HYVINVOINTIA KULTTUURISTA Kulttuuriharrastusten vaikutukset kuntalaisen hyvinvointiin Raportti Eeva Pärjälä SELVITYSTYÖN TARKOITUS: tuoda esille eri kulttuuriyhdistysten toimintaan osallistuvien harrastajien kokemuksia ja ajatuksia siitä, mitä kulttuurin parissa harrastaminen heille merkitsee ja miten se heihin vaikuttaa kartoittaa, millaisia vaikutuksia kulttuurilla ja sen harrastamisella on ihmisten hyvinvointiin TAUSTATIETOA SELVITYKSELLE Kaupungin strategia Selvitys liittyy kaupungin strategiaan, jonka tavoitteena on vuosina 2014 2017 luoda kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeliä. Yhtenä kolmesta osa-alueesta tässä strategiassa on asukkaiden hyvinvointiohjelma. Ohjelma korostaa kaupungin asukkaiden osallistamista hyvinvoinnin tuottamiseen ja yksi sen tavoitteista on asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. KUVA 1. MIKKELIN KAUPUNGIN STRATEGIAN HYVINVOINTIOHJELMAT
Sähköinen hyvinvointikertomus Mikkelin kaupungin strategian toimenpideohjelmat, hyvinvointiohjelmat ovat integroituna sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Hyvinvointikertomus on kunnille lakisääteinen hyvinvointijohtamisen suunnittelun ja seurannan väline. Laajan koko valtuustokaudelle laaditun hyvinvointikertomuksen hyväksyy valtuusto. Kertomus sisältää toimintasuunnitelman sekä seurannan ja arvioinnin. Lain mukaan toimenpiteiden toteutumista ja väestön hyvinvoinnin tilan muutoksia tulee seurata ja niistä raportoida valtuustolle vuosittain. Työvälineen avulla laaditaan yhteenveto toteutuneista toimenpiteistä ja muutoksista väestön hyvinvoinnin tilassa. Näiden pohjalta esitetään johtopäätökset vuosittaisen toiminnan ja talouden suunnittelun perustaksi. Hyvinvointitoimenpiteiden suunnittelu ja seuranta toteutetaan samassa aikataulussa ja tiiviissä yhteydessä kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun ja seurannan kanssa. Sähköinen hyvinvointikertomus sisältää laajasti hyvinvointitietoa ja sen avulla on mahdollista hakea toiminnan suunnittelun tueksi seurantatietoa. Sähköinen työväline toimii hyvinvointitiedon tietovarantona. Strategian ja hyvinvointiohjelmien päämäärien toteutumista seurataan lähinnä määrällisten mittareiden avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymistavoitteen yhtenä indikaattorina käytetään kävijämääriä, joilla mitataan kulttuuripalveluiden käyttöä. Kulttuuritapahtumien kävijämäärät eivät kuitenkaan kerro sitä, onko kulttuuriin osallistumisella yksilöön jotain vaikutuksia ja jos on, millaisia. Sen vuoksi halusimme luoda laadullisen katsauksen siihen, miten kulttuuri vaikuttaa kulttuuriharrastajien hyvinvointiin. Kulttuurin rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä on jo hyvin tunnustettu ja sitä vaalitaan poliittisella, hallinnollisella sekä rakenteellisella tasolla (Liikanen 2010, 11). Aiheesta on tehty monia tutkimuksia ja selvityksiä, joissa kulttuurilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen (kts. kirjallisuusluettelo, johon on kerätty muutamia esimerkkejä). Näiden olemassa olevien tutkimusten tueksi halusimme tuottaa aineistoa, jossa ääneen pääsevät ne ihmiset, joissa mahdolliset vaikutukset oikeasti tapahtuvat.
Kaupungin kulttuuriavustukset Koko kaupungin myöntämät kulttuuriavustukset jakaantuvat eri tahojen suhteen alla olevan kaavion mukaisesti. Alemmassa kaaviossa on esitetty yleisten kulttuuripalveluiden eri avustustyyppien suhteelliset osuudet vuonna 2013. Nämä avustukset koskettivat kyseisenä vuonna 7300 eri kulttuurijärjestön jäsentä ja avustuksia saaneiden järjestöjen pitämät tapahtumat keräsivät yhteensä 39 000 kävijää. Mikkelin kaupungin myöntämät kulttuuriavustukset 5 % 14 % 81 % Kulttuuripalvelut Kaupunginhallitus Sivistystoimi Yleisten kulttuuripalveluiden avustukset Kohdeavustukset Vuosiavustukset Säännölliset kulttuuriavustukset Nuoren taiteilijan apuraha Kulttuurikannustin Mikkeli palkinto
Alla olevaan taulukkoon on koottu tässä selvityksessä mukana olleet kulttuurijärjestöt ja lisäksi taulukkoon on eritelty tietoja, jotka kuvaavat määrällisesti järjestöjen toimintaa ja niille myönnettyjä avustuksia vuoden 2013 ajalta. Jäsenten määrä Kokoontumisia Esiintymisiä / tapahtumia Kävijöitä tapahtumissa Säännöllinen kulttuuriavustus Vuosiavustus Kohdeavustus Anttolan viihdekuoro 17 32 5 185 500 oppilaita tunteja Etelä-Savon Tanssiopisto ~270 ~40/vko 10 17 000 6300 Mikkelin kameraseura 38 10 4 50 500 850 Mikkelin Mieslaulajat 27 33 13 2000 500 Mikkelin Revyyteatteri* 40 34 1564 500 Teatteriryhmä Kutkutus 20 26 27 1870 500 Vekkuliteatteri 39 60 12 3290 11 370 Avustustiedot perustuvat yleisten kulttuuripalveluiden avustuspäätöksiin. Järjestöjä koskevat muut tiedot on kerätty järjestöjen toimintakertomuksista tai saatu tiedonantona järjestön puheenjohtajalta. *)Mikkelin Revyyteatterin toimintakausi on 5/2013-6/2014. Kaikkien esiintymisten kävijämääriä ei ole tilastoitu. MITÄ TEHTIIN JA MITEN? Hyvinvointitietoa haastatteluilla Koska hyvinvointi (well-being) ei ole vain fyysistä terveyttä vaan se on ihmisen mielentilasta ja onnellisuuden tunteesta riippuva subjektiivinen tuntemus, selvitys toteutettiin tekemällä haastatteluja (Hyyppä & Liikanen 2005, 35). Kokemukset omasta hyvinvoinnista ovat subjektiivisia ja niihin liittyy tunteita ja ajatuksia, jotka ovat yksilön sisäisiä. Kukaan ulkopuolinen ei pysty ilmaisemaan toisen kokemuksia, joten harrastajien itsensä tuottama aineisto ja heidän ilmaisunsa kertovat meille oleellisesti harrastamisen merkityksistä ja vaikutuksista. Haastattelutilanteessa haastateltava sai omin sanoin kertoa kokemuksistaan, mikä useimmiten tuo yksilön omia ajatuksia paremmin esille kuin esimerkiksi kyselylomake. Haastatteluista teimme videon, jotta haastateltavien oma ääni ei häviäisi prosessissa ja jotta heidän ajatuksensa ja kokemuksensa tulisivat esille sellaisena kuin he itse niistä puhuvat. Haastateltavien valitseminen Valitsimme kaikista Mikkelin alueella toimivista 96:stä kulttuurijärjestöstä mukaan pyydettäväksi 11 eri järjestöä, jotka ovat saaneet vuonna 2014 kaupungin kulttuuripalveluilta vuosiavustusta,
säännöllistä toiminta-avustusta tai kohdeavustusta. Koska kaikkien avustusta saavien järjestöjen mukaan pyytäminen ja niin monien haastattelujen tekeminen olisi ollut aikataulullisesti mahdotonta, valitsimme mukaan pyydettävät yhdistykset niin, että ne tuovat mahdollisimman kattavasti esille eri kulttuurin aloja, eri ikäryhmiä ja kaupungin eri alueita. Näiden jokaisen yhdistyksen parista pyysimme haastateltavaksi 1-2 henkilöä. Loppujen lopuksi saimme haastateltavaksi 10 ihmistä seitsemästä eri yhdistyksestä. Selvityksen kuvaus- ja editointitöihin kysyttiin aluksi yhteistyökumppaneita Mikkelin kaupungin työpajoista. Yhteistyö ei kuitenkaan onnistunut koska pajojen työajat ja työskentelykäytännöt eivät antaneet periksi sen suhteen, että haastattelujen teko olisi vaatinut kuvausten tekemistä virasto- ja pajojen työaikojen ulkopuolella. Sen vuoksi kuvaus- ja editointityö päädyttiin tilaamaan Markku Kääriäiseltä. MITÄ HAASTATTELUISSA SELVISI? Haastatteluissa nousi esille useita erilaisia hyvinvointivaikutuksiin viittaavia asioita, joita voidaan ryhmitellä muutaman eri teeman alle: Yhteisöllisyys / sosiaalisuus Itsensä toteuttaminen Harrastuksen vaikutus olotilaan ja tunne-elämään Positiiviset vaikutukset minäkuvaan Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden merkitys nousi esille kaikkien haastateltavien puheessa eli harrastus koetaan tärkeäksi nimenomaan yhteisöllisyyden ja ryhmään kuulumisen tunteen takia. Harrastuksen koettiin auttavan tutustumaan uusiin ihmisiin ja tuoneen elämään uusia ystäviä. Yksi kuvaili harrastusporukkaa isoksi perheeksi, toinen koki kasvaneensa kuoroporukkaan kiinni ja kolmas koki seuran mahdollistaman keskusteluyhteyden itselleen tärkeäksi. Sehän on iso asia kun yksin on enimmät osat päivistä niin lähtee tänne porukkaan. -- Täällä on niin kiva ystäväpiiri että kaikki ollaan tuttuja toisille että sehän se viehättää. - Nasti Kurikka Aikaisemmissa tutkimuksissa on tulkittu, että tärkeätä harrastajille ei välttämättä ole itse taide vaan sen tekemiseen osallistuminen ja sitä kautta syntyvä yhteisöllisyys (ks. esim. Liikanen 2010). Tällöin voisimme tehdä johtopäätöksen, että on melko sama minkä parissa ihmiset harrastavat, kunhan se kokoaa ihmisiä yhteen. Yhteisöllisyyden tuntu voi kuitenkin muodostua
paljon vahvemmaksi ja merkityksellisemmäksi, jos ihmiset jakavat saman mielenkiinnon kohteen, joka heitä kaikkia innostaa. Kuten yksi haastateltavista sanoi, yhdessä harrastaminen tuo porukan ihan eri lailla, hitsaa yhteen kun vaikka jossain koulussa. Siellä [koulussa] ei läheskään niin nopesti tuu yhteishenkee. Lisäksi harrastusporukka mahdollistaa harrastukseen liittyvien taitojen kehittämisen, kun omasta tekemisestään pääsee keskustelemaan ja kuulemaan muiden ajatuksia. Itsensä toteuttaminen Suurin osa haastateltavista koki harrastuksessaan tärkeäksi itsensä toteuttamisen itselle mieluisan toiminnan parissa. He kokivat harrastuksen nautinnolliseksi ja hauskaksi. Yksi henkilö koki jopa pääsevänsä toteuttamaan teatterin parissa omia unelmiaan ja toinen kutsui valokuvausharrastusta intohimoksi. Pääsee tekemään yhtä niin kun tärkeetä juttua itelleen. - Viljami Kemppinen Tärkeätä näiden järjestöjen parissa toimimisessa on se, että toiminta on ns. matalan kynnyksen toimintaa, joka mahdollistaa osallisuuden ilman kovia kriteerejä. Tämä luo tasa-arvoisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja toimia mieluisan toiminnan parissa riippumatta iästä, aikaisemmista kokemuksista tai taidoista. Harrastuksen vaikutus olotilaan ja tunne-elämään Kulttuuriharrastus vaikutti haastateltavien puheiden mukaan merkittävästi heidän omaan olo- ja tunnetilaansa. Harrastuksen avulla voidaan purkaa negatiivisia tunteita ja nimenomaan yhdessä tekemisen koettiin piristävän, virkistävän ja luovan hyvää mieltä, joka säteilee myös muille elämänalueille, ja sitä kautta voimaannuttaa. Valokuvaamisella puretaan sitä tunnetta. Se on ihan psyykkistä mielenterveyden hoitoo. - Kalervo Kuusela Henkilöt, joiden harrastustoimintaan kuului myös esiintymisiä, sanoivat lähes poikkeuksetta, että he saavat nautintoa ja hyvää mieltä siitä, että saavat esittää kulttuuria muille siitä kiinnostuneille. Järjestöjen toiminnan vaikutus ei lakkaakaan sen jäseniin vaan toiminnan vaikutukset säteilevät myös sen ulkopuolelle järjestön pitämien tapahtumien ja esitysten kautta. Joka kerta kun lähtee harjotuksista pois nii on hirmu hyvä olo. - Markku Mäkeläinen Osan harrastuksista koettiin vaikuttavan myös fyysiseen olotilaan. Tanssi on kulttuurin lisäksi myös liikuntaa, joka vaikuttaa kehon hyvinvointiin, mutta myös kuoroharrastajat mainitsivat, että he kokivat laulamisen synnyttävän positiivisia fyysisiä vaikutuksia.
Positiiviset vaikutukset minäkuvaan Yhteisöllisyyden lisäksi yksi useimmiten esille nousseista asioista haastatteluissa oli selkeästi harrastuksen parissa koetut onnistumisen tunteet. Hyvin mennyt esitys tai onnistunut valokuva luo hyviä fiboja ja tyytyväisyyden tunnetta, jonka merkityksen moni mainitsi tärkeäksi. Kun esitykset oli ohi, niin huomas että itseluottamus on kasvanu hirveesti. - Miikka Repo Harrastuksen parissa pääsee kokeilemaan usein myös uusia asioita ja ylittämään omia rajojaan. Tällaisten positiivisten kokemusten kautta haastateltavat kokivat saaneensa lisää rohkeutta ja itseluottamusta. Pari haastateltavaa mainitsi myös harrastuksen parissa vallitsevan tasa-arvoisuuden. Harrastettaessa ammatilla, titteleillä tai taidoilla ei ole väliä vaan jokainen laulaa tai näyttelee omalla tyylillään ja kaikkien panos on yhtä tärkeä. Vekkuliteatterin lapset puhuivat myös siitä, miten teatteriryhmässä ei tarvitse pelätä mokaamista tai sitä, että joku mollaisi vaan päinvastoin ryhmässä on turvallista Kun tuolla lauletaan niin kaikki on samalla viivalla. Siel on vaan laulajia, siel on ihan sama mitä ihminen on siviilissä. - Markku Mäkeläinen kokeilla ja epäonnistua, koska toisia kannustetaan aina. Tällainen ilmapiiri on omiaan edistämään positiivisen omanarvontunteen syntymistä. Kaikki nämä edellä mainitut tekijät, onnistumiset, itsensä voittaminen, tasa-arvoisuus ja kannustuksen saaminen, luovat omalta osaltaan positiivista kuvaa omista kyvyistä ja toimijuudesta, mikä puolestaan luo positiivista minäkuvaa. JOHTOPÄÄTÖKSET: Se on paljon isompi asia kun vaan sunnuntai-iltasin ja näiden seinien sisällä. -- Kun se ruokkii sitä semmosta onnistumista ja hyvää mieltä ni totta kai se auttaa myös niihin muihin juttuihin, opiskeluasioihin ja muuhun. Kyllä se kaikki sillon sujuu paremmin jos on itellä hyvä olla. - Miikka Repo Jos haastatteluissa esille nousseita asioita verrataan siihen, millaisia osatekijöitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin katsotaan sisältyvän, voidaan huomata, että haastateltavien mielestä merkitykselliset ja mukavimmat asiat kulttuuriharrastuksessa ovat juuri niitä, jotka kuuluvat osana hyvinvointiin. Harrastaminen mahdollistaa itselle mielekkään tekemisen. Sen parissa voi oppia uutta ja kehittää itseään ja omia taitojaan. Onnistumisten kautta harrastaminen puolestaan voimaannuttaa ja lisää omia voimavaroja. Se voi vaikuttaa positiivisesti fyysiseen terveyteen. Se luo sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä ja tunnetta
osallisuudesta. Se voi auttaa positiivisen minäkuvan luomisessa ja sitä kautta vahvistaa omaa toimijuutta ja toimintakykyä. Haastattelut luovat selkeästi kuvaa siitä, että kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia. Kulttuurijärjestöjen ja sitä kautta kaupungin asukkaiden kulttuuriharrastusten tukeminen toimii ennaltaehkäisevänä kulttuuritoimintana, jonka vaikutukset voivat yksittäisten ihmisten tasolla ulottua paljon harrastamisen piiriä laajemmalle. Kulttuuritoimi nähdään ennaltaehkäisevänä toimena, joka kattaa koko elämänkaaren (Liikanen 2010, 51). Siksi on tärkeää, että kaupunki tarjoaa palveluita kaiken ikäisille ja järjestää lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua eri HYVINVOINTI = terveys toimintakyky toimijuus osallisuus asuminen elinympäristö toimeentulo ihmissuhteet yhteisöllisyys mielekäs tekeminen voimavarat (Liikanen 2010, 37.) kulttuurin aloihin Kulttuurikamelin ja Kulttuuripolun kautta. Koko ikäryhmälle läpileikkaavasti tarjottavilla kulttuuripalveluihin tutustumisella on merkityksensä myös eriarvoisuuden vähentämisessä ja sillä voi olla hyvin pitkäaikaisia vaikutuksia yksilön elämässä. Kulttuuripalveluihin tutustumisen jälkeen on tärkeää, että harrastustoiminnan jatkamista tuetaan tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia myös aikuisiällä. Avustusten myöntäminen paikallisille kulttuurijärjestöille tukee matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, joka on avointa ja mahdollistaa eri elämänvaiheissa itselle mielekkään tekemisen, joka parhaimmillaan parantaa yksilön jaksamista ja hyvinvointia; avustukset pitävät yllä puitteita, joissa yksilö voi itse ottaa osaa kulttuuritoimintaan ja sitä kautta aktiivisesti osallistua hyvinvointinsa rakentamiseen. Selvityksen toteutus: Selvityksen käytännön toteutuksesta (haastattelut, videon sisällön suunnittelu, raportti) vastasi kulttuuripalveluiden harjoittelija, Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen opiskelija Eeva Pärjälä. Tein selvityksen työharjoitteluni aikana syys-marraskuussa 2014. Selvityksen tekoa ohjasivat kulttuurijohtaja Marita Kajander ja terveyden edistämisen koordinaattori Arja Väänänen. Haastattelut kuvasi ja videon editoi Markku Kääriäinen. YHTEYSTIEDOT: Marita Kajander Kulttuurijohtaja p. 044 7942457 marita.kajander@mikkeli.fi Arja Väänänen Terveyden edistämisen koordinaattori p. 044 794 4716 arja.vaananen@mikkeli.fi
Kirjallisuutta: Arts Council England 2004. The impact of the arts: some research evidence. Honkasalo, Marja-Liisa & Salmi, Hannu 2014. Terveyttä kulttuurin ehdoilla. Näkökulmia kulttuuriseen terveystutkimukseen. Turku: Turun yliopisto. Hyyppä, Markku T. 2013. Kulttuuri pidentää ikää. Porvoo: Duodecim. Hyyppä, Markku T. & Liikanen, Hanna-Liisa 2005. Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita. Jansson, Satu-Mari 2014. Mittaamattoman arvokasta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksia ja -metodologioita. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 2/2014. Kangas Anita & Hirvonen Johanna 2001. Kulttuuriprojekti Euroopan unionin rakennerahastot, kulttuuri ja alueet. Opetusministeriön EU-rakennerahastot -julkaisu 7/2001. Helsinki: Opetusministeriö. Lehtonen, Marja et al. 2006. Hyvinvointia ja kuntoa kulttuurista. HAKKU-projektin loppuraportti. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu. Liikanen, Hanna-Liisa, 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi 2010-2014. Opetusministeriön julkaisuja 1. Lowis, Michael L., Albert J. & Jackson, Michael I. 2011. Engagement in the arts and well-being and health in later adulthood: An empirical study. Journal of Applied Arts & Health, Vol. 2, Nro1. Nummelin, Sanna 2011. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset: onnea, elämyksiä, terveyttä. Tutkimuskatsauksia, Turun kaupunki, kaupunkitutkimus- ja tiedotusyksikkö. Rantala, Päivi et al. 2010. Ihmisen kokoinen kehitys: taide ja kulttuuri hyvinvoinnin katalysaattoreina Lapissa: TaikaLappi-hankkeen raportti. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Rönkä, Anu-Liisa, Kuhanen, Ilkka, Liski, Minna, Niemeläinen, Saara & Rantala, Pälvi (toim.) 2011. Taide käy työssä: taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, Sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 74. Tietoa kuntien kulttuuritoimien kustannuksista: Minna Ruusuvirta, Pasi Saukkonen, Vilja Ruokolainen, Sari Karttunen 2010. Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa. Kulttuuritoiminnan kustannukset 25 kaupungissa vuonna 2010. Helsinki: Suomen kuntaliitto. http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/01/kulttuurilukujenvalossa/kuntie n%20kulttuuritoiminta%20lukuina.pdf (pdf) Liitteet: Infokirje yhdistyksille Sopimus kuvamateriaalin käyttöoikeudesta