SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.11.2014

KAAVASELOSTUS 1 (43) 25.11.2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 3 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 4 4 NYKYTILANNE... 5 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 5 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 7 4.3 Alueen luontoarvot... 10 5 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 14 5.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus... 14 5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet... 14 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 17 7 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 18 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 18 7.2 Yleiskaavaluonnos... 18 7.3 Yleiskaavaehdotus... 19 8 YLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 20 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 20 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset... 20 9 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 21 9.1 Laaditut selvitykset... 21 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 21 9.3 Yleiskaavan vaikutukset... 21 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 21 9.3.2 Vaikutusalue... 22 9.3.3 Vaikutuksen maankäyttöön ja liikenteeseen... 22 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 23 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin... 31 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon... 31 9.3.7 Vaikutukset luontoon... 31 9.3.8 Melu- ja varjostusvaikutukset... 33 9.3.9 Vaikutukset teihin ja rautateihin... 36 9.3.10 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin... 36 9.3.11 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin ja muihin puolustusvoimien toimintoihin... 37 9.3.12 Arvio happamien sulfaattimaiden esiintymisestä alueella... 37 9.3.13 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa... 38 9.3.14 Alueella vireillä olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset Kalajokilaakson maisema-alueeseen.... 40

KAAVASELOSTUS 2 (43) 25.11.2014 10 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 41 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Yleiskaavakartta 1:10 000 3. Luonto- ja ympäristöselvitysraportti 4. Maisema ja kulttuuriympäristöraportti 5. Tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi 6. Melu- ja varjostusmallinnukset sekä matalataajuisen melun laskentatulokset Kartta-aineistot: Karttakeskus Oy Maanmittauslaitos Valokuvat:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (41) SAUVIINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Infinergies Finland Oy suunnittelee alueelle 9 tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Suunnittelualue sijaitsee Haapajärven kaupungissa alueella noin 3,5 kilometriä Haapajärven keskustaajamasta koilliseen. Vakituinen asutus sijaitsee pääosin Haapajärven keskustan liepeillä hankealueen lounaispuolella noin 3,5 km etäisyydellä. Lähimpään asuinrakennukseen on etäisyyttä noin 1,7 km. Loma-asutusta on lähialueella vähän ja lähin lomarakennus on n. 2,5 km päässä. Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Ouluntie välillä Haapajärvi-Kärsämäki). Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä huoltoteistä sekä sähkönsiirtoa varten tarvittavista kaapeloinneista, kytkinasemasta ja sähköasemasta. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140-150 m ja roottorin halkaisija 110-140 m mutta kuitenkin niin, että kokonaiskorkeus on enintään 210 m. Tornit ovat teräslieriö- tai hybridirakenteisia. Ouluntien länsipuolella sijaitsevan kahden voimalan sähköntuotanto siirretään tuulivoimapuiston alueella sijaitsevan kytkinaseman luota maakaapelilla Haapajärven sähköasemalle. Itäpuolella sijaitsevaa seitsemää voimalaa varten rakennetaan oma sähköasema. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan kokonaisuudessaan maakaapelein. tuulivoimahanke toteutetaan kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe eli kaksi Ouluntien länsipuolella sijaitsevaa voimalaa, joilla on lainvoimaiset suunnittelutarveratkaisun perusteella myönnetyt rakennusluvat, pystytetään kesällä 2015. Toinen vaihe, joka käsittää seitsemän voimalaa, toteutetaan v. 2015 16. Infinergies Finland Oy on tehnyt yleiskaavan laadinnasta hakemuksen Haapajärven kaupungille, jonka tekninen lautakunta on 22.5.2014 kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt yleiskaavan käynnistämisestä. Tuulivoimapuiston maa-alueet ovat yksityisessä ja Metsähallituksen omistuksessa. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaava Infinergies Finland Oy vastaa alueen maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. Infinergies Finland Oy on tehnyt vuokrasopimukset tuulivoimaloiden alueiden maanomistajien kanssa. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (41) Kuva 1. Suunniteltava hanke.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (41) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Aloitusvaihe: Kaavoituksen vireilletulo (toukokuu 2014 - syyskuu 2014) Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta teki 22.5.2014 päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä alueella. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Haapajärven kaupungin kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 8.-23.9.2014 välisen ajan. Osayleiskaavan luonnosvaihe (lokakuu 2014 - joulukuu 2014) Yleiskaavasta järjestettiin yleisötilaisuus 8.10.2014. Kaava-alueen maanomistajia on tiedotettu kirjeitse hankkeesta 22.10.2014. Yleiskaavasta on järjestetty 1. viranomaisneuvottelu 5.11.2014. Yleiskaavan luonnosaineiston valmistuttua marraskuussa 2014 Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ja siitä tiedotetaan julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Yleiskaavan ehdotusvaihe (tammikuu 2015 - maaliskuu 2015) Yleiskaavasta pidetään 2. viranomaisneuvottelu. Yleiskaavaehdotus valmistuu helmikuussa 2015. Kaupungin tekninen lautakunta päättää sen asettamisesta nähtäville helmikuussa 2015. Yleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Haapajärven kaupungin tekniselle lautakunnalle ennen nähtävillä olon päättymistä. Yleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe (huhtikuu 2015) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Yleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (41) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluja rakennusperinneyhdistykset; Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Findgrid Oyj, Finavia Oyj, Elenia Verkko Oy. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Haapajärven kaupungin hallintokunnat ja lautakunnat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (41) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Haapajärven kaupungissa alueella noin 3,5 kilometriä Haapajärven keskustaajamasta koilliseen. Suunnittelualueella sijaitsee maa-ainesten ottoalue ja sen läheisyydessä lehto. Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. Tuulivoimapuiston yleispiirteinen sijainti on esitetty punaisella. Asutus Vakituinen asutus sijaitsee pääosin Haapajärven keskustan liepeillä hankealueen lounaispuolella noin 3,5 km etäisyydellä. Lähimpään asuinrakennukseen on etäisyyttä noin 1,7 km. Loma-asutusta on lähialueella vähän ja lähin lomarakennus on n. 2,5 km etäisyydellä. Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Haapajärvi-Kärsämäki). Kaava-alueen keskiosalla sijaitsee tila 6:349 Suomela, jolla on vuonna 1956 rakennettu ränsistynyt asuinrakennus (pinta-ala 40 m 2). Samassa pihapiirissä on vuonna 2011 rakennettu uusi talousrakennus (pinta-ala 200 m 2 ).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (41) Kaava-alueen keskiosissa on tilalla 255:0 (Ouluntie 534) hylätty vuonna 1939 rakennettu rakennus ja tilalla 8:34 (Ouluntie 532) tyhjillään olevia parakkeja. Kuva 3. Suomelan autioitunut tila Kuva 4. Asutus tuulivoimapuiston lähialueilla. Vakituiset asuinrakennukset punaisella ja loma-asutus sinisellä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (41) Maanomistus Tuulivoimapuiston maa-alueet ovat yksityisessä ja valtion omistuksessa. Tuulivoimapuiston suunnittelusta vastaava Infinergies Finland Oy vastaa alueen maanomistajien kanssa käytävistä vuokrasopimus- ja korvausneuvotteluista. Liikenne Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Haapajärvi-Kärsämäki) ja kulkuyhteys tuulivoimapuiston alueelle on suunniteltu sen kautta. Alueella sijaitsee Pykälön metsätie, jota hyödynnetään hankkeessa. Lisäksi kaavaalueelle on kulku etelästä Kauniskankaantielle johtavaa metsäautotietä pitkin. Sähköverkko 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee voimajohto, jonka varressa noin 3 km päässä lounaassa Haapajärven taajamassa sijaitsee sähköasema. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Yleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Sauviinmäki sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen aluekokonaisuuteen 15 kohteessa 164. Alueen vuotuinen keskituuli on 6,4 m/s. Kohde 164 on arvioitu tuulivoimaselvityksessä B -luokkaan lähinnä, koska sillä saattaa olla vaikutusta maisemaan ja luonnonsuojeluun. Pohjois-Pohjanmaan liiton 1. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu tuulivoimaalueeksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (41) Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010. Alue on osoitettu tuulivoima-alueeksi (tv-1 356) Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Ympäristöministeriö ei ole vielä hyväksynyt 1. vaihemaakuntakaavaa. 1. vaihemaakuntakaavassa hankealue on osin maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Hankealueen läheisyyteen on osoitettu taajamatoimintojen alue, lehto, turvetuotantoon soveltuva alue ja pääsähköjohdon yhteystarve. Kuva 5. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulivoimapuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (41) Kuva 6. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä maakuntakaavan 1. Vaihemaakuntakaavasta. Tuulivoimapuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä. Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (41) 4.3 Alueen luontoarvot Yleiskaavaa varten on laadittu luonto- ja ympäristöselvityksiä. Vuoden 2012 maastoselvitysten perusteella on laadittu länsiosan kahden voimalan suunnittelutarveratkaisulle ympäristöselvitykset (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013, ks. liite). Alueen laajemmalle, seitsemän voimalan itäosalle on laadittu luonto- ja linnustoselvitykset vuosina 2013 ja 2014 (FCG suunnittelu ja tekniikka 2014, ks. liite). Liitteenä olevissa luonto- ja ympäristöselvityksissä kaavoitettavan alueen luonnonoloihin liittyvät lähtökohdat esitetään yksityiskohtaisemmin. Laaditut selvitykset: Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset 2012 ja 2014 Vuoden 2012 Selvityksissä länsiosalle rajattiin kaksi arvokasta luontokohdetta: Hemmunkallio sijoittuu luoteisosaan ja on metsälain (MetsäL 10 ) määrittelemä kitu- ja joutomaan elinympäristö. Alueella on myös virkistyskäyttöarvoa, mistä kertoo kallioalueille sijoittuva polku. Lehtometsä sijoittuu pienialaisena kuviona Uusimaan tilan eteläpuolelle, Ouluntien varrelle. Ouluntien itäpuoliselta alueelta ei ole rajattavissa arvokasta luontokohdetta (inventoinnit 2014) Pesimälinnustoselvitykset 2013 ja 2014 Käsitellylle talousmetsälle tyypillistä lajistoa Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita Metsäkanalintujen soidinpaikkainventointi 2014 Hankealueella ei ole rajattavia soidinpaikkoja, vain yksittäisiä teerihavaintoja Liito-oravainventointi 2014 Alueen metsät eivät liito-oravan elinympäristönä edustavia. Lähiympäristössä ja sähkönsiirtoreitillä edustavampia kuusikoita, mutta havaintoja liito-oravista ei tehty Lepakkoselvitys 2014 Lepakoista muutamia havaintoja, mutta hankealueelta ei merkittäviä elinympäristöjä tunnistettu. Muu eläimistö, havainnot 2013 ja 2014 Alueelle tyypillistä lajistoa Muuttolinnuston seuranta 2014 Alue ei sijaitse merkittävien kevät- ja syysmuuttoreittien alueella Arkeologinen inventointi 2014 Museoviraston laatimassa arkeologisessa inventoinnissa ei havaittu rakennettavilla voimalanpaikoilla, tiestön alueella tai eri kaapelivaihtoehtojen linjauksilla mitään merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai kulttuuriperintökohteista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (41) Luontokohteet ja kasvilajisto itäpuolella esiintyy hiekkaharjanteita, jotka ovat rantakaartojen tyylisesti itä-länsisuuntautuneita. Matalien hiekkaharjujen väliset turvepohjaisia alueet ovat kaikki tehokkaasti ojitettuja. Hankealueen metsät ovat yleisesti melko nuoria, mäntyvaltaisia ja kasvupaikkatyypiltään pääosin kuivahkoja kankaita tai ojitettujen rämeiden jälkeen muodostuneita turvekankaita, joilla männyn kasvu on heikkoa. Mäntyvaltaisia varttuneita taimikoita esiintyy alueen pohjoisosassa ja Suomelan tilan ympäristössä. Myös tuoreita päätehakkuita on Suomelan pohjoispuolella. Hankealueelle ei länsiosan lisäksi sijoitu kalliopaljastumia tai kallioisia metsiä. Länsiosan alueelta on rajattu Hemmunkallio vuoden 2012 luontoselvityksissä edustavaksi kallioluontokohteeksi Nykyisin alueelle ei sijoitu luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia suoluontokohteita. Aiemmin alueelle on sijoittunut runsaasti rämeisiä ja karuja suokohteita, kuten Savinevan ja Juurikkanevan alueet. Hankealueella ei esiinny ojittamatonta ja puustoltaan edustavaa korpea tai rämettä. Hankealueen korpi- ja rämemuuttumien alueilla ei ollut kasvillisuuden perusteella havaittavissa erityistä rehevyyttä, vaan itäosan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluontotyyppejä. Luontokohteet hankealueen itäosalla tai vaihtoehtoisilla sähkönsiirtoreiteillä ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia arvokkaita luontotyyppejä, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia pienvesiä tai metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Hankealueen länsiosaan, ympäristöön, sijoittuu vuoden 2012 inventoinneissa tunnistettuina Metsälain 10 :n määritelmän mukaisina kohteina kaksi kallioluontokohdetta sekä muuna arvokkaana luontokohteena lehtomainen ja lahopuustoinen metsäkuvio. Kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit - tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 2/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) silmälläpidettävää (NT) tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei havaittu selvitysten yhteydessä. Hankealueen länsiosassa (2 voimalapaikkaa, inventoitu 2012) on luontoselvityksen perusteella esitetty yksi rauhoitetun valkolehdokin esiintymisalue luontokohteena. Lisäksi suojelualueella esiintyy vaateliaampaa lehtolajistoa, kuten mustakonnanmarja ja pussikämmekkä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (41) Linnusto Pesimälinnusto Kesän 2013 pesimälinnustoselvityksen yhteydessä hankealueella havaittiin yhteensä 50 lintulajia, joista 35 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät ja runsaslukuisimmat lajit olivat Suomen runsaslukuisimmat pesimälajit ja metsien yleislajeiksi luokiteltavat peippo ja pajulintu. Muita runsaslukuisia pesimälajeja olivat mm. metsäkirvinen, laulurastas, vihervarpunen, leppälintu, punarinta, harmaasieppo ja talitiainen. Hankealueen pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, käsittäen enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Huomattava osa hankealueen pinta-alasta on nuoren ikäluokan mäntyvaltaisia metsiä, hakkuuaukeaa ja ojitettua turvemaata. etelä- ja kaakkoisrinteille sijoittuu pienialaisesti kuusikoita. Hankealueella ei ole lainkaan luonnontilaisia metsä- tai suoalueita, eikä alueelta tunnistettu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Myöskään hankealueen välittömään lähiympäristöön ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Pesimälinnustoselvityksen aikana hankealueella havaittiin yksitoista suojelullisesti arvokasta lintulajia, jotka ovat kuitenkin vielä alueellisesti melko tavanomaisia lajeja. Hankealueen pesimälinnustoselvityksen aikana havaituista lajeista viisi lajia on luettu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajistoon (79/409/ETY), ja neljä lajia on listattu Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi. hankealueen pesimälinnustoselvityksessä havaittu suojelullisesti arvokas lintulajisto on esitetty tarkemmin luonto- ja linnustoselvitysraportissa. Muuttolinnusto lähiympäristöön sijoittuvilla laajemmilla peltoalueilla sekä vesistöillä lepäilee muuttoaikana jonkun verran lintuja, mutta alueelle ei sijoitu muuttolintujen tärkeitä suurikokoisten lintujen muuttolepäilyalueita. Haapajärven alueen muuttolinnustosta ei ollut käytettävissä aiempia tietoja, mutta alueella on suoritettu sekä kevät- että syysmuutontarkkailua vuonna 2014. Ennakkotietojen perusteella Haapajärven alueella laajemmin havaittu lintujen muutto oli melko vähäistä ja luonteeltaan hajanaista. Alueelta ei tunnistettu tärkeitä lintujen muuttoreittejä. Muuttolinnuston tarkempi raportointi valmistuu myöhemmin hankkeen kaavaehdotusvaiheeseen. Eläimistö Perusnisäkkäät Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Alueella tavataan satunnaisesti myös suurpetoja, joista ilves ja karhu ovat todennäköisimmät.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (41) Luontodirektiivin liitteen IV a lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain perusteella kiellettyä (Lsl. 49 ). Hankkeen yhteydessä toteutetun liito-oravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen perusteella hankealueella ei tehty merkkejä lajin esiintymisestä. Alueen metsät ovat pääosin melko karuja ja yksipuolisia havumetsiä sekä nuoren ikäluokan kasvatusmetsiä. Hankealueelle sijoittuu pienialaisesti myös liito-oravan elinympäristönä tyypillistä iäkkäämpää kuusikkoa, joiden ympäristössä on vähänlaisesti myös haapaa sekä leppää. Toteutettujen selvitysten sekä alueen elinympäristörakenteen perusteella liito-oravan esiintyminen alueella on mahdollista, mutta lajin alueellisen esiintymiskuvan myötä epätodennäköistä. Sauviimäen hankealueella on hyvin niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, koska alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikoita tai märempiä suoalueita, jolloin lajia saattaa esiintyä käytännössä vain alueen metsäojissa. Kokonaisuutena lajin esiintyminen hankealueella arvioidaan melko epätodennäköiseksi. Kaikki suurpedot luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, ja niitä tavataan ajoittain myös Haapajärvellä sekä hankealueen ympäristössä. Alueella esiintyvistä suurpedoista todennäköisimpiä ovat karhu ja ilves. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa niiden elinpiiriä. Hankealueen kattavien lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä 16 pohjanlepakkohavaintoa sekä kaksi havaintoa viiksisiipasta/isoviiksisiipasta. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret ja tiheät metsäkuviot, taimikot ja hakkuu-aukeat). Puustoltaan nuoret metsäkuviot ovat lepakoille liian tiheitä saalistusympäristöjä, eikä niissä useinkaan ole lepakoille soveltuvia päiväpiilopaikkoja kuten esimerkiksi kolopuita. Hankealueelta ei löydetty lepakoiden merkittäviä ruokailupaikkoja tai lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Hankealueella sijaitsee muutamia vanhoja rakennuksia, joiden ympäristöä kuunneltiin detektorilla, mutta kohteilla ei havaittu lepakoita. tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä toteutetun lepakkoselvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita. Hankealueella havaittujen lepakoiden vähäisen määrän ja havaintojen alueellisen jakaantumisen sekä elinympäristöjen ominaispiirteiden (mm. metsätyyppi, puuston ikä, kolopuuston esiintyminen, vanhat rakennukset) perusteella hankealueelta ei tunnistettu lepakoille tärkeitä alueita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (41) 5 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 5.1 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimaloiden sijoitus 5.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Infinergies Finland Oy on vastannut tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu yhdeksän tuulivoimalan lisäksi niitä yhdistävistä huoltoteistä, kaapeloinneista, kytkinasemasta sekä sähköasemasta, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Haapajärven keskustaajamassa. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan kokonaisuudessaan maakaapelein. Kahdelle läntisimmälle voimalalle (voimalat 1 ja 2) on myönnetty suunnittelutarveratkaisu ja ne on osoitettu kaavassa niille myönnetyn suunnittelutarveratkaisun mukaisesti. Tuulivoimaloiden 3 9 tarkat sijoittumisalueet osoitetaan yleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot huomioon ottaen. 5.2.1 Tuulivoimala ja sen rakennusalue Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 5 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140-150 m, roottorin halkaisija 110-140 m, mutta kuitenkin niin, että kokonaiskorkeus on enintään 210 m. Tornit ovat teräslieriö- tai hybridirakenteisia. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata. Rakentamisaikana tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla liikkumista joudutaan rajoittamaan turvallisuussyistä, mutta rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden lähialue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Jokaisen tuulivoimalan luona on noin 60 m x 80 m kokoinen nosturialue, joka raivataan puustosta ja pinnoitetaan soralla. Rakentamisaikana tarvitaan lisäksi puustosta vapaa varastointialue, joka on kooltaan n. 200 m x 80 m. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Haapajärven alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina. Tuulivoimalat on varustettava lentoestevaloin ja -merkinnöin Finavian ohjeiden mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on pyydettävä Finavian lausunto. Lausunnossaan Finavia ottaa kantaa lentoturvallisuuteen sekä tuulivoimalalle määrättäviin merkintävaatimuksiin. Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden ominaisuudet. Tuulivoimaloille on lisäksi saatava Trafin lentoestelupa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (41) Kuva 7. Periaatekuva Sauviinmäelle suunnitelluista tuulivoimaloista. 5.2.2 Tiestö Suunnittelualueen lävitse kulkee kantatie n:o 58 (Haapajärvi-Kärsämäki). Alueella sijaitsee Pykälön metsätie, jota hyödynnetään hankkeessa. Tuulivoimahanke käyttää kolmea huolto- ja rakentamisliittymää kantatielle n:o 58, joista pohjoisin (Pykälön metsätien liittymä) sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Käytettäville kantatien liittymille ei ole käyttörajoituksia ja murskausasemalle johtavaa liittymää ei tulla käyttämään tuulivoimahankkeessa. Liittymien käytöstä on neuvoteltu ELY:n liikennevastuualueen kanssa. Neuvottelussa ELY:n liikennevastuualue totesi, että liittymiä voidaan käyttää pääsyteinä tuulivoima-alueelle. Liittymien parantamiseksi haetaan työlupa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (41) tiealueella työskentelyyn. Liittymien käytöstä sovitaan liittymän haltijan tai tiekunnan kanssa. Huoltoteiden liittymät kunnostetaan sellaisiksi, että ne soveltuvat tuulivoimahankkeen rakennus- ja huoltoliikenteelle sekä kuljetuksille. ELYkeskus edellyttää, että liittymät palautetaan rakentamisen jälkeen ns. normaaleiksi liittymiksi. Lisäksi kaava-alueelle on kulku etelästä Kauniskankaantielle johtavaa metsäautotietä pitkin. Tuulivoimalaitoksien rakentamista, huoltoa ja purkua varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimapuiston rakennusmateriaalit, voimalaosat ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. 5.2.3 Sähkönsiirto tuulivoimapuiston sähkönsiirto tapahtuu kokonaisuudessaan maakaapeleilla. Ensimmäisen vaiheen kahdessa tuulivoimalassa tuotettu sähkö siirretään Ouluntien vartta Haapajärven taajamassa sijaitsevalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon. Toisen vaiheen seitsemää tuulivoimalaa varten rakennetaan oma sähköasema ja se liitetään noin 3 km päässä lounaassa sijaitsevaan voimajohtoon. Kaapelireittivaihtoehtoja on kaksi: Ouluntien varsi tai sama linjakäytävä kuin Elenian 20 kv ilmajohdolla. Yleiskaavassa esitetyt voimalat ja niiden tuottama sähköenergia on mahdollista liittää voimajohtoon ilman sähköverkon vahvistamista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (41) Kuva 8. Tuulivoimapuiston kaapelireittivaihtoehdot ja rakennettava sähköasema. 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Yleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Lisäksi yleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä 500 MW:n tasosta 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Yleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Haapajärven kaupunginvaltuusto.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (41) 7 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.2 Yleiskaavaluonnos Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta teki 22.5.2014 päätöksen kaavoituksen käynnistämisestä alueella. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Haapajärven kaupungin kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 8.-23.9.2014 välisen ajan ja siitä on pyydetty lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi 22.09.2014 päivättyä palautetta, joissa Museovirasto tähdentää, että arkeologinen selvitys tulee tehdä hankealueella eri rakentamisvaihtoehdot huomioiden ja Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulivoimapuistoalueen osalta selvitetään alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Yleiskaavan 1. viranomaisneuvottelu järjestettiin 5.11.2014. Viranomaisten palaute: Viranomaisilla oli seuraavasti huomautettavaa hankkeesta: - Suomelan kohteesta tulee tehdä purkamisilmoitus - Luonnosvaiheessa kaava-asiakirjoissa tulee olla liitteenä riittävän pitkälle valmistellut selvitykset. - Liittymäjärjestelyistä tulee neuvotella ELY:n kanssa - Kaavaselostukseen tulee lisätä selvitys maakunnallisesti arvokkaista rakennetun ympäristön kulttuurikohteista - Maisemavaikutuksia tulee tutkia valokuvasovitteiden avulla - Murskausasemalle tulee olla oma kaavamerkintä. - Kaavamääräyksiin tulee lisätä: `Teiden ja maakaapeleiden suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon ja kulttuuriympäristön arvot.` - yleismääräyksessä VN-päätöksen ja YM-suunnitteluohjearvojen ajantasaisuus tulee tarkistaa kaavan edetessä. tuulivoimayleiskaavan alustavaa yleiskaavaluonnosta ja esiselvityksiä esiteltiin yleisötilaisuudessa, joka järjestettiin 8.10.2014 Haapajärven kaupungintalolla. Haapajärven tekninen lautakunta käsitteli kaavaluonnoksen kokouksessaan..2014 ja asetti osayleiskaavan luonnoksen nähtäville. -..2014 väliseksi ajaksi. Yhteenveto nähtävillä olo aikana saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet: Lausunnoissa käsiteltiin seuraavia seikkoja: - Mielipiteissä esitettiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (41) Kuva 9. tuulivoimapuiston osayleiskaavan alustava luonnoskartta. 7.3 Yleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat keskeiset muutokset:. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville. -..2015 väliseksi ajaksi. Täydentyy ehdotusvaiheen kartalla. tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotuskartta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (41) 8 YLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö 8.2 Kaavamerkinnät ja määräykset Yleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 724 ha. tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Yleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa. Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus sekä niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Yleiskaavassa ei ole erityistä syytä ottaa kantaa tuulivoimaloiden yksityiskohtaisempiin teknisiin ratkaisuihin, kuten voimalatehoihin. Yleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet ja kaapelireittivaihtoehdot. Kaavamerkinnöin ja -määräyksin on varmistettu alueelta havaittujen luontoarvojen huomioon ottaminen tuulivoimapuiston rakentamisessa. Tuulivoimapuistoa koskevat merkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (41) 9 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 9.1 Laaditut selvitykset Osayleiskaavan laadintaa varten valmistellut selvitykset on kuvattu kohdassa 4.3. 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät 9.3 Yleiskaavan vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt 28.10.2013 päätöksen, ettei tuulivoimapuistohankkeessa sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. Puolustusvoimat selvittävät tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin ja muuhun puolustusvoimien toimintaan ja hankkeen tulee saada puolustusvoimien hyväksyntä. Finavia arvioi hankkeen vaikutukset ilmailuun, ja jokaiselle voimalalle pitää saada Trafilta lentoestelupa. Arkeologisella inventoinnilla on selvitetty, että alueelle ei sijoitu muinaismuistoja. Arvioinnissa on hyödynnetty mm. ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista. 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulivoimapuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 22 (41) 9.3.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tällöin tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset). Tuulivoimapuiston maisemavaikutus ulottuu n. 10 km:n ja äänen sekä varjostuksen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta. 9.3.3 Vaikutuksen maankäyttöön ja liikenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen on alueella voimassa olevien kaavojen mukaista. alue täyttää myös tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Alueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkönsiirtokapasiteetti. Suunnittelualue on suurelta osin metsätalouden piirissä. Alueelle sijoittuvat 9 tuulivoimalaa sekä niihin liittyvät huoltotiet eivät rajoita alueen nykyistä käyttötarkoitusta maa- ja metsätalousalueena kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden välittömiltä rakennusalueilta. Tuulivoimalat eivät myöskään merkittävästi rajoita alueella liikkumista, eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää alueen metsätalouskäyttöä. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät mm. betoni- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Paljon tilaa vaativat erikoiskuljetukset saattavat hetkellisesti heikentää liikenteen sujuvuutta ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen erityisesti risteysalueilla. Vaikutukset ovat kuitenkin ajoittaisia ja lyhytkestoisia. Perustusten valun aikaan raskaasta liikenteestä aiheutuu myös pöly- ja meluhaittoja teiden lähialueelle. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä kaava-alueen nykyisiä metsäautoteitä on osin tasoitettava ja levennettävä. Myös uusia teitä rakennetaan n. 3 km. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Liikennettä aiheutuu tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä; huoltokäyntejä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 23 (41) tehdään jokaiselle tuulivoimapuiston voimalalle muutama vuosittain. Liikennettä aiheutuu myös tuulivoimapuiston huoltoteiden aurauksista. Tuulivoimapuiston purkamisen aikaiset vaikutukset liikenteelle ovat osin samanlaisia kuin rakennusajan vaikutukset, kun voimalaosat kuljetetaan pois ja alue ennallistetaan. 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset tuulivoimalat ja rakennettavat huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Rakennusalueet ovat jo paikoin avoimia avohakkuista johtuen, mutta tuulipuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Tuulipuiston hankealueella on maaainestenottoalue, joka muodostaa jo olemassa olevan maisemahäiriön alueelle. Muutoin hankealue on tavanomaista metsätalousaluetta. Maisemanmuutokset tuulipuiston alueella ovat vähintään kohtalaisia. Tuulivoimapuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulivoimapuiston alueella liikkuville äänimaiseman muutos on havaittavissa, joskin melumallinnusten mukaan äänenpainetasot jäävät kohtalaisiksi. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia etäämpänä rakennusalueilta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa hankkeessa noin 1,5 km etäisyyttä tuulivoimaloista. Tällä etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät ainoastaan tuulivoimapuiston etelä-kaakkoispuolen peltoalueille, asuin- tai lomarakennuksia ei sijoitu dominanssivyöhykkeelle. Tuulipuiston lähivaikutusalueella, joka ulottuu enimmillään noin 5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat erottuvat parhaiten laajoilta Kalajokijokilaakson peltoaukeilta, sekä pelloilta Aholanjärven eteläpuolella, kirkonkylän koillispuolella ja Nokkoudenjärven suolta ja sen ympärillä olevilta pelloilta. Voimalat näkyvät viljelyalueen kohdalla monin paikoin myös Kortejärveä reunustavilta teiltä. Voimalat vaikuttavat korkeilta, mutta niitä on kuitenkin ainoastaan yhdeksän. Useimmiten kaikkia voimaloita ei myöskään nähdä samanaikaisesti puuston, lähellä olevien rakennusten ja maastonmuotojen vaikutuksesta. Läntisin voimala vaikuttaa eniten lähialueen maisemakuvaan, koska se sijaitsee lähimpänä laajoja yhtenäisiä peltoaukeita ja maaston korkeimman kohdan tuntumassa. Lähialuevyöhykkeen(0-5km) maisemakuvaan kohdistuvat haittavaikutukset jäävät kuitenkin kokonaisuudessaan enintään kohtalaisiksi johtuen pääasiassa lähimpien alueiden peitteisyydestä, metsäsaarekkeiden ja pihapuuston

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 24 (41) katvevaikutuksesta, sekä voimajohtokäytävän sijainnista maiseman arvoalueen ja voimaloiden välissä. Välivyöhykkeellä, etäisyys noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat näkyvät näkemäalueanalyysin mukaan erityisesti Kalajokilaakson peltoaukeilta sekä Aholanjärven ja Settijärven ympäristön pelloilta, sekä muutamilta Pyhäjärventien eteläpuolisilta peltoaukeilta. Lisäksi niitä näkyy Haapajärven keskustan alueen aukeilta paikoilta. Voimalat erottuvat mutta etäisyydestä johtuen ne eivät enää hallitse maisemaa eivätkä näin ollen alista maiseman etualalla olevia elementtejä tai kilpaile niiden kanssa. Vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Vaikutuksia hankealueesta 12 kilometriä kauempiin kohteisiin ei ole tarkemmin käsitelty, sillä viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan Kalajokilaakson kulttuurimaiseman peltoaukeat sijoittuvat lähimmillään noin 1,3 kilometrin päähän tuulivoimaloista. Voimaloiden rakentamisen myötä alueen luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan. Voimaloita on ainoastaan yhdeksän, eivätkä kaikki voimalat useinkaan näy yhtä aikaa. Voimalat myös erottuvat parhaiten viljelyaukeiden keskeltä katsottuna eikä pelloilla oleskella päivittäin. Pelloilla oleskelu rajoittuu lähinnä maanviljelijöiden työkauteen. Voimalat näkyvät toki myös viljelyalueen kohdalla monin paikoin Kortejärveä reunustavilta teiltä, jotka ovat osa maisema-aluetta. Alueilta joilla enimmäkseen liikutaan ja johon tuulivoimalat näkemäalueanalyysikartan mukaan näkyvät on lähimmillään noin 2,5 km etäisyys lähimpään voimalaan (eli ne jäävät voimaloiden dominanssivyöhykkeen ulkopuolelle). Enimmäkseen voimalat näkyvät tätä kauempana sijaitseville alueille. Lisäksi Nivalantien itäpuolelle sijoittuu oleva maisemahäiriötekijä: kaksi rinnakkaista voimajohtolinjaa, joilla on kookkaat rakenteet. Voimajohto rakenteineen vähentää tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan erityisesti paikoissa joissa voimajohto sijoittuu voimaloiden etualalle. Arvoalueilta katsottuna voimajohto hallitsee maisemakuvaa juuri niistä paikoista tarkasteltuna, joissa voimaloiden vaikutukset olisivat huomattavimmat, sillä johtokäytävä sijaitsee melko lähellä peltoaukean voimaloidenpuoleista reunaa. Lähivaikutusalueella pihapiireistä käsin näkymät estyvät ainakin osittain monin paikoin pihapuuston, rakenteiden ja rakennusten synnyttämän katvevaikutuksen johdosta. Viiden kilometrin etäisyydeltä ja kauempaa tuulivoimalat eivät enää erityisemmin hallitse maisemaa. Maisema-alueen eteläisimmän osan maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset ovat vähintään kohtalaisia, mutta koko maisema-alueeseen kohdistuvat vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Lähin valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Haapajärven kirkkoranta sijoittuu 5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Näkemäalueanalyysin mukaan voimalaitokset eivät näy sinne.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 25 (41) ympäristössä on runsaasti maakunnallisia kulttuuriympäristön arvokohteita. Useimmat niistä ovat yksittäisiä rakennuksia tai pihapiirejä, joihin voimalat eivät näkemäalueanalyysin mukaan näy. Tuulivoimaloiden vaikutukset ovat voimakkaimmat kohteen Uuputaival maisemakuvaan, mutta kohteen ja tuulipuiston välissä sijaitseva kookasrakenteinen voimalinja vähentää voimaloiden hallitsevuutta maisemakuvassa. Kuva 10. Haapajärven kirkko Lentoestevalojen vaikutus maisemaan Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen aiheuttamat vaikutukset ovat voimakkaimpia niiden tuulivoimapuiston lähialueelle sijoittuvien asuin- ja lomarakennusten pihapiireissä, jonne voimaloiden lentoestevalot näkyvät (=voimaloiden tornin korkein kohta näkyy). Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, jolloin säännöllisesti välähtävät valot luovat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 26 (41) jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevalojen maisemaa muovaama vaikutus ole niin merkittävä. Näkemäalueanalyysi osoittaa, että voimalat ja niiden lentoestevalot eivät näy lähimmän asutuksen (1,7 km) luona. Lentoestevalojen aiheuttamia maisemallisia muutoksia ja vaikutuksia voitaisiin vähentää, jos jokaiseen voimalaan ei vaadittaisi lentoestevaloa. Valojen aiheuttama maisemallinen vaikutus lieventyisi, jos esimerkiksi vain tuulivoimapuiston uloimmat voimalat tulisi merkitä lentoestevaloin. Lieventävänä keinona voisi olla myös lentoestevalojen vaadittavien valotehojen muutos lentoturvallisuuden sallimissa rajoissa Kuva 11. tuulivoimahankkeen näkemäalueanalyysi tuulipuiston lähivyöhykkeellä. 5 kilometrin etäisyys voimaloista on merkitty sinisellä viivalla

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.11.2014 KAAVASELOSTUS tuulivoimapuiston osayleiskaava 27 (41) Kuva 12. Havainnekuvien kuvauspaikat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 28 (41) Kuva 13. Kuvauspaikka 3, Vehkapuhdon luoteispuolelta Haapajärven keskustaan päin. Alemmassa kuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella. Kuva 14. Kuvauspaikka 4, Kontiopuhto. Voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 29 (41) Kuva 15. Kuvauspaikka 5, Oksava. Alakuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella Kuva 16. Kuvauspaikka 6, Mäntyperä, Ouluntie. Yläkuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella. Kuva 17. Kuvauspaikka 7, Parkkila, Ouluntie. Voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 30 (41) Kuva 18. Kuvauspaikka 8, Olkkola. Alemmassa kuvassa voimaloiden näkyvyyttä on korostettu merkitsemällä roottorin pyörimisympyrä punaisella viivalla ja horisonttiviiva keltaisella Maisemavaikutusten lieventämiskeinot Suunnittelussa on huomioitu jo voimaloiden sijoittumista maisemaan nähden, sillä selkeä yhtenäinen voimaloiden ryhmä on maisemassa rauhallisempi kuin useat hajanaisesti sijoitetut yksittäiset voimalat. Tuulivoimapuisto muodostaa alueelle uuden maiseman kiintopisteen. Puusto estää voimakkaasti näkymiä tuulivoimaloille etenkin tuulivoimapuiston lähialueella. Tuulivoimapuiston välittömässä lähiympäristössä tulisikin välttää sellaisia avohakkuita joiden myötä syntyisi uusia suoria näkymäsektoreita kohti voimaloita maisemallisesti merkittävillä alueilla. Voimakkaita hakkuita tulisi välttää etenkin alueilla, jotka lisäävät voimaloiden näkyvyyttä lähialueiden kiinteistöille. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelilla, jolloin sähkönsiirron aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat erittäin vähäisiä ja suurelta osin palautuvia. Uusille rakentamisalueille (huoltotiestö, tuulivoimaloiden pystytysalueet, maakaapelilinja) muodostuvat maanmuokkauksesta johtuvat fyysiset maisemavauriot ovat osin palautuvia, kun kasvillisuus uusiutuu rakennetuilla alueilla. Rakennustöistä muodostuvia maisemavauriota hankealueella voidaan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 31 (41) 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon 9.3.7 Vaikutukset luontoon lieventää siistillä ja viimeistellyllä rakentamisella. Teiden reuna-alueet sekä tuulivoimaloiden pystytysalueet tulee tasoittaa ympäröivään maastoon sulautuviksi ja siisteiksi heti rakennustöiden päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan rakentamisalueilla tulee käyttää maisemavaurioiden maisemointiin ympäröivään luontoon kuuluvia materiaaleja. Tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse muinaismuistolailla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöskohteita eikä Museoviraston alueella suorittamissa arkeologisissa tutkimuksissa löydetty muinaismuistoja, joten hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia muinaismuistoihin. Tuulivoima on yksi saasteettomimmista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima aiheuttaa ilmastopäästöjä rakentamisvaiheessa esim. teräksen, betonin ja muiden rakennusmateriaalien valmistamisesta, kuljetuksista sekä tuulivoimapuiston huoltotöistä. On kuitenkin osoitettu, että tuulivoimala on tuottanut alle vuoden toiminnan aikana koko elinkaarensa aikana vaaditun energiamäärän (voimalan raaka-aineet ja valmistus, kuljetukset jne.), kun otetaan huomioon voimalaosien kierrätys (voimala koostuu suurimmaksi osaksi kierrätettävistä materiaaleista) Näin ollen kukin tuulivoimala tuottaa päästötöntä sähköä lähes koko sen toiminta-ajan (20 30 v). Yleiskaavaa varten on laadittu erillinen luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 13.11.2014), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin hankkeesta luontoarvoille aiheutuvia vaikutuksia ja niiden mekanismeja. Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin hankealue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta, missä metsät ovat pääosin eri-ikäisiä kasvatusmetsiä tai taimikoita. Lisäksi kaikki alueen korpisoistumat on ojitettu. Eikä avoimia suoluontokohteita alueella esiinny. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat tai niiden huoltotiet eivät sijoitu arvokkaiksi rajatuille kallioluontokohteille. Kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden rakentamisen alueelle rakennettavien voimaloiden arvioidaan aiheuttavan metsätaloustoimien kaltaisia vaikutuksia yleisille metsäluontotyypeille. Hankealueen inventoinneissa ei havaittu merkittävän eli uhanalaisen, rauhoitetun, erityisesti suojeltavan tai alueellisesti huomionarvoisen kasvilajiston esiintymiä. Linnusto tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 32 (41) Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Iin ja Simon rakennettujen tuulivoimaloiden seurannassa alueella ei ole havaittu ainoatakaan muuttoaikana tuulivoimaloihin törmännyttä lintua. On hyvin todennäköistä, että linnut lähtevät kiertämään myös Sauviinmäelle suunniteltuja voimaloita jo hyvissä ajoin, koska voimalat sijoittuvat hyvin näkyvälle paikalle Kalajokilaakson pohjoispuolella. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa muutoksia lintujen muuttoreitteihin, mutta muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset johtuvat ennemmin useampien laajojen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista kuin yhden pienehkön tuulivoimapuiston vaikutuksesta. Lisäksi merkittävien muuttoreittien ulkopuolella sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9 21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Hankkeen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, joten hankkeessa ei rakenneta lainkaan ilmajohtoja, joihin linnut voisivat törmätä. Eläimistö ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen ja elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Tuulivoimahanke muuttaa vain hyvin vähäisessä määrin eri eläinlajien usein laajojakin elinalueita. Hankealueen lepakkotiheys on tehtyjen selvitysten perusteella hyvin alhainen, ja vastaa todennäköisesti samankaltaisten karujen metsäalueiden keskimääräisiä lepakkotiheyksiä. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla ei havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kolopuita tai muita mahdollisia päiväpiilopaikkoja, eikä niille sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia lepakoiden elinoloihin hankealueella tai sen lähiympäristössä, eikä hanke vaaranna lepakoiden esiintymistä laajemmallakaan alueella Kalajokilaaksossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 33 (41) Natura- ja suojelualueet tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin tai luontodirektiivin mukaiseen eliölajistoon. Länsiosan suunniteltujen tuulivoimaloiden huoltotiestö sijoittuu suurimmalta osin olemassa olevalle tiepohjalle, joka kulkee noin 100 metrin etäisyydellä Natura-alueen pohjoispuolella. Tien mahdollinen parantaminen ei heikennä Natura-alueen suojeluperusteissa esitettyjä luontoarvoja, eikä tuulivoimaloiden rakentamisen aikana lisääntyvän liikenteen vaikutukset (mm. melu, pöly, tärinä) merkittävästi eroa kalliolouhosalueelle jo nykyisellään kulkevasta raskaasta liikenteestä. Hankkeen rakentamistoimista ei aiheudu hydrologisia heikentäviä vaikutuksia lähimpien suojelualueiden luontotyypeille, jotka mm. lehtokorven alueella ovat jo kärsineet ympäristön metsäojituksista. Rakentaminen sijoittuu rinteen toiselle puolelle, eikä valumavesiä patoavaa vaikutusta synny. 9.3.8 Melu- ja varjostusvaikutukset Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen kovaäänistä toimintaa ja vastaa normaalia rakentamista tai asennustöistä aiheutuvaa ääntä. Rakentamisen aikana äänekkäimpiä työvaiheita ovat mahdolliset louhintatyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. Tuulivoimapuiston äänimallinnukset Tuulivoimaloiden käyntiääni on mallinnettu ympäristöministeriön ohjeistusta noudattaen WindPRO laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Mallinnuksissa on käytetty voimalatyyppiä, jonka napakorkeus on 137 m ja joka on kovaäänisin mahdollinen hankkeessa käytettävä voimalatyyppi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 34 (41) Kuva 19. Melumallinnuksen tulokset. Lähimmät asuintalot on merkitty punaisin pistein. Matalataajuisen melun arvioimiseksi on laadittu mallinnukset lähimpien asuinrakennusten luona sekä sisällä että ulkona. Mallinnuksen tulokset ovat liitteenä. Kuva 20. Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, I Asuinrakennus (Ouluntie 752)