Kaupunkirakennelautakunta 284 01.12.2015 Ulkovalaistuksen toimintalinjat 6864/08/2015 KRAKLK 284 Joensuun kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden ulkovalaistuksen tä män hetkiset toimintalinjat ovat teknisen lautakunnan 21.12.2010 441 pää tök sen mukaiset. Päätöksessään tekninen lautakunta määritteli tuolloin ul ko va lais tuksen säännöstelytoimenpiteet seuraavasti: - Kesä-heinäkuun ajaksi ulkovalaistus sammutetaan kantakaupungin lii ke keskus tan aluetta lukuunottamatta. - Kantakaupungin liikekeskustan alueella ei säännöstelyä käytetä. - Kantakaupungin asuinalueilla noin 45 % lampuista sammutetaan klo 23-06 vä li sek si ajaksi kesäsammutuksen ulkopuolisena aikana. - Kantakaupungin teollisuusalueilla noin 50 % lampuista sammutetaan klo 21-06 väliseksi ajaksi kesäsammutuksen ulkopuolisena aikana. - Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran alueilla ulkovalaistus sammu te taan kokonaan klo 23-05 väliseksi ajaksi kesäsammutuksen ul ko puo lise na aikana. - Ulkovalaistuskeskusten saneerausten yhteydessä keskukset varustetaan sääs tö muun ta jil la. - Ulkovalaistusta uusitaan käytettävissä olevien investointimäärärahojen puitteis sa siten, että käytetään testattuja, energiatehokkaita va lai sin rat kai su ja. - Ulkovalaistuksen uusimiseen haetaan aktiivisesti li sä ra hoi tus mah dol li suuksia ilmastostrategian ja energiatehokkuussopimuksen toteuttamisohjelman mu kai ses ti. Ulkovalaistuksen kesäaikainen sammutus on osoittautunut pääosin toimivaksi rat kai suk si, joten sammutuksesta ei ole syytä luopua jatkossakaan. On osoit tautu nut, että sammutus voitaisiin aloittaa jo toukokuun 20. päivän tienoilla, koska täl löin valaistus ei enää kunnolla ehdi syttyä ennen yöaikaisen sammutuksen alka mis ta. Kantakaupungin liikekeskustan alueella sammutusta ei ole syytä käyttää, koska alueella on runsaasti tapahtumia yms. toimintaa, jolloin valaistus on jo turvallisuussyistä tarpeellinen. Jo tuolloin vuoden 2010 lopulla oli tiedossa, että yleisesti käytössä olleiden elo hopea höy ry lamp pu jen käyttö on päättymässä, koska lamput eivät täytä ener giapal ve luis ta annetun direktiivin energiatehokkuusvaatimusta. Viime vuosina yleisim min käytetty lampputyyppi on ollut suurpainenatrium-lamppu, sillä va lai simet ovat olleet suhteellisen edullisia ja lamppu on täyttänyt tämän hetkiset energia te hok kuus vaa ti muk set. Suurpainenatriumlamppujen haittana on ollut nii den alhainen värilämpötila, mikä muuttaa ympäristön kellertäväksi ja tämä hei ken tää ympäristön yksityiskohtien havaittavuutta. Suur pai ne nat rium lamp pu jen kestoikä on yleensä 4-5 vuotta, minkä jälkeen ne on vaihdettava. Viime vuosina valaisinten ja valaisimissa käytettyjen lamppujen kehitys on ollut voi ma kas ta erityisesti led-tekniikan kehittymisen ansiosta. Varsinkin viimeisen vuo den aikana led-valaisinten energiatehokkuus ja luotettavuus ovat ke hit ty neet
erittäin paljon ja samalla led-valaisinten hinta on laskenut merkittävästi. Täl lä hetkellä esimerkiksi asuntokadulle saadaan riittävä valaistus 25...40 W led-va laisi mel la, kun vanha valaistus on toteutettu 125 W lampuilla ja uusillakin suur paine nat rium va lai si mil la toteutettuna olisi käytettävä 70 W lamppuja. Asun to ka dulle sopivan led-valaisimen hinta asennettuna on tällä hetkellä noin 250 euroa, kun se vielä pari vuotta sitten oli vähintään kaksinkertainen. Asun to ka duil le sopivan led-valaisimen takaisinmaksuaika on alle kolme vuotta vas taa vaan suurpainenatriumlampun sisältämään valaisimeen verrattuna. Led-valaisimia on saatavana nykyisin jopa 10 vuoden takuuajalla, joka osaltaan on vahva merkki siitä, että valmistajat uskovat led-valaisinten luotettavuuteen. Led-va lai sin ten yksi merkittävä hyöty erityisesti kaupunkiympäristössä on valon val koi nen väri, minkä ansiosta ympäristön yksityiskohdat näkyvät paremmin ja tä mä parantaa liikkumisympäristön turvallisuutta. Myös valaistuksen yl lä pi to kustan nuk sis sa ovat pienemmät led-valaisimia käytettäessä perinteisiin pur kauslamp pui hin verrattuna. Led-valaisimista on tosin todettava, että niiden käyt töhis to ria on kohtuullisen lyhyt, joten ikääntymisen myötä käytännössä mah dol lises ti esiintyvistä ongelmista ei ole vielä täysin varmaa tietoa. Led-valaisimiin on saatavana erilaisia himmennysmahdollisuuksia, jolloin esi merkik si yöaikaan voidaan pudottaa valaisimen tehoa ja näin säästää ener gia kus tannuk sis sa. Useat Suomen kaupungit (esim. Helsinki, Tampere, Oulu) ja Lii ken ne viras to ovat päätyneet siihen, että led-valaisimet hankitaan aina him men tä mi sen mahdollistavalla ohjauslaitteella varustettuna. Liikenteen vähentyessä va lo ja himmennetään pää- ja kokoojakaduilla ensin 75 %:iin ja asuntokaduilla 60 %:iin. Yöaikaan valoja himmennetään edelleen pää- ja kokoojakaduilla 50 %:iin ja asuntokaduilla 40 %:iin. Yön jälkeen valaistus nostetaan vastaavasti por tait tain takaisin täyteen tehoonsa. Näin saavutetaan merkittävät kustannussäästöt, mut ta alueella on kuitenkin koko ajan kohtuullinen valaistus. Joensuun kaupungin katu- ja muilla yleisillä alueilla on yli 18 000 valaisinta, jois ta noin 8 000 on vaihdettava lähimpien vuosien aikana, koska valaisimet eivät ole energiatehokkuusvaatimusten mukaisia. Nämä valaisimet sijaitsevat pää asias sa asuntokaduilla. Valaistuksen korvaamisesta on tehty ener gia kus tan nuk sen vertailulaskelmia käyttäen esimerkkinä Niinivaaran itärinne-hukanhauta ja Eno-Ui ma har ju -alueita. Niinivaara-Hukanhauta -alueella osa kaduista on pää katu ja ja poikkileikkaukseltaan leveitä katuja, joissa ei päästä aivan niin alhaisiin teho lu ke miin kuin tavallisella asuntokadulla. Eno-Uimaharju alueella kadut ovat pa ria katua lukuunottamatta asuntokatuja. Laskelmien päätulokset ovat seu raavat: Niinivaaran itärinne - Hukanhauta n. 1700 valaisinta: Laskennallinen kustannus Nykyinen valaistus, mutta ei osasammutusta 75 400 /vuosi Nykyinen käytäntö eli on osasammutus 45 300 /vuosi Led-valaistus, ilman himmennystä 23 600 /vuosi Led-valaistus himmennyksellä 14 200 /vuosi Led-valaistus osasammutuksella (ei himmennystä) 14 200 /vuosi Eno-Uimaharju n. 1300 valaisinta: Nykyinen valaistus, mutta ei yösammutusta Nykyinen käytäntö eli on yösammutus Laskennallinen kustannus 52 500 /vuosi 23 800 /vuosi
Led-valaistus, ilman himmennystä tai yösammutusta 12 600 /vuosi Led-valaistus himmennyksellä, ei yösammutusta 7 600 /vuosi Led-valaistus yösammutuksella (ei himmennystä) 5 700 /vuosi On siis todettava, että led-valaistuksella saadaan merkittävä vähennys ener gianku lu tuk ses sa ja energiakustannuksissa. Lisäksi myös ylläpitokustannukset pie nene vät huoltotarpeen vähetessä. Edellä esitetystä laskelmasta nähdään, et tä himmennyksellä saadaan sama säästö kuin kantakaupungin alueella käy te tyl lä osasammutuksella. Himmennys on kuitenkin turvallisuuden kannalta selvästi parem pi tapa, koska valaistus on tasaisempaa. Himmennyksellä ei saavuteta niin suuria säästöjä, kuin kantakaupungin ulkopuolisilla alueilla käytetystä yö sam mutuk ses ta. Kustannusero ei kuitenkaan ole merkittävä, joten alueiden ta sa puo lisuu den vuoksi yösammutuksesta on syytä luopua valaisinten uu si mis työn edistyessä ja siirtyä himmennyksen käyttöön. Himmennykseen kannattaa käyttää dyna dimmer tehosäätöä, jolla voidaan säätää valotehoa kunkin vuo ro kauden paloajan keskihetken mukaan. Tällä päästään edellä esitettyihin, eri kau punkien ja Liikenneviraston käyttämiin himmennysmalleihin ja edellä esi tet tyi hin laskennallisiin kustannuksiin. Osa valaisinvalmistajista on sisällyttänyt dy na dimmer -himmennyksen jo perustuotteeseensa ja muillakin lisähinta on enin tään 20 euroa/valaisin, joten ratkaisu on hyvin kustannustehokas. Him men ti mel lä varustettujen led-valaisinten käyttö poistaa myös säästömuuntajien käyt tö tarpeen, mikä vähentää hieman uuden valaistusverkon in ves toin ti kus tan nus ta. Led-valaisinten tehosäätöön on saatavilla edistyksellisempiäkin ratkaisuja, joilla voi daan esimerkiksi säätää yksittäisen valaisimen valomäärää internet -se lai mella toimivan ohjelmiston avulla. Tällöin nähdään myös suoraan tietokoneelta, toimii ko valaisin vai ei. Nämä ratkaisut lisäisivät valaisimen hintaa noin 100 euroa/kpl. Tätä investointia ei voida pitää taloudellisesti kannattavana, koska ratkai su jen avulla saatavat energiakustannusten lisäsäästöt jäisivät to den nä köi ses ti hyvin pieneksi. Tekniikka kuitenkin kehittyy edelleen jatkuvasti, joten tu le vai suudes sa em. ratkaisut voivat osoittautua hyvinkin käyttökelpoisiksi. Kantakaupungin liikekeskustan alueella ei ole käytetty valaistuksen sään nös telyä, koska liikekeskustan alueella liikkuu paljon ihmisiä kaikkina vuorokauden aikoi na. Jatkossakin on syytä valaista liikekeskustan alue ilman valaistuksen säännös te ly toi men pi tei tä. Ulkoliikuntareiteillä, kuten esimerkiksi valaistuilla hiihtoladuilla ovat valot toi mineet liikuntapaikkojen käyttöaikoina. Näin on tarkoituksenmukaista toimia jatkos sa kin. Tällöin valojen teho on tarvittavan mitoituksen mukainen valojen toimin nas sa olo ai ka na eikä himmennystä ole tämän hetkisen arvion mukaan jär kevää käyttää. Valaisimet, jotka täyttävät energiatehokkuusvaatimusten kri tee rit on järkevää käyt tää elinkaarensa loppuun saakka. Tällaisilla alueilla on myös syytä jatkaa aiem min päätettyjä säästötoimia energiankulutuksen ja kus tan nus ten pitämiseksi en nal laan. Näin ollen esimerkiksi suhteellisen uusien, suur pai ne nat rium- tai moni me tal li lam puil la varustettujen valaisimien vaihtoon ryh dy tään aikaisintaan sen jälkeen, kun energiatehokkuusvaatimusten takia vaih det ta vien valaisinten vaihto työ on saatu tehtyä. Nyt suunnitellulla vuo si ra hoi tuk sel la em. vaa ti mus ten
takia vaihdettavien valaisinten vaihtotyö saadaan teh tyä tämän vuo si kym me nen loppuun mennessä. On todennäköistä, että tänä ai ka na myös valaisimet ke hit tyvät edelleen, jolloin saadaan hyödynnettyä myös teh ty kehitystyö täy si mää räises ti. Osassa kaupunkia ulkovalaistuksen saneeraukseen ei riitä pelkkä valaisimen vaih to, koska myös osa pylväistä on elinkaarensa päässä. Tämän takia va lais tuksen saneerausalueista on syytä tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma, missä sanee rat ta vat alueet ja saneerausjärjestys määritellään käytettävissä olevien määrä ra ho jen perusteella muodostettujen kokonaisuuksien mukaisesti. Joensuun kaupungin tavoitteena on ollut jo kaupunginhallituksen 11.10.2010 525 hyväksymässä tuottavuusohjelma II:ssa, että yksityisteiden valaistukset siirre tään tiekunnille tai vaihtoehtoisesti kaupunki purkaa yksityisteillä olevat, kaupun gin omistamat valaistukset pois. Tällä hetkellä kaupungin omistamaa va laistus ta on kuitenkin vielä seitsemällä yksityistiellä yhteensä 176 valaisinta. Va laistus ten siirto on syytä saattaa loppuun vuoden 2016 aikana. Omistuksen siir ron tai purkamisen vaihtoehdoksi olisi hyvä ottaa käyttöön ainakin Jyväskylän käyt tä mä malli, missä kaupunki ylläpitää yksityistien valaistusta jatkossakin, mi kä li yksityistiekunta sitoutuu maksamaan kaupungille valaistuksesta aiheutuvat kustan nuk set. Tässä mallissa valaistuksen kustannukset vähentävät au to maat ti ses ti maksettavaa yksityistieavustusta. Mikäli avustus ei riitä kustannusten kat ta miseen, niin loput kustannuksista laskutetaan tiekunnalta erikseen. Valmistelija: kaupungininsinööri Ari Varonen Teknisen johtajan viransijaisen päätösehdotus: Kaupunkirakennelautakunta päättää hyväksyä ulkovalaistuksen toimintalinjat seu raa vas ti: - Kesä-heinäkuun ajaksi ulkovalaistus sammutetaan kantakaupungin lii ke keskus tan aluetta lukuunottamatta. Sammutus aloitetaan toukokuun 20. päivän jälkeisenä maanantaina. - Uudet valaistukset toteutetaan energiatehokkailla led-valaisimilla elleivät eri tyi set syyt puolla muun valaistustavan käyttöä. - Led-valaisimet hankitaan aina himmentämisen mahdollistavalla oh jaus laitteel la varustettuna, lukuunottamatta kantakaupungin liikekeskustan alueen ja ulkoliikuntareittien valaisimia. - Kantakaupungin liikekeskustan alueella ei säännöstelyä käytetä - Ulkoliikuntareitit valaistaan kunkin liikuntapaikan erikseen määriteltyinä käyt tö ai koi na. - Himmennyksessä käytetään katuluokkaan sopivaa, portaittaista him mennys tä Liikenneviraston ja esimerkkikaupunkien mukaisesti. - Nykyisin käytössä olevat energiatehokkuusdirektiivin mukaisten valaisinten käyt töä jatketaan toistaiseksi ja näillä alueilla jatketaan myös aiemmin nouda tet tu ja säästötoimenpiteitä. Myös niillä alueilla, joita ei ole vielä sa nee rattu, jatketaan aiemmin noudatettuja säästötoimenpiteitä. - Kantakaupungin alueen osasammutuksista luovutaan sitä mukaa, kun alueille asennetaan himmennettävät led-valaisimet. - Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran alueilla luovutaan yö sammu tuk sis ta sitä mukaa, kun alueille asennetaan himmennettävät led-va lai si-
met. - Vuoden 2016 aikana loput yksityisteiden valaistukset joko siirretään tie kunnil le, puretaan pois tai tehdään sopimus tiekuntien kanssa va lais tus kus tannus ten korvaamisesta. Kustannuslaskelma tehdään erikseen jokaiselle tiekun nal le. - Toukokuun 2016 loppuun mennessä laaditaan suunnitelma, missä sa nee ratta vat alueet ja saneerausjärjestys määritellään käytettävissä olevien mää rära ho jen perusteella muodostettujen kokonaisuuksien mukaisesti. Vuonna 2016 saneerattava alue on Niinivaaran itärinne - Hukanhauta. - Uusien energiatehokkuusinnovaatioiden kokeiluja tehdään hallitusti eri tyises ti Symmetrisen kaupungin toteutuksen yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.