Tulossa on myös ympäristön asukkaista koottava hajupaneeli, joka seuraa kaatopaikan hajuhaittoja. -Uusi suuntaus näyttää olevan sellainen, että kaikki kuiva jäte poltettaneen tulevaisuudessa, Liisa Karppinen sanoo. -Tarpeeksi tehokkaita polttolaitoksia tulee olemaan käytettävissä luultavimmin vuonna 2008. Silloin kaatopaikalle ei enää tulisi lainkaan yhdyskuntajätettä, ainoastaan erityisjätteitä. Kaikki materiaalina hyödynnettävä jäte: paperi, kartonki, metalli, lasi sekä biojäte kerättäisiin ensin erilleen ja loppu menisi polttoon. Poltosta syntyvä tuhka sitten tuotaisiin kaatopaikalle. Ruotsissa ja Tanskassa poltetaan jo kaikki jäte, myös biojäte erottelematta. Suomessa polttoa on vastustettu ympäristösyistä, mm. siksi että syntyvä tuhka on ongelmajätettä. Uusi jätelaki asettaa tiukkoja vaatimuksia kaatopaikoille. Liisa Karppisen mukaan Metsä-Tuomelassa pystytään vastaamaan niihin melko hyvin.
Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen Jätevesiselvitys vuoden loppuun mennessä Viimeistään nyt on kaikkien haja- ja loma-asukkaiden syytä herätä tarkistamaan jätevesiasiansa. Jätevesihuoltoa koskevat uudet määräykset tulevat osittain voimaan jo 1.1.2006. Tuohon päivämäärään mennessä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen omistajien on tehtävä selvitys jätevesilaitteistaan sekä niitä koskevista käyttö- ja huolto-ohjeista. Jättiputki on näöltään komea, mutta tavoiltaan kavala: polttaa ja leviää nopeasti. Lähtöpassi jättiputkille Puutarhojen komea koristus jättiukonputki (Heracleum mantegazzianum) on viime vuosina joutunut huonoon huutoon. Alun perin 1800-luvulla pappiloiden ja herraskartanoiden pihoihin tuotu kasvi on riehaantunut leviämään hallitsemattomasti. Nyt sitä yritetään hävittää oikein urakalla. Vakituisessa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen lisäksi asetus koskee vapaaajan asuntoja, karjatilojen maitohuoneita sekä sellaista kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. Niillä kiinteistöillä, joilla ei ole vesikäymälää, on aikaa selvityksen tekoon vielä kaksi vuotta. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, täyttääkö jätevesijärjestelmä uudet vaatimukset. Olemassa olevien rakennusten järjestelmät tulee saada vaatimusten mukaisiksi 1.1.2014 mennessä. Uusien jätevesijärjestelmien rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin on otettu yhteyttä kunnan viranomaiseen ja tämä on hyväksynyt Mikko Salminen Nukarilta suunnittelee vanhan saostuskaivon tilalle kolmiosaista säiliötä ja saostuskenttää, josta puhdistetut vedet valuvat laskuojaan. Alue on sikäli vaativa, että sijoittuu pohjavesialueen reunaan. Ympäristötarkastaja Jukka Kuoppala ja suunnittelija Liisa Teräsvuori kävivät paikalla toteamassa hankkeen hyväksi ja paikan sopivaksi. Rakentaminen voi alkaa. suunnitelmat. Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu aloitti keväällä 2005 kirjeiden ja jätevesiselvityslomakkeiden lähettämisen asianosaisille. Heinäkuun puoliväliin mennessä kirjeitä oli lähetetty lähes 3500 ja täytettyjä lomakkeita palautettu lähes 500. Kuntaan toivotaan selvityksiä mahdollisimman pikaisesti. Ne jotka eivät ole vielä saaneet lomaketta, voivat pyytää sen kunnan ympäristönsuojelusta. Lisätietoja asiasta antaa ympäristösuunnittelija Liisa Teräsvuori puh 2500 2056. Mitä pahaa komeassa jättiputkessa on? Ensinnäkin se pyrkii leviämään niin agressiivisesti, että syrjäyttää kaikki muut kasvit. Heikompien lajien hävitessä luonto köyhtyy. Elinvoimainen jättiputki viihtyy hyvin monenlaisessa maaperässä ja kasvupaikoilla. Sen yksi ainoa kukinto sisältää tuhansia siemeniä. Toiseksi jättiputken kasvineste aiheuttaa iholle joutuessaan palovamman kaltaisia rakkuloita ja hengitysvaikeuksia. Rakkulat syntyvät UV-säteilyn herkistämänä ja aurinkoisella säällä oireet tulevat voimakkaampina. Lähes kaikki ihmiset saavat oireita, mutta herkille ihmisille ja varsinkin lapsille ne voivat olla hengenvaarallisia. Iho-oireet vaativat aina lääkärissä käyntiä. Miten jättiputken saa hävitettyä? Kasvinsuojeluseuran ohjeiden mukaan varmin tapa estää kasvin leviäminen on katkaista kukkavarsi hyvissä ajoin ennen kuin siemenet kehittyvät. Paras aika on juhannuksen tienoissa, mutta vielä alkusyksystäkin asian voi hoitaa. Jos siemenet ovat ehtineet kehittyä, pitää ne joko polttaa tai pistää jätesäkkiin ja kaatopaikalle. Kompostiin siemeniä ei saa laittaa, sillä sieltä ne jatkavat elämäänsä. Kasvi pirskauttaa helposti nestettään koskettaessa ja kitkettäessä, joten riittävä suojavaatetus on raivaustyön tekijälle tarpeen. Jos nestettä pääsee iholle, pitää se huuhdella heti runsaalla vedellä. Kasvin juurakkoa on vaikea tuhota kitkemällä, mutta glyfosaattiruiskutus tehoaa. Jättiputken nitistäminen on joka tapauksessa vuosien urakka, sillä maassa säilyy pitkään sen siemenpankki. Mitä kaloja Valkjärvessä ui Valkjärven hoito- ja kunnostussuunnitelmiin on jo vuosien ajan kuulunut kalastus. Vähempiarvoista ns. roskakalaa on poistettu useita kertoja. Järven kalakannan rakennetta tarkkaillaan aika ajoin koekalastuksella. Viimeksi Valkjärvellä koekalastettiin 25. ja 26. heinäkuuta. Asialla oli suunnittelija Petri Savolan vetämä Uudenmaan ympäristökeskuksen kalastusryhmä. Kalastusvälineenä käytettiin lautalta järveen laskettavaa kurenuottaa. Tätä 255 metriä pitkää ja 12 metriä korkeaa nuottaa vedetään niin, että se ulottuu pinnasta pohjaan saakka. Ympyrän muotoon kuroutuva pyydys sulkee piiriinsä kaikki mahdolliset kalat noin 0,5 hehtaarin alueelta kerrallaan. Lautalla kalansaalis tutkittiin ja lajiteltiin, kappalemäärät ja painot kirjattiin. Vesiastioihin erotellut peto- ja arvokalat päästettiin takaisin järveen. Muu saalis päätyi kompostiin. Aiemmissa koekalastuksissa on tavattu melko rikas lajisto, johon kuuluivat ahven, hauki, kuha, siika, särki, lahna, made, ankerias, säyne ja kiiski. Tämänkertaisen koekalastuksen tulosten raportointi valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Silloin saadaan selkoa mm. siitä, tarvitaanko järvellä tehokalastusta ja mihin vuodenaikaan. Koekalastukseen käytetty kurenuotta laskettiin järveen lautalta, jolla myös saalis arvioitiin. Nauti metsän antimista Hyötyliikunta lähimetsässä antaa monenlaista hyvää. Keho virkistyy ja sielu saa lepoa. Metsästä löytyy myös monenlaista oikeasti terveysvaikutteista syötävää. Mustikkavuosi on ollut paras aikoihin, kohta kypsyvät puolukat, sienet ja karpalot. Mene metsään. 13
kunta tiedottaa Liikenneturvallisuusviikon 2004 tapahtuma Perttulan ammattiopistolla. Pelastuslaitos järjesti ammattiopiston pihalla esityksen onnettomuusauton käsittelystä. Uotilan koulun koulutulokkaita 2004. 14 Turvallisemmin Nurmijärvellä - liikenneturvallisuutta edistetään yhteistyönä Nurmijärven liikenneturvallisuustyö on saanut piristysruiskeen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kun kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä kokoontuu taas säännöllisesti. Tärkeimmäksi toimintamuodoksi työryhmä on valinnut vuosittaisen liikenneturvallisuusviikon järjestämisen. Nurmijärven liikenneturvallisuusviikkoa vietetään tänä syksynä toista kertaa, 3.-7.10.2005. Liikenneturvallisuustyössä mukana laaja yhteistyöjoukko. Nurmijärven liikenneturvallisuustyöryhmässä on edustajat kunnan eri hallintokunnista sekä laajasta yhteistyökumppanien joukosta. Tärkeimpien yhteistyötahojen poliisin, Liikenneturvan ja Uudenmaan tiepiirin lisäksi ryhmässä ovat edustettuina myös paikalliset linja-auto- ja taksiliikennöitsijät, autokoulut ja raskaan liikenteen yrittäjät. Työryhmä on paitsi hyvä foorumi tiedottaa ajankohtaisista liikenneturvallisuusasioista ja käydä keskustelua paikallisista ongelmakohteista myös keino toteuttaa pitkän tähtäimen yhteistoimintaa. Ryhmä on ottanut tavoitteekseen järjestää joka vuosi liikenneturvallisuusviikon, jonka toiminta ja painotukset vaihtelevat vuosittain valitun teeman mukaisesti. Tarkemmin liikenneturvallisuustoiminnan painopisteisiin voi perehtyä tutustumalla kunnan liikenneturvallisuusselvitykseen, joka löytyy kunnan internet-sivuilta. Työryhmätoiminta on kuitenkin vain pieni osa kunnan liikenneturvallisuustyötä. Liikenneturvallisuutta edistetään osana jokapäiväistä toimintaa kunnan kaikilla toimialoilla - oli kyse sitten kouluista, terveydenhuollosta tai katujen kunnossapidosta. Lisäksi kunta pyrkii liikennesuunnittelussa kiinteään vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa mm. tekemällä asukaskyselyjä sekä käymällä läpi perusteellisesti kaikki kuntalaisilta saadut liikenneturvallisuusaloitteet. Aloitteita voi jättää kuntaan kotisivujen palautesivun kautta, sähköpostilla, kirjeellä, puhelimella tai paikan päällä kunnanvirastolla. Liikenneturvallisuudelle nimikkoviikko. Nurmijärvellä järjestetään tänä syksynä toista kertaa liikenneturvallisuusviikko. Hankkeen suunnittelusta ja käytännön toteuttamisesta vastaa kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä. Viime vuonna viikko järjestettiin ensimmäisen kerran ja aiheena oli lasten liikenneturvallisuus. Liikenneturvallisuusviikko on viikolla 40, 3.-7.10.2005. Tämän vuoden teemaksi on valittu vanhempien vastuu ja työmatkaliikenne. Teemalla halutaan muistuttaa vanhempia siitä, että he ovat lasten ja nuorten kasvattajia myös liikenneasioissa ja pitkälti myös vastuussa lastensa liikkumisesta. Ennen kaikkea heidän tulisi olla hyviä ja kannustavia esimerkkejä liikenteessä. Teeman toinen pääaihe työmatkaliikenne liittyy sekin osaltaan vanhempien vastuuseen, koska työpaikoille suuntautuva ja työaikana tapahtuva liikkuminen koskevat pääsääntöisesti aikuisväestöä. Liikenneturvallisuusviikolle on suunniteltu mm. seuraavanlaista ohjelmaa: Liikenneturva järjestää yhteistyössä paikallisen autokoulun kanssa ikääntyville kuljettajille liikenneturvallisuuskurssin, mikäli osallistujia saadaan riittävästi linja-automatkustajille jaetaan älykorttikoteloihin liimattavaksi tarraheijastimia Rahtarit ry järjestää heijastinnäytöksiä, joissa tuodaan havainnollisella tavalla esille, kuinka heijastimen käyttö voi pelastaa jalankulkijan hengen pimeällä tiellä koulut huomioivat liikenneturvallisuusviikon opetuksessa. Tarkoitus on järjestää mm. kirjoitus- ja piirustuskilpailuja vanhempien vastuuseen liittyvistä aiheista Liikenneturvan kouluttaja tulee luennoimaan kunnan työntekijöille työmatkaliikenteestä. Tilaisuudessa voi voi tutustua mm. törmäysvaakaan ja -kelkkaan. Tapahtumiin saadaan ehkä myös ns. pyörähdysauto, jonka avulla voi kokeilla, kuinka vapautua turvavöistä ylösalaisin olevassa autossa. positiivista henkeä ja toiset huomioivaa liikennekäyttäytymistä halutaan tukea mm. julistamalla liikenneturvallisuuskilpailu kaikille kuntalaisille. Siinä halutaan palkita ihmisiä, jotka omalla käytöksellään ovat hyviä esimerkkejä liikenteessä. Kaikista liikenneturvallisuusviikon tapahtumista tiedotetaan lähempänä ajankohtaa paikallislehdissä. Viikosta halutaan näkyvä, valoisa ja toivoa antava tapahtuma. Sen vaikutus ei jää yhteen viikkoon, vaan sen toivotaan muistuttavan meitä noudattamaan liikennesääntöjä kaikkina vuodenaikoina. Laura Langer ja Kalle Simonen Liikenneturvallisuusaloitteet: Kalle Simonen Projektisuunnittelija Ympäristöpalvelualue Puh. 09-2500 2311 Tai gsm. 040-3172311 Email: kalle.simonen@nurmijarvi.fi
kunta tiedottaa Kulje turvallisesti bussilla! Tiesitkö, että: henkilöautolla matkustettaessa on yli 40-kertainen kuolemanriski verrattuna linja-autolla matkustamiseen? vuosittain kuolee keskimäärin vain 2 matkustajaa linja-auto-onnettomuuksissa, kun liikenneonnettomuuksien kuolonuhreja on ollut vuosittain kaikkiaan noin 400? Linja-auto-onnettomuuksien harvinaiset kuolemantapaukset saavat lehdissä huomattavasti enemmän palstatilaa kuin henkilöauto-onnettomuuksien kuolemantapaukset. Esimerkiksi Konginkankaan onnettomuus vuonna 2004 muodostaa tilastollisen piikin (24 kuollutta) hyvin alhaisiin linja-auto-onnettomuuksien kuolintilastoihin. linja-auto-onnettomuuksissa loukkaantuu yli 34 kertaa vähemmän henkilöitä vuosittain kuin henkilöauto-onnettomuuksissa? Linja-auto-onnettomuuksissa on loukkaantunut viime vuosina noin 150 henkilöä ja henkilöauto-onnettomuuksissa noin 5280 henkilöä vuosittain. Nurmijärvi-lipulla kuljet työmatkasi turvallisesti ja edullisesti. Nurmijärvilippu on Nurmijärven ja pääkaupunkiseudun väliseen linja-autoliikenteeseen tarkoitettu uudelleen ladattava älykortti, jolla pääsee matkustamaan huomattavasti normaalihintaa edullisemmin. Alennus on 20 % Matkahuollon älykorttitaksasta ja jopa 45 % kertamaksusta. Nurmijärven kunta, Matkahuolto ja paikalliset linja-autoliikennöitsijät toteuttivat kesäkuussa 2005 alennuskampanjan, jolloin Nurmijärvi-lipun sai ostaa 10-20 euroa normaalihintaa edullisemmin. Kampanjaa voi pitää menestyksenä, sillä sen myötä saatiin lähemmäs 80 uutta joukkoliikenteen käyttäjää. Myöhemmin syksyllä aiotaan järjestää vastaavanlainen kampanja. Lisätietoja Nurmijärvi-lipusta osoitteessa: www.nurmijarvi.fi/nurmijarvi-lippu Liikenneturvallisuustyöryhmän kokous, kuvassa vasemmalta kuljetussuunnittelija Laura Langer, Liikenneturvan Varpu Tavaststjerna, terveystarkastaja Hannu Malinen, työterveyshoitaja Anne Partonen ja Klaukkalan lähipoliisi Ville Jatala. TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA KUOLLEET VUOSINA 1999-2004 39 % Muut 1 % Linja-autossa Lähde: Tilastokeskus 60 % Henkilöautossa 300 250 200 150 100 50 LINJA-AUTO- JA HENKILÖAUTO-ONNETTOMUUDET 1999-2004 Linja-auto-onnettomuuksissa kuolleet Linja-auto-onnettomuuksissa loukkaantuneet Henkilöauto-onnettomuksissa kuolleet Lähde: Tilastokeskus 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Diagrammissa ei ole esitetty tilanahtauden vuoksi henkilöauto-onnettomuuksissa loukkaantuneita, joita on ollut yli 2000 vuosittain. 15
Nurmijärvellä tapahtuu elokuu - joulukuussa Elokuu Näyttelyt 10.8.-3.9. TARJA HAAPASAARI Keramiikkaa Kirjastogalleria, pääkirjasto (09) 2500 2500 Syyskuu Näyttelyt 1.-30.9. IRJA TIRI Kotokahvila, Klaukkala Nurmijärven taideyhdistyksen järjestämä näyttely. Tiedustelut/Nurmijärven Taideyhdistys (09) 8796 400 7.9.-1.10. HANNU KAUPPI 60 VUOTTA Kirjastogalleria, pääkirjasto (09) 2500 2500 16 Tapahtumat 16.-18.9. TANSSISATU HEINÄSIRKKA JA MUURAHAISET Isoniitun koulu, Klaukkala pe 16.9. klo 10.30, la 17.9. klo 15, su 18.9. klo 14. Liput 4. Nurmijärven tanssiopisto (09) 8799284 ti 20.9. klo 18.30 PENTTI HAANPÄÄ -LUENTO Kirjastogalleria Kirjailija Pentti Haanpään (14.10.1905-30.9.1955) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta ja kuolemasta 50 vuotta. Jaakko Yli-Paavola puhuu aiheesta "Haanpää Piippolasta". Tilaisuuteen on vapaa pääsy. (09) 2500 2500 24.-25.9. HYVÄN TUULEN SYYSPÄIVÄT Palojoen työväentalo Lauantai klo 13 taide- ja käsityönäyttely, klo 14 estradiohjelmaa, klo 19 karaoketanssit. Sunnuntai klo 12 taide- ja käsityönäyttely, klo 13 estradiohjelmaa. Ohjelmassa molempina päivinä myös paljon muuta. Vapaa pääsy. TSL:n Hyvinkään ja Nurmijärven opintojärjestöt 050 505 5453 Lokakuu Näyttelyt 1.-31.10 EINE MELANDER Kotokahvila, Klaukkala Nurmijärven taideyhdistyksen järjestämä näyttely. Tiedustelut/Nurmijärven Taideyhdistys (09) 8796 400 5.10.-29.10 TUOMAS LAURIALA Guassimaalauksia Kirjastogalleria, pääkirjasto (09) 2500 2500 Tapahtumat su 9.10. klo 17 PRO VUOLTEENMÄKI ALEKSIN ILTAMAT Palojoen työväentalo, Palojoentie 278 Tervetuloa vaalimaan ja säilyttämään Aleksis Kiven lapsuudenmaisemaa ja viettämään syntymäpäivän aattoiltaa. Iltamissa mukana mm. laulaja Kaija Koo, oopperalaulaja Jyrki Niskanen, viulisti Sirkka-Liisa Kuula-Niskanen, sellisti Helena Paavola, Taisto Lundberg Horto Kaalosta, näyttelijä Jari Miettinen ja muita esiintyjiä. Lipunmyynti alkaa ovella tuntia ennen tilaisuuden alkamista. Liput 10. Pro Lintukoto 041 510 0154 to 6.10. klo 18.30 MUUMILAULUJA -BÄNDIN KONSERTTI Maaniitun koulun sali Muumimusiikkia koko perheelle. Mirja Mäkelän ja Eeppi Ursinin iloista laulua tahdittavat Mika Pohjola, piano; Lasse Lindgren, basso ja Joonas Riippa, rummut. Liput 7 euroa. Ennakkomyynti Nurmijärven kirjastoissa. (09) 2500 2500 10.-16.10. ALEKSIS KIVI -VIIKKO ma 10.10. Aleksis Kiven päivä www.nurmijarvi.fi Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna klo 9-16. Opastus, vapaa pääsy. klo 12 Kunnianosoitukset ja ohjelmaa Aleksis Kiven patsaalla ke 12.10. klo 20 Hanna Mölsä lausuu Helvi Juvosen runoja Klaukkalan kirjastossa. Ohjaus Elisa Reunanen. Vapaa pääsy. la 29.10. KULTTUURIMATKA TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERIIN Marilyn-musikaali. Ohjaus ja koreografia Tiina Brännare. (09) 2500 2506 Marrasku Näyttelyt 1.-30.11. AIRA HALONEN Kotokahvila, Klaukkala Nurmijärven taideyhdistyksen järjestämä näyttely. Tiedustelut/Nurmijärven Taideyhdistys (09) 8796 400 2.11.-29.11. KIINALAISIA LAKKATÖITÄ, RYIJYJÄ SEKÄ VALOKUVIA Kiinan kansantasavallan suurlähetystö Kirjastogalleria, pääkirjasto (09) 2500 2500 pe 18.11. klo 18 JOULUKADUN AVAJAISET KLAUKKALASSA (09) 879 2118 pe 25.11. JOULUN AVAUS RAJAMÄELLÄ Kylätiimi (09) 290 3560, 050 505 5453 Joulukuu Näyttelyt 30.11.-31.12 INARI KROHN Grafiikkaa Kirjastogalleria, pääkirjasto (09) 2500 2500 1.-31.12. ATTA UOTILA Kotokahvila, Klaukkala Nurmijärven taideyhdistyksen järjestämä näyttely. Tiedustelut/Nurmijärven Taideyhdistys (09) 8796 400 3.-21.12 klo 11-18 JOULUKORTTINÄYTTELY JA MYYJÄISET Taidekutomo, Jauhokuja 1 B, Klaukkala Näyttelyssä on esillä Inga-Anneli Mäkelän tekemiä joulukortteja ja käsitöitä. Avoinna joka päivä. Taidekutomo, Inga-Anneli Mäkelä 0400 859 409 Tapahtumat ma 5.12. KULTTUURIMATKA HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIIN Kvartetti. Ohjaus Neil Hardwick. (09) 2500 2500 10.-11.12. klo 10-15 TAIDEYHDISTYKSEN JOULUMYYJÄISET Aitohelmi, Klaukkalantie 72, Klaukkala Nurmijärven Taideyhdistys ry (09) 8796 400, 0400 859 409 10.-11.12. TANSSIOPISTON JOULUSHOW Isoniitun koulu, Klaukkala Tanssivan joulukalenterin luukut aukeavat. Vauhdikas ja värikäs jouluinen show. Esiintyjät Nurmijärven tanssiopiston oppilaita. Nurmijärven tanssiopisto (09) 8799284 Muuta ajanvietettä Nurmijärvellä ELOKUVAT Kino Juha Keskustie 7, Nurmijärvi Tiedustelut ja liput 041 518 9490 TANSSIT Ruusulinna Aspinniituntie 80, Nurmijärvi Tiedustelut (09) 250 4360 Pää pilvissä, jalat korvissa Nurmijärven tanssiopisto 20 vuotta Nurmijärven tanssiopisto viettää alkavana lukuvuotena 20-vuotisjuhlia. Toiminta on kasvanut pienestä yhden opettajan koulusta yhdeksi Suomen suurimmista tanssioppilaitoksista, jossa opiskelee lähes tuhat lasta, nuorta ja aikuista taiteen perusopetuksen piirissä. Tanssiopistossa voi suorittaa tanssin yleisen tai laajan oppimäärän. Opetuspisteitä on Klaukkalassa, Perttulassa, kirkonkylällä ja Rajamäessä. vuotta vietetään luonnollisesti tanssin merkeissä. Luvassa on useita esityksiä, joista ensimmäisenä on vuorossa taiteen perusopetuksen yhteisproduktio Heinäsirkka ja muurahaiset, joka on suunnattu lapsiperheille syksyn ratoksi. Raataa vai rallatella? Siinä vasta pulma, jota heinäsirkka ja muurahaiset joutuvat ratkomaan. Joulushow on nuorisolle ja aikuisille kohdistettu vauhdikas tanssituotanto, jossa tanssivan joulukalenterin luukut aukeavat. Helmikuussa nurmijärveläiset kutsutaan ystävänpäivän tanssiaisiin. Iltaa höystetään hurmaavin balettiesityksin. Vuosi huipentuu toukokuussa Pää pilvissä, jalat korvissa - näytöksiin konserttitalo Martinuksessa. Tanssiopiston opintooppaita on saatavana kirjastoista. Ulla Lehtinen Lisätietoja: Nurmijärven Tanssiopisto 09-87 99 284 Lisätietoja:, puh 2500 2500 tai nouda kirjastosta tapahtumakalenteri. Muutokset mahdollisia.