1 3/13 ORNAMON LEHTI SALLA SILVONEN vei voiton Kansi / Sivu 8 Nostetta yrityskiihdyttämöstä Sivu 6 Osaatko hinnoitella taiteesi? Sivu 14
3 SISÄLLYS Nro 3/13 3 4 5 6 8 11 12 14 17 22 Ornamo Pääkirjoitus Hallitus Ajassa Onnittelut Ilmoituksia Ajankohtaista Työmarkkinatutkimus Haastattelu Kolumni 24 26 27 28 30 34 35 36 37 38 Nyt Kuukauden taiteilija Näkökulma Tilastotietoa Uudet sovellukset Arkiston aarteita Ornamo-Säätiö Ammatissa Rahoitus, apurahat, residenssit Mediatiedot Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka toteutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. (09) 68777 477 salla.heinanen@ornamo.fi Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, taitto, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p. (09) 68777 411, GSM 046 878 2570 info@ornamo.fi Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. (09) 6877 740, office@ornamo.fi KUI? IX TEKSTIILITRIENNAALI JOENSUUN TAIDEMUSEO 30.5. 29.9.2013 Anna Rikkinen projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Taide p. (09) 68777 433, taide@ornamo.fi Petra Ilonen projektipäällikkö, jäsenpalvelut, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. (09) 68777 422, muotoilu@ornamo.fi Valokuva: Susanna Sallinen Asta Boman asiantuntija asta.boman@ornamo.fi Elina Perttula viestintäharjoittelija ornamo@ornamo.fi GSM 043 211 0755 Kaisa Logren tuottaja hankkeet@ornamo.fi GSM 046 579 7187 19 Marika Laakko pääsihteeri, SIO p. (09) 68777 444 marika.laakko@sio.fi Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja Leenakaisu Hattunen varapuheenjohtaja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Annankatu 16 B 35 36 00120 Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuva: Uusi Koru-suunnittelukilpailun voittaja Salla Silvonen s. 8
PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 3 /2013 4 Muotoilun uudet sovellusalueet haastavat tekemisen filosofian Lehden teema on muotoilun uudet sovellusalueet, joka yleensä viittaa muotoilumenetelmien hyödyntämiseen immateriaalisessa suunnittelussa sekä uusien materiaalien ja valmistustekniikoiden käyttöön. Vaikka teknologiaa ja taidetta on muotoilussa yhdistetty vuosikymmenten ajan ja vaikka tiedostamme, että tulossa on aika jolloin uniikkeja teoksia suunnitellaan ja valmistetaan teknologia-avusteisesti, herää kysymys käsityön suhteesta muotoiluun. Käsillä tekeminen on edelleen muotoilun äiti ja teknologia sen isä. Käsillä tekeminen on erittäin tärkeää, kun uutta teknologiaa sovelletaan suunnitteluun. Ornamon ammattilaisten keskuudessa käydään keskustelua muotoilun ja taiteen arvoista. Toisaalta ammattimuotoilijan perusvalmiuksiin kuuluu käsillä tekeminen, muotojen, materiaalien ja tekniikoiden syvällinen tuntemus. Toisaalta teknologian ansiosta suuri osa työajasta voidaan käyttää kolmiulotteisesti tietokoneella suunnitellen. Käsityö ja käsityömuotoilu voidaan nähdä kiinteänä osana nykyaikaista muotoilua. Eettistä keskustelua käydään mm. siitä, voiko koneella tehty työ olla taideteos. Alan kehittyminen tuo myös tarpeen eettiselle keskustelulle toimintatavoista, muotoilun ja taiteen määritelmästä. Ja hyvä niin. Ornamon tuleekin olla foorumi, jolla käydä keskustelua tekemisen filosofiasta. Vaikka aina emme toisiamme ymmärtäisi, on jokaisella oikeus omiin perusteluihinsa. Alan eettisten sääntöjen kehittäminen liittyy kaupalliseen toimintaan, keskinäisen kilpailun sääntöihin sekä tekijänoikeuksien kunnioittamiseen. Keskustelu on tarpeen, sillä suunnittelu- ja toteutustapojen muutoksella on vaikutusta myös alan ansaintalogiikkaan. Muotoilijoiden ja taiteilijoiden ammatti kehittyy uusien materiaalien ja tekniikoiden kanssa. Ornamon toiminnan keskiössä on muotoilualan ammattilaisten parempi työllistyminen ja yrittäjyyden lisääminen. Taiteilija Outi Turpeinen, jonka haastattelu on sivulla 18, on hyvä esimerkki monipuolisesta osaajasta taiteilijana, projektijohtajana ja julkisen sektorin asiantuntijana. Muotoilun uudet sovellusalueet vaativatkin laajaa ymmärrystä mahdollisista suunnittelukohteista ja se edellyttää laadukasta sivistävää korkeakoulutusta. Parhaillaan koulutusuudistuksia on käynnissä kaikilla koulutusasteilla: Aalto Artsin muotoilun laitoksen koulutusohjelmat uudistuvat, ammattikorkeakouluissa koulutusohjelmia lakkautetaan ja supistetaan OKM:n linjausten mukaisesti. Lakkauttamisissa menetetään valitettavasti alan osaamista. Toisaalta työttömyys aloillamme on lisääntynyt muita aloja jyrkemmin. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja ORNAMON TOIMINNAN KESKIÖSSÄ ON MUOTOILUALAN AMMATTILAISTEN PAREMPI TYÖLLISYYS
5 HALLITUS Muuttuvat tuotteet MUOTOILIJOIDEN TYÖN HAASTAVUUS TULEE ENTISESTÄÄN KASVAMAAN Maailma muuttuu. Takavuosina polkupyörässä oli dynamo sitä varten, että lamppuun saatiin sähköä. Tosin pakkasella sähköä syntyi niukasti, kun dynamo luisti ja vinkui ja valoa tuli lähinnä kuutamosta. Nykyään sähköä polkupyörään ja muihin kulkuvälineisiin saadaan akuista. Niistä saadaan sähkö myös moottorilla kulkeviin laitteisiin, joita löytyy kaksipyöräisistä tiellä liikkuvista välineistä monenlaisiin hyötylaitteisiin. Messuilla Saksassa näin polkupyörän, jossa poljettiin suoraan dynamoa, josta sähkö johdettiin kaapeleilla takapyörän navassa olevaan sähkömoottoriin. Hyötysuhdetta parantamassa oli akku, johon ladattiin jarrutuksessa saatava energia. Valaisinpuolella LED-valojen läpimurto on muokannut teknisiä mahdollisuuksia. LEDeillä valaistaan jo parkkihalleja ja koteja puhumattakaan mukana pidettävistä valoista. Otsalamput ja polkupyörien valot ovat aivan toista luokkaa kuin joitakin vuosia sitten. Nykyisin pyörään voi hankkia auton valojen tasoiset ajovalot. Akkujen ja tietotekniikan kehitys on mahdollistanut myös kaikki ne mukana kannettavat laitteet, jotka takaavat, ettei vapaa-aikanakaan tarvitse jättää töitä tekemättä. Koteihinkin on saatavana elämää helpottavia laitteita. Imuroinnin voi jättää robotin tehtäväksi. On siinä kissallakin samalla ajankulua seurata robotti-imurin puuhastelua ja sattumanvaraista liikkumista huonekalujen sokkeloissa. Kehittyvät valmistustekniikat Materiaalien kehittymisen lisäksi on valmistuspuolelle tullut vaihtoehtoja. Etenkin 3D-tulostus on kehittynyt mahdollisuudesta todellisuudeksi. Jo nyt voi ostaa parilla tonnilla tulostimia, joilla voi tietokonemallista tulostaa vaikkapa koruja tai kännykälle kotelon. Vielä edullisempi vaihtoehto on tilata nettipalvelusta 3D-tuloste, joka voi olla ruostumatonta terästä, hopeaa tai lasitettua keramiikkaa. 3D -tulostus mahdollistaa räätälöitäviä tuotteita, jolloin esimerkiksi työkalun tai tennismailan kahvan voikin tilata oman käden mitoilla. Ergonomiset mitat voidaan lukea kolmiulotteisella mittalaitteella ja saatujen mittojen perusteella tietokonemallit muokkautuvat henkilökohtaisiksi. Kun tällaiseen tekniikkaan yhdistää mittojen mukaan ohjautuvat tietokonemallit, on meillä kaikki mahdollisuudet personoida tuotteet jokaisen maun mukaisiksi. Muotoilijan työn haastavuus kasvaa, kun yritetään hallita estetiikka tuotteessa, joka tuotannossa muokkaantuu lukemattomiksi variaatioiksi. Kun 3D-tulostus yleistyy kodeissa, voi tuotemuotoilulle käydä kuten on käynyt valokuvaukselle digikameroiden yleistyessä. Ero ammattilaisten ja harrastelijoiden välillä pienenee ainakaan ero ei ole välineistä kiinni. Kokonaan toinen kysymys on, kuinka käy tuotteiden tekijänoikeuksien, kun kotona voi tulostaa itselleen merkkituotteen kopion. Tuoteväärennösten ja alkuperäisten tuotteiden ero häviää, jos alkuperäinenkin tuote on toimitettu sähköisesti 3D-mallina. Kun teknologia mahdollistaa entistä räätälöidymmät tuotteet ja pienet tuotantosarjat, pitäisi meidän muotoilijoiden suunnitella kestäviä tuotteita. Tuotteita, joita voidaan huoltaa ja käyttää pitkään, ja jotka ovat kestäviä niin teknisesti kuin esteettisiltä arvoiltaankin. Hannu Havusto Muotoilujohtaja RD Velho Oy
AJASSA Ornamon lehti nro 3 /2013 6 ROYAL MAJESTICS -YRITYSKIIHDYTTÄ- MÖN PERUSTAJA AUTTAA MUOTI- JA MUOTOILUYRITYKSIÄ MENESTYKSEEN HUIPULLE! Asta Boman Kuva: Pelago Bicycles / Timo Tuomas Koputan trendikkään katutason toimiston ovea Vuorimiehenkadulla Ullanlinnassa. Johannes Savolainen, design- ja muotialojen yrityskiihdyttämö Royal Majecticsin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, avaa oven hyväntuulisena. Sovin tapaamisen, koska haluan tietää lisää yrityskiihdyttämötoiminnasta käytännössä. Sen osaan jo kertoa, että Royal Majestics kuuluu Työja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmaan. Ohjelma yhdistää yksityistä ja julkista rahoitusta, joiden yhteissumma on tällä hetkellä noin 135 miljoonaa euroa. Kaikkiaan ohjelmassa toimii kymmenen kiihdyttämöä, joiden kehityssalkuissa on yhteensä 58 kasvu yritystä. Tunnetuin näistä lienee huikeaan kasvuun kiihdytetty peliyritys Supercell. Royal Majesticsin tavoitteena on luoda kasvua muotialalle muokkaamalla ideoista konsepteja ja edelleen menestyviä kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Rahoituksen osalta
7 AJASSA kuvio toimii niin, että Royal Majestics sekä investoi itse että hankkii tarvittaessa muutakin yksityistä rahoitusta. Usein myös Tekes lähtee mukaan Uudet innovatiiviset yritykset -ohjelman kautta. Nyt Savolainen laittaa toimistollaan retrostereoista musiikin soimaan ja kehottaa istumaan kauniille funkkissohvalle. Hän istuu alas ja kertoo olleensa mies Karhu Originals -brändin kansainvälistämisen takana. Brändi-uudistuksista innostuneena Savolainen perusti oman yrityksen ja työskenteli ensin yksin, mutta Vigo-ohjelmaan liittymistä varten hänen täytyi hakea ympärilleen vahva tiimi, joka hallitsee taloushallinnon, kansainvälisen jakelun, investointilogiikan ja brändäyksen. Yrityksessä on nyt viisi osakasta. Oli iso työ saada Vigo ja koko jengi uskomaan tähän juttuun, Savolainen kertoo. Keitä voidaan kiihdyttää Osaava tiimi ratkaisee myös kun Royal Majestetics etsii yrityksiä kiihdytettäväksi. Tärkeintä firmassa on se jengi: mitkä tavoitteet ja mitä osaamista sillä on, miten he hahmottavat vahvuutensa ja puutteensa, toteaa Savolainen. Reilussa vuodessa kiihdyttämö on käynyt läpi yli 140 yritystä. Kiihdyttämöön kannattaa ottaa yhteyttä, jos on kiinnostava tuote ja palava halu etabloitua kansainväliseen liiketoimintaan, yritys on alle kuusivuotias ja täytetään tietyt tasot kuten 200 000 euron liikevaihto, josta pääosan pitäisi tulla ulkomailta. On osoitettava, että tuotteelle on hinnallaan kysyntää ja että investoitu summa saadaan takaisin mahdollisimman nopeasti, kiteyttää Savolainen. Alkuvaiheen rahoituksen lisäksi Royal Majesticsin viisi osakasta panostavat paljon asiantuntemustaan kiihdytettäviinsä kehittämällä vaikkapa rahanhallinnan logiikkaa kunnes yritykseen voidaan palkata henkilö jatkamaan työtä. Kiihdyttämistyöllä on silläkin ON OSOITETTAVA, ETTÄ TUOTTEELLE ON HINNALLAAN KYSYNTÄÄ kasvutavoitteet ja kiihdyttämö haluaa asiakasyrityksestä osakeosuuden. Tärkeää on silti, että osake-enemmistö ja päätäntävalta säilyy yrittäjillä itsellään. Royal Majestics luo asiakkailleen myös konkreettisia vientiväyliä. Juuri nyt he ovat suunnittelemassa skandinaavisten tuotteiden jälleenmyyntiketjua Aasian markkinoille, jonka tuloksena Kiinassa tulee olemaan yli 100 liikettä joista voi ostaa suomalaisia tuotteita. Konseptoi ideasi hyvin Usein kuulee valittelua siitä että muotoilulle ja muodille ei ole tarpeeksi ja oikeanlaisia rahoitusinstrumentteja. Savolainen on eri mieltä: Rahoitusta löytyy kyllä kun idea on monistettava ja toimiva ja osaa paketoida sen ideansa oikein. Suomalaisten suunnittelijoiden konseptointi- ja pitchaustaidoissa tuntuu olevan kehitettävää. Tuotesuunnittelu on myös usein liian tuotelähtöistä kun sen pitäisi olla markkinalähtöisempää. Toisin sanoen jos firma ei tule toimeen asiakkaillaan se tekee väärää juttua, hän toteaa tiukasti. Tilanteen korjaamiseksi Royal Majestics tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston kasvuyrittäjyyteen tähtäävien projektien kanssa. Tuore Fashion Business Program kehittää opiskelijatiimien ideoista liiketoimintaa. Tavoitteena on tarjota muotoilijoille kaupallista ymmärrystä jo varhaisessa vaiheessa. Tuotteet eivät itsessään tuo yhteiskunnalle mitään, brändi tuo, Savolainen korostaa. Hyvä tiimi synnyttää hyvän brändin ja siksi hänen mukaansa on hyödyllistä verkostoitua esimerkiksi yrityshautomoissa. Isompaa vaihdetta fillarilla Yksi Royal Majesticsin kiihdyttämistä yrityksistä on Pelago Bicycles. Otinkin yhteyttä Pelagon perustajaosakas Timo Hyppöseen ja sain kuulla, että yritys lähti mukaan, kun Royal Majesticsista otettiin heihin yhteyttä. Ennen yhteistyön aloittamista meillä oli omat näkemykset minkälainen tai minkä kokoinen yritys Pelago voisi olla. Oleellisin tuki yhteistyöstä on ollut yrityksen suunnitelmien nopeuttaminen siten, että 10 vuoden tavoitteet voitaisiin saavuttaa lyhyemmässä ajassa. Myös hallitustyöskentelyä on selkeytetty, Hyppönen kertoo. "Tuotekehitys, teollinen tuotanto ja kansainvälistyminen on kallista ja rahoitus on aina suuressa roolissa. Yrityksessä on jouduttu miettimään miten kasvua voidaan hakea yrityksen filosofian mukaisilla tavoilla." Hyppönen kokee, että rahoitus on muotoilijalle iso kompastuskivi pelkästään senkin vuoksi, että sitä ei ainakaan hänen opiskeluaikoinaan käsitelty lainkaan. Vaikka opeteltavaa on paljon hän kannustaa muotoilijoita: Uusyrittäjyyttä tarvitaan ja muotoilijoiden ja muotoiluyritysten kannattaisi aktivoitua tällä saralla.. Samaan kannustaa myös Johannes Savolainen ja vinkkaa, että design- ja muotikiihdyttämön portfoliosta ei vielä löydy kiihdytettävää muotialan yritystä. Reitti huipulle voi siis olla vain puhelinsoiton päässä. Etsitkö rahoitusta? Lue lisää: www.royalmajestics.fi
ONNITTELUT Ornamon lehti nro 3 /2013 8 Ornamolaiset veivät palkinnot Uusi Koru -muotoilukilpailussa Kalevala Koru Oy julisti viime vuoden lopulla 75-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Uusi Koru koru -suunnittelukilpailun. Kilpailun tavoitteena oli löytää nykymuotoilijoiden näkemys tämän päivän Kalevala Korusta. Määräaikaan mennessä kilpailuun tuli 150 ehdotusta. Kilpailuehdotusten määrä ylitti odotukset, ja ehdotuksissa Kalevala Korun tämän päivän muotokieltä oli tulkittu varsin moninaisesti. Osittain ehdotuksissa oli tulkittu korua edelleen historiallisten mallien ja tarinoiden pohjalta, ja toisaalta parhaissa kilpailutöissä näkyi syvällinen paneutuminen ja ymmärrys nykyisen Kalevala Korun muotokieleen. Uusi Koru kilpailussa palkittiin neljä työtä, joiden kesken palkintosumma 10.000 euroa jaettiin. 1. palkinto 4 000 Salla Silvonen, Kesän taika 2. palkinto 3 000 Matti Mattsson, For me 3. palkinto 2 000 Inni Pärnänen, Hyrrä 4. Kunniamaininta 1 000 Susanna Hoikkala, Nimbus Voiton vienyt kilpailutyö on moderni versio klassisesta helminauhasta, johon kukka-aihe tuo romanttisen vivahteen. Lahden muotoiluinstituutista valmistunut Salla Silvonen, 30, työskentelee Napa & Paja -studioshopissa Helsingissä. Silvonen suunnit- telee ja valmistaa korunsa hopeasta. Kilpailun voitto oli iloinen yllätys. Valmistumisen jälkeen olen työllistynyt enemmän käsityöläisenä. Haaveenani on, että työn painopiste olisi suunnittelussa, Silvonen kertoo. Salla Silvonen työskentelee Napa & Pajassa Elli Hukan ja Anne Kokkosen kanssa, heillä kaikilla on omat tuotemerkkinsä. Salla Silvonen / Bird of Passage/ www.birdofpassage.fi www.kalevalakoru.fi/yritys/ ajankohtaista Kilpailun jury: muotoilujohtaja Pekka Toivanen, korumuotoilija Kirsti Doukas, Glorian päätoimittaja Minna Juti, Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio, Kalevala Korun tj. Riitta Huuhtanen. Poukama -kilpailun tuloksia Poukama -kilpailussa toiveena oli saada uudenlaisia, oivaltavia tuotteita ja tuotekonsepteja, joissa hyödynnetään kalannahkaa tai muita kalastuskulttuuriperinteestä kumpuavia ideoita. Kilpailussa jaettiin yhteensä 10 000 palkintoina seuraavasti:. 1. Palkinto (4 000 ) Lohisatula. Suunnittelija Linda Huunonen, Turku 2. Palkinto (3 000 ) Eväkkäät. Suunnittelijat Krista Nieminen, Lahti ja Laura Nieminen, Vantaa Jaettu 3. palkinto (1 000 ) Lohennahkahansikkaat. Suunnittelija Linda Huunonen, Turku ja (1 000 ) Kapula- Knife. Suunnittelija Juhana Laivamaa, Kuopio Lunastuspalkinto (500 ) Kopesheijastimet. Suunnittelija Saija Lehtonen, Pirkkala Lunastuspalkinto (500 ) Vieheasustekorut. Suunnittelijat Inni Pärnänen, Helsinki ja Marianne Huotari, Helsinki Kunniamaininta Villimaa-rintanapit, suunnitteluryhmä: Jukka Alastalo, Ismo Mannervirta, Piia Pasanen, Hanna Rainio, Emma Tavast ja Riikka Tuomi. Opettaja: Marja Arola, Kultaseppäalan artesaanit, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Kunniamaininta Kala-Maijan kelluva kutimen lukko. Suunnittelija Johanna Riepula, Rantsila Kunniamaininta Nikamakorusetti. Suunnittelija Katri Kokko, Villähde. KIlpailu järjestettiin yhteistyössä Ornamon kanssa ja siihen osallistui yhteensä 94 ehdotusta. Jury: Muotoilija, arkkitehti Päivi Mikola, sis.arkkitehti Simo Heikkilä, muotoilija Harri Koskinen, taiteilija Moosa Myllykangas ja Ornamon edustajana tekstiilitaiteilija Aino Faven sekä Tuula Puoskari aikuiskoulutusja hankevastaava, JEDU:sta. Kilpailun parhaimmistoa tullaan esittelemään näyttelyssä Galleria 5:ssä Oulussa 25.9. 13.10.2013. Juryn perustelut: Voittajatyö nostaa esille kalannahan käyttökelpoisuuden kulutusta ja kosteutta kestävänä materiaalina. Siinä on huomioitu ekologisuus ja kierrätys käyttämällä satulan runkona käytöstä poistettua satulaa. Tuunattu satula, lohennahalla päällystettynä, sopii nykyaikaan ja toimii tuotteena sekä kaupungissa että maaseudulla. www.poukama.eu
9 Ornamon kipinähankkeet 2013 Ornamo myönsi 30 000 euroa Kipinärahaa muotoilun ja taideteollisen taiteen projekteille. Hankehakuja tehtiin Ornamolle yhteensä 19. OHO, opitaan yhdessä -työpajahanke 6 000, Taiteilijat O ry. Valtakunnallinen taidetyöpajahanke, joka on suunnattu lapsiperheille. Uusja kantasuomalaisten tasavertaisen kielellisen ja kulttuurisen kohtaamisen kehittäminen. The 8th Cheongju International Craft Biennale 2013 -vientihanke 5 000, Inni Pärnänen, Kultaseppä, TaM, ja työryhmä. Hankkeessa toteutetaan messuosasto Etelä-Korean Craft Biennaleen. Hankkeeseen valitaan n. 30 osallistujaa. Beacon Helsinki -yhteisön kehittäminen 6 000 Yuki Abe, Sisustusarkkitehti SIO, ja työryhmä. Hanke yhdistää luovan alan ammattilaisia, yhteistyökumppaneita ja yleisöjä. Hanke sisältää mm. www.beaconhelsinki.com-julkaisualustan sekä keskustelufoorumeja ja työpajoja, joilla luodaan synergiaa pohjoismaisten suunnittelijoiden välillä. Pilottihanke hyvän senioriasumisen kehittämiseksi 6 000 Ulla-Maija Vikman, tekstiilitaiteilija TaM, ja työryhmä. Senioritalohanke ikääntyville taideteollisuusalan taiteilijoille ja muotoilijoille. Päämääränä senioritalon rakentaminen. DesignArvo -projekti 3 500 Kati Hienonen, trendianalyytikko, ja työryhmä. Kehitetään toimintamalli, jolla tunnistetaan eri toimialojen rajapinnassa syntyvää muotoilun tulevaisuuden kysyntää. Mallia kehitetään julkisten toimijoiden, muotoilun kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinoelämän käyttöön. Kollektiivi-hanke, yhteistoimintamallin kehittäminen 3 500 Pekka Paikkari, keramiikkataiteilija, kulttuurituottaja AMK, ja työryhmä. Hankkeella luodaan toimiva malli elinympäristön parantamiseen taiteen ja muotoilun avulla. Neljä muotoilija- ja taiteilijavetoista projektia osallistavat koululaisia, kaupungin edustajia ja asiantuntijoita eri aloilta. Vuoden nuori muotoilija Design Forum Finlandin Vuoden nuori muotoilija -palkinnon vuonna 2013 saivat muotoilijat Mari Isopahkala (s. 1978) ja Iina Vuorivirta (s. 1988). Palkinto jaetaan nyt 12. kerran. Mari Isopahkala on freelance-muotoilija. Palkintojury korosti Mari Isopahkalan vahvaa ja ammattimaista otetta työhönsä ja tuotantoonsa. Hän edustaa traditionaalista tekijyyttä mutta vie sitä samalla eteenpäin rohkeasti ja rajoja ylittäen. Palkintojury kiinnitti erityisesti huomiota Iina Vuorivirran töiden yllättävyyteen ja erilaisuuteen. Uutta ilmaisua ja muotoilun tapoja etsivä Vuorivirta haastaa muotoilukentän vaihtoehtoisilla tekemisen tavoillaan. Design Forum Finlandin Vuoden nuori muotoilija -palkinto voidaan myöntää henkilöl- Vuoden nuori muotoilija 2013, 31.5. 11.8.2013, Design Forum Showroom, Erottajankatu 9 B, Helsinki, sisäpiha. Katso tarkemmat aukioloajat www.designforum.fi/vuodennuorimuotoilija
ONNITTELUT Ornamon lehti nro 3 /2013 10 Teemu Järvi illustrations Recreate Packaging Recreate Packaging 2012 suunnittelukilpailussa luotiin uusia, innovatiivisia ja kestäviä kosmetiikkapakkausratkaisuja Stora Enson Ensocoat-pakkauskartongista. Tavoitteena oli haastaa perinteiset ratkaisut ja lisätä uusiutuvien materiaalien käyttöä vaativissa kuluttajapakkauksissa. Voittajien joukkoon valikoitui mm. pakkaus, jonka rakenne, viimeistely ja tekstuuri ovat valtava edistysaskel materiaalin käytössä ja markkinapotentiaalissa. Tämä työ palkittiin voiteen primääripakkaus-sarjasta ja sen takana olivat Lahden muotoiluinstituutin opiskelijat Juho Kruskopf, Arttu Kuisma ja Nikolo Kerimov. Jury: pj. Toni-Matti Karjalainen, Aalto -yliopisto, Yrjö Aho Stora Enso Renewable Packaging, Rob Vermeulen, European Packaging Design Association ja Ornamon edustajana teollinen muotoilija Pekka Toivanen. www.storaenso.com/recreate Best office Sisustusarkkitehdit Gullstén Inkinen Oy palkittiin Venäjällä Suunnittelutoimisto GI voitti Best Office -kilpailun, jossa palkitaan parhaat toimitilahankkeet Venäjällä. Voitto tuli Lighting design -kategoriassa Siabyksityispankin sisustuksesta. S-taidekilpailu Samuli Alosen "Citybirds" voitti S-taidekilpailun 3 000 euroa. Palkinnon luovutti SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä. Ässäkeskuksen henkilökunta (2 300 h.) äänesti finalistien joukosta kolme parasta taideteosta. Kari Alosen "Järjenvaloa" sijoittui äänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi eniten ääniä sai Anna-Mari Vierikko. Voittajan ratkaisi taidekonsultti Pauliina Laitinen-Laiho. Samuli Alosen näyttely tulee esille S-Galleriaan marras-joulukuussa 2013. Voittajateos on sijoitettiiu SOK:n Helsingin pääkonttorin tuloaulaan. Grafian vuoden huiput 2012 Teemu Järvi Illustrations ja Tiia Vanhatapio menestyivät Vuoden huiput -kilpailussa, jossa palkitaan parasta kotimaista markkinointiviestintää ja muotoilua. Tuomaristo perusteli Järven palkintoa mm. näin: Maailman miljoonille erämiehille ja -naisille voi myydä muutakin kuin pyssyjä, pukuja ja kiikareita. Onnistunut lifestyle-paketointi, josta voisi kasvaa laajempi tuotevalikoima. Tiia Vanhatapio by Seppälälle myönnettiin Hopeahuippu -palkinto; Juryn mielestä kampanja oli ntohimoisesti toteutettu johdonmukainen kokonaisuus. Virka -gallerian Vuoden huiput -näyttelyn näyttelyarkkitehtuurista vastasi sisustusarkkitehti Jesse Pietilä. Lisätietoja: http://www.vuodenhuiput.fi/ www.teemujarvi.com/fi/kauppa.html Premio Faenza Päivi Rintaniemi on voittanut kansainvälisen ykköspalkinnon Premio Faenzan. Rintaniemi voitti 15 000 euron arvoisen palkinnon "Avis"-keramiikkaveistoksellaan. Kansainvälisen keramiikkataiteen kilpailun järjestää keramiikkataiteen museo italian Faenzassa. Palkinto luovutettiin avajaisten yhteydessä 25.5.2013. Näyttely on avoinna 22.9.2013 asti. Vuoden ympäristötaidetos 2012 Vuoden ympäristötaiteen kilpailun voitti rovaniemeläinen teollinen muotoilija Maija Virtaala. Kosketa -teos sijaitsee Sampokeskuksen Lordin aukiolla ja osoittaa suunnan ja etäisyyden kuuteen kohteeseen.
11 UUSI NÄYTTELYTILA MUOTOILULLE Design Forum Showroom on kahden vuoden projekti, jonka toiminnan on mahdollistanut Suomen Kulttuurirahasto. Tilaa hallinnoi Design Forum Finland ja näyttelyohjelmiston valinnasta vastaavat yhteistyössä Aalto-yliopisto, Grafia, Ornamo, Designkortteli ja Design Forum Finland. Showroomin tarkoitus on tuoda esiin monipuolisesti kiinnostavia, ajankohtaisia ja kokeellisia muotoilun ilmiöitä kaikilta sen eri aloilta. Mielenkiintoisen ohjelmiston kautta tuetaan muotoilua ja tekijöitä, haetaan alalle näkyvyyttä sekä tuodaan suunnittelijoita esiin. Järjestä näyttely, lanseeraustilaisuus, muotinäytös, keskustelutilaisuus, workshop tai jotain siltä väliltä! Design Forum Showroom - uusi muotoilijoille tarkoitettu näyttelytila avautuu kesäkuun alussa osoitteessa Erottajankatu 9 B Design Forum Shopin ja Design Forum Finlandin naapurina. Showroomissa on tilaa 160 m 2 ja se on jaettavissa useampaan osaan. Näyttelytoiminnan aloittaa Design Forum Finlandin Vuoden nuori muotoilija näyttely, joka jatkuu elokuun alkupuolle saakka. Sen jälkeen ovet avautuvat ohjelmistolle ja vapaalle haulle. Tervetuloa tekemään muotoilua kuuluvaksi ja näkyväksi! Hakemuskaavake on täytettävissä Design Forum Finlandin verkkosivuilla: www.designforum.fi/showroom. Lisätietoja antaa Laila Alanen, laila.alanen@designforum.fi, p. 050 548 4114. 2013 Katso, kuinka tuttu muotoiluklassikko Aalto-maljakko mallintuu ArchiCADillä noin minuutissa: y2u.be/ohdomqnhwyy Uusi ArchiCAD Start Edition 2013 on täysiverinen tietomallinnusohjelma täysin uudessa hintaluokassa. Se tarjoaa suunnittelijalle kaiken olennaisen laadukkaan, kolmiulotteisen tietomallin luontiin 2Dpiirustusohjelmien hintaan. Uudella Muunne-työkalulla suunnittelusta tulee vapaata 3D-mallinnusta. Muunteella nykyarkkitehtuurissa suosittujen vapaiden ja pehmeiden muotojen mallintaminen on mielekästä ja nopeaa. Uusi BIMcomponents.com-palvelu tarjoaa tuhansia valmiita objekteja, joihin pääsee käsiksi myös ArchiCADin kautta. Tee omat objektisi Muunteella ja jaa ne verkossa! Lue lisää: www.mad.fi/mad/acse2013.html
AJANKOHTAISTA Ornamon lehti nro 3 /2013 12 Kansallinen muotoiluohjelma tähtää korkealle Elina Perttula Muotoile Suomi -raportissa muotoilusta haetaan kilpailukyvyn ohella parempaa elinympäristöä sekä laadukkaampia tuotteita ja palveluita. Mutta kuinka ohjelman visio toteutetaan? Muotoiluosaaminen on nyt visioitu kiinteäksi osaksi elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ydinosaamista, kun kansallinen muotoiluohjelma julkaistiin maaliskuussa kahden ministeriön yhteistyönä. Ohjelma on osa Suomen innovaatiopolitiikkaa, jonka mukaisesti muotoilu kytketään tärkeäksi osaksi Suomen kilpailukykyä globaalissa ja digitalisoituneessa maailmassa. Vuoteen 2020 suuntaava strategia esittää 29 toimenpidettä, tavoitteena muotoilun käytön edistäminen elinkeinoelämässä, pk-sektorilla ja julkisella sektorilla. Raportti pitäytyy tiukasti muotoilussa; taideteollista taidetta ja taidekäsityötä käsitellään OKM:n erillisessä taidepoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2009. Lapin yliopiston palvelumuotoilun professori Satu Miettinen oli yksi ohjelmatyöhön osallistuneista. Vuoden kestänyt osallistava työpajaurakointi on takana, mutta Miettisen mukaan työn mielenkiintoisin vaihe on vasta alkamassa. Ohjelman varsinainen arvo rakentuu sen mukaan, että miten sitä toteutetaan. Eikä sitä kukaan muu toteuta kuin me muotoilun kentän toimijat, Miettinen muistuttaa. Erityisen tyytyväinen hän on muotoilun käsitteen laajentumiseen osana yhteiskunnallista muutosta. Muotoilun rahoitusmahdollisuuksia laajennettava Yhteisellä ohjelmalla pyritään ohjaamaan jo olemassa olevia resursseja paremmin ja laaja-alaisemmin muotoilua hyödyntäväksi. Muotoilua ollaan kytkemässä työ- ja elinkeinoministeriön cleantech-ohjelmaan ja valmisteilla olevaan biotalousstrategiaan, jonka osana puun ja kuidun hyödyt uusiutuvana materiaalina nousevat esiin. Muotoiluosaaminen halutaan vahvistaa TEM:n puurakentamisen ohjelmaan. Sen tavoitteena on kasvattaa puurakentamisen ja puutuotteiden käyttöä. Ohjelmassa ehdotetaan myös Finnish design center -toimintamallia, josta haetaan tehokkuutta muotoilun kotimaiseen ja kansainväliseen edistämiseen. Hankkeessa olisivat mukana mm. Design Forum Finland, Ornamo ja Grafia. Laajalle levittyvien tavoitteiden toteuttamiseen ei kuitenkaan ole varattu erillistä rahoitusohjelmaa. Ornamon tavoitteena ohjelmassa oli vaikuttaa muotoilualan kannalta keskeiseen lainsäädäntöön ja julkisen rahoitusjärjestelmän mahdollisuuksien laajentamiseen. Kun muotoilua nyt kaavaillaan osaksi innovaatiotoimintaa, olisi sen myös päästävä pysyväksi osaksi tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta sekä ELY-keskusten hallinnoimia EU:n rakennerahasto-ohjelmia. Informaatioteknologioiden kehitys, epävarmuutta synnyttävä globaali talous ja ympäristötietoisuus ovat muuttaneet muotoilun toimintaympäristöä. Miettinen näkee ohjelmassa konkreettista apua uusien toiminnan muotojen pohtimisessa kuinka toimia vaikka Rovaniemeltä käsin siten, että oman osaamisen markkinat löytyvät koko maailmasta. Verokannustimet voivat toimia hyvänä porkkanana, jolla kannustaa yrityksiä palkkaamaan muotoiluosaamista, Miettinen pohtii. Tukea yhteiskunnalliseen muotoiluyrittäjyyteen Käyttäjälähtöisyys on uuden muotoiluajattelun keskiössä; Suomessakin alkaa näkyä merkkejä muotoilijoiden työllistymisestä palveluiden suunnittelun alalle. Esimerkiksi Kela on hiljattain toteuttanut uudistuksen, jossa lomakeviidakkoa on yksinkertaistettu yhdessä asiakkaiden, etuuspäättäjien, suunnittelutoimiston sekä teknisen suunnittelijan kanssa. Parhaimmillaan toiminta tehostuu, syntyy säästöjä ja järjestelmä tavoittaa paremmin ne ihmiset, joille etuudet kuuluvat.
13 Valokuva: Aino Huovio Miettisen mukaan muotoilijat voisivat osallistua yhä enemmän aluekehitykseen ja työllistää itsensä osallistumalla kunnan palvelutarjonnan miettimiseen. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, Miettinen sanoo. Muotoilusta haetaan ohjelmassa vauhtia taloudelle ja apua yhteiskunnallisiin haasteisiin, mutta rakenteet laahaavat perässä. Muotoilijoiden ja kuntien yhteistyötä tulisi helpottaa uudistamalla julkisten hankintojen käytäntöjä ja hankintalainsäädäntöä. Kuntien kilpailutuskäytäntöjen tulisi mahdollistaa myös pk-yritysten osallistuminen kilpailutuksiin sekä ottaa huomioon pk-yritysten yhteenliittymät ja mahdollistaa osatarjoukset tarjouspyynnössä. Ornamon käynnistämä muotoilun toimialaselvitys pyrkii osaltaan selvittämään ja tunnistamaan, millä toimialoilla muotoilua hyödynnetään ja missä mittaluokassa. Toinen suuri askel on Ornamon yhdessä Uudenmaan liiton kanssa käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja muotoilun hyödyntämiseen kunnissa. OHJELMAN VARSINAINEN ARVO RAKENTUU SEN MUKAAN, MITEN SITÄ TOTEUTETAAN
ORNAMON TYÖMARKKINATUTKIMUS 2012 Ornamon lehti nro 3 /2013 14 Taiteilija, osaatko hinnoitella työsi? Jutta Martens Teollisuustaiteen Liitto Ornamon tekemässä työmarkkinatutkimuksessa syksyllä 2012 kartoitettiin taiteilijoiden asemaa ja toimeentulon lähteitä. Tutkimustuloksista selvisi, että koulutettujen ammattitaiteilijoiden kokonaisansiot ovat pienemmät verrattuna muihin aloihin, jossa henkilöt ovat korkeastikoulutettuja ja harjoittavat oman alansa töitä. Taiteilijoiden veronalaiset bruttokokonaisansiot vuonna 2011 olivat keskimäärin 20 171 euroa, mikä tarkoittaa kuukausitasolla 1 681 euroa. Taiteilijoiden kuukausipalkka on huomattavasti pienempi kuin keskivertosuomalaisen palkansaajan keskimääräinen kuukausiansio, mikä on 3 111 euroa. Taiteilijoiden haasteellisesta toimeentulosta kertoo myös se, että 72 prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä taiteilijana toimimisen ohessa myös muita töitä (taulukko 1). Tämä viittaa siihen, että taiteellisesta toiminnasta ei saa tarpeeksi suurta korvausta, jotta sillä eläisi. 62 prosenttia kaikista taiteilijoista ei ollut tyytyväisiä toimeentuloonsa. Syitä taiteilijoiden haastavaan tilanteeseen on varmasti monia. Taiteilijoilta usein uupuu tietotaito omien töidensä hinnoitteluun, markkinointiin ja myyntiin. Puhtaan taiteellisen ammattitaidon lisäksi taiteellinen menestyminen edellyttää kaupallista osaamista myynnin edistämiseksi. Tässä yhteistyö taiteilijoiden kesken on tärkeää, OLISI TÄRKEÄÄ MUODOSTAA MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ, JOSSA ERI ALOJEN OSAAMISTA VOISI KÄYTTÄÄ HYÖDYKSI mutta vieläkin tärkeämpää olisi muodostaa monialaista yhteistyötä, jossa eri alojen osaamista voisi käyttää hyödyksi. Työmarkkinatutkimuksesta tuli ilmi myös taiteen vaikea hinnoittelu. Alalla ei ole hinnoitteluperustetta ja tuloksien perusteella saa vaikutelman, että töitä hinnoitellaan pitkälti mutu -tuntumalla. Yleisimmin hintaan vaikutti työhön menevä aika, materiaalit, muut kustannukset sekä työn merkittävyys. Näitä voi kuitenkin olla haastavaa arvioida ennen työn valmistumista. Hinnoitteluperusteista olisi tärkeää jakaa tietoa kollegoiden kanssa, jotta yleinen käsitys hintatasosta leviäisi alalla. Teollisuustaiteen Liitto Ornamon työmarkkinatutkimuksen mukaan taiteilijat pyytävät tehdystä työstään keskimäärin 42 euroa tunnilta. Mediaanituntihinta on 40 euroa. Näissä luvuissa ei ole otettu huomioon materiaalia tai taiteen alaa vaan luvut on laskettu kaikkien taiteilijoiden ilmoittamista tuntihinnoista. Tutkimuksesta tuli myös ilmi, että moni taiteilija ei määritä tuntihintaa vaan arvioi taiteellisen työnsä arvon kokonaisuutena työn valmistuttua. Taiteilijoiden mukaan taiteilijoiden tulevaisuuden näkymät ovat epävarmoja. Kysyttäessä taiteilijan työn varmuudesta, 41 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa. Vastanneista 13 prosenttia näki tulevaisuudessa epävarmuutta irtisanomisen, yritystoiminnan lopettamisen tai lomautuksen muodossa. Yhteensä 46 prosenttia piti kuitenkin tulevaisuuttaan vakaana tai melko vakaana. HINNOITTELU- PERUSTEISTA TULISI JAKAA TIE- TOA KOLLEGOIDEN KANSSA, JOTTA YLEINEN KÄSITYS HINTATASOSTA LEVIÄISI ALALLA
15 Taiteilijan tulot Tuntihinta Keskiarvo Mediaani 42 40 Veronalaiset tulot 20 171 18 850 En 28% 25 20 15 Keramiikka Koru Lasi Metalli 10 Paperi Kyllä 72% 5 0 Puu Tekstiili Taulukko 1 Teetkö muita töitä toimimisen ohella ORNAMO ry Taiteilijoiden alat ORNAMO ry Muu Taiteilijan tärkeimmät tulonlähteet Työttömyysturva tai eläke Tulot muusta, ei taiteellisesta työstä Tutkimus ja opetustehtävät Tulot taiteelliseen työhön liittyvästä työstä (konservaattori, muotoilija, taittaja, toimittaja tms.) Tulot taiteellisesta työstä (vain taiteellinen työ) 0 5 10 15 20 25 30 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei tärkeä ORNAMO ry Teollisuustaiteen Liitto Ornamo teki syksyllä 2012 palkka- ja palkkiokyselyn jäsenistölleen. Vastausprosentti oli 30 %, mikä on hyvä tulosten kannalta. Kysely toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen. Julkaisemme jäsenlehdessä kyselyn tuloksia ja kyselyn tulokset esitellään myös Ornamon kevät kokouksessa. Seuraavan kerran palkka- ja palkkiokysely lähetetään syksyllä 2013. Palkka-ja palkkiokyselyn tulokset www.ornamo.fi > kirjaudu jäsenpalveluihin. Tunnukset saat os: muotoilu@ornamo.fi
ORNAMON TYÖMARKKINATUTKIMUS 2012 Ornamon lehti nro 3 /2013 16 Muotoilualan työajanseuranta retuperällä Jutta Martens Y litöitä ja ylityötuntien kirjaamista koskeva osio viime syksyn palkka- ja palkkiokyselyssä paljastaa, että aloilla tehdään ylitöitä maltillisesti, niiden kirjaamisessa on kuitenkin puutteita. Tarkasteluun otettiin mukaan toisen palveluksessa työskentelevät koko aikaisessa työsuhteessa olevat henkilöt. Ylitöitä tehdään vähän Tutkimuksen mukaan 63 prosenttia toisen palveluksessa työskentelevistä ilmoitti tekevänsä ylitöitä alle 10 tuntia kuukaudessa. Vähän yli kolmannes, 29 prosenttia vastaajista ilmoitti ylitöiden määräksi 10 20 tuntia kuukaudessa ja vain noin joka kymmenes vastaaja tekee yli 20 tuntia kuukaudessa ylitöitä. Ylitöitä muotoilun kentällä tehdään työmarkkinatutkimuksen mukaan melko vähän, mutta työaikakirjanpito on retuperällä. Kysyttäessä työaikakirjanpidosta hälyttävää on, että joka neljännen toisen palveluksessa työskentelevän vastaajan työaikaa ei seurata lainkaan. Työaikakirjanpito on laissa säädetty Toisaalta ongelma ei ole yksin muotoilualan. Akavan 2008 teettämän työolotutkimuksen mukaan 29 prosenttia kaikista kokoaikatyössä olevista palkansaajista ei seuraa työaikaa lainkaan. Työaikakirjanpito on laissa säädetty työnantajan velvollisuus, jota joka neljännessä yrityksessä tutkimuksen perusteella laiminlyödään. Lisäksi 36 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ylitöitä ei kirjata ylös ollenkaan ja noin kymmenes vastaajista ei edes tiedä, kirjataanko tehtyjä ylitöitä. (Kaavio 1). Ovatko vastaajat huonosti valveutuneita ja olisiko yritysten työaikakirjanpidossa parantamisen varaa? Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin myös, miten mahdolliset ylityöt korvataan. Yleisin korvausmuoto on vapaa-aika ilman korotuksia. Suurelle osalle ylitöitä ei korvata ollenkaan. 9 % Kaikki tekemäni ylityöt korvataan Ylitöitäni ei kirjata ollenkaan 36 % 43 % Osa tekemistäni ylitöistä korvataan En tiedä 12 % ORNAMO ry korotettuna rahana 100 Ylityöt korvataan korotettuna vapaa-aikana Ilman korotuksia rahana 8 tuntia.fi -kampanja 80 60 40 Ilman korotuksia vapaa-aikana Ilman korotuksia osittain rahana Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana erillisenä kuukausittain maksettavana palkkana korvataan muuten ÄÄRETTÖMÄÄN TYÖPÄIVÄÄN EI HALUTA ALISTUA Ylemmät toimihenkilöt YTN kampanjoi näkyvästi korvauksettomia ylitöitä vastaan keväällä 2013. Kahdeksalla paikkakunnalla vieraillut kiertue keräsi yli 400 osallistujaa. 20 ei korvata, tai niiden katsotaan sisältyvän työhön LUE LISÄÄ: WWW.8TUNTIA.FI 0 ORNAMO ry En tiedä LÄHDE: TEK -lehti 3/2013
17 HAASTATTELU Muotoilu on huolenpitoa Valokuva: Elina Perttula Brittiläinen Alastair Fuad-Luke on kestävän suunnittelun pioneeri, jolle muotoilun yhteiskunnallinen avautuminen merkitsee yhteissuunnittelun ja kollektiivien kulta-aikaa. Ympäristötieteilijän koulutuksen saanut Fuad-Luke oli edelläkävijä Britanniankin mittapuiden mukaan 1980-luvulla, jolloin hän oivalsi yhdistää osaamisensa maisema-arkkitehtien kanssa. Työskentelimme kelvottoman maaperän kanssa, joka saattoi olla 100 vuotta vanhan teollisuustoiminnan pilaamaa. Kokemus vaikutti voimakkaasti ajatuksiini muotoilusta, jonka tulisi lähteä liikkeelle seurausten ajattelusta, Fuad-Luke selittää. Tällä hetkellä hän työskentelee muotoilun uusien sovellusalojen professorina Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksella. Vuoden 2014 loppuun jatkuva professuuri on perustettu Lahden kaupungin tuella, joten Fuad-Luke osallistuu tutkimuksen ja opetuksen lisäksi myös kaupungin kehitykseen. Muotoilijat osana yhteiskuntaa Parhaillaan professori luotsaa Lahdessa työpajoja, joissa hän antaa työkaluja yhteissuunnitteluun. Yhteinen ongelmanmäärittely alkaa kokemusten jakamisesta ja vasta kolmen vaiheen jälkeen päästään briiffiin. Kaikki lähtee hyvän briiffin löytymisestä, jossa suunnittelijoilla tulisi olla aktiivisempi rooli, hän kannustaa ja lupaa jakaa blogissaan lisää ajatuksia yhteissuunnittelusta. Fuad-Lukelle tulevaisuuden muotoiluyrittäjyys kytkeytyy vahvasti yhteiskunnan tarpeisiin. Kilpailun sijaan hän puhuu yhteistyöstä, josta syntyy paikallisia ja vaihtoehtoisia talouden muotoja. Tällä tiellä Suomi on kuitenkin vielä vasta-alkaja. Aika pian Suomeen tultuani huomasin, ettei yhteiskunnallisella yrittäjyydellä ollut täällä paljoakaan painoarvoa, Fuad-Luke sanoo. Britanniassa ollaan hänen mukaansa 10 vuotta meitä edellä. Esimerkkinä professori mainitsee Green Works -toimiston, jonka liiketoiminta perustuu vanhojen toimisto- ja koulutuskalusteiden hyödyntämiseen. Suunnittelijat saattavat päivittää niiden ilmettä hiukan. Toimisto osallistaa toiminnassaan nuoria, jotka saavat samalla ponnahduslaudan työelämään. Enemmän toimintaa! Fuad-Luken mielestä Suomessa julkisella sektorilla on paljon resursseja, jotka vaativat uudelleensuuntaamista. Hän kaipaakin kunnilta lisää rohkeutta pilottiprojekteihin, jotka onnistuessaan voitaisiin ottaa laajempaan käyttöön. Yhteiskuntaa ei voi muuttaa vain ajattelemalla. Tarvitaan myös toimintaa, Fuad-Luke sanoo. Professori palaa useamman kerran ajatukseen muotoilusta huolenpitona. Tarvitsemme tulevaisuudessakin tuoleja tai kankaita. Mutta suunnittelualoja tulisi ajatella laajemmin osana yhteiskuntaa. Mitä tapahtuisi, jos ajattelisimme tekstiilisuunnittelua terveyspalveluna; keinona pitää huolta sairaista ja yksinäisistä vanhuksista?, Fuad-Luke summaa. Elina Perttula Kirjallisuutta: The Eco-Design Handbook: A Complete Sourcebook for the Home and Office. Design activism: Beautiful strangeness for a sustainable world. Blogi: www.window874.com
HAASTATTELU Ornamon lehti nro 3 /2013 18 Outi Turpeinen TAITEILIJA, OPETTAJA, TUTKIJA, SUUNNITTELIJA, KULTTUURITUOTTAJA... Elina Perttula Olet taiteilija, opettaja, tutkija, suunnittelija ja kulttuurituottaja. Kuinka tasapainoilet eri roolien välillä? Mielestäni kaikki liittyy sisällön kautta toisiinsa. Lopputyöstäni (1998 Taik, Lasi- ja keramiikkataiteen osasto) lähtien minua on kiinnostanut historia, identiteetti ja muut kulttuurit sekä ajallisuuden ja paikallisuuden kysymykset, joita tutkin syvemmin myös väitöskirjassani v. 2005. Yhdistän tutkimusmatkaa historiasta nykykulttuuriin ja teen erilaisia taideprojekteja sen puitteissa. Työhöni liittyy paljon organisointia ja koordinointia ja välillä oma taiteellinen työ on pienemmässä roolissa. Aikatauluttaminen on tärkeää, sillä olen myös äiti ja ravintolayrittäjän vaimo. Nekin ovat keskeisiä rooleja arjessani. Mitä sinulla on työn alla nyt? Olen mukana Tikkurilan keskustan uudistamishankkeessa, joka kestää nelisen vuotta. Vantaan kaupunginmuseo kuratoi taiteilijaryhmämme Art 4:n projektiin mukaan kymmenvuotisen yhteistyömme pohjalta. Teosten teemana on 50-luku ja koti. Yhteistyö on laajaa: työskentelemme valosuunnittelijan, maisema-arkkitehtitoimiston, rakennuttajien, kaupungin virkamiesten, konsulttifirmojen ja tehtaiden kanssa. Oma työni on 80 metriä pitkä lasikaide, johon olen käyttänyt Vantaan kaupunginmuseon ja Etelä-Karjalan museon kuva-arkistoja digiprinttitekniikalla. Aiheet liittyvät liikkumiseen. Lisäksi teen pronssiveistoksen Merja Rankin kanssa Kaupungintalon eteen tulevan vesipeili-altaan yhteyteen. Taideteokset julkistetaan ensi vuonna. Olen myös hionut uusia lasitöitä Pyhäniemen kartanoon Taiteilijat O:n osastoon. Opetan Aalto-yliopistossa museokurssia ja syksyllä vuorossa on julkisen taiteen kurssi. Jatkan myös näyttelyiden pitämistä ulkomailla ja teen paraikaa Designmuseolle Tulevaisuuden museo -installaatiota, joka on esillä kesäkuun alusta syyskuun loppuun 2013. Toteutit teoksen Yhdessä läpi harmaan kiven Kangasvarren koululle Luumäellä. Käytit siinä puretun koulun perustuksena olleita 100-vuotiaita kiviä, joista suunnittelit taidemuurin uuden koulun ja päiväkodin pihalle. Työstit työpajoissa koulun lasten kanssa kuvia, jotka on painettu granaattimuurissa oleviin lasiruutuihin. Kuinka onnistut pitämään taiteellisen vision kirkkaana julkisessa yhteisötaideteoksessa? Tärkeää on se, miten lähtee liikkeelle ja kenellä on päävisio. Uskon vahvasti prosessimaiseen työskentelyyn. Yritän luoda ilmapiirin, jossa jokaisen vahvuus tulisi esiin. Kouluhanke oli demokraattinen projekti, jossa kaikki koulun lähes 100 oppilasta saivat oman piirroksensa osak- USKON VAHVASTI PROSESSIMAISEEN TYÖSKENTELYYN si julkista pysyvää taideteosta. Yhdessä tekeminen on minulle tosi tärkeää. Koko ajan sitä myös taiteilijana arvioi estetiikkaa. Sitten tulevat myös kustannusasiat niin monta muuttuvaa tekijää! Projekti oli omaa aktiivisuuttani. Asun ja työskentelen itse paikkakunnalla ja otin kunnan päättäjiin yhteyttä. Myönteisen vastauksen jälkeen organisoin hankkeen ja hain osan rahoituksen muualta. Mistä juontuu kiinnostuksesi yhteisölliseen tekemiseen? Valmistuttuani maisteriksi v. 1998 perustimme taiteilijayhteisön opiskelijakavereiden kanssa. Sen pohjalta syntyi Art 4 -kollektiivi. Yhdessä tekemisessä on valtava voima, jolloin pystyy tekemään isommin ja hienommin. Varsinkin alalla, jossa on todella pienet taloudelliset mahdollisuudet.
19 Valokuva: Rauno Rönnberg Oma taiteilijapolkusi on lähtenyt kiinnostuksesta lasiin ja keramiikkaan. Kuinka tärkeää materiaalipohjaisuus on tällä hetkellä? Materiaalipohjaisuus on perustaitoni. Itse suuntaudun enemmän konseptien miettimiseen. Työskentelen monen eri materiaalin kanssa. Verkostoituminen on todella tärkeää. Teen mielelläni yhteistyötä muiden eri alojen osaajien kanssa. Kunkin projektin idea on se kantava juttu, jonka pohjalta myös materiaali ratkeaa. Toki lasimateriaalin hallinta on itselläni tärkeä osa taiteilijuuttani, mutta yhtä tärkeää on myös esimerkiksi tilallisuuden hahmottaminen. Lasi- ja keramiikka käsitetään nykyään muotoilun alle. Miltä uusi suunnittelijasukupolvi mielestäsi vaikuttaa? Aalto-yliopistossa voi erikoistua lasiin ja keramiikkaan studioissa ja työpajoissa. Nykyään pitää ajatella kovin monipuolisesti. Teknologia on iso osa elämää; ei meillä ollut 90-luvulla kannettavia tietokoneita. Ehkä koen, että maailmassa on niin paljon enemmän impulsseja ja tietoa, että nuorelle ihmiselle voi olla vaikeaa hahmottaa sitä ja löytää omaa polkuaan. Tulevaisuus näyttää hyvältä, kun muistaa yrittää kovasti eikä lannistu vastoinkäymisistä, jotka väistämättä kuuluvat tähän alaan. Missä näkisit taiteilijoille potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia? Suomi on sivistysvaltio, johon kuuluu hyvä julkinen taide. Taiteilijoilla on paljon annettavaa yhteiskunnassamme. Opetuksen ja museoiden yhteistyön kautta on virinnyt myös uusia ajatuksia museoista, joista olen kirjoittanutkin. Museot ovat olleet 2000-luvulla kovassa murroksessa. Niillä on esimerkiksi liikaa esineitä. Näen niissä potentiaalin taiteilijoille ja muotoilijoille. Voidaan pohtia miten tehdä uudenlaisia konsepteja. Olen monta vuotta ajanut sitä, miten taiteella yritetään muuttaa olemassa olevia malleja.
TEKIJÄT KERTOVAT Ornamon lehti nro 3 /2013 20 Markku Liukkonen KAUPUNGIN YTIMESSÄ Sisustusarkkitehti SIO Markku Liukkonen on monien vaiheiden jälkeen kaupungin virkamiehenä. Työ Helsingin kaupungin rakennusvirastossa on ollut mielenkiintoista ja ilmapiiriltään inspiroivaa mukavat kollegat pitävät työmotivaatiota yllä! Välillä kaupungin hallinnon hitaus kummastuttaa, mutta hyvä työilmapiiri korvaa paljon! Markku Liukkonen on hyvä esimerkki monenlaisesta kokemuksesta. Hän on ollut suunnittelijana arkkitehtitoimistossa, yrittäjänä ja opettajana. Ja nyt viimeisimpänä on kaupungin virka, vuodesta 2002 lähtien. Onko urallasi ollut selvä suunta vai oletko mennyt tilanteen mukaan? Kaikki on oikeastaan tapahtunut suunnittelematta. Uraltani löytyy muutamia yksityiskohtia, jotka ovat seuranneet alusta lähtien, ja yksi on kirjastojen suunnittelu. Olin suunnittelemassa aikanaan (86-91) Pekka Salmisen arkkitehtitoimistossa Kannelmäen monitoimitaloa, jossa toimii myös kirjasto. Salmisen toimistossa vietettyjen vuosien jälkeen 90 -luvun alussa päädyin Pohjois-Karjalaan Joensuuhun muotoilun opettajaksi ja käynnistämään alkavaa muotoilun koulutusohjelmaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Joensuun vuodet päättyivät 1996 kun palasin takaisin Helsinkiin. Perheeseen oli syntymässä kaksoset ja kahden asuinpaikan kanssa eläminen olisi muodostunut haasteelliseksi, tiesimme sen jo etukäteen! Helsingissä Hannu Tikka (arkkitehtitoimisto artto palo kaijansinkko rossi tikka oy) tarjosi työtä Raision kirjaston sisustussuunnittelussa. Tarjous tuli hyvään väliin ja näin olin taas suunnittelun virrassa mukana. Yrittäjänä työskentelin 5 vuotta, kunnes 2002 päädyin Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehtuuriosastolle. Meillä on osastolla neljä sisustusarkkitehtiä ja vaikka kaikki tekevät kaikkea, on toki jokaiselle profi loitunut omat erikoisalueet. Yllätyksekseni olen usein mukana kirjastohankkeissa! UUDENLAISIA HAASTEITA TULEE VASTAAN KOKO AJAN. ASIANTUNTIJATEHTÄ- VÄT KIINNOSTAVAT Millaiselta tulevaisuus näyttää? Kaupunki on organisaationa sen verran suuri, että uudenlaisia haasteita tulee vastaan koko ajan. Työt voivat olla katoksen suunnittelua, hammaslääkärin vastaanottohuone, päiväkoti, kirjasto tai vaikkapa 250 hengen toimistotalon sisustussuunnittelua. Uuden osastopäällikön myötä meillä on nyt määrärahaa koulutuksiin tämä on toivottu lisäys työssä jaksamiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen! Rakennusvirasto on asiantuntijaorganisaatio. Arkkitehtuuriosastolla suunnittelijat työskentelevät sekä asiantuntijatehtävissä että tekevät konsulttityötä eli suunnittelutyötä. Tulevaisuudessa asiantuntijatehtävät kiinnostavat minua. Markku on toiminut 2000-luvulla SIOn puheenjohtajana, jäsenenä hän on ollut heti opiskeluajoista lähtien. Millaisia terveisiä lähetät järjestön suuntaan? Mielestäni jäsenmäärän kasvattaminen olisi tärkeää. Vaikka koulutusrintamalla on monenlaista toimijaa niin sieltä kyllä voidaan löytää ne oppilaitokset, joista valmistuu alalle osaavia ja vastuunsa tuntevia suunnittelijoita ja joissa koulutusohjelma vastaa sitä laatua mitä alalla tarvitaan. Suunnittelualalla on havaittu melkoista tungosta viime vuosina. Alan opiskelupaikkoja on enemmän kuin alan työllisyys vetää. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussakin ollaan tällä hetkellä ns. tauolla muotoilijan koulutusohjelman suhteen. Teemme SIOssa parhaillaan Opetushallitukselle selvitystä sisustusalan tutkinnoista ja alalle käytetyistä ammattinimikkeistä. Millainen tulevaisuus suunnittelualaa odottaa? Tämä tehtävä selvitys on tärkeä, että saadaan alalle yhtenäiset nimikkeet ja hahmotetaan ammattiosaajien yhteisö. Suunnittelutyö ei katoa minnekään vaan monipuolistuu ja sisustusarkkitehteja tarvitaan. Yhä tärkeämpää on hallita nykyaikaiset suunnitteluohjelmat kuten tietomallinnus. Marika Laakko