ESR-PROJEKTISUUNNITELMA

ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 18.04.2011 Diaarinumero 413/05.02.07/2010 Käsittelijä Leena Ruopuro Puhelinnumero 050-3392509 Hakemusnumero 703436 Projektikoodi S11306 Hakemustyyppi Muutoshakemus Tila Käynnissä (4) 26.05.2011 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ala: TEM:n hallinnonala, työvoimapolitiikka 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi REKRY-AMARE Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 4 : Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Projektityyppi Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä 01.06.2010 Päättymispäivämäärä 31.03.2013 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Organisaatiotyyppi Yliopisto Y-tunnus 0313471-7 Lähiosoite Kirkkokatu 16 Puhelinnumero (09) 1911 Postinumero 15140 Postitoimipaikka Lahti Faksinumero (09) 191 20222 IBAN BIC Pankkiyhteys Nordea Tilinumero 166 030-101 744 Web-osoite www.helsinki.fi/palmenia Projektin vastuuhenkilön nimi Anja Kuhalampi Asema organisaatiossa Kehittämispäällikkö Sähköpostiosoite anja.kuhalampi@helsinki.fi Puhelinnumero (09) 191 20250 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Leena Kaukolahti Asema organisaatiossa Kamreeri Sähköpostiosoite leena.kaukolahti@helsinki.fi Puhelinnumero (09) 191 20264 Projektipäällikön nimi Mattias Spies Sähköpostiosoite mattias.spies@helsinki.fi Puhelinnumero (09) 191 20223 Seurantayhdyshenkilön nimi Ilse Palm Sähköpostiosoite ilse.palm@helsinki.fi Puhelinnumero (09) 191 20245 Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Marju-Riitta Ilmonen Sähköpostiosoite marju-riitta.ilmonen@helsinki.fi Puhelinnumero (09) 191 20272 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/22

4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.1.1 Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti Y-tunnus 0313471-7 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Hankkeen päätoteuttaja, päähallinnoija ja koordinoija. Hankkeen koordinoijan tehtävänä on hankkeen toteuttamisesta ja sen tulosten saavuttamisesta vastaaminen, Päijät-Hämeen erityispiirteiden ja tarpeiden selvittäminen akateemiseen maahanmuuttoon liittyen, aikataulutus, verkostomaisen työskentelyn mahdollistaminen, raportoinnit, yhteistyö ja yleiset projektin toimintaan liittyvät järjestely- ja hallinnointitehtävät. Osatoteuttajan nimi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola ja Koulutuskeskus Sinoa Y-tunnus 0313471-7 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Sinoa: Kiinalaisiin maahanmuuttajiin ja kiinalaiseen terveydenhoitojärjestelmään kohdistuvat selvitystyöt ja rekrytointikoordinaattorin tehtäväedellytyksien selvittäminen. Kymenlaakson erityispiirteiden ja tarpeiden selvittäminen akateemiseen maahanmuuttoon liittyen. Selvitystyöt aikatauluineen on hankesuunnitelmassa kuvattu tarkemmin kohdassa 5 Palmenian Kouvolan yksikkö toteuttaa hankkeessa yhteistyössä Kouvolan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Kouvolan ja Pietarin lähialueyhteistyön tueksi Venäjä-selvityksen sosiaali- ja terveysalan työvoiman liikkuvuuteen liittyen alueiden välillä. Venäjä -osio selvittää tämän liikkuvuuden edellytyksiä, sitä millaiset rakenteelliset tekijät liikkuvuuteen vaikuttavat, mikä tukee ja kannustaa liikkuvuutta, mitä esteitä liikkuvuudella olisi. Yhtenä selvityksen muotona voidaan käyttää asiakaskyselyä. Kouvolan TE-toimisto suunnittelee palkkaavansa toimistolleen venäjänkielentaitoisen vastuuvirkailijan hoitamaan yhteistyötä Pietariin ja etsii tälle parhaillaan erillistä rahoitusta. REKRY-AMARE tukee tätä pyrkimystä ja selvittää yhteistyön ja erillishankkeen mahdollisuutta. REKRY-AMARE voi yhtenä kehityskohteena tehdä arvioinnin Venäjä -vastuuhenkilön toimenkuvasta ja toiminnasta jos toiminta saadaan käyntiin. Palmenia Kouvola ja Sinoa osallistuvat myös hankkeen muuhun kehitystoimintaan, työryhmiin ja ohjausryhmätyöskentelyyn. Osatoteuttajan nimi Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto Y-tunnus 2160307-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto osallistuu asiantuntijana ja neuvonantajana hankkeen kehitystyöhön,erityisesti Venäjä -selvityksessä. Se osallistuu myös ohjausryhmätyöskentelyyn sekä hankkeen seminaareihin ja matkoihin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/22

Osatoteuttajan nimi Heinolan työ-- ja elinkeinotoimisto Y-tunnus 2160307-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Heinolan työ- ja elinkeinotoimisto osallistuu asiantuntijana ja neuvonantajana hankkeen kehitystyöhön, ohjausryhmätyöskentelyyn sekä hankkeen seminaareihin ja matkoihin. Osatoteuttajan nimi Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Y-tunnus 2160307-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Lahden työ- ja elinkeinotoimisto osallistuu asiantuntijana ja neuvonantajana hankkeen kehitystyöhön, ohjausryhmätyöskentelyyn sekä hankkeen seminaareihin ja matkoihin. Osatoteuttajan nimi Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Y-tunnus 0996167-6 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Hämeen ammattikorkeakoulu, Hyvinvoinnoin koulutus- ja tutkimuskeskus - alueen julkisyhteisöjen ja hyvinvointialan yrittäjien ja kolmannen sektorin rekrytointitarpeiden ennakointi ja selvittäminen sekä alueen maahanmuuttajien koulutustarpeiden selvittäminen - verkostomainen yhteistyö ja osallistuminen hyvien käytäntöjen levittämiseen paikallisella tasolla: työnantajien ja työntekijöiden kohtauttaminen; yhteistyö alueen työllisyyskehityksen ja hyvien kansainvälisten käytäntöjen levittämiseksi esim. Koheesio- ja kilpailukyky-ohjelma (KOKO) Hyvinvointiverkoston kanssa. - sosiaali- ja terveydenhuollon monikulttuuristen työyhteisöjen ja johtamisen kehittäminen ja koulutus Osatoteuttajan nimi Adam Mickiewicz University, Center for Migration Studies (Poznan, Puola) Y-tunnus 0000000-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta - oman organisaation ja Puolan työperäiseen maahan/maastamuuttoon liittyvän tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen - osallistuminen hankkeen toimintoihin (seminaarit ja tapaamiset Suomessa) - yhden seminaarin / workshopin järjestäminen Puolassa - osallistuminen markkinointiin ja tiedotukseen - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta Osatoteuttajan nimi Gesellschaft für Europa- und Kommunalpolitik GEKO e.v (Berliini, Saksa) Y-tunnus 0000000-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta - oman organisaation ja Saksan työperäiseen maahanmuuttoon "vastaanottavana maana" liittyvän tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen - osallistuminen hankkeen toimintoihin (seminaarit ja tapaamiset Suomessa) - yhden seminaarin / workshopin järjestäminen Saksassa - osallistuminen markkinointiin ja tiedotukseen - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta Osatoteuttajan nimi GEMS Northern Ireland Limited (Belfast, Iso-Britannia) Y-tunnus 0000000-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta - oman organisaation ja Iso-Britannian työperäiseen maahanmuuttoon "vastaanottavana maana" liittyvän tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen - osallistuminen hankkeen toimintoihin (seminaarit ja tapaamiset Suomessa) - yhden seminaarin / workshopin järjestäminen Iso-Britanniassa - osallistuminen markkinointiin ja tiedotukseen - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/22

Osatoteuttajan nimi Dublin Ballymun Job Centre (Dublin, Irlanti) Y-tunnus 0000000-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta - oman organisaation ja Irlannin työperäiseen maahanmuuttoon "vastaanottavana maana" liittyvän tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen - osallistuminen hankkeen toimintoihin (seminaarit ja tapaamiset Suomessa) - yhden seminaarin / workshopin järjestäminen Irlannissa - osallistuminen markkinointiin ja tiedotukseen - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta Osatoteuttajan nimi MTÜ Jaan Tõnissoni Instituut (Tallinna, Viro) Y-tunnus 0000000-0 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta - oman organisaation ja Viron työperäiseen maahan/maastamuuttoon liittyvän tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen - osallistuminen hankkeen toimintoihin (seminaarit ja tapaamiset Suomessa) - yhden seminaarin / workshopin järjestäminen Virossa - osallistuminen markkinointiin ja tiedotukseen - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Hankkeen ohjausryhmään osallistuvat kaikki hankkeen prosessien etenemisen kannalta oleelliset substanssiasiantuntijat ja yhteistyökumppanit. Ohjausryhmää täydennetään prosessien edetessä ja tarvittaessa ohjausryhmään kutsutaan myös erityisasiantuntijoita. Yhteistyökumppaneiden edustajat - Päijät-Hämeen (Jaana Hokkanen), Heinolan (Riitta Oikarinen) ja Kouvolan (Arja-Tuulikki Wilén) työ- ja elinkeinotoimistojen edustajat - Lahden, Hämeenlinnan ja Kouvolan kaupungin edustajat ja asiantuntijat - Rekrytointiyritysten edustajat (MedOne, ja/tai vastaava työnvälitysyritysedustaja) - Terveydenhoitoalan rekrytoivien organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden edustajat - Kymenlaakson, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirien ja/tai sosiaali-ja terveyspalvelujen edustajat - Yritysten ja yrittäjäjärjestöjen ja yritysneuvontaorganisaatioiden edustajia (esim. Kouvolan ja Hämeenlinnan yrittäjät, Hämeen Kauppakamari) - Kaupunkien maahanmuuttajapalveluiden edustajat - Helsingin yliopiston asiantuntijaedustaja (esim. Yhteiskuntapolitiikan laitos) - Hämeenlinnan AMK:n asiantuntijaedustaja Ohjausryhmään kutsutaan tarpeen mukaan myös muita asiantuntijaedustajia. OHR:n kokoukset pyritään järjestämään hankkeen seminaarien/workshop-tapaamisten yhteydessä ja hyödyntämään verkkokokousjärjestelyjä. Ohjausryhmään kutsutaan myös rahoittajien edustajat asiantuntijajäseninä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/22

4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit AMARE -ohjauskeskus, joka saa rahoituksen Opetusministeriön erillisrahoituksella ja joka toimii kaikilla Palmenian paikkakunnilla. Ohjauskeskus toimii sateenvarjohankkeena, levittää REKRY -Amaren hyviä käytäntöjä ja toimii myös verkon kautta. Ohjauskeskus koordinoi hankkeen asiantuntijaverkoston toimintaa hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Palmenian muut AMARE -hankkeet, jotka liittyvät akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien pätevöitymiseen, integroitumiseen työelämään ja työperäisen maahanmuuton tukemiseen (AMARE ACTIONS ja OPE-AMARE). Lahden kaupungin työryhmä: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TYÖVOIMAN TARPEISIIN VASTAAMINEN Opin Ovi INNO-VET ja KYMPIT -Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi -hankkeet (Palmenia, Kouvola) Kotkan kaupungin ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin MEDIKO-hanke. Verkostosta voimaa -hanke (Heinolan työvoimatoimisto) MINFO -hanke (Ensivaiheen ohjaus- ja neuvontahanke, Kotkan kaupunki), EMMA -hanke (Työperäisen maahanmuuton selvityshanke, Kotkan kaupunki), Monimuotoisempi Kaakkois-Suomi MOKS II -hanke (työnantajien asenteisiin ja valmiuksiin keskittyvä hanke, TSL), KURKI-hanke (Kymenlaakson Uudistajaksi Resurssoidut Kiina-Innovaatiot, HY/Palmenia/Sinoa) Immigrant Inclusion by eparticipation Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen -hanke, Cursor Kummilaitosyhteistyö ja kummiprofessuurit hanke 2008-2013 (HY, Palmenia, Lahti) Kaikki muut saman toimintalinjan hankkeet Suomessa EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/22

5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Suomeen rekrytoidaan erityisesti terveydenhoitoalan ammattilaisia, koska heistä on kova puute. Rekrytoinnissa ei kuitenkaan huomioida riittävästi mahdollisuuksia kouluttaa henkilöitä jo ennakkoon lähtömaassa. Myöskään kielitaidon hankkimisen mahdollisuuksia ei ole riittävästi huomioitu. Asiantuntijaammateissa vaadittavan kielitaidon hankkiminen kestää keskimäärin 5-6 vuotta. Hyvä kielitaito on ehdoton edellytys lääkäreille, sairaanhoitajille, psykologeille ja sosiaalialan ammattilaisille jo pelkästään potilasturvallisuuden vuoksi. Toinen seikka mikä tulee huomioida luotaessa uusia malleja rekrytoinneille ovat joustavien, työelämälähtöisten pätevöitymismallien luominen suomalaiseen työelämään. Kolmantena tulee huomioida myös humanitaarinen näkökulma. Työn vuoksi maahan muuttaville ei ole olemassa kotouttamisohjelmaa, minkä vuoksi ulkomailta tuleva työntekijä voi helposti jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, puhumattakaan hänen perheenjäsenistään. Kuitenkin työssä jaksaminen on edellytys hyvälle työmotivaatiolle ja työelämään integroitumiselle. Hankkeen kautta pyritään löytämään ratkaisuja maahan tulevan työvoiman ja täällä jo asuvien maahanmuuttajien osaamisen parempaan tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä hyödyntämiseen työelämässä, jotta heidän osaamispääomansa voitaisiin saada paremmin käyttöön Päijät-Hämeen, Kanta- Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa ja koko Suomessa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään muiden EUmaiden laajempaa kokemusta työperäisestä maahanmuutosta. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Alueellisesti mm. Lahden alueen kilpailukyky-ja elinkeinostrategiassa Lahti on määritelty alueeksi, joka on yksi houkuttelevimmista työ- ja asuinympäristöistä korkeasti koulutetuille suomalaisille ja ulkomaisille asiantuntijoille ja työntekijöille. Tämä mainitaan vaativan ulkomaisen, koulutetun työvoiman sekä paikallisen työvoimareservin hyödyntämiseen tehokkaat toteutusmuodot. Lisäksi myös Päijät-Hämeen valmistumassa oleva maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja Kaakkois-Suomen maahanmuutto-ohjelma 2005-2015 sekä Kouvolan seudun maahanmuutto-ohjelmat, Kouvolan seudun työvoimastrategia 2006-2010, Hämeenlinnan elinkeinostrategia ja Kymenlaakson maakuntaohjelma 2007-2010 sisältävät hankkeen kanssa yhteisiä periaatteita. Hanke tukee myös hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja OPM:n, TEM:n ja SM:n linjauksia ja ehdotuksia, esim. "TYÖMAA 2008-2012 Työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajaväestön työllistymistä edistävän aikuiskoulutusohjelma "- asiakirjan linjauksia ja tavoitteita sekä SM:n julkaiseman "Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa -hankkeen loppuraportin (2009), SM:n "Aikuiskoulutuksen tehtävät maahanmuuttajien työllistämisen edistämisessä" -esityksen (2009) linjauksia ja tavoitteita. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/22

5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Hanketta on valmisteltu AMARE -valmisteluhankkeen aikana monien yhteistyötahojen kanssa (työhallinto, ministeriöt, ammattikorkeakoulut). Myös SPECIMA -hankkeen hyvät kokemukset on huomioitu hankevalmistelussa. Mukana ovat olleet myös tämän hankkeen asiantuntijatoteuttajat ja yhteistyökumppanit. Hankkeen tarpeellisuuden ovat erityisen hyvin todenneet, jokapäiväisessä työssään, alueiden työ- ja elinkeinotoimistojen neuvojat ja EURES-henkilöt, jotka ovat kohdanneet suuria haasteita pyrkiessään työllistämään erityisesti korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Hanke on suunniteltu olemassa olevan tarpeen ja monien selvitysten pohjalta. Hämeen kauppakamari on lausunnossaan (30.11.2009) Hämeen Te-keskukselle erityisesti korostanut työperäisen maahanmuuton tukemista myös laman aikana ja tukee kaikkia niitä toimia, jotka edistävät sitä. Alueellisesti tarkasteltuna myös elinkeinotoimi ja julkishallinto ovat kiinnostuneita mm. Kouvolan kaupungin tapauksessa venäläisiin ja kiinalaisiin maahanmuuttajiin kohdistuvista, maahanmuuttoa edistävistä projekteista. Vuoden 2009 alusta toteutetun kuntaliitoksen kautta Kouvola kasvoi Suomen kymmenenneksi suurimmaksi kaupungiksi, jossa asukkaita on yli 90 000. Kouvolan seudulle on kertynyt paljon kiinalaisia ja venäläisiä maahanmuuttajia. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Hankkeen kansainväliset kumppanit on pyydetty mukaan sillä periaatteella, että ne edustaisivat EU:n alueella sekä kokeneita ulkomaisen työvoiman rekrytoijia (Iso-Britannia, Irlanti ja Saksa) että EU:n uusien jäsenmaiden edustajia, ns lähtömaiden edustajia, joista työvoimaa usein rekrytoidaan muihin EU -maihin (Puola, Viro). Hankkeessa tarkastellaan myös alueellisia suomalaisia terveydenhuollon alan rekrytointitarpeita,kuten Lahden aikeista rekrytoida Kiinasta kolmisenkymmentä sairaanhoitajaa vuonna 2010. Tavoitteena on, että muiden EU -alueen maiden aiemmat kokemukset, haasteet ja hyvät käytänteet välittyvät tämän hankkeen käyttöön ja sen perusteella voidaan luoda uusia, mahdollisesti toimivampia malleja. Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson alueiden työvoimaviranomaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita rekrytoijina, samoin terveydenhoitoalan rekrytointia jo tekevät yritykset. Terveydenhuoltoalan rekrytointiyritys MedOne osallistuu hankkeen yksittäisiin tilaisuuksiin ja lyhytaikaista yhteistyötä vaativiin kehittämistyöryhmiin. Lahden kaupungilla on myös työryhmä, joka kehittää ja tutkii alueen sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön rekrytointia ulkomailta. Hanke tulee tekemään tiivistä yhteistyötä myös tämän työryhmän jäsenten kanssa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/22

Helsingin yliopiston ainelaitokset ovat tiiviissä yhteistyössä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessissa ja arvioinnissa. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Hanke edistää sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista työelämässä maahanmuuttajaväestön keskuudessa. Suurin osa hallinnoijan ja yhteistyökumppaneiden akateemisten maahanmuuttajien hankkeisiin osallistuneista on ollut naisia johtuen eri kansallisuuksien epätasaisesta sukupuolijakaumasta (mm. avioliitot suomalaisen miehen kanssa). Näin ollen voidaan olettaa, että projektissa tullee olemaan suurin osa osallistujista naisia koska projekti painottuu nyt erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalalle. Useimmiten rekrytoitava hoitoalan henkilöstö on naisia lukuunottamatta lääkäreitä. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää kaikki työn vuoksi maahan muuttavat ja maassa jo asuvat henkilöt, maahanmuuttajia rekrytoivat organisaatiot - tässä tapauksessa erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalan työorganisaatiot - ja alan oppilaitokset, rekrytointiyritykset ja työvoimahallinto. Hankkeen tuloksia voivat hyödyntää hyvin laaja-alaisesti myös yliopistot ja korkeakoulut, jotka kehittävät ja toteuttavat uusia täydennyskoulutusmalleja. Hanke palvelee myös kotouttamiskoulutuksen kehittämistä. Aiheesta on olemassa runsaasti mm. ministeriöiden tekemiä kartoituksia ja Specima- hankkeen tekemiä kartoituksia (Specimasta opittua - hankkeen loppuraportti/2008) Myös alueellinen elinkeinoelämä pystyy hyödyntämään projektin aikana kerättyjä tietotaitoja ja edesauttamaan triple helix-mallin toteutumista, jossa elinkeinoelämä, aluehallinto ja paikalliset opetusalan toimijat voivat vuorovaikutteisesti pyrkien edesauttamaan kullekin alueelle tarpeellisimman työperäisen ja akateemisen maahanmuuton toteutumista. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Kanta-Häme Kymenlaakso Seutukunnat Hämeenlinnan Kouvolan Päijät-Häme Lahden EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/22

Kunnat Asikkala Hämeenlinna Iitti Kärkölä Nastola Hollola Heinola Kouvola Lahti Orimattila 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? EU:n alueelta työn vuoksi Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon muuttavat sosiaali - ja terveydenhoitoalan ammattihenkilöt, esim. - sairaanhoitajat - fysioterapeutit - lääkärit - hammaslääkärit - psykologit - sosiaalityöntekijät ja muut sosiaalialan ammattilaiset - lastentarhanopettajat - muut akateemisesti ja erikoiskoulutetut maahanmuuttajat jotka jo asuvat Suomessa tai muuttavat Suomeen - erityisesti ne terveydenhoitoalan ammattilaiset, joita rekrytoidaan töihin esim. Venäjältä ja Kiinasta (tai muista Aasian maista) - muut akateemiset maahanmuuttajat ja heidän parissaan toimivat suomalaiset julkishallinnon, koulutusorganisaatioiden ja yritysten edustajat, jotka voivat toimissaan hyödyntää hankkeen tuloksia 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Suomessa jo asuvat sosiaali - ja terveydenhoitoalan ammattilaiset Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Työvoimahallinto Yritysneuvontaorganisaatiot Yrittäjäjärjestöt Terveydenhoitoalan organisaatiot Sosiaalialan organisaatiot Kunnat Yksityiset yritykset EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/22

6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä 0 5-9 henkilöä 0 10-19 henkilöä 7 20-49 henkilöä 5 50-99 henkilöä 2 100-249 henkilöä 1 250-499 henkilöä 0 500 henkilöä tai yli 0 Yhteensä 15 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 10 6.5.1 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK): Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus Heinolan työ- ja elinkeinotoimisto Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto Kouvolan kaupungin maahanmuuttajapalvelut Kouvolan maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmä MYTTY Saksa: Gesellschaft für Europa- und Kommunalpolitik GEKO e.v, Berliini Puola: Center for Migration Studies, The Institute of Ethnology and Cultural Anthropology, Adam Mickiewicz University, Poznan, Pracownija Wielokulturowa, "Intercultural Atelier", Poznan Iso-Britannia: GEMS Northern Ireland Limited, Belfast Irlanti: Dublin Ballymun Job Centre Viro:MTÜ Jaan Tõnissoni Instituut, Tallinna EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/22

7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Päätavoitteena on, että: Työn vuoksi maahan muuttaneet tai Suomessa jo asuvat maahanmuuttajataustaiset sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaiset sekä muut korkeasti koulutetut maahanmuuttajat integroituvat mahdollisimman hyvin suomalaiseen työelämään omalle ammattialalleen - Työnantajien työvoimatarpeet ja työvoiman osaamistarpeet on selvitetty - Rekrytointimallit, niiden haasteet ja hyvät käytänteet selvitetty EU:n alueella (projektissa mukana olevat maat) - Pätevöittäviä ja täydentäviä koulutusmalleja on selvitetty EU:n alueella ja niiden soveltamismahdollisuudet Suomeen arvioitu - Akateemisten oppisopimusmallien mahdollisuudet selvitetty - Terveydenhuollon organisaatioiden monikulttuurisuusosaamista vahvistettu - Hyvät käytännöt levitetty hankkeessa tehtyjen selvitysten ja niistä tehtyjen julkaisujen ja seminaarien välityksellä - Rekrytointikoordinaattorin (Kiina) toimenkuva ja toimintaedellytykset selvitetty - Suomen kielen ja kulttuurin (mm.yhteiskuntatietous ja lainsäädäntö) tietotaitoja lisätty - Kieli- ja kulttuuritaustojen eroavaisuuksia (mm. Venäjä ja Kiina) suomalaisille työnantajille selvitetty - Tietoja suomalaisista työelämätoimijoista ja -kulttuurista mahdollistettu akateemisen maahanmuuttajan kotimaassa (mm.venäjä ja Kiina) - Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä käytänteitä selvitetty ja kehitetty mahdollisuuksien mukaan - AMARE -ohjauskeskuksen internet-sivusto palvelee myös työn vuoksi maahan muuttavia 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? On ennakoitu, että vuosina 2000-2015 työvoimasta poistuu yli 980 000 henkeä. Vastaavasti työpaikkojen määrän on ennakoitu kasvavan samana ajanjaksona noin 50 000:lla. Voimakkainta kasvua odotetaan mm. hoitotyössä. Työvoima 2025 -raportin mukaan sosiaali- ja terveysalan työssä avautuu 185 000-210 000 työpaikkaa vuosina 2005-2020. Määrä on noin 20% kaikilla toimialoilla avautuvista työpaikoista. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen varmistetaan mm. sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämisellä, sekä Suomessa asuvien maahanmuuttajien kouluttamisella ja rekrytoinnilla. Jos osaavan työvoiman saatavuudesta ei huolehdita, vaikeutuu rakennetyöttömyyden purkaminen. Tällä projektilla pyritään sekä vähentämään taloudellisen taantuman jälkeistä työvoimapulaa, että samanaikaisesti tukemaan työperäistä maahanmuuttoa. Ilman tutkintojen joustavaa täydentämistä, työkulttuurien tuntemusta EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/22

ja asiantuntijatason suomen kielen hallintaa, maahanmuuttava ammattilainen voi joutua syrjäytymiskierteeseen sekä työpaikallaan, että yhteiskunnassa. Epäonnistunut rekrytointi johtaa työttömyyteen, mikä usein onkin hyvin tavallista rekrytoitaessa ulkomaista työvoimaa ilman riittäviä tukitoimia ja ennakointia. Hankkeen laadullisia vaikutuksia selvitetään hankkeen aikana niissä maissa, joissa on olemassa hyviä käytänteitä ja arvioidaan rekrytointikäytänteiden haasteita kehittävällä tutkimusotteella, sekä hankkeen workshopeissa, että kehittämisseminaareissa. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Hankkeella on kestävään kehitykseen positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Sosiaalinen ulottuvuus: Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien etnisten ryhmien syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen, työllistymisvalmiuksien ja elämänhallinnan parantuminen, omien urapolkujen löytyminen. Taloudellinen ulottuvuus: Työmarkkinoiden epätasapainon väheneminen, työvoimapulan helpottuminen, maahanmuuttajien rakennetyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen, kestävän työmarkkinoille integroitumisen edistyminen, monikulttuurisen Suomen rakentuminen myös työpaikoilla. 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1.Selvitetään työvoima - ja osaamistarve sosiaali- ja terveydenhoitoalalla Kymenlaaksossa, Hämeessä ja Päijät-Hämeessä ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon monikulttuuristen työyhteisöjä ja siihen liittyen johtamisen kehittämistä ja koulutusta 2. Selvitetään käytössä olevia rekrytointimalleja ja hyviä käytänteitä EU:n alueella (workshopit, työkokoukset) 3. Kehitetään uusia rekrytointimalleja ja selvitetään työnantajien erityisiä rekrytointitarpeita EU -maiden kokemusten pohjalta 4. Edistetään omassa maassaan sosiaali -ja terveydenhoitoalan ja muiden korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä omalle ammattialalle ja siten pienentämään alalla vallitsevaa työvoimavajetta. 5. Kehitetään uusia ja joustavia pätevöitymismalleja koulutetuille, ulkomailla tutkintonsa suorittaneille ammattilaisille, sekä ammattikorkeakouluihin, yliopistoihin että yrityksiin ja organisaatioihin EU-maiden kokemusten pohjalta 6. Tutkitaan akateemisen oppisopimuksen mahdollisuudet ja mallit 7. Tutkitaan rekrytointikoordinaattorimallin toimivuutta mm. venäläisten ja kiinalaisten terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnissa 8. Luodaan vuorovaikutteinen ja selkokielinen ohjaus- ja neuvontapalvelu verkkoon 9. Levitetään hyviä käytäntöjä EU-alueilla (Good -Practices - seminaarit) 10. Kiina- ja Venäjä -selvitykset: Käynnistetään mm. Kiina-selvityksen pohjalta väitöskirjatutkimus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/22

8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Joustavat ja työelämälähtöiset pätevöitymismallit sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisille sekä muille korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille yliopistoihin ja korkeakouluihin. Työelämälähtöiset kielenopiskelumallit yrityksiin ja organisaatioihin. Myös työn vuoksi maahan muuttavien kotouttamiskoulutuksen ja kotouttamisen tukitoimenpiteiden kehittäminen. Uudet rekrytointimallit koulutettujen maahanmuuttajien ja heidän perheidensä integroitumisen tueksi. Oppisopimusmallin mahdollisuuksien selvittäminen sosiaali- ja terveydenhoitoalalla ja myös muilla akateemisilla aloilla. Luodaan akateemisen maahanmuuton rekrytointikoordinaattorin toimenkuvan toteuttamisselvitys (ohjaus- ja neuvontapalvelutoiminta) kiinalaisia maahanmuuttajia koskien 8.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? Hankkeen tutkimus- ja selvitystöiden tulokset jaetaan ja levitetään asiantuntijanverkoston kautta ja näin varmistetaan, että hankkeen lopputulokset vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan pysyvästi. Osa hankkeen tuloksista on myös saatavilla kaikille kiinnostuneille projektin päättymisen jälkeen Internet-sivujen kautta. Ne hyvät käytänteet, jotka havaitaan hankkeessa kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla hyödylliseksi, käytetään muissa AMARE projekteissa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/22

9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2010 Kesäkuu-heinäkuu - hankkeen ohjausryhmän kokoaminen ja koollekutsuminen - asiantuntijatyöryhmien perustaminen (mm. kuntien edustajat), verkostomaisen yhteistyön aloittaminen - hankkeen aikataulutus ja viestintäsuunnitelman laatiminen - hankkeesta tiedottaminen - selvitystöiden organisointi ja aloittaminen, eri toimijoiden vastuut ja tehtävät - aloitusseminaari ja ulkomaisten partnerien ensimäinen tapaaminen Lahdessa Elokuu-joulukuu - Venäjä-selvitystyö käynnistyy - aloitusseminaari ja ulkomaisten partnerien ensimäinen tapaaminen Lahdessa syyskuussa - ensimmäinen EU-maiden seminaari/workshop Tallinnassa, hyvien käytäntöjen selvittäminen ja levittäminen - raportointi 2011 Tammikuu - huhtikuu - väliraportointi - Hankkeen ja koulutusmallien arviointia - terveydenhuollon työorganisaatioiden monikultturisuuskoulutusten ja workshopien valmistelutehtäviä ja osallistuvien organisaatioiden rekrytointityötä - toinen EU-maiden seminaari/workshop Belfastissa, hyvien käytäntöjen selvittäminen ja levittäminen Toukokuu - joulukuu - terveydenhuollon organisaatioiden monikulttuurisuuskoulutukset ja workshopit alkavat yhteistyöpaikkakunnilla - em. workshopien arviointi ja uudelleen kehittäminen - kolmas EU-maiden seminaari/workshop Poznanissa, hyvien käytäntöjen selvittäminen ja levittäminen - selvityshankkeiden tulosten kokoaminen, yhteenvedot, käännöstyöt - Good Practices -seminaari Suomessa/muussa osallistujamaassa - hankkeen arviointi ja raportointi EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/22

2012 Tammikuu - huhtikuu - väliraportointi - terveydenhuollon workshopit jatkuvat - workshopien arviointi ja kehittäminen Good Practices- seminaarien pohjalta - Palmenian Kouvolan yksikön/sinoan osahankkeen koordinointi, tulosten kokoaminen ja uudelleenarviointi - neljäs EU-maiden seminaari/workshop Berliinissä, hyvien käytäntöjen selvittäminen ja levittäminen - rekrytointikoordinaattorimallin mahdollisuuksien selvittäminen - uusien kotouttamiskoulutusmallien kehittäminen palvelemaan työperäistä maahanmuuttoa yhteistyössä työvoimahallinnon, EURES -henkilöstön ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa - tutkimus- ja selvitysjulkaisujen tuottaminen pääosin verkkojulkaisuina - tiedon levittäminen Toukokuu - joulukuu - viides EU-maiden seminaari/workshop Dublinissa, hyvien käytäntöjen selvittäminen ja levittäminen - workshopien ja Good Practices -seminaarien tulosten arviointi ja koonti - selvitystöiden yhteenvedot ja julkaisujen toimittaminen - rekrytointikoordinaattoriselvityksen arviointi - päätösseminaarin valmistelut 2013 Tammikuu-maaliskuu - jatkotyöskentelystä sopiminen ja hankkeessa kerätyn tiedon hyödyntämissuunnitelma - tiedon levittäminen - päätösseminaari tammikuussa Lahdessa - hankeraportointi 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten REKRY-AMARE -hanke tukee työperäistä maahanmuuttoa EU:n alueella, erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoalalla, kehittämällä uusia malleja alan ammattilaisten rekrytointiin, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, työelämälähtöisiin kieli- ja kulttuurikoulutuksiin, kotoutumiseen ja perheiden tukemiseen. Hanke perustuu Päijät-Hämeen ja Hämeen maakuntasuunnitelmiin, Lahden alueen kilpailukyky - ja elinkeinostrategiaan sekä Kouvolan ja Hämeenlinnan elinkeinostrategioihin ja maahanmuuttopoliittisiin ohjelmiin ja niistä johtuviin linjauksiin. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon, rekrytointiyritysten, sosiaali- ja terveydenhoitoalan työorganisaatioiden, yritysten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa, jotta EU:n alueelta (myös Venäjältä ja Kiinasta sekä muista Aasian maista) tuleva työvoima integroituisi suomalaisille työmarkkinoille mahdollisimman joustavasti. Hankkeessa pyritään kehittämään uusia, joustavia ja työelämälähtöisiä pätevöitymisratkaisuja ja opiskelupolkuja sekä ammattikorkeakouluihin, että yliopistoihin. Hankkeessa kartoitetaan ja hyödynnetään niitä hyviä käytäntöjä, joita muilla EU -mailla on. Erityisesti EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/22

työperäisestä maahanmuutosta pitkän kokemuksen omaavien maiden, kuten Iso-Britannian, Irlannin ja Saksan kokemuksia hyödynnetään ja siellä olevia malleja pyritään kehittämään ja soveltamaan mahdollisuuksien mukaan myös suomalaisilla työmarkkinoilla. Hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen yhteistyöseminaarien ja workshop -työskentelyn kautta on yksi tärkeä hankkeen toimintamuoto. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Hankkeen koordinaattori (Palmenia, Lahden yksikkö) on päävastuullinen taho. Hankkeen koordinaattori kerää tiedot rahoittajaviranomaisen edellyttämää ESR-projektien määrämuotoista raportointia varten projektin toteutustilanteesta partnereilta ja yhteistyökumppaneilta. Tarkka keräystapa ja aikataulu sovitaan hankkeen alkaessa. 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Väli- ja loppuraportointi Hankkeen koordinaattori (Palmenia, Lahden yksikkö) kokoaa ja toimittaa projektin väliraportit ja loppuraportin rahoittajaviranomaisen vaatimusten mukaisesti. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluu raporttien tarkastelu ja hyväksyminen ennen niiden toimittamista rahoittajaviranomaiselle. Projektin päättyessä koordinaattori laatii yhteistyössä partnereiden kanssa loppuraportin, jossa esitetään yhteenveto projektin toiminnasta ja tuloksista ja kootaan yhteen osallistujia ja rahoitusta koskevat seurantatiedot. Loppuraportissa verrataan toteutumaa alkuperäiseen projektihakemukseen ja sen tavoitteisiin. 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektin toiminnan arviointi Toimintaa arvioidaan jatkuvalla itsearvioinnilla, vertaisryhmäarvioinnilla (yhteistyökumppanit) ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Projektin kehitettävistä prosesseista tehdään arviointi (ja mahdollisesti Helsingin yliopiston ainelaitosten kautta opinnäytetöitä). Kaikkia kehitettäviä malleja arvioidaan ja ne raportoidaan ja julkaistaan. 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Palautetta kerätään kaikilta hankkeen toimijoilta ja mahdollisimman laajalti kohderyhmän edustajilta. Seminaareihin ja workshopeihin osallistuneilta kerätään palautetta määrämuotoisilla omilla palautelomakkeilla. Asiakaspalautetta analysoidaan hankkeen toimijoiden kanssa ja tarvittaessa tehdään muutoksia. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/22

11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Hankkeelle laaditaan oma tiedotussuunnitelma. MARKKINOINTIVAIHE Hankkeesta ja sen kehittämisprosesseista tiedotetaan kohderyhmille ja yhteistyötahoille tiedotustilaisuuksin,alueen työ- ja elinkeinotoimistojen, Palmenian ja Sinoan internetsivujen sekä AMARE - ohjauskeskuksen internetsivuston, koulutuskalenterin ja asiakaslehden kautta. Kansainvälisesti tiedotetaan mm. EUCEN-verkoston (European University Continuing Education Network)ja projektin yhteistyökumppaneiden välityksellä. TOTEUTUSVAIHE Toteutuksen aikana hankkeesta tiedotetaan hankkeen yhteistyökumppaneille ja ohjausryhmän jäsenille sähköposteilla sekä AMARE -ohjauskeskuksen internetsivuston kautta. Hankkeen aikana toteutetaan selvitystyö hankkeessa kehitettävistä prosesseista kehittävällä tutkimusotteella, jolloin saatuja tuloksia välitetään ajantasaisesti kaikille hankkeen kohderyhmille, toimijoille ja suurelle yleisölle. Myös tiedotusvälineille lähetetään tiedotteita. Kansainvälisesti tiedotetaan mm. EUCEN-verkoston välityksellä ja hankkeen kansainvälisten kumppaneiden välityksellä. TULOSTEN LEVITTÄMINEN Projektista ja sen kehittämistä malleista, tutkimustuloksista ja julkaisuista tiedotetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, erityisesti hankkeen kohdemaissa. Tuloksista tiedotetaan myös tiedotusvälineille. Kansainvälisesti tiedotetaan lisäksi EUCEN-verkoston välityksellä. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä 2010 Internetsivuston kehitystyö alkaa. Asiantuntijatyöryhmät käynnistyvät -tulokset työryhmien kautta osallistujaorganisaatioiden muidenkin toimijoiden käyttöön Good Practices -seminaarit ja workshopit --> tietoa levitetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tulosten levitys Palmenian, Sinoan ja AMARE -ohjauskeskuksen verkkosivujen ja seminaarien kautta Asiantuntijatyöryhmät jatkuvat --> tulokset välittyvät työryhmien kautta osallistujaorganisaatioiden muidenkin toimijoiden käyttöön Tiedottaminen median kautta 2011 Tulosten levitys Palmenian, Sinoan ja AMARE -ohjauskeskuksen internetsivujen ja seminaarien kautta Asiantuntijatyöryhmät jatkuvat -tulokset työryhmien kautta osallistujaorganisaatioiden muidenkin toimijoiden käyttöön Workshopit ja seminaarit kaikkien toimijoiden kesken --> tulokset leviävät EU:n alueella Tiedottaminen median kautta EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/22

2012-2013 Kehittämisworkshopit jatkuvat Tutkimus- ja arviointijulkaisut Kansainvälisesti käytäntöjä levitetään lisäksi EUCEN-verkoston (European University Continuing Education Network) välityksellä ja kansainvälisen yhteistyötuntijaverkoston välityksellä EU:n alueella. Päätösseminaari Tiedottaminen median kautta 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Projektin asiakirjat ja kirjanpitoaineisto säilytetään ja arkistoidaan ESR-säädösten ja ohjeiden mukaan vähintään 2019 vuoden loppuun. ESR -ohjelman asettamista vaatimuksista tiedotetaan organisaation arkistointivastaaville, joilla on jo entuudestaan pitkä kokemus eri EU-rahoitteisten hankkeiden arkistoinnista. Helsingin yliopistolla on johtosääntö ja arkistonmuodostussuunnitelma, jonka mukaisesti projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston arkistointi järjestetään, ottaen huomioon rahoittajan antamat ohjeet. Projektiin liittyvä yleinen arkistointimateriaali säilytetään Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Lahden yksikössä, jossa projektipäällikkö ohjeistaa arkistoinnista vastuussa olevan henkilön. Hankkeen partnereita informoidaan asiakirjojen ja kirjanpitoaineistojen säilytyksen vaatimuksista ja ehdoista. Hankkeen osatoteuttajat säilyttävät omaa toimintaansa koskevan arkistomateriaalin oman organisaatioinsa arkistointisuunnitelman ja rahoittajan antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli jonkin projektin osapuolen toiminta päättyy, asiakirjat ja aineistot siirretään Palmenian arkistoon. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 2010-2013 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 900 2. Henkilöstökustannukset 374 127 3. Palvelujen ostot 44 536 4. Matkakustannukset 43 711 5. Muut kustannukset 34 520 6. Välilliset kustannukset 6 206 Yhteensä 505 000 7. Arvonlisävero EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 18/22

13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 2010-2013 yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori 0 10. Yksityinen sektori 0 Yhteensä 0 13. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset 2010-2013 yhteensä 11. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 12. Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2010-2013 yhteensä Yhteensä 505 000 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2010-2013 yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 395 734 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta 2. Kuntien rahoitus 104 266 3. Muu julkinen rahoitus 5 000 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä 505 000 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta 2010-2013 yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 0 14. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus 2010-2013 yhteensä 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan 0 ESR- ja valtion rahoitusta 10. Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 19/22

RAHOITUS YHTEENSÄ 2010-2013 yhteensä Yhteensä 505 000 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Kuntarahoituksesta on keskusteltu Lahdessa ja Kouvolassa, mutta aiesopimuksia ei ole vielä olemassa. Kouvolassa on alustavasti suhtauduttu hankkeeseen positiivisesti. Varsinainen rahoitussitoumus voidaan tehdä vasta, kun hankkeesta on myönteinen rahoituspäätös päärahoittajalta. Palmenian Lahden yksikön omarahoitusosuus on 5000 vuodelle 2011. Hämeenlinnan AMK on sitoutunut hankkeeseen omalla rahoitusosuudellaan. Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto osallistuu hankkeeseen (myös matkoihin) omalla kustannuksellaan. 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 20/22

16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Aiesopimus Ballymun Job Center Aiesopimus GEMS Northern Ireland Aiesopimus HAMK Aiesopimus P-H te-toimisto Aiesopimus Kouvolan te-toimisto Jaan Tönissoni Instituut, Viro Aiesopimus Adam Mickiewicz University, Puola Aiesopimus GEKO, Saksa Aiesopimus Heinolan Te-toimisto Alv.käytäntö HY HY Nimenkirjoitusoikeus REKRYAMRE PROJEKTISUUNNITELMA 31.3.2010 Osabudjetti HAMK Osabudjetti Puola Osabudjetti Saksa Osabudjetti Viro Osabudjetti Irlanti Osabudjetti Iso-Britannia Osabudjetti Lahti ESR, kunta- ja muu-rahoitus Osabudjetti Kouvola HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 21/22

Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 6 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus 18.04.2011 Kauko Hämäläinen johtaja, HY Palmenia Juha-Pekka Liljander Johtaja, HY Palmenia, La EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 22/22

13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä aineet, tarvikkeet 0 700 700 500 1 900 Yhteensä 0 700 700 500 1 900 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2010 2011 2012 2013 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 28 Projektipäällikkö/Palmenia/Lahti 12 760 48 198 55 044 13 959 129 961 osa-aikainen 23 Suunnittelij/Palmeniaa/Kouvola 7 426 40 689 41 283 0 89 398 osa-aikainen 7 Projekti- ja taloussihteeri/palmenia/lahti 1 343 6 850 6 950 7 050 22 193 osa-aikainen 3 Talous- ja yleishallinto/palmenia/kouvola 2 246 3 425 3 475 0 9 146 osa-aikainen 15 Suunnittelija/HAMK 17 820 24 866 25 229 0 67 915 osa-aikainen 1 Projektisihteeri/HAMK 1 000 1 000 1 000 0 3 000 osa-aikainen 1 Projektikirjanpitäjä/HAMK 1 100 1 100 1 100 0 3 300 osa-aikainen 2 Koordinaattori Adam Mickiewicz University, PUOLA 32 3 500 0 150 3 682 osa-aikainen 1 Koordinaattori GEMS, ISO-BRITANNIA 32 2 500 0 150 2 682 osa-aikainen 1 Koordinaattori GEKO, SAKSA 32 0 2 500 150 2 682 osa-aikainen 1 Koordinaattori Dublin Ballymun Job Centre, IRLANTI 32 0 2 500 150 2 682 osa-aikainen 3 Koordinaattori MTÜ Jaan Tõnissoni Institut, VIRO 2 577 3 307 0 150 6 034 osa-aikainen 3 Graafinen suunnittelija/palmenia/kouvola 0 3 425 3 475 0 6 900 osa-aikainen 5 Tutkija/Palmenia/Lahti 0 14 248 0 0 14 248 osa-aikainen 2 Projektikoordinaattori/Palmenia/Lahti 4 588 2 603 2 641 0 9 832 osa-aikainen 1 ulkomaalaiset partnerit/palmenia/lahti 472 0 0 0 472 Yhteensä 97 51 460 155 711 145 197 21 759 374 127 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/7

13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Asiantuntijapalkkiot/seminaarit, workshopit 982 4 200 5 000 1 624 11 806 Luento-, kirjoitus- ja käännöspalkkiot 1 339 1 500 1 500 1 000 5 339 Esitteet, ilmoitukset, julkaisujen painatus 2 927 3 400 2 500 2 000 10 827 Kokous- ja seminaaritarjoilut 1 622 1 900 2 100 1 500 7 122 Tilintarkastus 0 0 0 4 000 4 000 Projektihenkilöstön koulutus 0 900 0 0 900 Alv 132 1 144 937 2 329 4 542 Yhteensä 7 002 13 044 12 037 12 453 44 536 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Hallinnoijan, osatoteuttajien ja kansainvälisten kumppaneiden ulkomaanmatka- ja majoituskustannukset 4 945 7 893 8 500 5 750 27 088 Hallinnoijan, osatoteuttajien ja asiantuntijoiden kotimaan matkat 3 433 5 000 5 000 404 13 837 Päivärahat 1 026 750 750 260 2 786 Yhteensä 9 404 13 643 14 250 6 414 43 711 13.A. 5 Muut kustannukset Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Työtilat 732 10 394 10 394 3 118 24 638 Ulkopuoliset tilavuokrat Suomessa ja ulkomailla 807 1 600 2 100 900 5 407 Laitevuokrat/-leasingit 0 1 875 2 000 600 4 475 Yhteensä 1 539 13 869 14 494 4 618 34 520 13.A. 6 Välilliset kustannukset Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Puhelin-, posti- ja tietoliikenne- ja toimistokulut / Palmenia 343 2 675 2 675 513 6 206 Yhteensä 343 2 675 2 675 513 6 206 Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 1. - 6. Yhteensä 69 748 199 642 189 353 46 257 505 000 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/7

13.A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 13.B. 10 Yksityinen sektori Kustannus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 13. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset 2010 2011 2012 2013 Yhteensä 8. - 10. Yhteensä 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/7