Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2011 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu vuonna 2006 ja päivitetty aiemmin vuosina 2008 ja 2010. Ohjelma toimii talousarvio- ja taloussuunnitelmakautta pidemmän aikajakson tavoite- ja toimintaohjelmana Ohjelma pohjautuu Raision kaupungin strategiaan (tarvelähtöiset palvelut, henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta sekä teknologian hyödyntäminen) ja STM:n ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen Ohjelma yhtenäistää Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden palvelujen tavoitteet ja palvelurakenteet alueella 1
Ohjelman päivitykseen vaikuttavat muutokset ja uudistukset Hoiva- ja hoitopalveluiden järjestämistapoja valmistellaan yhä enemmän seudullisesti ympärivuorokautisen hoivan seudullinen kilpailutus palvelusetelin käyttöönoton valmistelu seudullinen perhehoitoyksikkö aloittaa vuoden 2012 alusta geriatrisen päivystyspotilaan hoitopolun rakentaminen/varmentaminen alueella jatkuu osana yhteispäivystyshanketta Raision-Ruskon yhteistoiminta-alue on mukana kahdella teemalla Satakunnan ja Varsinais-Suomen Erva-alueen Kaste-hankkeessa Toimintakykyisenä y ikääntyminen Hanke käynnistynyt toukokuussa 2010 ja jatkuu vuoden 2012 syksyyn. Hankkeen kantavana teemana on toimintakykyä edistävät palvelut ja kuntoutus sekä teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen ja käyttöönotto laajasti hoito- ja hoivapalveluissa. Hankkeen pilotit ovat tuottaneet pysyviä uusia toimintamalleja kuntalaisille Paine iäkkäiden ihmisten palvelujen saannin parantamiseen lainsäädännön avulla on jälleen esillä, koska laatusuositukset eivät ole varmistaneet tasavertaisesta palvelujen järjestämistä maan eri osissa. Ikälaki on valmisteilla. Väestön ikärakenteen ja ikääntyneiden osuuden kehitys Raisiossa ja Ruskolla Tilastokeskuksen ennuste 2011 2015 2020 yli 75-vuotiaiden määrästä Raisio 1935 2281 2748 Rusko 339 398 480 Yhteensä 2274 2679 3228 2
Haasteet palvelurakenteelle ja palvelun sisällölle Faktat: Muistisairauksia ja dementiaa sairastavien absoluuttisen määrän kasvu ikääntyneiden määrän kasvaessa Yleistyessään erilaiset sairaalabakteerit kasvattavat erikoistumispainetta pieniin yksiköihin Ikääntyneiden voimakas yksinäisyyden ja eristäytymisen kokemus lisääntyy Ikääntyneiden ja omaisten vaatimustaso nousee palvelun laadun suhteen Palvelun laatusuositusten suhteen on odotettavissa normituksen vahvistuminen Työvoiman saatavuusongelmat Asiakkaiden tarpeet monimutkaistuvat ja etenevät nopeammin kuin nykyinen palvelujärjestelmä kykenee tuottamaan ratkaisuja keinovalikoimaa on monipuolistettava Kts kuva 1 Johtopäätös Ikääntyvän tulee saada palvelua siinä vaiheessa, kun vaihtoehtoja on olemassa, toimenpiteet tuottavat tulosta ja ovat kustannuksiltaan kohtuullisia = riittävän etupainotteinen palvelurakenne ja sen sisällä monipuolinen palveluvalikoima Nykymallissa korostuu liikaa ympärivuorokautisen hoivan osuus ja ajatus siitä, että vaihtoehtoisia hoivan ja palvelun muotoja ei olisi Perinteinen ja liian yksipuolinen tapa vastata hoivan ja hoidon kysyntään (tehostettu ympärivuorokautinen hoiva) aiheuttaa kestämättömän kustannusten kasvun vuoteen 2020 Hyviä uusia käytäntöjä, vaihtoehtoisia malleja ja rajapinnoille sijoittuvia palveluja on jo otettavissa käyttöön Tämä hoiva- ja hoitopalveluohjelman päivitys pohjaa näille mahdollisuuksille Kts kuva 2 3
Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta FAKTAT Tulevan henkilöstösukupolven orientaatio työelämään, työn mielekkyyden kokeminen Lisääntyvä kilpailu osaavasta henkilökunnasta erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin kanssa Hoito- ja hoiva-alan fyysiset ja henkiset rasitustekijät ja lähijohtamisen tärkeys RATKAISUT Vetovoimaa vahvistavat toimenpiteet Kilpailukyvyn turvaavat toimenpiteet Työn tekemisen perusedellytysten kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta 4
Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta: valtakunnalliset tavoitteet Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6) on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 0,8. 7 08 Mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla, vähimmäismitoitus on 0,6 0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Henkilöstövoimavarojen paikallinen ja alueellinen ennakointi Henkilöstön määrän ja tehtävärakenteen suunnittelu ja suunnitelman toimeenpano Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittämiseen perustuva osaamisen kehittäminen Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistäminen Kannustava ja motivoiva palkitseminen Asiakkaiden ja henkilöstön monikulttuuristuminen Arviointi- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi 9 Hoito- ja hoivapalvelujen kehittämislinjaus 2010-2015 Tavoite Ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon vaiheen siirtyminen mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan ikääntyneen elämänkaaressa Ratkaisu Toimintakyvyn menetyksen uhan varhainen havaitseminen toimintakyvyn edistäminen tai jäljellä olevan toimintakyvyn ylläpito Kaikilla palvelurakenteen portailla 5
Palvelurakenne ja palveluvalikoima Ennaltaehkäisevä työ Omaishoidon tuki Kotihoito hoitosuunnitelman piirissä Kotihoitoa tukevat toimet: Päiväkeskus, Intervallihoito ja kotiin valmennus Muistipoliklinikka ja geriatrin konsultaatiot sekä vastaanotto Akuuttihoito Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva : palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito laatusuosituksen linjaukset (STM 2008:3) merkitty sinisellä Ennaltaehkäisevä työ Ikäihmisille on turvattava mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta matalan kynnyksen neuvontapisteissä. Ehkäisevät kotikäynnit on lisättävä kuntien palveluvalikoimaan ja kohdennettava niille ikäihmisille, jotka eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaina mutta kuuluvat riskiryhmiin. Kuntoutuspalvelujen sisältöä on kehitettävä, erityisesti kotiin annettavia kuntoutuspalveluja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on toimittava tavoitteellisesti yhteistyössä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin eri toimijoiden kesken. Linjaukset ja toimenpiteet vuoteen 2015 Arvioivat kotikäynnit suunnataan 80-vuotiaille, riskiryhmille ja Käynnit sisältävät asiakkaan fyysisen toimintakyvyn, muistitoimintojen ja ravitsemustilanteen selvityksen. Lisäksi arvioidaan kodin ja asumisympäristön tila itsenäisen suoriutumisen ja kotona selviytymisen näkökulmasta sekä asiakkaan sosiaalisen tuen tarve. Aikuisneuvolatoiminta Matalan kynnyksen neuvonta- ja omahoitopisteet sekä Raision että Ruskon kuntien alueelle Yhteistyö järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa kotona, palveluasumisessa ja laitoksissa asuvien asiakkaiden toimintakykyä edistävässä toiminnassa. 12 6
Omaishoidon tuki Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea. Linjaukset vuoteen 2015 Omaishoidon tukea jatketaan vähintään nykyisillä y kriteereillä, tuen saajien osuus on 8 % yli 75-vuotiaista, yhteensä 200 henkilöä Alle 75-vuotiaille entisin kriteerein Toimenpiteet Omaishoitajien ja hoidettavien luokse tehdään kerran vuodessa laajasisältöinen arvioiva kotikäynti Omaishoitajien jaksamista edistetään hyödyntämällä Raision kotikanavaa, vertaistukiryhmiä ja ohjattuja liikuntaryhmiä sekä hoidettaville että hoitajille Omaishoitajien vapaapäivien lisäksi heille järjestetään mahdollisuus hoidettavan säännöllisiin intervallijaksoihin. Omaishoitajalle ja -hoidettavalle järjestetään tarpeen mukaan yhteisiä kuntoutusjaksoja Omaishoidontukea voidaan maksaa päällekkäin muiden kotihoitoa tukevien palvelujen kanssa 13 Kotihoito Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaistensosiaali- ja terveyspalvelujen turvin 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa Linjaukset vuoteen 2015 Kotona asuu itsenäisesti 91-92 % yli 75-vuotiaista, yhteensä 2275 henkilöä. Nyt 91% Säännöllisen kotihoidon piirissä 13-14 % yli 75-vuotiaista, yhteensä 325 henkilöä Kotihoitoasiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen: Geriatriset arviointijaksot ja kuntoutusjaksot moniammatillisen arvioinnin perusteella Liikuntasopimukset: asiakkaiden toimintakyvyn arvioinnit ja ohjaaminen ryhmäkuntoutukseen sekä kotihoitohenkilöstön valmennus toimintakyvyn edistämiseen Kuntoutustukihenkilöt ohjaamaan kotona asuvien toimintakykyä edistävää, omatoimista, ammatillisesti suunniteltua liikkumista ja kuntoutumista Kotihoito käyttää Raision kotikanavaa kaikissa niissä asiakassuhteissa ja toimintamuodoissa, joissa se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ja palvelun järjestäjälle. Kotihoito varustetaan työtä tehostavilla mobiiliratkaisuilla Senioriasunnot varustetaan hoivaturvatekniikalla, joka mahdollistaa nopean reagoinnin asukkaan äkilliseen avuntarpeeseen Ilta- ja yöaikaista palvelua lisätään tarpeen mukaisesti, kotisairaalan perustaminen mahdollisesti seudullisesti on tutkittu Kotihoitoyksikön ja terveyskeskussairaalan yhteinen kotiuttamistiimi 14 7
Kotona asumista tukevat toimet: päiväkeskus, intervallihoito ja kotiin valmennusjaksot ja teknologiset ratkaisut Valtakunnallisina tavoitteina Kaikkiin palveluihin on sisällytettävä ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun Linjaukset ja toimenpiteet Päiväkeskustoimintaa tarjotaan sekä Raisiossa että Ruskolla, myös pienryhmissä ja osapäiväisenä toimintana Ennaltaehkäisevät sosiaalista toimintakykyä parantavat toimintapäivät kotona itsenäisesti selviytyville ikääntyneille Kuntouttavia intervallijaksoja tarjotaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan Maununkodin palveluasumisyksikössä tarjotaan sairaalajakson jälkeistä kotona asumiseen valmentavia jaksoja Virtuaalikotihoito, interaktiivinen etäkuntoutus, hoivaturvateknologia ja sähköinen asiointi 15 Muistipoliklinikka, geriatriset konsultaatiot ja vastaanottotoiminta Linjaukset ja toimenpiteet Muistipoliklinikkatoiminta siirretään erikoissairaanhoidosta omaksi tuotannoksi geriatrin johdolla toimivaksi Terveyskeskuslääkäreillä on mahdollisuus geriatrisiin konsultaatioihin ja ptoilaiden lähettämiseen geriatrin vastaanotolle 16 8
Akuuttihoito Linjaukset vuoteen 2015 1. Lääketieteellisesti perustelematon pitkäaikaishoito terveyskeskuksen vuodeosastolla on korvattava muilla vaihtoehdoilla, jotta vuodeosastot voivat keskittyä joustavasti ja nopeasti tarjolla olevaan akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. 2. Suosituksena eri sektoreiden yhteistyönä toteutettavat kotiutustiimit sairaalahoidossa olevien kotiin kuntoutumisen tukemiseksi Terveyskeskussairaalan osastot toimivat akuuttihoidon osastona sekä geriatrisina arviointijaksoja ja kuntoutusjaksoja tuottavina osastoina. Terveyskeskussairaalassa ei tuoteta pitkäaikaislaitoshoitoa. Sairaala ei ole koti. Terveyskeskussairaala toimii geriatrisia päivystyspotilaita vastaanottavana yksikkönä Kotiutustoimintaa tehostetaan moniammatilliseksi ja sektoriseksi. Gerontologinen sosiaalityö ja SAS-toiminta Kotisairaalatoiminta 17 Ympärivuorokautinen hoito: palveluasuminen ja pitkäaikaislaitoshoito Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 : 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia vanhainkotihoidossa tai pitkäaikaishoidossa Pitkäaikaishoivan yksiköissä tilojen suhteen huomioitava erityisesti esteettömyys, turvallisuus ja viihtyvyys Lisäksi tavoitteena riittävän tilavat asuinhuoneet, omat hygieniatilat sekä asianmukaiset yhteiset oleskelutilat. Dementiaoireisten henkilöiden erityistarpeet: turvallisuus, selkeys, orientoitumista helpottavuus huomioitava tiloissa Linjaukset ja toimenpiteet Palveluasumiseen ohjautumisen kriteerit nykyisellä tasolla Palveluasumisen kattavuus vähintään 6% yli 75- vuotiaista, vuonna 2015 yhteistoiminta-alueella tällöin tarve palveluasumiseen on hieman yli 200 paikkaa huomioiden myös alle 75-vuotiaiden ja erityisryhmien palveluasumistarve Pitkäaikaisen laitoshoidon kattavuus on enimmillään 3 % yli 75-vuotiaista eli noin 80 paikkaa Terveyskeskussairaalassa ei tuoteta pitkäaikaislaitoshoitoa Palvelun tuotantotavoista tehdään linjaukset ja hoito- ja hoivapalveluiden tilatarpeet selvitetään vuoden 2012 aikana huomioiden erityisesti kasvava muistisairauksien määrä vanhusväestössä 18 9