Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HENKILÖSTÖKERTOMUS 2009

Sisällysluettelo 1. Johdanto................................................................... 3 2. Henkilöstön määrä......................................................... 4 2.1. Vakinaiset virat ja työsuhteet yhteensä.................................... 4 2.3. Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v. 2002-2009................ 5 2.4. Palveluksessa oleva henkilöstö v. 2006-2009............................... 5 2.5. Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin 2006 2009................................................. 6 2.6. Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö........................................ 6 2.6.1. Sijaishenkilöstön määrä kuukausittain v. 2009........................ 6 2.6.2. Avoimien virkojen/toimien hoitajien määrä vuoden lopussa v. 2004 2009....................................... 7 3. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus % ja palvelussuhteen päättymisen syy vuosina 2003-2009......................... 7 4. Henkilöstön laadulliset ominaisuudet........................................ 8 4.1 Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta 31.12.2009. 8 4.3. Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä............................................................. 9 4.4. Henkilökunnan kehittäminen v. 2009...................................... 9 4.4.1 Täydennyskoulutus................................................ 9 4.4.2. Osaamisen hallinta............................................... 11 5. Työpanos prosentteina täydestä työajasta 2009.............................. 11 5.1. Poissaolot laskennallisina virkoina vuonna 2009.......................... 11 5.2 Sairauspoissaolot ja muut poissaolot.................................... 12 6. Tehdyn työn hinta ja palkkarakenne v. 2009, Vakinaiset........................ 15 6.1. Henkilöstön palkkauksen kehittäminen.................................. 16 7. Työterveyshuolto.......................................................... 17 8. Rekrytointiyksikön toiminta v. 2009........................................... 18 9. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen..................................... 20 10. Savuton sairaala -työryhmä ja alkoholin suurkuluttajan varhainen tunnistaminen ja mini-interventio- työryhmä...................... 20 11. Yhteistoiminta............................................................ 21 12. Työsuojelu ja turvallisuustoiminta.......................................... 21 13. Työnohjaus.............................................................. 23 14. Tuloskuntomittaus........................................................ 24 15. Potilastyytyväisyysmittaukset.............................................. 25 16. Henkilökuntayhdistys Virkkujen työkykyä tukeva toiminta.................... 26 2

Henkilöstökertomus vuodelta 2009 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkoituksena on edistää sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden terveyttä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa huolehtimalla sairaanhoitopiirille määrätyistä erityisvelvoitteista ja tuottamalla niitä korkeatasoisia ja kohtuuhintaisia erikoissairaanhoitopalveluja, joita jäsenkunnat haluavat väestölleen tarjota. Em. sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksen mukaisia palveluja tuotetaan ammattitaitoisen, hyvinvoivan ja motivoituneen henkilökunnan avulla. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on kuvata organisaation henkilöstöön liittyviä voimavaroja ja niiden kehitystä. Henkilöstökertomus on yhteenveto organisaation henkilöstön määrällisistä, laadullisista sekä työyhteisöön liittyvistä voimavaroista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty henkilöstötilinpäätöksiä vuodesta 1997 lähtien. Henkilöstökertomuksessa esitettyjä tietoja on intranetissa myös toiminta-alueittain ja niitä on mahdollisuus saada myös yksiköittäin, jolloin kertomuksen tarkkuus ja hyödynnettävyys paranee. Sairauspoissaolojen taustalla oleviin syihin on alettu paneutua entistä tarkemmin, jotta niiden vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä osattaisiin suunnata oikeisiin asioihin. Tarkoituksena on, että sairauspoissaoloihin ja muihinkin työelämän ongelmatilanteisiin reagoitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sen vuoksi valmisteltiin ja otettiin käyttöön Varhaisen reagoinnin malli ja esimiehiä sekä muuta henkilökuntaa koulutettiin sen käyttöön useissa eri tilaisuuksissa mm. esimiesvalmennuksessa. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä viihtyvyys ovat tekijöitä, joiden avulla voidaan saavuttaa myös merkittäviä taloudellisia kustannussäästöjä. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti arvioituna mitä merkittävintä toimintaa henkilöstövaltaisissa työyhteisöissä. Rekrytointiyksikkö aloitti toimintansa kertomusvuonna. Yksikön tehtävänä on varahenkilöstön käytön hallinta ja sijaishenkilökunnan hankinta hoitohenkilökunnan osalta. Samoin vuoden alussa aloitettiin kokeiluluonteisesti henkilöstön kuntoutusvastaavan toiminta. Kertomusvuoden lopulla Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä, joka mahdollistaa avoimien työpaikkojen hakemisen täysin sähköisesti. Sairaanhoitopiirin pitkäaikainen henkilöstöjohtaja Pentti Viitasaari jäi eläkkeelle kertomusvuonna. Hallitus valitsi sairaanhoitopiirin uudeksi henkilöstöjohtajaksi Ttm Tero Järvisen kertomusvuoden huhtikuussa. 3

2. Henkilöstön määrä 2.1. Vakinaiset virat ja työsuhteet yhteensä Henkilökunnan määrä on vuodesta 2005 lähtien lisääntynyt, johtuen mm. Seinäjoen mielenterveyskeskuksen siirtymisestä takaisin sairaanhoitopiirin toiminnaksi v. 2007. Vakinaisten vakanssien määrä vuoden 2009 lopussa oli seuraava: 2002 2003 2004 2005 2 197 2 195 2 204 2 177 2006 2007 2008 2009 2 207 2 257 2 280 2 301 2.2 HENKILÖTYÖVUODET AMMATTIRYHMITTÄIN V. 2005-2009 Vakinaiset Ammattiluokka 2005 2006 2007 2008 2009 ERIKOISLÄÄKÄRIT 105,88 100,09 104,62 109,57 114,02 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 4,74 7,64 5,98 6,72 10,05 HAMMASLÄÄKÄRIT 1,52 3,14 3,34 2,19 2,57 SAIRAANHOITAJAT 601,84 629,07 611,60 627,65 627,85 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 267,11 254,20 231,72 228,14 240,64 TUTK. JA HOITOHENKILÖT AKAT 58,79 60,69 73,42 77,82 71,13 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA HENKI 218,08 221,13 217,47 215,54 204,67 HUOLTOHENKILÖT 214,11 243,23 237,03 234,84 235,28 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 85,90 86,55 88,04 93,62 94,48 YHTEENSÄ 1 557,97 1 605,64 1 573,25 1 596,10 1 600,69 HUOLTOHENKILÖT 214,11 243,23 237,03 234,84 235,28 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 85,90 86,55 88,04 93,62 94,48 YHTEENSÄ 1 557,97 1 605,64 1 573,25 1 596,10 1 600,69 Sijaiset Ammattiluokka 2005 2006 2007 2008 2009 ERIKOISLÄÄKÄRIT 17,55 15,78 16,89 16,84 12,14 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 6,34 5,99 9,57 10,83 9,04 SAIRAANHOITAJAT 177,93 185,46 183,97 197,02 180,75 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 61,98 59,48 55,25 60,79 49,42 TUTK. JA HOITOHENKILÖT AKAT 19,71 23,61 21,35 17,87 21,06 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA HENKI 57,35 52,59 46,42 57,49 50,09 HUOLTOHENKILÖT 60,79 54,89 53,75 59,79 52,91 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 18,26 16,71 16,27 15,51 16,88 YHTEENSÄ 419,91 414,51 403,47 436,12 392,29 4

Varahenkilöt Ammattiluokka 2005 2006 2007 2008 2009 SAIRAANHOITAJAT 51,27 50,82 54,63 60,50 72,32 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 14,06 13,32 18,90 23,70 30,51 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA HENKI 12,31 12,81 14,25 15,04 20,79 HUOLTOHENKILÖT 6,83 6,37 7,10 8,76 8,09 YHTEENSÄ 84,47 83,32 94,88 108,00 131,71 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilöstö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä vakinaisen henkilöstön osalta. Sijaisten osalta henkilöstötyövuodet ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verraten. Varahenkilöstön henkilötyövuosien lisääntyminen selittyy varahenkilöstön määrän lisääntymisellä. 2.3. Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v. 2002-2009 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Erikoislääkärit Erikoistuvat lääkärit Sairaanhoitajat Muut hoitohenkilöt Tutkim.- ja hoitoh. Tutkim.- ja hoitoa avust. Huoltohenkilök unta Hallinto- ja taloushenk. 2003 182 35 739 369 93 263 407 108 2004 188 36 754 355 97 265 398 109 2005 190 38 772 328 99 262 377 112 2006 198 41 796 316 105 265 374 112 2007 206 45 835 300 115 270 379 107 2008 209 45 867 294 117 264 374 110 2009 211 45 893 288 117 262 366 119 Virkojen ja työsuhteiden lisäystä on tapahtunut lääkäreiden ja sairaanhoitajien ammattiryhmissä. Vastaavasti vähennystä on tapahtunut muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilökunnan osalta. 2.4. Palveluksessa oleva henkilöstö v. 2006-2009 2006 2007 2008 2009 Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Kokoaik. 434 2 267 2 701 436 2 330 2 766 444 2 391 2 835 434 2 324 2 758 Osa-aik. 22 148 170 27 136 163 30 146 176 27 172 199 Yhteensä 456 2 415 2 871 463 2 466 2 929 474 2 537 3 011 461 2 496 2 957 5

Osa-aikaisia % koko henkilöstöstä 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 6,6 6,6 6,7 5,9 5,6 5,8 6,7 Osa-aikaisten määrä on jälleen kääntynyt nousuun vuonna 2009. Naisten osuus koko henkilöstöstä on n. 84 %. Naisten osuus on pysynyt lähes muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden aikana. 2.5. Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin 2006 2009 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 13,80 13,10 13,20 13,60 16,10 16,90 16,70 15,50 23,30 24,20 23,70 23,00 11,90 11,00 11,30 11,70 19,20 19,90 19,70 19,40 19,70 20,30 20,20 19,10 20,40 20,80 21,00 20,30 Pisin työhistoria on muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmällä ja lyhyin akateemisella tutkimus- 5,00 henkilöstöllä. 0,00 Erikoislääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk Akat.tutkimush Avustava henk. Huoltohenk. Hallintohenk. 2006 2007 2008 2009 2.6. Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö 2.6.1. Sijaishenkilöstön määrä kuukausittain v. 2009 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 SAIRAUSLOM ANSIJ. 41 41 48 35 36 22 23 39 41 38 37 25 VUOSILOM ANSIJ. 84 138 114 112 144 374 375 104 59 46 58 95 VARAHENKILÖ 191 190 186 185 185 185 182 185 184 187 186 173 TYÖSOP.SIJAINEN 285 289 289 286 291 244 226 260 267 272 278 246 VIRANSIJAINEN 41 44 40 39 45 38 36 37 38 39 38 23 Viransijaisten määrä pysyy lähes vakiona koko vuoden. Työsuhteisten sijaisten ja sairauslomasijaisten määrä laskee kesäkuukausien ajaksi, kun taas vuosilomasijaisten määrä luonnollisesti kasvaa. Sairauslomansijaisten määrä kokonaisuutena on pudonnut selvästi edellisestä vuodesta. 6

2.6.2. Avoimien virkojen/toimien hoitajien määrä vuoden lopussa v. 2004 2009 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ERIKOISLÄÄKÄRIT 22 25 28 30 27 30 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 11 18 13 21 29 20 SAIRAANHOITAJAT 8 3 3 3 7 3 TUTK. JA HOITOHENKILÖT AKAT 4 2 1 1 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA HENKI HUOLTOHENKILÖT 2 3 3 3 2 2 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 1 47 51 47 57 66 57 Avoimen viran/toimen hoitajia käytetään tapauksissa, jolloin virkoihin/ toimiin ei ole hakijoita tai viranhaltijan erotessa uutta viranhaltijaa ei ole vielä valittu ja virkaa hoitaa tilapäisesti avoimen viran hoitaja. Eniten avoimen viran hoitajia on käytetty lääkärien viroissa, joihin ei ole saatu vakinaista hoitajaa. 3. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus % ja palvelussuhteen päättymisen syy vuosina 2003-2009 Vaihtuvuus Ammattiluokka 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ERIKOISLÄÄKÄRIT 8,5 8,5 15,5 5,7 18,2 5,8 8,4 SAIRAANHOITAJAT 4,1 5,9 3,4 5,0 6,4 5,3 5,2 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 3,1 8,5 5,0 4,4 5,8 7,8 5,7 TUTK. JA HOITOHENKILÖT AKAT 9,2 10,6 12,5 15,9 26,3 9,0 7,3 TUTK. JA HOITOA AVUSTAVA 2,3 3,1 2,3 6,2 3,0 3,7 3,1 HUOLTOHENKILÖT 4,5 7,8 6,7 6,3 6,9 6,6 6,6 HALL. JA TALOUSHENKILÖT 5,1 2,0 10,9 4,0 4,9 0,0 6,8 YHTEENSÄ 4,7 6,8 5,7 5,9 7,7 5,8 6,2 Ulkoinen vaihtuvuus lasketaan kaavasta 100 x (alkaneet palv.suht. + päättyneet palv.suht.) Keskimääräinen henk. määrä. Palvelussuhteen päättymisen (vakinaiset) syyt vuosina 2003-2009: 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vanhuuseläke 30 42 38 39 41 47 67 Irtisanoutuminen 25 17 40 29 31 27 28 Työkyvyttömyyseläke 12 11 14 14 15 14 7 Muu syy 1 2 2 1 8 7 1 Yhteensä 68 72 94 84 95 95 103 7

4. Henkilöstön laadulliset ominaisuudet 4.1 Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta 31.12.2009 40,0 35,0 36,6 34,2 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 9,5 15,8 12,7 12,5 9,9 9,9 13,9 15,8 13,9 18,4 9,9 9,0 15,8 17,0 17,1 14,9 21,2 16,8 17,1 20,3 21,2 17,8 22,7 18,8 27,0 20,3 16,7 11,9 20,0 23,0 25,2 10,8 11,9 10,2 20,1 9,0 5,0 0,0 3,8 3,2 4,0 0,8 1,2 2,6 2,7 2,5 0,8 3,5 5,3 2,7 2,3 2,7 3,9 3,1 4,1 5,1 alle 30 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. väh. 60 v. Lääkärit Sairaanhoit. Muu hoitoh. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten akateemisen tutkimushenkilöstön ammattiryhmässä. Yli 40 -vuotiaita eniten on hoitoa avustavassa henkilöstössä, mikä ennakoi suurta eläkepoistumaa tässä ammattiryhmässä lähivuosina. Erityisesti muun hoitohenkilöstön ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Lääkärihenkilökunnassa ja huollossa on eniten 45-54 -vuotiaita ja hallinnossa 50-59 vuotiaita. Yli 60 vuotiaita on eniten huollossa. 52 50 48 46 44 42 40 Lääkärit Sairaanhoit. Muu hoitoh. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto 2003 47,9 45,6 48,7 47,4 46,6 49,8 48,6 2004 48,0 46,0 49,4 47,2 47,2 50,5 49,0 2005 48,4 45,7 50,2 47,6 48,0 51,2 49,8 2006 48,4 45,1 50,7 47,5 48,4 50,5 49,7 2007 48,5 46,0 51,5 45,8 48,9 51,2 50,2 2008 49,1 45,4 51,1 46,0 49,2 50,8 50,6 2009 48,4 45,2 51,4 46,2 49,5 50,4 50,2 Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä v. 2009 oli 47,9 vuotta. Henkilökunnan keski-ikä on noussut vuodesta 1997 4,1 vuodella ja laskenut vuodesta 2008 0,1 vuotta. Vuodesta 2007 vakinaisen henkilöstön keski-ikä on laskenut 0,3 vuotta. 8

4.3. Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä Lääkärit Sair.hoit. Muu hoitoh. Akat.tutkim. Avust. henk. Huolto Hallinto Yhteensä Lkm 256 893 288 117 262 366 119 2301 Vuosi Lkm Kum % Lkm Kum % Lkm Kum % Lkm Kum % 2010 2 1,2 20 6,0 16 9,2 2 1,7 10 6,4 14 5,6 6 9,1 70 5,8 2011 4 2,7 20 8,3 6 11,2 3 4,3 12 11,0 18 10,4 1 10,0 64 8,6 2012 6 5,1 21 10,7 14 16,0 2 6,0 7 13,6 23 16,6 4 13,6 77 12,0 2013 9 8,6 23 13,4 17 21,8 2 7,7 9 17,0 12 19,8 0 13,6 72 15,1 2014 7 11,3 27 16,5 18 27,9 2 9,4 9 20,5 13 23,3 4 17,3 80 18,6 2015 3 12,5 24 19,3 16 33,3 5 13,7 6 22,7 15 27,3 3 20,0 72 21,8 2016 10 16,3 26 22,3 11 37,1 4 17,1 15 28,4 19 32,4 3 22,7 88 25,7 2017 10 20,2 33 26,1 15 42,2 1 17,9 12 33,0 9 34,8 11 32,7 91 29,6 2018 6 22,6 28 29,3 21 49,3 3 20,5 10 36,7 16 39,0 6 38,2 90 33,6 2019 6 24,9 35 33,3 29 59,2 5 24,8 13 41,7 20 44,4 8 45,5 116 38,7 2020 8 28,0 31 36,9 16 64,6 3 27,4 14 47,0 12 47,6 5 50,0 89 42,6 2021 9 31,5 27 40,0 20 71,4 4 30,8 19 54,2 10 50,3 8 57,3 97 46,8 2022 6 30,7 45 41,6 11 69,7 4 31,6 8 51,9 12 50,3 7 59,1 93 47,0 2023 13 38,9 57 51,8 23 83,0 3 36,8 23 65,9 9 55,9 6 69,1 134 56,8 2024 13 44,0 44 56,9 13 87,4 1 37,6 20 73,5 9 58,3 9 77,3 109 61,6 2025 7 46,5 26 54,5 11 89,2 2 39,3 18 78,2 10 60,4 3 70,6 77 61,7 Lkm Kum % Lkm Kum % Lkm Kum % Lkm Kum % Taulukosta ilmenee ammattiryhmittäin eläkkeelle jäävien lukumäärät vuosittain sekä kumulatiivinen eläköitymisprosentti. Vuoteen 2025 mennessä nykyisestä henkilöstöstä 61,7 % jää vanhuuseläkkeelle, edellyttäen, että ko. työntekijät eivät jatka työssä eläkeiän täyttymisen jälkeen. Suhteellisesti suurin eläköitymisprosentti vuoteen 2025 on muun hoitohenkilöstön keskuudessa: 89,2 % nykyisestä henkilöstöstä. Ko. ryhmässä myös keski-ikä on korkein. Osa-aikaeläkkeellä kuntayhtymässä oli 31.12.2009 37 henkilöä. Vuonna 2008 osa-aikaeläkeellä oli 30 henkilöä ja vuonna 2007 35 henkilöä. 4.4. Henkilökunnan kehittäminen v. 2009 4.4.1 Täydennyskoulutus Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti sairaanhoitopiirissä otettiin v.2004 käyttöön henkilöstön täydennyskoulutusjärjestelmä. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan alan eriasteisen ammatillisen tai tieteellisen perustutkinnon ja jatkokoulutuksen saaneille tai muulla tavoin ammattitaidon hankkineille järjestettyä, ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi sairaanhoitopiiri ostaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköltä koulutussuunnittelijan työpanosta 50 %. Henkilöstöhallinnossa on täydennyskoulutusyksikkö, jossa on yksi koulutussuunnittelijan työsuhde. Täydennyskoulutuksen toteuttamista ja seurantaa varten on hankittu atkpohjainen koulutusrekisteri. Täydennyskoulutusyksikkö järjesti vuonna 2009 yhteensä 173 (2008: 220) erilaista koulutustapahtumaa. Koulutukset ovat vaihdelleet yhden päivän seminaareista pitempikestoisiin koulutuksiin. Sairaanhoitopiiristä erilaisiin koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 2 513 (2008: 2 765) henkilöä, joista täydennyskoulutusyksikön järjestämiin yhteensä 1 237 (2008: 1 879) henkilöä. 9

Sairaanhoitopiiri panosti täydennyskoulutukseen v. 2006-2009 toiminta-alueittain seuraavasti: Panostus täydennyskoulutukseen v. 2009 eur/vak.hlö: Kuntayhtymähallinto 6673,14 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue 498,58 Tukipalvelujen ta 157,73 Operatiivinen toiminta-alue 522,43 Konservatiivinen toiminta-alue 470,95 Psykiatrian toiminta-alue 548,19 Hallintopalvelujen toiminta-alue 561,61 Yhteensä 569,81 Kuntayhtymähallinnon toiminta-alueen kustannuksissa näkyvät nk. pitkien koulutusten kustannukset, jotka kohdentuvat pääasiallisesti psykiatriaan ja psykologian palveluyksikköön. Tämä vääristää tilastoa tältä osin. Nk. pitkien koulutusten kustannukset vuodelta 2009 olivat 117 067 euroa. Täydennyskoulutuspäiviä käytettiin vuosina 2006-2009 ammattiryhmittäin seuraavasti: Henkilötyöpäiviä 2006 2007 2008 2009 % koko naistyöajasta Henkilötyöpäiviä % koko naistyöajasta Henkilötyöpäiviä % koko naistyöajasta Henkilötyöpäiviä % koko naistyöajasta ERIKOISLÄÄKÄRIT 1 032,6 2,07 1 120,5 2,01 2 474,1 4,65 1 253,6 2,26 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 313,9 0,75 190,3 0,45 235,5 0,54 196,3 0,42 HAMMASLÄÄKÄRIT 5,6 0,64 7,5 0,68 19,9 1,5 16,2 1,47 SAIRAANHOITAJAT 3 142,5 1,04 4 904,1 1,62 5 104,6 1,67 4 149,4 1,35 MUU HOITOHENK. 575,5 0,48 773,5 0,62 1 381,2 1,19 940,3 0,8 AKAT. TUTKIMUS.HENK. 401,4 1,03 511,6 1,28 787,1 1,98 1 178,5 2,88 AVUSTAVA HENK. 425,0 0,48 726,8 0,84 1 261,2 1,42 450,0 0,49 HUOLTOHENK. 226,9 0,19 449,4 0,38 648,5 0,58 952,2 0,87 HALLINTOHENK. 105,4 0,29 92,0 0,26 239,4 0,72 481,1 1,29 YHTEENSÄ 6 128,80 0,29 8 775,60 0,35 12 151,5 0,43 9 617,7 0,32 Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä/vakinainen työntekijä v. 2009 Henkilötyöpäiviä Työp/vak.työnt. ERIKOISLÄÄKÄRIT 1 253,6 6,0 ERIKOISTUVAT LÄÄKÄRIT 196,3 4,4 HAMMASLÄÄKÄRIT 16,2 5,4 SAIRAANHOITAJAT 4 149,4 4,7 MUU HOITOHENKILÖKUNTA 940,3 3,3 AKAT. TUTKIMUSHENKILÖKUNTA 1 178,5 10,0 AVUSTAVA HENKILÖKUNTA 450,0 1,7 HUOLTOHENKILÖKUNTA 952,2 2,6 HALLINTOHENKILÖKUNTA 481,1 4,0 YHTEENSÄ 9 617,7 4,2 10

4.4.2. Osaamisen hallinta Syksyllä 2005 aloitettiin osaamisrekisterin laatiminen. Sen tarkoituksena on määritellä henkilöstön osaamistavoitteet ja mitata henkilökunnan osaaminen tavoitetasoon verrattuna. Tällöin voidaan täydennyskoulutus kohdistaa oikein. Hanke saatiin valmiiksi kertomusvuoden kuluessa. Hankkeeseen liittyen valmisteltiin myös lähes kaikkien ammattiryhmien tehtäväkuvaukset. 5. Työpanos prosentteina täydestä työajasta 2009 120 100 80 60 40 20 0 Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoit. Akat.tutkim.henk. Avustava henk. Huolto Hallinto Yhteensä Sijaiset 17,3 23,7 22,6 28,6 24,6 20,5 17,9 22,5 Vakinaiset 51,0 76,8 81,2 62,9 80,4 60,9 72,6 71,8 Osaamisrekisteriä voidaan hyödyntää monilla tavoin. Yhtenä tärkeimmistä voidaan pitää rekisterin kautta syntynyttä tietoa täydennyskoulutustarpeesta ja mahdollisuutta hyödyntää henkilökunnan hankkimaa erikoisosaamista. Tärkeää on myös osaamiskartoituksen käyttö kehityskeskusteluiden pohjana osaamisen osalta. Osaamisrekisterin onnistunut hyväksikäyttö lisää myös yksikön ja yksilön työtyytyväisyyttä. Sairaanhoitopiirin kokonaistyöpanos vuonna 2009 oli 794 579 kalenteripäivää ja vuonna 2008 804 454 kalenteripäivää. Vähennystä 1,3 %. Laskennallisina virkoina työpanos vuonna 2009 oli 2 176,9 ja vuonna 2008 2197,8. Vähennystä 1,0 %. 5.1. Poissaolot laskennallisina virkoina vuonna 2009 300 250 200 150 100 50 0 Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoit. Akat.tutkimush. Avustava henk. Huolto Hallinto Muut 11,6 37,8 9,9 9,0 5,4 6,8 2,6 Lakisäät. 7,2 84,9 10 10,1 15,6 13,7 4,2 Sair.lomat 2,1 37,2 14,2 2,6 9,4 18,8 4,9 Vuosilomat 19,3 123,9 45,2 12,3 39,7 39,9 15,3 Taulukossa on esitetty poissaolot laskennallisina virkoina vakinaisen henkilöstön osalta. Poissaolojen kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt lähes samana. Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä oli v. 2009 40 098 ja vuonna 2008 43 991. Vähennystä 8,8 %. Vuoteen 2007 verraten sairauspoissaolopäiviä kertyi 6 867 kalenteripäivää vähemmän. 11

5.2 Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Sairauspoissaolot/päiviä/vakituinen työntekijä 1997-2009 25 20 15 10 5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Sairauspoissaolopäiviä/vakituinen työntekijä kertyi vuonna 2009 yhteensä 17,2. Vuonna 2008 vastaava luku oli 19,3. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä on laskenut suotuisasti vuodesta 2006 lähtien. Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tavoitteena on että sairauspoissaolopäiviä olisi vuonna 2018 14 pv./vakituinen työntekijä. verenkiertoel s 3 % muut 22 % mielenterveyden h 14 % kasvaimet 8 % tuki- ja liik. elin 28 % vammat 11 % hengityselinten s 14 % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja hengityselinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt toiseksi suurin. 12

Sairauspoissaolot ikäryhmittäin keskeisissä päädiagnoosiluokissa v. 2009 kalenteripäiviä/ palveluksessa ollut työntekijä 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Kuviosta voidaan havaita, että päädiagnoosiryhmistä hengityselinsairaudet ovat suurimpana ryhmänä alle 39 -vuotiailla, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairaudet alkavat lisääntyä merkittävästi 40 ikävuodesta eteenpäin. Mielenterveysongelmat ovat suurimmillaan 50-54 -vuotiailla. 0,0 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Hengityselinten sairaudet Kasvaimet Psykiatria Tuki & liik.elin ja sidek.sair Vammat, myrkytykset yms. Verenkiertoelinten sairaudet Poissaolot ikäryhmittäin/ vakituinen työntekijä v. 2009: 100 80 60 40 20 0-29V 30-34V 35-39V 40-44V 45-49V 50-54V 55-59V 60- Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisäät. Muut Kuviosta voi havaita, että lakisääteiset poissaolot ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäluokissa. Tähän poissaoloryhmään kuuluvat mm. perhevapaat, joita nuorempi ikäluokka käyttää luonnollisesti eniten. Sairastavuus on korkeimmillaan 50-54 vuotiaiden ryhmässä, yli 60-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on niin pieni, että jo yksikin pitkä sairauspoissaolo nostaa keskiarvoa merkittävästi. 13

Sairauspoissaolot toimita-alueittain pv/vakinainen työntekijä ja pitkäaikaisterveet v. 2009 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 18,1 kuntayhtymähallinto 57,14 11,9 sair hoid palvelut 39,29 35,36 37,35 37,24 25,08 20,0 19,2 16,9 14,3 tukipalvelut operatiivinen konservatiivinen psykiatrinen Sairauslomat pv/vak Pitkaikaisterveet, % 16,4 hallintopalvelut 31,11 Eniten sairauspoissaoloja/vakinainen työntekijä on tukipalvelujen toimintaalueella. Vähiten sairaanhoidollisissa palveluissa. Pitkäaikaisterveitä eniten on kuntayhtymähallinnossa ja vähiten tukipalveluissa. Pitkäaikaisterveeksi katsotaan henkilö, jolla ei ole yhtäkään sairauspoissaoloa kertomusvuonna. Sairauspoissaolojen määrä pv/vakinainen työntekijä ammattiryhmittäin 2004-2009 30 25 20 15 10 5 0 erikoislääkärit sairaanh. muu hoitohenk. akat. tutk.henk avustava henkilöstö huoltohenk. hallintohenk. Epshp yht. 2004 5,8 20,1 23,2 19,3 20,2 24,8 17,7 19,8 2005 7,2 19,8 27,2 16,6 21,4 23,8 21,1 20,4 2006 6,2 22,6 27,3 18,9 25,7 24,1 16,5 21,6 2007 8,6 22,5 25,1 17,5 21,3 23,5 18,1 20,8 2008 4,7 19,5 28,0 11,4 27,0 21,0 14,0 19,3 2009 4,6 19,1 23,5 9,6 15,3 20,4 17,3 17,2 Eniten sairauspoissaoloja oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä ja vähiten lääkäreiden ammattiryhmässä. 14

Pitkäaikaisterveet, eli sairauslomaa käyttämättömien vakinaisten henkilöiden % osuus ammattiryhmittäin 2005-2009 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 erikoislääkärit sairaanh. muu hoitohenk. akat. tutk.henk avustava henkilöstö huoltohenk. ha llintohenk. Epshp 2005 60,5 30,2 23,2 51,0 27,7 31,1 35,4 32,8 2006 63,9 34,5 27,1 46,2 28,0 28,8 37,8 35,0 2007 59,8 28,1 21,0 40,2 26,1 22,6 32,4 29,9 2008 53,4 31,4 27,0 36,6 27,4 27,7 33,6 32,1 2009 58,5 35,8 26,0 46,4 31,8 27,4 34,2 35,6 Kaaviosta käy ilmi, että v. 2009 vakinaisesta henkilöstöstä 35,6 % ei ole ollut sairauspoissaoloja lainkaan. Vuoteen 2008 verrattuna pitkäaikaisterveiden osuus on noussut 3,5 %. 6. Tehdyn työn hinta ja palkkarakenne v. 2009, Vakinaiset Ammattiryhmä Varsinaiset palkat Säännöllinen työaika Muu työaika Yhteensä Muut palkanosat Euroa/ tunti Varsinaiset palkat Euroa/ tunti Varsinaiset palkat Euroa/ tunti Erikoislääkärit 9 809 982 704 309 58 50 3 192 442 136 51 13 706 732 67.49 Erikoistuvat lääkärit 482 903 45 905 33.02 311 675 50.17 840 483 37.81 Hammaslääkärit 195 699 43 727 59.11 2 564 42.71 241 990 58.87 Sairaanhoitajat 23 356 732 3 833 540 22.18 461 447 29.00 27 651 720 22.27 Muu hoitohenk. 7 463 053 1 907 324 21.22 51 903 27.73 9 422 280 21.24 Akat.tutkimush. 2 991 159 240 382 26.87 41 472 108.03 3 273 013 27.13 Avustava henk. 6 440 461 555 440 17.82 99 674 28.71 7 095 575 17.92 Huolto 6 625 013 935 530 17.85 89 437 23.50 7 649 981 17.90 Hallinto 3 143 641 242 334 23.22 69 769 24.93 3 455 743 23.25 Yhteensä 60 508 642 8 508 490 23.40 4 320 384 74.61 73 337 516 24.39 Sivukulut 28,5 % 77 753 605 10 933 410 30.07 5 551 693 95 87 94 238 708 31 34 15

Ammattiryhmien osuus säännöllisen työajan palkoista ja henkilökunnasta v. 2009 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 38,60 38,81 16,21 15,91 12,33 12,52 10,64 11,39 10,95 9,17 4,94 5,08 5,20 5,17 1,12 1,96 Erik.lääk. Muut lääk. Sair.hoit. Muu hoitoh. Tutkim. akat. Avust. henk. Huolto Hallinto Osuus palkoista Osuus henkilöstöstä Vakinaisen henkilöstön palkkojen suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuoteen 2004 verrattuna. Tuntipalkat ovat nousseet suhteellisen tasaisesti viimeisen 7 vuoden aikana, joskin lääkäreillä kehitys on ollut nopeinta. Maksetut palkat vuonna 2009 Vuoden 2009 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen 128 542 697 euroa. Vuonna 2008 vastaava summa oli 125 700 718 euroa. Nousua kertyi 2,3 %. 6.1. Henkilöstön palkkauksen kehittäminen Syksystä 2004 lähtien järjestelyerien maksamisessa on ollut mukana kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen työsuorituksen arviointiin perustuva henkilökohtainen lisä. Syksyllä 2006 otettiin hoitohenkilökunnan osalta käyttöön työn vaativuuteen perustuva tasoryhmitys, joka pääosin oli 4 -portainen. Eräillä toimenpideosastoilla kuitenkin 5 -portainen. 16

7. Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta vastasi Seinäjoen työterveysliikelaitos. Keskussairaalan henkilökunnan palvelut tuotettiin pääosin sairaalan alueella toimivassa yksikössä. Sairaalan alueen toimipisteessä toimi vuonna 2009 kolme työterveyslääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, joista kaksi nimettynä pääsääntöisesti keskussairaalan työterveyshoitajiksi sekä kaksi vastaanottohoitajaa ja yksi työfysioterapeutti. Psykologin palvelut olivat käytettävissä työterveyshuollon Kirkonkrannin toimipisteessä. Painopistealueina työterveyshuollossa oli työhyvinvoinnin tukeminen ja kansansairauksien ehkäisy. Painonhallintaan, liikunnan lisäämiseen sekä tupakoinnin vähentämiseen kiinni-tettiin huomiota. Työnantaja korvasi nikotiinikorvaushoidon ja tarvittavat lääkehoidot tupakasta vieroituksen tueksi sairaanhoitopiirin työntekijöille. Keskeisenä työhyvinvointia lisäävänä toimintamuotona työterveyshuoltotyössä olivat määräaikaistarkastukset, työhönsijoitustarkastukset sekä suunnatut työyksikkökohtaiset työpaikkaselvitykset. Terveystarkastuksia tehdään toimintasuunnitelman mukaan kolmen vuoden välein työyksiköittäin. Työpaikkaselvityksiä tehdään vähintään kuuden vuoden välein. Työpaikkaselvityksessä ja riskien arvioinnissa on tehty yhteistyötä työsuojeluhenkilöstön kanssa. Työterveyshuollollisesti painotettu sairaanhoito tukee ja antaa hyödyllistä tietoa työhyvinvoinnin edistämiseksi. Terveystarkastusten määrä v. 2009 oli työterveyshoitajilla 941 kpl ja työfysioterapeutilla 417 kpl. Työkykyä ylläpitävää toimintaa oli työterveyshoitajilla 179,5 tuntia ja työfysioterapeutilla 107,5 tuntia. Työpaikkaselvityksiä työterveyshoitajat tekivät 76 tuntia ja työfysioterapeutti 168,30 tuntia. Psykologin tekemiä terveystarkastuksia oli 266 kpl. Sairausvastaanottokäyntejä lääkäreillä oli 7 899 kpl. Yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemiseksi järjestettiin ns. työterveysneuvottelu 45 kertaa. Työterveysneuvottelussa työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshuolto miettivät yhdessä työkyvyn ylläpitämisen keinoja. Työterveyslääkäri on huolehtinut sairaanhoitopiirin esimiesvalmennuksessa työterveyshuollon osuudesta. Kelan myöntämissä yksilö- ja ryhmäkuntoutuksissa tehtiin yhteistyötä kuntoutuslaitosten ja työyksiköiden kanssa. SAL:lin tukemana oli kaksi kuntoremonttikurssia, joiden järjestelyn hoiti työterveyshuolto. Korvattavia potilasvahinkoja ei v. 2009 työterveyshuollossa sattunut yhtään. Lääkärin normaalivastaanotolle sai ajan alle 10 päivän sisällä koko vuoden ajan. Akuuttivastaanotolle pääsi pääsääntöisesti samana päivänä. Kuntoutuspäivät vuosina 2000-2009 AMMATTINIMIKE 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ERIKOISLÄÄKÄRIT 118-154 66 81 21 49 18-47 SAIRAANHOITAJAT 259 482 446 616 401 552 450 374 455 437 MUU HOITOHENK. 207 152 277 531 439 214 152 194 122 313 TUTK.HENK. AKAT 65 45 14 34 56 134 19 29 47 73 TUTK. JA HOITOA AV 187 185 159 109 328 157 135 126 88 205 HUOLTOHENK. 115 340 302 380 162 167 111 149 144 212 HALL.& TAL.HENK. 78 34 130 84 49 65 72 86 45 38 Yhteensä 1 029 1 238 1 482 1 820 1 516 1 310 988 976 901 1 325 Kuntoutuspäivien määrä lisääntyi merkittävästi vuoteen 2008 verraten. 17

Vuorotteluvapaat vuosina 2000-2009 AMMATTINIMIKE 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ERIKOISLÄÄKÄRIT 105 - - - - - - - - - SAIRAANHOITAJAT 1 973 3 724 2 273 2 921 2 833 1 460 1 448 1 647 2 212 2 482 MUU HOITOHENK. 91 1 002 858 1 047 1 614 230 371 1 017 1 509 1 120 TUTK. HENK. AKAT - 105 156 322 131 228 137 1 059 467 158 TUTK. JA HOITOA AV 1 181 753 591 1 201 926 1 298 529 233 1 553 1 061 HUOLTOHENK. 1 072 836 1 132-1 011 678 332-1 125 929 HALL. & TAL.HENK. - 212 475 524-123 234 457 421 353 Yhteensä 4 422 6 632 5 485 6 015 6 515 4 017 3 051 4 413 7 287 6 103 Vuorotteluvapaan suosio kääntyi laskuun edellisvuoteen verraten. 8. Rekrytointiyksikön toiminta v. 2009 Rekrytointiyksikkö aloitti toimintansa itsenäisenä vastuuyksikkönä 1.1.2009. Toiminnan käynnistämisen perusteena oli sairaanhoitopiirin johdon toimeksiannon mukaan jatkuva henkilöstökustannusten kasvu ja varahenkilöstön sekä muiden sijaisten oikea kohdentaminen. Henkilöstöstrategian mukaan henkilöstövoimat tulee olla koko sairaanhoitopiirin käytössä ja niitä tulee käyttää joustavasti tehtäväalojen ja toimintayksiköiden välillä. Rekrytointiyksikkö sijoittuu sairaanhoitopiirin organisaatiossa hallintopalvelujen toiminta-alueella henkilöstötoimiston toimintayksikköön, jonka toimintayksikköjohtajana on henkilöstöjohtaja. Rekrytointiyksikön tehtävänä on varahenkilöstön käytön koordinointi ja välittäminen eri yksikköihin, keskitetty sijaisvälitys, osaamiskartoitusten säännöllinen toteuttaminen ja osaamisen hallinnan kehittäminen sekä henkilökorttikuvaukseen ja kulkulupiin liittyvät tehtävät. Ko. tehtävien hoitaminen on vaatinut tiivistä yhteistyötä hoitotyön johtajien sekä eri toiminta-alueiden ja yksiköiden välillä. Sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2009 kaikkiaan 251 varahenkilöä. Osa varahenkilöistä on ollut kiinnitettynä yksiköissä pitkäaikaisiin sijaisuuksiin ja osaa on käytetty toimintamuutosten resursointiin yksiköissä (mm. deliriumpotilaiden hoidon turvaamiseen, lisäpoliklinikkatoiminnan pyörittämiseen). Varahenkilöstön käyttö ohjattiin vuoden 2009 alusta sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti lyhytaikaisiin poissaoloihin. Osa varahenkilöistä siirtyi porrastetusti vuoden 2009 aikana rekrytointiyksikköön. Alkuvaiheessa siirtyivät hoitohenkilökunta ja syksyn 2009 aikana osastonsihteerit. Sairaalahuoltajien osalta rekrytointiyksikön ohjausryhmässä tehtiin päätös, että tämän henkilöstöryhmän toimintaa pyöritetään oman toiminta-alueen (tukipalvelut) sisällä. Rekrytointiyksikkö on hoitanut sekä lyhyt- että pitkäaikaisten sijaisten hankinnan yksikköihin hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien osalta. Tavoitteena on näiden työntekijöiden jatkuva työllistäminen ja sitouttaminen sairaanhoitopiirin palvelukseen. Uuden sijaisen alkuhaastattelu ja tietojen tarkistaminen mm. Valvirasta tapahtuu rekrytointiyksikön henkilökunnan toimesta. Hoitohenkilökunnan keskitetty rekrytointi on lisännyt osastoilla henkilökunnan sijaistarpeiden arviointia ja uusien ratkaisumallien käytötönottoa. Yhteistyö eri yksikköjen välillä on toiminnan myötä lisääntynyt. Yksiköiden velvollisuus on ollut ilmoittaa hankkimansa ulkopuoliset sijaiset rekrytointiyksikköön. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös pitkäaikaisia sijaisia ja heidän työsuhteidensa jatkuvuutta/katkoksia. Rekrytointiyksikön tavoitteena on näin varmistaa sijaisten työsuhteiden jatkuvuus sairaanhoitopiirissä. Rekrytointiyksiköltä edellytetään säännöllistä raportointia ja tilastointia varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten käytöstä. Päätökset lyhytaikaisten sijaisten hankinnasta tehdään aina yksiköiden esimiesten toimesta, heidän arvioidessaan potilaiden 18

hoidon tarpeiden vaatimaa henkilöstöresurssia. Lisäksi rekrytointiyksikön tehtävänä on laskuttaa sekä kiertävän varahenkilöstön että pysyvästi yksikköön sijoitettujen varahenkilöiden käytöstä yksikköjä. Varahenkilöstön budjetin toteutumista voidaan seurata toimintayksiköissä tilivienneistä. Rekrytointiyksikön tehtävänä on myös osallistua ulkoiseen rekrytointiin ja tehostaa yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Lisäksi sairaanhoitopiirin tulee näkyä alan messutapahtumissa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Rekrytointiyksikön toimintatapoja ja uusien toimintakäytäntöjen käyttöönottoa henkilöstön käytössä arvioidaan säännöllisesti rekrytointiyksikön ohjausryhmän sisällä niin, että sairaanhoitopiirin tavoite tuottaa erikoissairaanhoidonpalveluja sairaanhoitopiirin väestölle voidaan turvata. Kiertävän varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten tekemät työvuorot v. 2009 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Tammikuu Helmikuu Maalis kuu Huhtikuu Touk okuu Kesäkuu Hein äkuu El okuu Syyskuu Loka kuu Marraskuu Joulukuu varahenkilöstö ulkopuoliset sijaiset 19

9. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi ja edistämiseksi tarkoitetun Varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin toimintamallin käyttöönottoa tehostettiin kertomusvuonna. Henkilöstölle järjestettiin sekä yhteisiä että yksiköittäin toteutettuja tilaisuuksia, joissa oli mahdollista keskustella työnantajalla käytössä olevista työkykyä edistävistä ja ylläpitävistä toimintamuodoista. Vuoden 2009 aikana järjestettiin kuusi kaksipäiväistä esimiesvalmennusta (Esva) joihin osallistui yhteensä 128 sairaanhoitopiirin esimiestä, joko lähi- tai keskijohdosta. Esimiesvalmennuksen tavoitteena on esimiesten tukeminen esimiestaidoissa ja -tiedoissa ja vastuunkantamisessa. Esimiesvalmennuksessa käsiteltiin käytännönläheistä tietoa mm. työntekijöiden ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, taloudesta, työyhteisöjen ilmapiiristä sekä näiden merkityksestä koko henkilöstön työhyvinvointiin. Työntekijän tuen tarpeeseen liittyviä varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin neuvotteluja käytiin vuoden 2009 aikana yhteensä 60 kpl. Työhönpaluun suunnittelu pitkän poissaolon jälkeen, työjärjestelyt ja työstä poissaolot sairauden vuoksi olivat tavallisimpia syitä (36 kpl) ko. neuvotteluille. Vuoden 2009 alussa sairaanhoitopiirissä aloitettiin henkilöstön kuntoutusvastaavan toiminta kokeiluluonteisesti. Henkilöstön kuntoutusvastaavan tehtävänä oli erityisesti Varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin toimintamallin käytön ohjaus ja neuvonta sekä työntekijöiden ja esimiesten tukeminen suunniteltaessa työhyvinvointia edistäviä tai ylläpitäviä toimia yksittäisen yksikön tai koko työyhteisön hyväksi. Tällaisia yksittäistä työntekijää ja/tai esimiestä koskevia ohjaus-, neuvonta- ja seurantatapahtumia oli kertomusvuonna yhteensä 111 kpl. Vastaavasti työyhteisöihin suuntautuneita yhteistapaamisia oli 34 kpl. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tehostettiin myös yhteistyötä työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen kanssa järjestämällä yhteisiä neuvotteluja ja henkilöstölle suunnattuja koulutustilaisuuksia. Henkilöstön ammatillisen kuntoutuksen asioissa kuntoutusvastaava toimi yhdyshenkilönä sairaanhoitopiirin, työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen välillä. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi henkilöstöjohtaja ja henkilöstön kuntoutusvastaava osallistuivat vuonna 2009 ja kevääseen 2010 jatkuvaan Kuntien eläkevakuutuksen organisoimaan Työhyvinvointia strategisesti - valmennukseen. 10. Savuton sairaala -työryhmä ja alkoholin suurkuluttajan varhainen tunnistaminen ja miniinterventio- työryhmä Terveyden edistämisen toimintayksikössä toimii ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu savuttoman sairaalan kehittäminen, tupakasta vieroitus- tai alkoholin suurkuluttajan tunnistamiseen ja puheeksiottoon liittyvien taitojen kehittäminen. Sairaalaan on luotu tupakasta vieroitusyhdyshenkilö - ja päihdehoitotyön edistäjä -verkostot. Näiden yhdyshenkilöiden tehtävänä on edistää tupakastavieroitus- ja alkoholinkäytön puheeksiottotaitojen juurtumista omiin työyksiköihin yhdessä ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorin kanssa. Sairaaloilla on tärkeä velvollisuus tupakoinnin ja sen terveydelle haitallisten vaikutusten vastaisessa kamppailussa. Tähän velvollisuuteen kuuluu savuttoman ympäristön luominen sairaalaan tupakoimattomien henkilöiden suojaamiseksi, sekä tupakoitsijoiden auttaminen pääsemään irti tupakoinnista. Tämä koskee yhtälailla potilaita kuin henkilökuntaa. Nikotiiniriippuvuus on sairaus, joka lyhentää elinikää ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Henkilökunnan tupakointi on kielletty työaikana. Uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään tupakointikieltoon työaikana. EPSHP:n tavoitteena on henkilökunnan savuttomuus erityisesti työaikana. Henkilökunta toimii roolimallina myös potilaille ja vierailijoille. Henkilökunnalla on mahdollisuus saada tukea ja nikotiini- tai lääkehoitoa työterveyshoitajalta ja ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorilta tupakoinnin lopettamiseen. Koska tupakoinnin lopettaminen vaatii usein monta yritystä, on kahdeksan viikon pituinen hoitojakso mahdollista saada kolme kertaa. Tupakastavieroitusryhmiä tarjotaan henkilökunnalle kaksi kertaa vuodessa. 20

EPSHP on jäsenenä Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden rekisteröidyssä yhdistyksessä ja sen yhteydessä toimivassa Suomen savuton sairaalaverkostossa. Sairaalassa toimii Savuton sairaala -työryhmä, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloista savuttomia sairaaloita. Työryhmä tekee vuosittain Savuton sairaala -itseauditoinnin. Alkoholin suurkuluttajan varhainen tunnistaminen ja puheeksiotto- työryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2009. Työryhmä on verkostoitunut alueen muiden toimijoiden kanssa. Työryhmä kehittää potilaiden päihdeinterventiota. Tavoitteena on, että alkoholin käytön kysymisestä ja mini-interventiosta tulee osa terveydenhuollon ammattilaisten rutiinitoimintaa, jonka sekä henkilöstö että palvelujen käyttäjät hyväksyvät. 11. Yhteistoiminta Työantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on järjestetty paikallisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksella on jatkettu erillisten lakisääteisten työsuojeluun ja aiemmin voimassa olleen yhteistoimintasopimuksen mukaisten yhteistoimintaelinten yhdistämistä yhdeksi yhteistoimintaorganisaatioksi. Yhteistoiminta jakaantuu välittömään ja edustukselliseen yhteistoimintaan. Välittömään yhteistoimintaan kuuluu mm. työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut. Edustuksellinen yhteistoiminta hoidetaan yhteistoimintaneuvostossa, jossa on 17 jäsentä: 3 hallituksen jäsentä, kuntayhtymän johtoryhmä, henkilöstöjohtaja, turvallisuuspäällikkö, 9 järjestöjen edustajaa, joista 3 Seinäjoen sairaalan työsuojeluvaltuutettua ja yksi Ähtärin sairaalan työsuojeluvaltuutettu. Kokouksiin osallistuu lisäksi lakimies ja työterveyshuollon edustaja. Ähtärin sairaalassa on oma yhteistoimintajaosto. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kokouksessaan 16.11.2009 muuttaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteistoimintasopimusta siten, että yhteistoimintaneuvosto asettaa työturvallisuuslain mukaisen 8-jäsenisen työturvallisuustoimikunnan, joka toimii sairaanhoitopiirin lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana. Lisäksi todettiin, että 1.1.2010 lukien yhteistoimintaneuvostoon kuuluu yhteensä 21 jäsentä: 3 hallituksen jäsentä, sairaanhoitopiirin johtoryhmä, turvallisuuspäällikkö, järjestöjen valitsemat 11 edustajaa sekä pysyvänä asiantuntijajäsenenä työterveyshuollon edustaja. Yhteistoimintaneuvosto kokoontui kertomusvuonna 4 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - Operatiivisen toiminta-alueen toiminnallinen selvitys, - Henkilöstökertomus vuodelta 2008, - Osatyökykyisten uudelleensijoittamisen periaatteet, - Työsuojelun kehittäminen, - Hallintosäännön muuttaminen, - Vuoden 2008 tilinpäätös- ja toimintatietoja, - Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2010 2012, - Loppuraportti rekrytointiyksikön toiminnan suunnittelusta ja käynnistämisestä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, - Osaamisen hallinnan kehittäminen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2005-2008 loppuraportti. Ähtärin yt-jaosto on kokoontunut kertomusvuonna yhden kerran. 12. Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työsuojelu- ja turvallisuustoiminnan tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Tavoitteen saavuttamiseksi työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö työskentelee yhteistyössä linjaorganisaation kanssa, erityisenä painopisteenään tukea linjaorganisaatiota tiedottamisen, materiaalin, kouluttamisen ja muiden tarvittavien toimenpiteiden avulla. Lakisääteisenä työsuojelutoimikunta toimi kertomusvuonna yhteistoimintaneuvosto, työsuojeluvaltuutettuja on yhteensä kolme; yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuista on päätoiminen, yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu työskentelee ko. tehtävässä kolme päivää viikossa ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu yhden päivän viikossa. Ähtärissä toimii työsuojeluasiamies ja työsuojeluasiat kä- 21

Ammattitauti- ja tapaturmatilastot: sitellään YT-jaostossa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluu työsuojelupäällikön tehtävät. Kertomusvuoden 2009 aikana sairaanhoitopiirin pitkäaikainen turvallisuuspäällikkö jäi kesäkuussa eläkkeelle ja uusi huhtikuussa virkaan valittu turvallisuuspäällikkö aloitti tehtävässään elokuun alussa. Joulukuussa valittiin työsuojeluhenkilöstö uudelle toimikaudelle. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden päätoiminen työsuojeluvaltuutettu valittiin sopuvaalissa ja työntekijöiden osa-aikaisen työsuojeluvaltuutetun osalta toimitettiin vaali. Työsuojeluorganisaation kehittäminen käynnistettiin YT-neuvostossa 5.10.2009, jossa päätettiin esittää yhtymähallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin perustetaan erillinen kahdeksan jäseninen lakisääteinen työsuojelutoimikunta, jossa työntekijöillä on neljä edustajaa, toimihenkilöillä kaksi edustajaa ja työnantajalla kaksi edustajaa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättii 16.11.2009 muuttaa yhteistoimin-tasopimuksen edellä esitettyyn muotoon. Riskien arviointia on toteutettu linjaorganisaation, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken yhteistyössä. Työterveyshuolto vastaa työpaikkaselvityksistä. Riskien arvioinnin tilasta käynnistettiin marraskuussa selvitystyö, joka valmistuu vuoden 2010 alussa. Tavoitteena on yhtenäistää riskien ja vaarojen arvioinnin menettelytapoja ja saada linjaorganisaatiolle selkeät menettelytapaohjeet sekä toimintamallit. Työsuojelun vastuita käydään läpi esimiesvalmennuksessa. Vakavia työtapaturmia, ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä ei sairaanhoitopiirissä ole toimintavuonna sattunut. Alla olevissa tilastoissa vertailutiedot vuosilta 2007-2009. 2009 2008 2007 Ammattitauti 1 1 (2 epäilyä) Työ 55 54 65 Työmatka 16 34 49 Työliikenne 1 1 1 Yhteensä 72 90 118 Tapaturma- ja sairaustilastot: 2009 2008 2007 Keskivahinko/ eur 1 076 785 1 200 Tapaturmataajuus 1) 10 14 18 Sairauspäivätaajuus 2) 99 90 210 Sairauspäivät/ vahinko 10 6 12 Sairaspoissaolot (pv) 745 576 1394 1) Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden 2) Sairauspäivätaajuus tarkoittaa poissaolopäiviä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Tapaturmatilastojen perusteella voidaan todeta tapaturmien lukumäärän olevan selvässä laskussa tarkastelukaudella. Huomattavaa on kuitenkin, että työssä tapahtuneiden tapa-turmien määrässä ei ole tapahtunut muutosta, ainoastaan työmatkatapaturmat vähenivät edellisvuodesta selvästi. Sairauspäivien kasvu ja sairauspäivien määrä vahinkoa kohti vaativat entistä tarkempaa analysointia ja panostamista läheltä piti -tapahtumien kirjaamiseen ja analysointiin. Kertomusvuoden 2009 aikana lakisääteiset palotarkastukset tehtiin Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimesta, vartioinnista vastasi sopimuksen perusteella Turvatiimi Oy. Vartiointi jakautuu paikallisvartiointiin, jossa vartija toimii kantasairaalan alueella ja piirivartiointiin, jossa vartija liikkuu autolla erikseen sovitulla tavalla. Kertomusvuoden lopulla käynnistettiin vartioinnista tarjouskilpailu. 22

Vartijan ilmoitukset 2008-2009 2009 2008 Hälytyskäynnit 45 49 Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä 64 79 Poistettu häiritseviä henkilöitä 12 12 Potilaan etsintä 1 9 Murtohälytys 4 18 Palohälytys 1 0 Muu hälytys 6 9 Ovien lukitseminen 16 32 Varkaus 0 2 Ilkivalta 2 1 Turvallisen toimintaympäristön tavoitteita tukevat savuton sairaala -toiminta, päihteettömyysohjelma sekä tietosuoja- ja salassapito-ohjeet. Lisäksi toiminnan turvallisena pitämi-seksi tehtiin työpaikkakäyntejä erilaisiin turvallisuus tai toimintaympäristöpoikkeamiin liittyen: lämpötila-, sisäilma- yms. asioihin liittyen. 13. Työnohjaus Työnohjauksella tuetaan henkilöstön työhyvinvointia, työkyvyn ylläpitoa ja työn sisällöllistä kehittämistä. Työnohjaus on koulutetun työnohjaajan, alan kokeneemman työntekijän tai ihmissuhdealan asiantuntijan antamaa säännöllistä ja prosessiluonteista ohjausta. Työnohjauksen tavoitteena on työntekijän kasvaminen ja kehittyminen työntekijänä työtaidoissaan. Työnohjausta on mahdollista saada yksilöllisesti ja ryhmässä. Sen piiriin kuuluu myös työyhteisön kehittäminen. Työnohjaus on osa henkilöstön kehittämistä kaikilla sairaanhoitopiirin toimialoilla. Työntekijän yhden työnohjausjakson enimmäispituus on kaksi tai kolme vuotta. Työnohjaussuunnitelma laaditaan toimintayksiköissä vuosittain. Työnohjauspäätökset sekä sisäisen että ostopalveluna hankittavan työnohjauksen osalta tekee kalenterivuosittain toimintayksikköjohtaja ja ylihoitaja. Työnohjausta voidaan antaa vastavuoroisesti eri toimintayksiköiden kesken sisäisillä sopimuksilla ja sisäisin hinnoin. Työnohjaaja etsitään ensisijaisesti sairaanhoitopiirin omista työnohjaajista ja mahdollisuuksien mukaan olisi suosittava ryhmämuotoista työnohjausta. Sairaanhoitopiirissä toimii työnohjauksen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaava työnohjaustyöryhmä, jossa on jäseniä eri ammattialoilta. Työnohjauksen pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena sairaanhoitopiirissä on tällä hetkellä 41 koulutettua työnohjaajaa. Työnohjaustyöryhmä järjestää vuosittain täydennyskoulutusta sairaanhoitopiirin ja alueen työnohjaajille. Sisäisen työnohjauksen osuus on vuonna 2009 ollut 32% työnohjauksen kokonaiskustannuksista. Sisäinen työnohjaus sisältää sekä yksilöille että ryhmille työnohjaajien antamaa työnohjausta. Ulkopuolisen työnohjauksen ostamisesta tai myymisestä sovitaan kirjallisesti. Sairaanhoitopiirin ulkopuolelle myyty työnohjaus on ollut vuodesta 2002 maksullista. Myyntihinta vahvistetaan vuosittain. Ostopalveluna hankitun työnohjauksen osuus vuonna 2009 on ollut 68% kaikesta työnohjauksesta. 23

14. Tuloskuntomittaus Millainen on tilanne meilestäsi nyt omassa työssäsi tai toimipisteessä? Etelä-Pohjanmaan shp:n tuloskuntomittaus 2009 erittäin huono 2 (keskinkertainen / ennallaan) 4 erittäin hyvä 12. Itsenäisyys työnteossa 1.Tyytyväisyys työtehtäviin 17. Oman työn tarkoituksen tunteminen osana sairaalaa 5. Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti 10. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö 21. Henkilökohtainen työnilo 7. Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulutuksella 3. Omien vastuualueiden selkeys työssä 13. Henkilökohtainen työssä jaksaminen 11. Työilmapiiri 4. Vaikuttamismahdollisuudet omien työtehtävien suhteen 23. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen 9. Esimies-alaissuhteiden toimivuus toimipisteessä 2. Tyytyväisyys työmäärään 19. Töiden jakoon liittyvä oikeudenmukaisuus toimip 16. Esimiesten ja henkilöstön valinen tiedonkulku t 6. Esimieheltä saatu palaute työssä suoriutumisessa 14. Tyytyväisyys toimipisteen TYHY-toimintaan 8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen palkkauksessas 18. Muutosten suunnittelu ja toteutus 20. Johtoryhmän toiminta vastuuyksikössä, johon toi 15. Työyhteisön kyky käsitellä ristiriitoja 22. Edellisen tuloskuntamittauksen hyödyntäminen Vastauksia 1781, N = 75% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Sairaanhoitopiirissä tehtiin vuonna 2009 tuloskuntomittaus, joka ulottui jokaiseen vastuuyksikköön. Tulokset käsiteltiin ja purettiin jokaisessa yksikössä. Yllä oleva kuvio on koko sairaanhoitopiirin tulos. Mitä enemmän oranssia, tai sinistä on nähtävissä sitä huonommin ko. kysymyksen väittämä on toteutunut. 24