POHJOLA-NORDEN -LEHTI / TIDNINGEN 1/2009 + Silmiä hivelevä Tukholma Lofootit - Atlantin helminauha Alla hittar till Kämp Pepperkakeutstilling i Oslo Suomen sota Pohjolan synty
BILJETTER: må-fr kl. 12 18 samt 1 h före föreställ. tel. 09-6162 1411 Grupper vard. 9.30 16 tel. 09-6162 1433 Lippupiste tel. 0600 900900 1,75/min+lsa Luckan 020 7738 400
PÄÄKIRJOITUS & LEDARE Lisää tietoa Alkuvuodesta on ilmestynyt kaksi tutkimusta, jotka koskevat suomalaisten suhteita Pohjoismaihin. Molemmat ovat sekä rohkaisevia että haasteellisia. Tutkimukset ovat hyvin erilaisia. Toinen liittyy suomalaisten Norja-käsitykseen ja suhtautumiseen Norjaan. Toinen koskee suomenkielisten suomalaisten suhtautumista pohjoismaisuuteen ja pohjoismaiseen identiteettiin. Norjasta on haastateltu 25 niin sanottua suomalaista vaikuttajaa eri aloilta. Tiedot pohjoismaisesta identiteetistä käyvät ilmi ruotsinkielisen aivoriihen Magman tilaamasta, Taloustutkimuksen suorittamasta laajasta mielipidetiedustelusta koskien lähinnä suhtautumista ruotsin kieleen ja suomenruotsalaisiin. Kukaan tuskin yllättyy tiedosta, että suomalaiset vaikuttajat suhtautuvat hyvin myönteisesti Norjaan ja pitävät maata läheisenä Pohjoismaana, jonka kanssa on helppo olla yhteistyössä. Haasteelliseksi asian tekee se, että tiedot Norjan nykyoloista ja kulttuurista eivät vakuuta. Aikaisemmat tiedustelut osoittavat samaa: suomalaiset pitävät Norjasta ja norjalaisista, mutta tietävät jopa yllättävän vähän tästä naapurista. Mera kunskap Under början av detta år har två undersökningar gällande finländarnas inställning till Norden publicerats. Båda är både uppmuntrande och utmanande. Undersökningarna är mycket olika. Den ena rör finländarnas uppfattning och förhållning till Norge. Den andra gäller finskspråkiga finländares förhållning till det nordiska och nordisk identitet. 25 så kallade påverkare på olika områden har intervjuats om Norge. Uppgifterna om nordisk identitet ingår i en bred opinionsmätning, som den finlandssvenska tankesmedjan Magma beställt av Taloustutkimus, som främst rör inställningen till svenska språket och finlandssvenskar. Ingen blir väl överraskad av uppgiften att finländska påverkare förhåller sig mycket positivt till Norge och ser landet som ett nära nordiskt land som det är lätt att samarbeta med. Det utmanande består i att kunskaperna om dagens Norge och norsk kultur inte övertygar. Tidigare undersökningar visar detsamma, finländarna tycker om Norge och norrmän, men vet till och med överraskande litet om denna granne. Larserik Häggman Päätoimittaja / Chefredaktör Magman tutkimus vahvistaa tiedot suomalaisten vahvasta sitoutumisesta Pohjolaan ja pohjoismaiseen identiteettiin. Peräti 93 prosenttia vastaajista on tätä mieltä. Suhde Ruotsiin jakaa sen sijaan mielipiteet. Vaikka 74 prosenttia pitää ruotsalaista perintöä tärkeänä Suomelle, kansakuntana melkein yhtä moni 71 prosenttia on sitä mieltä, että Ruotsi on kuin mikä tahansa Euroopan maa. Sen sijaan vain 21 prosenttia kokee Viron ja virolaiset Ruotsia ja ruotsalaisia läheisempinä. Jos tähän vielä lisätään tieto siitä, että vain 27 prosenttia on sitä mieltä, että pitäisi puhua ruotsia eikä englantia toisten pohjoismaalaisten kanssa, kuva on melko selvä. Näiden kahden erilaisen tutkimuksen merkitys Pohjola-Nordenin kannalta on kahdenlainen. Suomalaisten suhtautuminen Pohjolaan ja pohjoismaisuuteen on vakuuttavan vakaalla pohjalla, mutta tietojen lisääminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Meneillään oleva Suomen sodan merkkivuosi 1809 tarjoaa samalla hyviä mahdollisuuksia valaista Suomen ja Ruotsin välistä erikoissuhdetta. Magmas undersökning bekräftar finländarnas starka uppbindning till Norden och nordisk identitet. Hela 93 procent av dem som svarat har denna uppfattning. Förhållningen till Sverige delar däremot åsikterna. Trots att 74 procent anser att det svenska arvet är viktigt för Finland som nation, anser nästan lika många 71 procent att Sverige är som vilket annat land som helst i Europa. Däremot anser bara 21 procent att Estland och esterna står närmare än Sverige och svenskarna. Om till detta ännu läggs uppgiften om att endast 27 procent är av den åsikten att man bör tala svenska, inte engelska, med andra nordbor blir bilden rätt klar. Betydelsen av dessa två undersökningar är för Pohjola- Nordens del tudelad. Finländarnas förhållning till Norden och det nordiska vilar på säker, solid grund men det krävs fortsatta ansträngningar för att öka kunskaperna. Det pågående märkesåret efter det finska kriget erbjuder goda möjligheter att belysa särförhållandet mellan Finland och Sverige. s i s ä l l y s i n n e h å l l
AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT ISSN 1456-7644 4 Pääkirjoitus / Ledare Päätoimittaja / Chefredaktör 8 Ajankohtaista / Aktuellt Larserik Häggman 10 Teemakolumni / Temakolumn: Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare Avoimet ovet / Öppna dörrar Kaarina Airas lehti@pohjola-norden.fi 13 Täällä / Här är Stockholm Osoite / Adress 14 Tukholman arkkitehtuuria keskiajalta 2000-luvulle Sibeliuksenkatu / Sibeliusgatan 9 A 00250 Helsinki / Helsingfors 16 Arkitektur i Stockholm från medeltid till 2000-tal puh. / tfn 09-4542 080 19 Täällä / Här är Oslo faksi / fax 09-4542 0820 pohjola-norden@unionimedia.fi 21 Täällä / Här är Reykjavik www.pohjola-norden.fi 23 Täällä / Här är Köpenhamn h1pohjola-norden Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning 24 Lofootit Atlantin helminauha Kjell Skoglund puh. / tfn 09-4542 0821 faksi / fax 09-4542 0820 kjell.skoglund@pohjola-norden.fi Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning Maarit Kattilakoski Mikko Taipale Unionimedia maarit.kattilakoski@unionimedia.fi mikko.taipale@unionimedia.fi Paino / Tryckeri Auranen Oy 2009 Painos / Upplaga 13 000 kpl/st Ilmestymisajat / Utgivningsdagar 2009 28 Alla hittar till Kämp Nordhumla 34 Pepperkakeutstillingen 2008 38 Pohjolan Postia / Norden-nytt 40 Tulossa / På kommande 46 Jäsenedut / Medlemsförmåner 48 Poimintoja verkkopuodista / Axplock ur nätboden 50 Pohjoismainen Kirjakappa / Nordisk Bokkappe 1/09 DL 26.1., ilmestyy / utkommer 23.2 2/09 DL 20.4., ilmestyy / utkommer 18.5 3/09 DL 17.8., ilmestyy / utkommer 14.9 4/09 DL 2.11., ilmestyy / utkommer 30.11 Hinta 20 e / vuosikerta Priset 20 e / årgång Kansikuva / Omslagsbild L-G Nilsson/Skylight
Ajankohtaista & aktuellt Kuopion Islantikokoelma 20 vuotta Pohjois-Savon maakuntakirjaston ylläpitämä Islanti-kokoelma juhli 20-vuotista historiaansa marraskuussa Kuopiossa. Ahkerasti käytetty ja jatkuvasti uudistuva kokoelma pitää sisällään niin islantilaista kuin islanniksi käännettyä kirjallisuutta sekä lukuisia lehtiä, esitteitä, karttoja, kielenopiskelumateriaalia, elokuvia ja musiikkia. Kokoelman ansiosta Kuopio nimettiin vuonna 1988 yhdeksi viidestä Pohjoismaisesta kirjallisuuskeskuksesta Suomessa. Isländska litteratursamlingen i Kuopio 20 år Den isländska litteratursamlingen i Norra Savolax landskapsbibliotek firade i november sitt 20-årsjubileum i Kuopio. Samlingen, som ständigt används mycket och förnyas, består av både isländsk och till isländska översatt litteratur samt tidskrifter, broschyrer, kartor, studiematerial i isländska språket, film och musik. Tackvare samlingen utsågs Kuopio 1988 till ett av fem nordiska centralbibliotek i Finland. Kuvassa vasemmalta / I bilden från vänster Islannin suurlähettiläs /Islands ambassadör Hannes Heimisson, kirjakauppias/bokhandlare Anna Einarsdóttir, kirjailija/författare Kristín Steinsdóttir ja Kuopion kaupungin kaavoituspäällikkö/ samt Kuopios stadsplaneringschef Leo Kosonen. Kuva/bild: Arja Anttila Merkkivuosi 1809 -kalenteri vuodelle 2009 Leijona ja Kotka - Autonomian aika Suomessa 1809-1917 -näyttely on Hämeen linnan, Olavinlinnan ja Turun linnan yhteishanke, joka seuraa Suomen sodan päättymistä sekä Suomen myöhempiä vaiheita itsenäiseksi valtioksi. Näyttely on esillä Savonlinnan maakuntamuseossa 13.3.2009-31.1.2010. Oulun kaupunginteatteri esittää suurmusikaalia Keisarin valssi 14.3. asti. Föreläsningsserien Det var en finne, en svensk och en ryss Några författares syn på språk, identitet och tillhörighet började den 19 januari 2009. Serien fortsätter med Bengt Berg och Yrsa Stenius 23.3. kl. 18 Leena Lehtolainen och Lena Linderborg 21.4. kl. 18 och Peter Sandström och Robert Åsbacka 25.5. kl.18. Platsen är Svenska litteratursällskapets hus på Riddargatan 5 i Helsingfors. Porvoon valtiopäivien tapahtumista ja henkilöistä järjestetään näyttely 26.3. 18.10. Porvoon museossa. Kulttuuritalo Grandissa järjestetään 27.3. musiikkipitoinen Big Band Goes Valtiopäivät I tapahtuma, ja 28.3. Raatihuoneentorilla ja Vanhassa kaupungissa kaupunkijuhla. Turun linnassa on esillä 3.4.-4.10. näyttely Keisari Aleksanteri I - Hurmuri ja hallitsija. Suomen Kansallismuseossa merkkivuoden 1809 näyttely on esillä 19.4. asti. Naistenpäivänä 8.3. järjestetään Naiset sodassa -tapahtumapäivä klo 13-16 ja 18.4. tanssiaiset ajan henkeen kuuluvine merkkihenkilöineen. Mikkelin hallintokaupungin syntymiseen keskittyvä Kaksoiskotka kaskimailla - Elämää 200 vuoden takaa Mikkelin seudulla -näyttely alkaa 15.5. ja on näytteillä 20.9.2009 saakka Mikkelin taidemuseossa. 15.5. ovat myös Mikkelin Jalkaväkimuseon Suomesta sodittiin -näyttelyn avajaiset. 26.6. alkaen esitetään Haaparannalla Bengt Pohjasen ja Kaj Chydeniuksen Sotaoopperaa. Lisää www.krigsoperan.se. 26.6. saa ensi-iltansa myös musikaalinen 200-vuotisjuhlanäytelmä Suruaita, riemukaari Ähtärin kotiseutumuseolla. 30.7. esittää West Coast Kokkola Opera oopperansa Döbeln 1809 ensi-illan Kokkolassa. 30.8. järjestetään Suomi marssii rajalta rajalle -tempaus. Sauvakävely- ja kävelytapahtuma starttaa Niiralasta 30.8. klo 8 ja päättyy Haaparannalle 6.9. Kävely (617km) toteutetaan non-stopina. Kaikki ovat tervetulleita kunnosta riippumatta. Järjestäjinä Oulun Latu ja valtioneuvoston Merkkivuosi 1809 -toimikunta. 1.9.-31.12. muistaa Helsingin kaupungin taidemuseo Meilahdessa merkkivuotta näyttelyllään Finlandia 200 - Suomalainen muotokuva 1809-2009. Suomen sota -näyttely kiertää Pohjola-Nordenin piireissä vuoden 2009 aikana. Lisätietoja saa piirien verkkosivuilta ja niiden toiminnanjohtajilta. Merkkivuosi 1809 näkyy YLE Teeman kevään 2009 ohjelmistossa. Myös YLEn Elävään arkistoon on koottu Suomen sota -aiheista videomateriaalia. Suomen sodan muistovuosiin liittyvät tapahtumat Ruotsissa löytyvät osoitteesta www.markesaret1809.se. Koonnut: Jesse Piiroinen
Ajankohtaista & aktuellt Merestä nousee maa Islantilainen kulttuuri Vaasassa 16.4. 28.4. Ur havet stiger landet - Isländsk kultur i Vasa 16.4. 28.4. Huhtikuussa vietetään Vaasan seudulla festivaalia, jonka tavoitteena on tuoda näkyväksi islantilaista nykykulttuuria. Merestä nousee maa Islantilainen kulttuuri tarjoaa löytöretken usealle kulttuurin alueelle. Festivaaliohjelmaan kuuluu esimerkiksi koko perheen näytelmä Sinisen planeetan villit lapset Vaasan kaupunginteatterissa, näyttely ja sen yhteydessä video-, valo- ja performanssitaiteilija Vignir Jóhannssonin performanssi. Islantilaisen Stefan Sturla Sigurjónssonin ja Lasse Hjeltin dramatisoima teatterisatu Paimenpoika ja peikkomuori esitetään Tikanojan taidekodilla kolmikielisenä. Neuvontapalvelu Haloo Pohjola tiedottaa 16.4. klo 9-17 kaupunginkirjaston Draamasalissa pohjoismaiseen liikkuvuuteen liittyvistä asioista (mm. työnhaku, verotus, eläkkeet). Ohessa poimintoja festivaalin ohjelmasta. Päivitetyt ohjelmatiedot www.pohjola-norden.org. 18.4.-18.6. Dreams of Sublime and Nowhere islantilaista maisemaa etsimässä sökandet efter isländskt landskap. Islantilaisen nykytaiteen katselmus Isländsk nutidskonst 19.4. Performans: Vignir Johansson + Brunch vid Kuntsi från kl. 13.00. Huhtikuu: näyttely, Vignir Jóhannsson. Vaasan kaupunginteatteri. April: Vernissage, Vignir Jóhannsson i Vasa Stadsteaterns foajé. Vignir Jóhannssonin taide esittäytyy festivaaleilla. Huhtikuu: islantilainen kirjallisuus Vaasan kaupunginkirjastossa April: Isländsk litteratur vid Vasa Stadsbibliotek 18-19.4. Baltasar Kormákur i Vasa. Den isländske filmregissören Baltasar Kormákur besöker Vasa för att visa sina filmer och berätta om sitt filmskapande. Arrangörer är Walhalla rf, Nifin och Filmcentrum Botnia i samarbete med Stefán Sturla. Fritt inträde. 17.4.-18.4. Elina Lindroos luennoi islantilaisesta elokuvasta ja sen historiasta Seinäjoella (17.4.) ja Vaasassa (18.4.), Vaasan kaupunginkirjaston Draama-sali. Vapaa sisäänpääsy. 20.4. kl. 18.-18.30 grundundervisning i konst, förevisning med temat Island i stadsbibliotekets Drama-sal; taiteen perusopetus, teemana Islanti, kaupunginkirjaston Draama-sali 21.4. klo 10-10.30 taiteen perusopetus, koululaisesitys kaupunginkirjaston Draama-salissa; grundundervisning i konst, skolförevisning i stadsbibliotekets Drama-sal 16.4 kl. 9-17 Presentation av Hallå Norden om nordisk mobilitet vid Vasa Stadsbibliotek, Drama-sal; Haloo Pohjolan tietoisku pohjoismaisesta liikkuvuudesta. Vaasan kaupunginkirjasto, Draama-sali. 21.4.-2.5. Restaurang Central, isländska veckor; Ravintola Central, Islannin viikot. 17.-18.4: Sinisen planeetan villit lapset, Andri Snær Magnason. Ohjaus: Stefán Sturla Sigurjónsson. Vaasan kaupunginteatteri. 21.4. kl. 23 Ernst Underbar-kväll med Björks musik som tema, Wasallen. April: Leikfélag Akureyri, Stadsteatern i Akureyri, gästspelar på Wasa teater. 23.4. klo/ kl 19.00 Sinfonisesti Caput Symfoniskt Caput. Vaasan kaupungintalo/vasa stadshus. Vaasan kaupunginorkesteri/vasa stadsorkester & Caput. 25.4 klo/ kl. 19.00.: Caput & Vaasan kaupunginorkesterin jouset/vasa stadsorkesters stråkar April. Utställning: Isländska energilösningar.islands ambassad. Tritonia. Fritt inträde. Näyttely: Islantilaiset energiaratkaisut. Islannin suurlähetystö. Tritonia. Vapaa sisäänpääsy. Pohjolan pidot maaliskuussa Pohjolan päivän, eli 23.3.1962 virallistetun pohjoismaisen yhteistyön vuosipäivän aikoihin Pohjola-Nordenin ja muiden maiden Nordenyhdistysten jäsenet kokoontuvat ns. Pohjolan pitoihin. Tänä vuonna monet järjestäjät huomioivat uusi pohjoismainen ruoka -teeman. Paikallisyhdistykset ja piirit voivat tilata maksutta liitosta ruokasanastoja ja pitojulisteita. Nordiskt gästabud i mars Vid tidpunkten för Nordens dag den 23 mars som firas för att manifestera det officiella nordiska samarbetet, vilket stadsfästes genom det s.k. Helsingforsavtalet 23.3.1962, samlas Nordenmedlemmar Norden runt till Nordiskt gästabud. I år tar många arrangörer fasta på temat ny nordisk mat. Lokalföreningarna och distrikten kan från förbundet gratis rekvirera matordlistor och gästabudsaffischer. Pohjoismainen talvipäivä Hanasaaressa 7.3. Perinteinen koko perheen tapahtuma, Pohjoismainen talvipäivä, järjestetään maaliskuun alussa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa. Puuhapäivää on tuttuun tapaan järjestämässä Hanasaaren lisäksi Helsingin ja Espoon Pohjola-Norden -yhdistykset, Pohjola-Nordenin Uudenmaan piiri, Nifin, pohjoismaiset suurlähetystöt Helsingissä sekä pohjoismaiset ystävyysseurat. Ohjelmassa on toimintaa niin sisällä kuin ulkonakin; rekiajelua sekä ratsastusta, teatteria, kokkausta, kasvomaalausta, sadunkerrontaa, näyttelyitä sekä tietysti herkkuja eri puolilta Pohjolaa.
1808 1809 Teemakolumni /Temakolumn 1/2009 Anders Ljunggren Minister/ministeri Sveriges ambassad/ruotsin suurlähetystö Helsingfors/Helsinki Avoimet ovet HORACE ENGDAHL, Ruotsin Akatemian pysyvä sihteeri, totesi tärkeän asian Merkkivuoden 1809 virallisissa avajaisissa alueella, joka oli aikoinaan yhteisen valtakunnan länsiosa. Mitään Ruotsia ei ollut olemassa ennen yhtymistä Suomeen, mitään Suomea ei ollut olemassa ennen yhtymistä Ruotsiin. Valtakunnanmuodostus ja valtion rakennustyö tapahtuivat yhdessä. Juuri näin on asia. Mutta luemme niin mielellämme historiaa taaksepäin. On aivan liian helppoa seurata ajatuksenjuoksua, jota leimaa varttuminen kansanvaltaisissa maissa ja kehittyneissä hyvinvointivaltioissa tarkasteltaessa kuningaskeskeisiä valtoja. VASTAANOTAN VÄLILLÄ VIERAITA Ruotsin suurlähetystössä Kauppatorin laidalla Helsingissä. Olemme silloin maan sellaisessa osassa, joka oli vuosisatojen ajan huomattavan paljon keskeisempi yhteisessä valtakunnassa kuin oma kotiseutuni Smoolannin ylängöllä. Sanotaan, että Suomi suurruhtinaskunnan aikana säilytti Ruotsin ajan lait ja yhteiskuntarakenteen asia, jolla on merkityksensä tämän päivän yhteiskuntajärjestystä ajatellen. Uskon että Ruotsin aika -käsitteen käyttö usein vie ajatukset harhaan. Ainakin Ruotsissa, mutta mahdollisesti myös Suomessa, moni kytkee käsitteen Ruotsin Ruotsiin maana sekä ruotsin kieleen. Mutta kyseessä olivat yhteisen valtakunnan lait ja yhteiskuntarakenne, joita säilytettiin Haminan rauhan jälkeen muodostetussa Suomessa. Kyse ei ollut valtakunnan länsiosasta tulleesta tuontitavarasta. Suomalaisten vaikutus vuotta 1809 edeltävinä vuosisatoina luotuun yhteiskuntajärjestykseen oli suurempi kuin sen Smoolanti-nimisen provinssin vaikutus, josta minä olen kotoisin. SUOMEN YSTÄVÄ STIG RAMEL vertasi kerran Ruotsin ja Suomen historiaa kerrostaloon, jossa yhdeksäs kerrostasanne lukuisten henkilöiden toimesta nyt on valmistunut. Ensimmäiset kuusi, tai pikemminkin kuusi ja puoli kerrosta, joista jokainen vastaa vuosisataa, ovat yhteisiä. Kaksi seuraavaa kerrosta, joita on rakennettu vuoden 1809 jälkeen rakentuvat alemmille kerroksille, ne sijaitsevat vierekkäin ja niiden välillä on paljon yhteyksiä. Ovet Ruotsin ja Suomen välillä ovat auki. Me päätämme nyt itse sen, kuinka tiheät yhteydet meillä tulee olla tulevaisuudessa sekä siitä, mitä voimme ja haluamme tehdä yhdessä. Kukaan ulkopuolinen ei rajoita sitä, mitä voimme tehdä. Molemminpuolinen halumme ratkaisee. Tässä haasteemme ja tulevaisuuden toiveemme. Öppna dörrar HORACE ENGDAHL, ständig sekreterare i Svenska Akademien, gjorde ett viktigt uttalande när officiella aktiviteter under Märkesåret 1809 inleddes i vad som en gång var den västra riksdelen i ett gemensamt rike: Det fanns inget Sverige före föreningen med Finland, det fanns inget Finland före föreningen med Sverige. Riksbildningen och uppbyggandet av en stat skedde gemensamt. Precis så är det. Men vi läser så gärna historien baklänges. Det är allt för lätt att tillämpa tankemönster präglade av uppväxt i demokratier och utvecklade välfärdsstater på välden med kungar som centralpersoner. JAG TAR IBLAND EMOT GÄSTER i Sveriges ambassad vid Salutorget i Helsingfors. Vi är då i en landsdel som under århundraden varit väsentligt mera central i det gemensamma riket än vad som gäller för min hembygd på Smålands högland. Det sägs att Finland under storfurstendömets tid, och med betydelse för samhällsordningen än idag, behöll lag och samhällsstrukturer från den svenska tiden. Jag tror att användningen av begreppet svenska tiden inte sällan leder tanken fel. I varje fall i Sverige, men kanske också bland många i Finland, knyts begreppet svensk till Sverige (landet) och svenska språket. Med det var det gemensamma rikets lagar och samhällsstrukturer som behölls i det Finland som formades efter freden i Fredrikshamn. Det rörde sig inte alls om något importgods från västra riksdelen. Jämfört med den småländska provins som jag kommer ifrån var finländarnas bidrag till den samhällsordning som skapats under århundradena fram till 1809 större. FINLANDSVÄNNEN STIG RAMEL skildrade en gång Sveriges och Finlands historia som ett höghus vars nionde våningsplan nu färdigställs genom många människors insatser. De sex, eller snarare sex och ett halvt, första våningsplanen, som vart och ett motsvarar ett sekel, är gemensamma. De två våningsplan som tillkommit efter 1809 bygger vidare på de sex underliggande, de ligger sida vid sida och där finns många förbindelser. Dörrarna mellan Sverige och Finland står öppna. Vi avgör nu hur täta förbindelserna ska vara i framtiden och vad vi kan och vill göra tillsammans. Ingen utomstående sätter gräns för vad som kan göras. Vår ömsesidiga vilja avgör. Häri ligger vår utmaning och vårt hopp inför framtiden. 10
YLI 70 000 JÄSENTÄ POHJOISMAISSA TULE MUKAAN! o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN JÄSENEKSI. Maksan 14 euron suuruisen jäsenmaksun vuosittain. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN PERHEJÄSENEKSI, sillä taloudessani on Pohjola-Nordenin jäsen. Maksan jäsenmaksua vuosittain 6 euroa. Saan perhejäsenenä Pohjola-Nordenin jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin. o HALUAN LIITTYÄ POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITON JÄSENEKSI. Jäsenenä saan Pohjola-Nordenin ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenetuuksiin oikeuttavan jäsenkortin sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden. Lisätietoa www.pnn.fi. Effective Business Reach with Nordicum Magazine Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Syntymävuosi Minua kiinnostaa Pohjola-Nordenin o kulttuuritoiminta o koulutoiminta o elinkeinoelämän toiminta o matkat o Nuorisoliitto ja/tai Nordjobb o muu, mikä? o Osoitteeni on muuttunut, entinen osoite: Introducing: Otaniemi NANO NORDICUM.com NORDICUM NORDICUM4-5 scandinavian business magazine 2008 Baltic Princess LAUNCHED NORDICUM.com DKK 42,00 EUR 6,60 NOK 47,00 SEK 49,00 DKK 42,00 EUR 6,60 NOK 47,00 SEK 49,00 Cruise & Shipping SPECIAL REPORT Energy & Environmental Nano & Biotechnology Wonderwall The Age of Oasis is here SPECIAL REPORTS Technopolis Ventures: Conquering Square One Fazer s Karsten Slotte: Blue is Back Outokumpu Boosting Energy Efficiency Yhteystietoja käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Päiväys ja allekirjoitus ÖVER 70 000 MEDLEMMAR I NORDEN KOM MED! o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN, genom att årligen betala en medlemsavgift på 14 euro. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDEN SOM FAMILJEMEDLEM, eftersom det redan finns en medlem i min familj. Den årliga medlemsavgiften är 6 euro. Som familjemedlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens medlemsförmåner. o JAG VILL ANSLUTA MIG TILL POHJOLA-NORDENS UNGDOMSFÖRBUND. Som medlem får jag ett medlemskort som berättigar till Pohjola-Nordens och Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds medlemsförmåner och en tidskrift 4 ggr/år. Mer information www.pnu.fi. Namn Adress Postnummer och -anstalt E-post Födelseår Jag är intresserad av Pohjola-Nordens o kulturaktiviteter o skolverksamhet o verksamhet inom näringslivet o resor o Ungdomsförbundet och/eller Nordjobb o annat, vad? & o Mina adressuppgifter har ändrats, gamla adressen: Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens interna information och ges inte ut till utomstående. Datum och underskrift LEIKKAA IRTI JA POSTITA, OSOITETIEDOT VASTAKKAISELLA PUOLELLA 11
Taita ja niittaa tästä Föreningar NORDEN Yhdistykset Pohjola-Norden maksaa postimaksun Pohjola-Norden betalar portot Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki Foreningene Nordens Forbund Norra Vallgatan 16, 2 tr., SE-211 25 Malmö puh./tfn +46 (0)40 238 610 faksi/fax +46 (0)40 238 410 fnf@norden.se, www.fhf.se Föreningen Norden, Sverige Box 12707, SE-112 94 Stockholm puh./tfn +46 8 5061 1300 faksi/fax +46 8 5061 1320 foreningen@norden.se, www.norden.se Foreningen Norden, Danmark Malmøgade 3, DK-2100 København Ø puh./tfn +45 3542 6325 faksi/fax +45 3542 8088 landskontoret@foreningen-norden.dk www.foreningen-norden.dk Foreningen Norden, Norge Abbediengen hovedgård Harbitzalléen 24, NO-0275 Oslo puh./tfn +47 22 516 760 faksi/fax +47 22 516 761 foreningen@norden.no, www.norden.no Föreningen Norden på Åland Storagatan 9, AX-22100 Mariehamn puh./tfn & faksi/fax (018)172 79 norden@aland.net, www.norden.ax Norrøna Felagid i Føroyum J. Paturssonargøta 24, FO-100 Tórshavn puh./tfn +298 315 319 faksi/fax +298 315 727, hogni@kringvarp.fo Norræna Felagid, Island Odinsgata 7, IS-101 Reykjavik puh./tfn +354 551 0165 faksi/fax +354 562 8296 norden@norden.is, www.norden.is Föreningen Norden på Grønland N.A.P.A, Skibshavnsvej 21, Postboks 770, GL-3900 Nuuk Eesti Põhjala Ühing Lai 29,EE-10133 Tallinn puh./tfn +372 627 3100 faksi/fax +372 627 3110 info@norden.ee, www.norden.ee/norden Biedriba Norden Latvija BOX 217, LV-1024 Riga puh./tfn.+371 7529409 pj./ordf: elsberga@hotmail.com 12 & Föreningen Norden i Litauen Isganytojo 4, LT-2001 Vilnius puh./tfn: +370 222 021
Två vägar till ny trygghet Det är verkligen ett märkesår i år. För 200 år sedan tvingades Sverige inse att landet en gång för alla mist sin ställning som regional stormakt. Men förändringen var ännu större för den forna östra rikshalvan. Finland och Sverige hade varit som siamesiska tvillingar, som Svenska Akademiens ständige sekreterare Horace Engdahl sade i sitt tal i Sveriges Riksdag när det svenska märkesåret inleddes. Tvillingarna skildes åt i två parallella steg. Det första i mars 1809 då Finland vid lantdagen i Borgå av kejsar Alexander hade upphöjts bland nationernas antal. Landet blev ett eget storfurstendöme, med betydande självstyre. Samtidigt avskaffades enväldet i Sverige, då kung Gustaf IV Adolf avsattes. Andra steget togs ett par, tre år senare. Den gamle gustavianen Gustaf Mauritz Armfeldt lyckades med konststycket att få tsaren att återupprätta Finlands gräns från före 1721. Och att ärenden rörande Finland skulle tas upp direkt med tsaren, utan att blandas in i den ryska förvaltningsdjungeln. I det nu krympta Sverige etablerade tronföljaren Karl Johan, marskalk Bernadotte, 1812 års fredspolitik med Ryssland. Fördraget gjorde slut på de ständiga krigen. Sverige undslapp en katastrof, Polens delning var ju bara något årtionde gammal, erinrade Horace Engdahl om i sitt tal. Finland fick ett oväntat självstyre. Våra historier har löpt väldigt olika sedan dess. Neutral avskildhet mot kamp för överlevnad. När de svenska historiedagarna hålls i Vasa nu i september och samtidigt nordiska forskardagar i Umeå sker det mot bakgrund av kriget 1808 1809. Det var ju i Österbotten och Västerbotten som de stora slagen stod. Men nu kan blicken riktas framåt. Vi har båda måst skapa förtroende i omvärlden för att kunna skapa dagens trygghet. Nu gäller det att sprida erfarenheten utåt av att bygga förtroende och fred. Kaksi tietä uuteen turvallisuuteen Tämä vuosi on todellakin merkkivuosi. Kaksisataa vuotta sitten Ruotsi pakotettiin ymmärtämään, että maa oli kerta kaikkiaan menettänyt asemansa suurvaltana. Muutos oli kuitenkin vielä suurempi valtakunnan itäiselle osalle. Suomi ja Ruotsi olivat olleet kuin siamilaiset kaksoset, kuten Ruotsin Akatemian pysyvä sihteeri Horace Engdahl totesi puheessaan Ruotsin eduskunnassa juhlavuoden alkajaisiksi. Kaksoset erotettiin toisistaan kahdella samansuuntaisella askeleella. Ensimmäinen otettiin maaliskuussa 1809 Porvoon maapäivillä, kun keisari Aleksanteri kohotti Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Maasta tuli suurruhtinaskunta, jolla oli merkittävä itsehallinto. Samalla yksinvaltius Ruotsissa purkautui, kun Kustaa IV Aadolf syrjäytettiin. Toinen askel otettiin pari kolme vuotta myöhemmin. Vanha kustavilainen Gustaf Mauritz Armfeldt onnistui taidonnäytteessä, jolla tsaari palautti Suomen rajan ennen vuotta 1721 vallinneeseen tilanteeseen. Hän sai läpi esityksen, että Suomea koskevat asiat käsiteltiin suoraan tsaarin kanssa ilman, että ne piti kierrättää venäläisen hallintoviidakon kautta. Kutistuneen Ruotsin hallitsija Kaarle Juhana, marsalkka Bernadotte, aloitti Venäjän kanssa rauhanpolitiikan, joka teki lopun alituisista sodista. Ruotsi vältti katastrofin, Puolan jako oli vain muutaman vuosikymmenen takainen, Horace Engdahl muistutti puheessaan. Suomi sai odottamattoman itsehallinnon. Historiamme ovat sen jälkeen poikenneet toisistaan melkoisesti. Puolueeton eristyneisyys ja eloonjäämiskamppailu toistensa vastapuolina. Ruotsin historiapäivät Vaasassa syyskuussa ja pohjoismaiset tutkijapäivät Uumajassa järjestetään vuoden 1808 09 sodan merkeissä. Suurimmat taisteluthan käytiin juuri Pohjanmaalla ja Västerbottenissa. Nyt katseet voidaan kuitenkin luoda eteenpäin. Molempien maiden on täytynyt rakentaa luottamusta ympäröivään maailmaan, jotta nykyinen turvallisuus on saatu luotua. Nyt meidän on tärkeätä levittää kokemuksiamme luottamuksen ja rauhan rakentamisesta. HÄR ÄR TÄÄLLÄ Olof Kleberg Frilansjournalist Vapaa toimittaja STOCKHOLM Johannes Jansson/norden.org 13
1700-luvun saksalaistyyliset rakennukset reunustavat Vanhan kaupungin Kornhamnin toria. Kornhamnstorg i Gamla stan med 1700-talsbyggnader i tysk stil. Tukholman arkkitehtuuria keskiajalta 2000-luvulle Tukholma on kasvanut kallioisista saarista erääksi maailman kauneimmista kaupungeista. 14
Kuja Vanhassa kaupungissa. En gränd i Gamla stan. 1700-luvun rakennuksia, Mäster Mikaels Gata, Söder. 1700-talsbebyggelse på Mäster Mikaels Gata på Söder. Kuusituhatta vuotta sitten Mälaren-järvi oli syvä lahti Itämeressä. Nykyisen Tukholman paikka oli suurin piirtein samannäköinen kuin Kökaria ympäröivä karikkoinen Ahvenanmaan saaristo. Tukholman vanhimmat kivikauden aikaiset asuinpaikat ovat peräisin tuolta ajalta. Viikinkien aikana rakennettiin pääkaupunki Birka eräälle Mälarin saarelle ja hiukan myöhemmin Sigtunan kaupunki erääseen Mälarin lahteen. Kivikauden jälkeen maa kohosi puolisen metriä sadassa vuodessa, ja 1100-luvulla kulkuväylä Mälariin kapeni jatkuvasti. Keskellä väylää oli saari, jota alettiin kutsua Stockholmiksi. Saaren kummallakin puolella oli kapeat vesivirrat Mälarin ja Itämeren välissä. Karjalaisten merirosvojen hyökättyä Sigtunaan vuonna 1187 Birger Jaarli rakennutti linnan Stockholmin saarelle rajoittamaan pääsyä Mälarille. Linnan ympärille kehittyi vähitellen yhdyskunta, joka sai vuonna 1252 kaupunkioikeudet,ja sen nimeksi tuli Stockholm, Tukholma. Tärkeä kauppakeskus Hansakaudella Tukholmaan muutti paljon saksalaisia kauppamiehiä. Kaupungin asukasluku kasvoi ja siitä tuli Keski-Ruotsista 15
Arkitektur i Stockholm från medeltid till 2000-tal För sextusen år sedan var sjön Mälaren en djup vik av Östersjön, och den plats där Stockholm nu ligger såg ut ungefär som den åländska skärgården kring Kökar, med sina kobbar och skär. Från denna tid finns Stockholms äldsta lämningar av stenåldersboplatser. Under Vikingatiden byggdes huvudstaden Birka på en ö i Mälaren och något senare staden Sigtuna vid en av Mälarens vikar. Efter istiden höjdes landet med ungefär en halv meter vart hundrade år och under 1100- talet blev inloppet till Mälaren allt trängre. Mitt i inloppet fanns en ö som vi kan kalla för Stockholmen. På norra och södra sidan av denna holme rann smala vattenströmmar mellan Mälaren och Östersjön. Efter att karelska pirater härjat i Sigtuna år 1187, låt Birger Jarl bygga en borg på Stockholmen som ett lås för Mälaren. Kring borgen byggdes småningom ett samhälle upp, och 1252 fick det stadsrättigheter under namnet Stockholm. Stockholm kallas också Staden på vattnet, Mälarens drottning eller Nordens Venedig. Tukholman lempinimiä ovat kaupunki vetten päällä, Mälarin kuningatar ja Pohjolan Venetsia. Viktig omlastningsplats för handelsvaror Under hansatiden flyttade många tyska handelsmän till Stockholm och staden växte i invånarantal och blev en viktig omlastningsplats för varor till och från Mellansverige. Arkitekturen påverkades av de tyska invånarna och Stockholm liknade nu många andra hansastäder, såsom Lübeck, Visby, Tallinn och Riga. Stadsbebyggelsen var under många hundra år begränsad till Stadsholmen, som i dag kallas Gamla stan. Norr och söder om Stadsholmen, på Norrmalm och Södermalm, fanns bara lantlig bebyggelse med åkrar, ängar och betande boskap. I slutet av 1500-talet hade Stockholm kring 9 000 innevånare. 7 000 av dem bodde på Stadsholmen. Under 1600-talet växte invånarantalet till 50 000 och Norrmalm började byggas ut, medan Södermalm fortfarande var landsbygd. Under 1800-talet med 200 000 invånare i Stockholm började också Södermalm att få stadskaraktär. De flesta som bodde på Söder tillhörde den fattiga arbetarklassen. De som hade det bättre ekonomiskt ställt bosatte sig helst på Norrmalm eller Östermalm. Under 1900-talet växte arkitekturens årsringar ut från stadens centrum med allt modernare bebyggelse. Under mitten av 1900-talet började också saneringen av innerstaden, då många av de gamla byggnaderna ersattes lähtevien ja sinne tulevien tuotteiden tärkeä kuljetuspaikka. Saksalaisten vaikutus tuntui arkkitehtuurissa ja Tukholma alkoi muistuttaa useita muita hansakaupunkeja kuten Lyypekkiä, Visbytä, Tallinnaa ja Riikaa. Asutus oli usean vuosisadan ajan rajoittunut Kaupunkisaarelle, jota nykyisin kutsutaan Vanhaksi kaupungiksi. Kaupunkisaaren pohjois- ja eteläpuolella, Norrmalmissa ja Södermalmissa, oli vain maaseutuasutusta, peltoja, niittyjä ja karjaa. 1500-luvun lopulla Tukholmassa oli noin 9 000 asukasta, joista 7 000 asui Kaupunkisaarella. 1600-luvulla asukasmäärä oli 50 000, ja kaupunkiasutus alkoi levitä myös Norrmalmiin. 1800-luvulla Tukholmassa oli asukkaita 200 000, ja myös Södermalm alkoi kaupungistua. Eteläpuolen asukkaat olivat lähinnä köyhiä työläisiä. Varakkaampi väestö asettui mieluummin Norrmalmin tai Östermalmin alueille. 1900-luvulla arkkitehtuurin vuosirenkaat levisivät kaupungin keskustasta ja rakennuskanta nykyaikaistui. 1900-luvun puolivälissä käynnistyi kaupungin sisäosien saneeraus, ja vanhojen rakennusten tilalle tuli uudempaa rakennuskantaa. 1950- ja 1960-lukujen nousukauden aikana kävi niin kuin monissa muissakin kaupungeissa: kaivinkoneet ruoppasivat ja kaupungin keskustaan pystytettiin pilvenpiirtäjiä, liikekeskuksia ja pysäköintitaloja. Vanhan köyhyyden jälkiä yritettiin hävittää ja hyvinvointikaupunkia rakentaa joskus kenties liiankin innokkaasti. Onneksi Vanhan kaupungin hävittäminen jäi pelkäksi suunnitelmaksi. Nykyään Tukholmassa on vielä jälkiä vanhasta asutuksesta, kuten punaiset puutalot kaupungin keskeisissä osissa. Samalla nykyaikainen rakennustyyli on levinnyt, ja uusia 16
Några böcker om Stockholm Tukholma-aiheisia kirjoja Stockholm av Helena Friman och Göran Söderström (Wahlström & Widstrands förlag) Stadens historia i kartor och bilder Dokument Stockholm av Erik G Svensson, Roger Turesson och Jeppe Wikström (Bokförlaget Max Ström) Ett digert verk med tusen bilder av Stockholms byggnader av modernare. Under 1950- och 60-talens optimistiska tillväxt gick man, som i många andra städer, hårt fram med grävskoporna för att omvandla innerstaden till en modern stad med skyskrapor, affärscentrum och parkeringshus. Ibland gick man kanske lite för långt i sin iver att utplåna spåren av den gamla fattigdomen och skapa en ny välfärdsstad. Som tur var lyckades man stoppa planerna på att riva hela Gamla stan och bygga nytt. I dag har Stockholm kvar mycket av sin gamla byggnadskaraktär med medeltidshus och en del lantliga röda trähus i de centrala delarna. Samtidigt har modern byggnadsstil brett ut sig och det kommer ständigt nya arkitektoniska idéer på både gott och ont, precis som det ska vara i en storstad, där både historien och framtiden är levande. Stockholm började byggas på en holme där Mälaren möter havet. Staden växte på urberget och de skogsklädda åsarna runt omkring till en av världens vackraste städer. Välkommen till staden på vattnet, Mälarens drottning, Nordens Venedig! Staden av Jeppe Wikström (DN förlaget) En fin bok med vackra stockholmsbilder Mina drömmars stad, Barn av sin stad, Minns du den stad, I en förvandlad stad, Stad i världen av Per Anders Fogelström En skönlitterär bokserie som berättar om Stockholm och några av dess invånare under tiden 1860-1968 Text och foto: L-G Nilsson/Skylight arkkitehtonisia ideoita, sekä hyviä että huonoja, syntyy jatkuvasti. Näin pitää ollakin. Suurkaupungissa elävät historia ja tulevaisuus rinnakkain. Tukholma syntyi saarelle, paikkaan, jossa Mälaren ja Itämeri kohtaavat. Se kasvoi peruskalliolle ja ympäröiville metsien peittämille harjuille yhdeksi maailman kauneimmista kaupungeista, jonka lempinimiä ovat kaupunki vetten päällä, Mälarin kuningatar ja Pohjolan Venetsia. Teksti ja kuvat: L-G Nilsson/Skylight 1950-talsbebyggelse på Gärdet (som förr kallades Ladugårdsgärdet) i nordöstra Stockholm. 1950-luvun rakennuksia Gärdetissä (entinen Ladugårdsgärdet) Tukholman koillisosassa. 17
Työnantaja, tarvitsetko kesätyöntekijöitä? Kesätyöohjelma Nordjobb on ilmainen ja vaivaton rekrytointikanava. Ohjelman tavoitteena on antaa työnantajille mahdollisuus palkata nuoria pohjoismaisia kesätyöntekijöitä. Vuodesta 1986 toiminut Nordjobb on tähän mennessä välittänyt lähes 20 000 työpaikkaa ympäri Pohjolaa. Kesätyöntekijät voivat toimia tärkeänä lisäresurssina työnantajalle. Nordjobb on tästä hyvä esimerkki. Ohjelmaan hakevat 18-28-vuotiaat pohjoismaalaiset nuoret ovat motivoituneita, innokkaita ja kielitaitoisia. Projektilla on Suomessa useita monivuotisia työnantajia. Rekrytointiprosessi on vaivaton: Työnantaja voi ilmoittaa työpaikan verkkosivun www.nordjobb.net kautta Nordjobb etsii sopivia ehdokkaita Työnantajaa valitsee haluamansa kesätyöntekijän Nordjobb järjestää työntekijälle verokortin, asunnon ja vapaa-ajan ohjelmaa. Arbetsgivare, behöver du sommararbetare? Sommarjobbsprogrammet Nordjobb är en gratis och enkel rekryteringskanal. Målet med programmet är ge arbetsgivare möjligheten att anställa nordiska sommararbetare. Nordjobb har sedan starten år 1986 förmedlat nästan 20 000 arbetsplatser runtom i Norden. Sommararbetarna kan utgöra en viktig tilläggsresurs för arbetsgivaren. Detta är Nordjobb ett gott exempel på. De nordiska ungdomar i åldern 18-28 år som söker Nordjobb är motiverade, ivriga och språkkunniga. Projektet har i Finland flertalet mångåriga arbetsgivare. Rekryteringsprocessen är enkel: Arbetsgivaren anmäler arbetsplatsen via webbplatsen www.nordjobb.net Nordjobb söker fram lämpliga kandidater Arbetsgivaren besluter vem som anställs Nordjobb ordnar skattekort, bostad och fritidsprogram för arbetstagaren. Oletko kiinnostunut? Ota yhteyttä! Intresserad? Kontakta oss! finland@nordjobb.net (09) 4542 0824, 044 333 8965 www.nordjobb.net Ohjelmaa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto sekä opetusministeriö ja sitä hallinnoi Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto. Nordjobb fi nansieras av Nordiska ministerrådet samt undervisningsministeriet och administreras av Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. 18
Vårt daglige brød Vårt dagliga bröd gif oss i dag, heter det i Herrens Bønn. Dette tar vi nordmenn bokstavlig hver eneste dag. Folkeslagene i Norden er like i mangt og meget, men når det gjelder matvaner finnes klare ulikheter. Og vi i Norge er store brødetere, i langt større grad enn øvrige nordboere. Gjennomsnittsnordmannen tannløse babyer og oldinger statistisk inkludert fortærer henimot to kilo brød og andre kornprodukter i uken, og konsumet har faktisk øket de seneste par decennier. Skjønt tilbudet av nye og ofte eksotiske matretter øker, holder brødet stand også blant ungdom. Stort sett spiser den oppvoksende slekt nøyaktig som sine foreldre. I Norge er det ikke vanlig med varm mat til lunsj - bortsett fra i møter med forretningsforbindelser eller på konferanser. Større virksomheter har egne kantiner, men ofte bare med brød og salat - sjelden med et utvalg varmretter. Ordninger med lunsjkuponger og denslags eksisterer ikke i Norge. Mat betraktes som arbeidstagerens eller studentens egen sak å sørge for. Til daglig består 80 prosent av norske lunsjer av brødskiver, gjerne fra en hjemmesmurt matpakke. Jokapäiväinen leipämme Dette forrvirrer ofte nordiske besøkende. Tidlig på 1980-tallet rapporterte en venstreradikal svensk radiokorrespondent i Oslo om hvordan den konservative norske regjering på tross av oljerikdommen pinte og plaget vanlig folk. Hun var oppbragt over at barna hennes ikke fikk varm mat i barnehagen, og øynet vel et politisk poeng. Daværende statsminister Kåre Willoch følte seg forurettet, og gav til beste en dose voksenopplæring om norske matvaner. Han ville ikke at kollegene Olof Palme og Kalevi Sorsa skulle tro at han var en slem politiker. Selv spiste han alltid brød til lunsj, hvis det var mulig. I parlaments- og regjeringskantinene kjøpte han bare kaffe og melk - og tok fram matpakken han hadde med hjemmefra. Nordmenn flest spiser brød tre ganger om dagen, til frokost, aftens - og til lunsj, som nevnt. Og det er faktisk to prosent som pleier å spise brød til middag også - og som altså ikke har noen varme måltider i det hele tatt. Brødmatens helt dominerende rolle i norsk kosthold går åtti-nitti år tilbake i tid. I tiden etter første verdenskrig forsvant den gamle grøt- og velling-tradisjonen, og ble erstattet av smørbrød. Om dette store konsum av karbohydrater er gunstig, tviler kostholdsekspertene på men tre av fire nordmenn tar avstand fra tvilerne. Nesten halvparten av oss er ikke engang enig i at brød er fetende. Spredte politiske forsøk på å innføre varm lunsj i skoler og barnehager, blir i opinionen gjerne avfeid som uinteressante. For vi nordmenn er faste i troen på at det daglige brød er sunt, i alle fall hvis brødet er grovt. Og det er det, i økende grad. Sånn sett skjer det likevel en endring i nordmenns matvaner. HÄR ÄR TÄÄLLÄ OSLO Mikael Risedal/norden.org Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme, sanotaan Isä meidän -rukouksessa. Me norjalaiset otamme tämän kirjaimellisesti joka ainoa päivä. Pohjolan kansat ovat monessa suhteessa samanlaisia, mutta ruokailutottumuksissa löytyy suuria eroja. Norjalaiset ovat suuria leivänsyöjiä, leipää kuluu paljon enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Keskivertonorjalainen hampaattomat lapset ja vanhukset sisältyvät tilastoihin kuluttaa melkein kaksi kiloa leipää ja muita viljatuotteita viikossa, ja kulutus on vain lisääntynyt parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Vaikka uusien ja usein eksoottisten ruokalajien tarjonta lisääntyy, leipä pitää pintansa myös nuorison keskuudessa. Kasvava polvi syö oikeastaan täsmälleen kuten vanhempansa. Lämmin lounas ei ole tavallinen ateria Norjassa paitsi liikeneuvottelujen tai konferenssien yhteydessä. Suurilla yrityksillä on omat kanttiininsa, mutta tarjoilla on usein vain leipää ja salaattia lämpimiä ruokia vain harvoin. Lounasseteleitä tai vastaavia järjestelyjä Norjassa ei tunneta. Ruokaa pidetään asiana, josta työntekijöiden ja opiskelijoiden on huolehdittava itse. Norjalaisten päivittäisistä lounaista 80 Einar Aaraas Politisk redaktör Poliittinen toimittaja prosenttia koostuu leivistä, jotka useimmiten on koottu kotona. Tämä hämmentää usein pohjoismaisia vierailijoita. 1980-luvun alussa vasemmistoradikaali ruotsalaiskirjeenvaihtaja raportoi Oslosta, miten Norjan konservatiivinen hallitus piinaa ja kiusaa tavallista kansaa. Hän oli kiihtynyt siitä, etteivät hänen lapsensa saaneet lämmintä ruokaa päiväkodissa, ja oli näkevinään mahdollisen poliittisen pisteen. Tuolloinen pääministeri Kåre Willoch tunsi itsensä loukatuksi ja antoi oppitunnin norjalaisista ruokatottumuksista. Hän ei halunnut, että kollegat Olof Palme ja Kalevi Sorsa pitäisivät häntä ilkeänä poliitikkona. Itse hän söi aina leipää lounaaksi, mikäli se oli mahdollista. Eduskunnan ja hallituksen kanttiinista hän osti ainoastaan kahvia ja maitoa ja kaivoi esiin kotoa tuomansa leipäpaketin. Useimmat norjalaiset syövät leipää kolme kertaa päivässä: aamiaiseksi, iltapalaksi ja lounaaksi, kuten jo tuli mainittua. Ja kaksi prosenttia syö leipää myös päivälliseksi, eli he eivät syö oikeastaan lainkaan lämmintä ruokaa. Leivän hallitseva rooli norjalaisten ravinnossa juontaa juurensa kahdeksan-yhdeksänkymmenen vuoden taakse. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana vanha puuro- ja velliperinne katosi ja korvautui voileivillä. Ravitsemusasiantuntijat epäilevät, ettei tällainen valtava hiilihydraattien saanti ole hyväksi, mutta kolme neljästä norjalaisesta ottaa etäisyyttä epäilijöihin. Melkein puolet meistä uskoo, ettei leipä lihota. Poliittiset yritykset saada lämmin lounas kouluihin ja päiväkoteihin hylätään mielipidemittauksissa. Me norjalaiset siis uskomme vahvasti jokapäiväisen leipämme terveellisyyteen, ainakin jos se on täysjyväleipää, ja niin se yhä useammin onkin. Tästä näkökulmasta norjalaisten ruokailutottumukset ovat sittenkin muuttumassa. 19
Ei erikoisuuden tavoittelijoille, ihan vaan HEDELMÄISEN RAIKKAAN VEHNÄ LAGERIN YSTÄVILLE. UUTUUS! 20 UUSI MUKAVASTI SOLJUVA VEHNÄ LAGER TÄYDENSI NIKOLAIN LAGER-OLUIDEN VÄRISUORAN.