Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 27. SYYSkuuta 2012 Nro 18 www.metsalehti.fi Märehtivät metsurit Naudat pitävät vesakot poissa Anssi Aapolan Natura-metsästä. Sivut 18 19 Ajankohtaista: EU karsastaa avohakkuita sivu 3 Politiikka: Kemera-tuet uudistumassa sivu 6 Puukauppa: Energiarangalla menekkiä sivu 12 Metsäkoneet: Sähkö tulee hakkuisiin sivut 22 23 Vesa-Matti Väärä
2 METSÄLEHTI 18 2012 Tukista uusia tuotteita NÄKÖKULMA Eivätkö ne ikinä opi Yksityisiä sahayrityksiä edustava Suomen Sahat ry vaati valtiovallalta pikaisia toimia puuntarjonnan kohentamiseksi. Keinoksi sahurit tarjosivat verotuksellisia toimenpiteitä. Kyllä, luitte aivan oikein. Verotuksellisia toimenpiteitä. Eivätkö ne ikinä opi. Verotuksellisilla toimenpiteillä on tähän asti lähinnä sotkettu puumarkkinoita. Viimeksi Vanhasen talvisodassa METSÄPILA PÄÄKIRJOITUS 27.9.2012 ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi 2008 määräaikaisilla verohuojennuksilla luotiin tilapäinen tarjontapiikki, joka ei edes alentanut kantohintoja. Mitään pysyvää ei aikaan saatu. Kaskinen ja Kemijärvi suljettiin puupulaan vedoten. Vai tarkoittiko Suomen Sahat, että metsänomistajia pitäisi herätellä veropiiskalla. Vaikea nähdä, että puuntuotannon pakollisten kustannusten lisääminen johtaisi aleneviin kantohintoihin. Metsäteollisuuden rakennemuutokseen liittyen on Suomessa totuttu kuulemaan uutisia tehtaiden sulkemisesta ja uusien rakentamisesta ulkomaille. Vanhoja tuotteita ei enää uppoa markkinoille entiseen malliin. Uusia syntyy tuskallisen hitaasti. Kehitys ei kuitenkaan ole pysähtynyt. Metsäteollisuuden sijoitukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat kymmenen viime vuoden kuluessa pysyneet vakaina. Eikä investointejakaan ole kokonaan lopetettu. Varsinkin puutuoteteollisuuden kehittämiseen on riittänyt rahaa, äskettäistä notkahdusta lukuun ottamatta, kohtalaisesti. Viime kesänä tukin jalostuksesta tuli monta hyvää uutista. Niistä kiinnostavin oli Metsä Groupin päätös uudistaa Vilppulan saha 30 miljoonalla eurolla. Investointi on alalla yksi kaikkien aikojen suurimmista. Remontti ei juurikaan kasvata tuotantokapasiteettia, mutta se on iso askel kohti entistä arvokkaampia tuotteita. Vilppulassa ennakoidaan asiakkaiden uusia tarpeita. Valtaosa sahatavarasta käytetään edelleen rakentamiseen ja suuri osa kotimarkkinoilla. Puu on valtaamassa asemia pientaloja isompien rakennusten raaka-aineena. Niiden tekemiseen tarvitaan uudenlaista tavaraa. Uuteen tähyää myös Stora Enso, joka heinäkuussa osti yrityssaneeraukseen päätyneeltä Finndomolta talotehtaan. Nyt Hartolassa tehdään pientalojen sijasta hoivakoteja ja kerrostaloja. Toistaiseksi tehtaalla työstetään Stora Enson Itävallan tuotantolaitokselta tuotua ristiinliimattua puuelementtilevyä. Jos markkinat kasvavat, levyä todennäköisesti ryhdytään valmistamaan myös Suomessa. Kolmas hyvistä uutista oli Pölkky Oy:n ja UPM:n välinen kauppa, jonka ansiosta sahatavaran tuotanto jatkuu Kajaanissa. Juuri nyt sahoilla ei mene kovin hyvin, mutta suhdannekuopan ennustetaan jäävän pian taakse. Rakentaminen on alkanut elpyä Yhdysvalloissa, mikä tekee tilaa Euroopan markkinoille. Jos vain eurokriisi alkaa hellittää, ensi talvena rakentaminen toivottavasti vilkastuu myös täällä, ja uusien tuotteiden kysyntä kasvaa. SITAATTI Teollisuus kantaa huolta energiapuun lisääntyvän kysynnän vaikutuksesta ainespuun hintaan ja saatavuuteen. Suojelijat pelkäävät lisääntyvän energiapuun korjuun vaikuttavan metsäluontoon kielteisesti. Kummankin huolet ovat perusteettomia. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä Päättäjien Metsäakatemian avajaisissa Kirkkonummella. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Orava ei ehdi hirviporukkaan Suomen riistakeskuksen johtajalla Reijo Oravalla on pitänyt kiirettä. Sivut 4 5 Metsäala tarvitsee yhdessä tekemistä Sivu 5 Miten uudistuu ympäristölaki? Sivu 8 Kuin kävelisi kuun pinnalla Matti Rantasen alustakoneeseen on otettu malli NASAlta. Sivu 9 Sahavuosi on ollut hiljainen Sivut 10 11 METSÄSTÄ Kuusta myös turvemaille Sivut 14 15 Yöllä soiva metso on harvinainen saalis Sivut 16 17 Kuusen kylvö ei kannata Metsän uudistaminen kuusta kylvämällä on harvinaista. Hyvästä syystä. Sivu 19 Vahverosadot kovassa kasvussa Suppilovahveron salaisuus on pitkä satokausi. Kantarellejakin löytää vielä. Sivu 24 PILKKEITÄ Ensikertalainen osti raivurin Sivu 26 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Tuomas Karppinen (sij.) p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi Metsätaitajat taas selvillä Sivu 28
3 METSÄLEHTI AJANKOHTAISTA 18 2012 EU-komissio väläytti avohakkuukieltoa EU:n komissio nimesi avohakkuiden välttämisen keinoksi ilmaston muutoksen torjuntaan. Täyskieltoon ei Suomessa uskota. Lausuma avohakkuiden välttämisestä on kirjattu EU:n komission luonnosteleman lakiesityksen johdanto-osaan. LULUCF:ksi nimetyn lain on tarkoitus rajoittaa maa- ja metsätalouden ilmastovaikutuksia YK:n alaisen Durbanin ilmastokokouksen tavoitteiden mukaisesti. Lakisääteistä avohakkuukieltoa ei ole luvassa. Johdantoa ei liitetä lopulliseen lakitekstiin eikä sitä käsitellä virallisesti. Suoranaista avohakkuukieltoa EU ei siis ole säätämässä, selvittää metsäkoordinaattori Satu Lantiainen Brysselistä. Lantiaisen tehtävänä on valvoa pohjoismaiden yksityismetsätalouden etua EU:ssa. Hän huomauttaa, ettei metsäpolitiikka kuulu EU:n toimivaltaan vaan on jäsenmaiden kansallisesti päätettävä asia. LULUCF-lausuma viestii silti EU:n komissiossa vallitsevasta hengestä. Se on kuin suomalaisten metsäaktivistien läppäreiltä, mikä ehkä ei ole sattuma: Myös metsätaloudessa on paljon mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen: hiilen varastointi metsiin puiden pidemmän kasvukierron, avohakkuiden välttämisen (eli harvennuksiin tai valikoiviin hakkuisiin perustuva metsänhoito) ja koskemattomiksi metsiksi muuttamisen avulla, lausumassa todetaan. Toisaalta johdanto on sekava ja ristiriitainen. Pari kolme kappaletta myöhemmin samassa tekstissä puhutaan massa- ja paperiteollisuuden sekä puunjalostuksen ja energiantuotannon mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Puuntuottajille ehkä huolestuttavampaa on, että komis siossa metsien suojelu nähdään merkittävämmäksi keinoksi ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin puun käyttö fossiilisten energialähteiden korvaajana. Avohakkuilla on huono kaiku niissä EU-maissa, joissa metsää on vähän. Maa- ja metsätalousministeriön ympäristöjohtaja Veikko Marttilan mukaan EU ei käytännössä voi kieltää avohakkuita, vaikka se ehkä teoriassa, ilmastopolitiikan siivellä voisi olla mahdollista. Rationaalisuus voittaa intomielisyyden, jota sitäkin on, varsinkin jäsenmaissa, joissa metsää on vähän. Kestävän metsätalou- Ei tieteellistä näyttöä Ympäristötieteiden professori Pekka Kauppi pitää avohakkuiden rajoittamista tieteellisesti perustelemattomana keinona ilmastonmuutoksen rajoittamiseen. Hän korostaa, että metsän hiilitase riippuu ensisijaisesti puuvarannosta. Jos suur alueittainen puuvaranto kasvaa, metsä sitoo hiiltä. Jos puumäärä alenee, metsä muuttuu hiilen lähteeksi. Suomen puuvaranto on den harjoittaminen riittää, ja siihen kuuluvat myös aukkohakkuut. viimeisimpien 50 vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Samaan aikaan avohakkuut on laajassa mitassa otettu käyttöön. Hakkuutavalla ei ole merkitystä metsien hiilensidontaan vaan ratkaisevaa on, paljonko puuta korjataan suhteessa metsien kasvuun. Silti Kauppi epäilee, että jatkuvan kasvatuksen voimakas yleistyminen muuttaisi metsät hiilen päästölähteiksi. Talouskäyttö turvattava Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Karoliina Niemi toteaa, että EU tuottaa metsien käyttöä ohjaavia säädöksiä monella taholla, esimerkiksi maa talouden, ilmaston- ja ympäristönsuojelun sekä energiapolitiikan sivutuotteena. Metsäteollisuuden tärkein tavoite ja huoli on turvata metsien ja puun käyttö EU:ssa. Hänen mukaansa LULUCF:n myötä EU:n komissio pyrkii yksipuolisesti ylittämään sen, mitä YK:n alaisessa Durbanin ilmastokokouksessa sovittiin. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa puuston määrää alennetaan voimakkaasti. Jos tämä johtaa suuralueittaisen, hehtaarikohtaisen keskikuution alenemiseen, metsät eivät enää toimi hiilinieluina. Hän arvioi, että EU:n avohakkuulausuma kertoo yleisestä vastenmielisyydestä hakkuutapaa kohtaan. Kun päämäärä tiedetään, keinot voidaan valita sen mukaan. Kestävään metsätalouteen kuuluvat myös avohakkuut. Niemen mielestä EU ei ole aiheuttanut pelkästään vaikeuksia pohjolan metsätaloudelle. Esimerkiksi vuoden 1998 metsästrategia on vienyt metsätaloutta eteenpäin. Sitä aletaan pian linjata uudestaan, jolloin metsätalouden edut on kyettävä varmistamaan. Myös viime keväänä julkaistu EU:n biotalousstrategia oli iso askel eteenpäin. Hänen mukaansa metsämaiden sana painaa metsäkysymyksissä, kun ne liittoutuvat ajamaan asioitaan yhdessä. Toisaalta metsäteollisuuden ja metsäomistajien eurooppalaiset kattojärjestöt valvovat toimialan etua yhteisvoimin Brysselissä. Lisäksi metsäteollisuudella ja MTK:lla on yhteinen tavoite turvata metsiin perustuvat elinkeinot ja puuhun perustuvien tuotteiden lisääntyvä käyttö EU:ssa.
14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI 18 2012 Suopursun vallitsemilla varputurvekankailla puuston kasvu on sen verran heikkoa, ettei metsänviljely ole kannattavaa. Tällaiset metsät uudistetaan luontaisesti. Puolukkaturvekankaat ovat mäntyvaltaisia. Uudistamisessa voidaan kuitenkin hyödyntää elin voimaisia kuusi alikasvoksia. Myös kuusen istutusta voi harkita. Kuusen istuttamista voi harkita Hannu Nousiainen Metsänhoito Kuusi menestyy myös puolukkaturvekankailla Kuusi voi olla oiva valinta turvemailla, joita perinteisesti on pidetty männyn kasvupaikkoina. Tutkija Markku Saarisen mukaan puolukkaturvekankailla edellytykset kuusen kasvattamiseen ovat paremmat kuin viljavuudeltaan vastaavilla kivennäismailla, siis kuivahkolla kankaalla. Kivennäismaiden kuivahkoilla kankailla kuusi kasvaa heikommin kuin mänty, koska vettä ja typpeä on niukasti tarjolla. Vastaavilla turvemailla molempia on riittävästi. Männyn ja koivun muodostamiin sekametsiin syntyneet kuusialikasvokset voivat olla kasvatuskelpoisia. Alikasvoskuusikko on kasvatuskelpoinen, kun latvan vuotuinen pituuskasvu on vähintään kymmenen sentin luokkaa. Myös kuusen istutusta voi harkita, koska hirvet tuhoavat usein suolle istutetut männyt. Lisäksi turvemaiden istutusmänniköiden laatu on usein kehno. Muuten turvemaiden puulajivalinnat mukailevat kivennäismailta tuttuja oppeja. Kuusi on varmin mustikkaturvekankailla ja sitä viljavammilla turvemailla, joissa uudistettava puusto on usein kuusi- tai hieskoivuvaltainen. Mänty on tätä karumpien, ojitetuille rämesoille muodostuneiden turvekankaiden paras puu. Lähes joka suolle ilmaantuvan hieskoivun kasvatus kannattaa huonosti. Rauduskoivu ei menesty turvemailla. Kääntömätäs paras Kuivatusojat on päätehakkuun jälkeen avattava. Istutus- ja kylvöalat on lisäksi mätästettävä. Turhaa möy-
METSÄLEHTI 18 2012 15 Metsänviljely ei kannata Markku Saarinen Tutkija Markku Saarisen mukaan suometsän syntyhistoria kannattaa selvittää uudistamista suunniteltaessa. Kääntömätästys ei vahingoita vesistöä Kääntömätäs on otollinen kasvualusta istutustaimelle. Mättäiden välinen maanpinta säilyy rikkomattomana ja kuopattomana, mikä helpottaa alueella liikkumista. Vinkkejä turvemaan uudistajalle Tunnista ykkös- ja kakkostyyppi Suon historian tunteminen auttaa turvemaan uudistamisen suunnittelua. Ojitetut, metsää kasvavat turvekankaat jaetaan ykkös- ja kakkostyyppiin. Ykköstyypin turvemaat ovat syntyneet luonnontilassakin puustoisista soista, siis rämeistä tai korvista. Niillä puuston kasvuedellytykset ovat hyvät, koska turpeessa on ravinteita puuston tarvitsemissa suhteissa. Ojituksen jälkeen ykköstyypille kehittyy mänty- tai kuusivaltainen metsä. Kakkostyypin turvekankaat ovat ennen ojitusta olleet avosoita. Ne ovat usein alttiita ravinnehäiriöille. Valtapuustona on mänty-hieskoivusekametsä, vaikka kasvualustan viljavuus riittäisi kuuselle. Puusto kärsii kaliumin ja fosforin puutteesta. Puute rappeuttaa havupuustot. Tuhkalannoitus on varma keino tasapainottaa turpeen ravinnevarat. Vanhimmat tuhkalannoituskokeet ovat 50 vuotta vanhoja, eikä koealueilla vieläkään ole havaittu puutoksia. Lannoitus voidaan tehdä jo uudistettavan puusukupolven viimeisinä vuosina tai kun uusi metsä on varttunut taimikoksi. Turvemaiden uudistaminen ei aina kannata eikä tuleva metsälaki siihen kaikissa tapauksissa velvoitakaan. Virheellisesti ojitettuja, metsänkasvatuskelvottomia soita ei kannata uudistaa. Ei niissä kyllä kummoisia päätehakkuumetsiäkään ole, Markku Saarinen toteaa. Myös karujen varputurvekankaiden uudistamisen kannattavuus on kyseenalaista. Varputurvekankailla puusto on mäntyvaltaista. Pintakasvillisuutta vallitsee suopursu. Metsänviljely ei kannata, jos tulevan puusukupolven kasvu on yhtä huono kuin ensimmäisen. Tosin turpeen maatuminen lisännee myös ravinteisuutta, joten puuston kasvu voi parantua. Myöskään ravinnehäiriöille alttiiden kakkostyypin turvekankaiden uudistaminen ei kannata, ellei ravinnetasetta korjata. 1 2 3 4 5 Kunnosta ojat päätehakkuun jälkeen Mätästä maa, jos istutat tai kylvät Suosi kääntömätästystä Ojitusmätästystä ei tarvita, jos kuivatusojat ovat kunnossa Laikuta siemenpuualat. Vain pintakuntta poistetaan rimistä kannattaa silti välttää. Mätästysojia ei tarvita, jos alueen ojitus on kunnossa. Mitä roisimmin maata muokataan, sitä enemmän kiintoaineita valuu vesistöihin, Saarinen huomauttaa. Vaihtoehdoksi hän tarjoaa kääntömätästystä, jossa kaivuri kuopaisee kauhallisen turvetta ja laskee maapaakun nurinpäin kuoppaan. Valtaosa maanpinnasta jää rikkomatta. Kääntömätäs on oiva kasvualusta istutustaimille. Myös kylvösiemenet itävät varmemmin, koska mättään pinta pysyy kosteana. Silti kylvö kannattaa tehdä muokkauksen jälkeen, jotta turpeen pinta ei turhaan ehdi kuivua, Saarinen sanoo. Laikutus sopii vain luontaisen uudistamisen aloille. Tällöinkin vain pintakunta kaapaistaan pois. Kosteus tappaa taimet vähänkin kuoppamaisessa laikussa. Oiva kasvualusta istutustaimille Kääntömätästyksessä maa paljastuu vain mättäiden kohdalla. Näin vähennetään kiintoaineiden valumista vesistöihin. Kääntömätäs Kuuselle sopivilla turvekankailla metsänviljely on kannattavaa. Ojitusmätäs Luonto hoitaa karut suometsät Karuilla varputurvekankailla vain männyn luontainen uudistaminen siemenpuuhakkuin ja laikutuksin kannattaa nipin napin. Pohjois-Suomessa edes muokkauskuluja ei saada katetuksi. Luontainen uudistaminen voi onnistua myös puolukkaturvekankailla. Se sopii ykköstyypin turvekankaille, joissa uudistettava puusto on pääosin mäntyä. Kakkostyypin koivuvaltaisilla alueilla vesakoituminen on hakkuun jälkeen voimakasta, joten istutus säästää taimikonhoidon kuluja, Saarinen neuvoo. Viljavuudeltaan kuuselle sopivilla turvekankailla metsänviljely on kannattavaa. Tosin viljavat turvemaat taimettuvat myös luontaisesti. Puuston voi väljentää suojuspuustoksi ja odottaa, että alueelle syntyy taimikkoa. Hyvä enne on jo ennen hakkuuta syntynyt taimiaines. Menetelmän hankalin vaihe on saada suojuspuut korjattua niin ettei syntynyt taimikko tuhoudu. Toinen vaihtoehto on antaa hieskoivun vallata hakkuuala. Jos reunametsä on kuusivaltaista, vitelikon alle syntyy aikanaan kuusentaimia. Jatkuva kasvatuskin voi tulla kyseeseen. Puustot ovat usein erirakenteisia, joten edellytyksiä jatkuvan kasvatuksen hakkuillekin saattaa olla. Erirakenteisuutta voidaan lisätä pienaukkohakkuilla. Hakkuut voidaan tehdä samoilla korjuukoneilla kuin tavallisetkin harvennukset.