ESR-PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero KASELY387/ /2010 Käsittelijä Riitta Mattila Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi S10591 Hakemustyyppi Muutoshakemus Tila Käynnissä (7) VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ala: OPM:n hallinnonala 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi KOULUSTA DUUNIIN - tie tähtiin Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Kouvolan kaupunki/kouvolan seudun ammattiopisto Organisaatiotyyppi Ammatillinen oppilaitos Y-tunnus Lähiosoite Utinkatu Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Kouvola Faksinumero Pankkiyhteys Kouvolan seudun osuuspankki Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Ulla Jaskari Asema organisaatiossa suunnittelupäällikkö Sähköpostiosoite ulla.jaskari@ksao.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Marja Huovinen Asema organisaatiossa taloussuunnittelupäällikkö Sähköpostiosoite marja.huovinen@kouvola.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Sari Laiho Sähköpostiosoite sari.laiho@ksao.fi Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sari Laiho Sähköpostiosoite sari.laiho@ksao.fi Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Ulla Jaskari Sähköpostiosoite ulla.jaskari@ksao.fi Puhelinnumero EURA JÄRJESTELMÄ 1/18

2 4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano - ELY -keskus, projektin vastuuvirkamies - ELY -keskus, ammatillisen koulutuksen edustaja - KSAOn neuvottelukuntajaoksen edustaja - työelämän edustaja - Kouvolan seudun ammattiopisto: - johdon edustaja - projektihenkilöstöä - opettajien edustaja - opinto-ohjaaja - oppilaskuntaedustus - erityisopetuksen koordinaattori - kuraattori - Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskuksen edustaja, nuorten työvoimaneuvoja - Parik-säätiön edustaja - Kouvolan seudun kuntayhtymän OTE Nuorten työpajojen edustaja - Kouvolan kaupunki, Nuorisopalvelut 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit - KSAO:n ESR-projektit TATU ja TATU2 vuosina Koulutuskeskus Salpauksen ESR-hanke Työnäky. Projektipäällikkö Sirkku Oksanen. - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen-hanke, Parik -säätiö. Projektipäällikkö Isa Mäkelä - KSAO Ohjaava ja valmistava koulutus -pilotti, henkilökohtaisten taitojen osalta - Bovallius ammattiopisto Laukaan ESR -hanke Monet polut ammattiin. Projektityöntekijä Pirjo Kovanen 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Pohjois-Kymenlaaksossa on koko joukko nuoria, joilla ammatillisen uran selkiytyminen ja työhön sijoittuminen tuottaa vaikeuksia. Useimmiten on kysymys nuorista, joiden elämänhallinta tai yleiset työelämävalmiudet eivät ole riittäviä työelämän kannalta. EURA JÄRJESTELMÄ 2/18

3 Hankkeella parannetaan opiskelijan mahdollisuuksia a) työllistyä koulutuksen mukaiseen työtehtävään tai muuhun työhön avoimilla työmarkinoilla tai työllistyä kolmannelle sektorille omalla seutukunnalla b) kiinnittyä työelämään Hankkeen tavoitteena on - selkiyttää opiskelijan ohjauksen tavoitteita, keinoja ja työnjakoa - vahvistaa hankkeen kohderyhmän ohjausvalmiuksia ja osaamista - luoda selkeät käytännöt KSAO:n ja työvoimatoimiston sekä työvoiman palvelukeskuksen, OTE nuorten työpajojen ja Parik-säätiön työvalmennuskeskuksen väliselle yhteistyölle - löytää oppilaitoksen ja työelämän välille uudenlaisia yhteistyötapoja ja yhteistyöpaikkoja - koota ja tuottaa työllistymisohjauksen materiaalia Työllistymisohjauksella tarkoitetaan koko opiskeluajan oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikoilla toteutettavaa, opiskelijan työelämätaitojen kehittymistä tukevaa ohjausta ja opetusta. Työllistymisohjausta antavat mm. opettajat, työpaikkaohjaajat, työssäoppimista ohjaavat opettajat ja opinto-ohjaajat. Hankkeen kehittämillä toimintatavoilla nostetaan Kymenlaakson alueella ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Välillisiä tavoitteita ovat negatiivisen keskeyttämisen vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen mittarit, KSAO:n läpäisy- ja työllistymismittari, keskeyttämisaste sekä seutukunnan nuorisotyöttömyysaste - näiden mittarien ja tilastojen tiedot viime vuosilta ovat herättäneet huolta. Tukipalveluja nuorten työllistymiseksi on seutukunnassa olemassa ja tällä hankkeella pyritään mm. yhdistämään toiminnot tehokkaaksi, nuoria parhaiten eteenpäin luotsaavaksi verkostoksi ja selkeäksi, toiminnalliseksi poluksi - jo ammatillisen opetuksen alkumetreiltä saakka. Hankkeen tavoitteena on myös tukea ja vahvistaa ohjaushenkilöstön osaamista työllistymispoluille ohjaamisessa ja herättää ajatuksia suunnitelmallisen ja tärkeän työllistymisohjauksen välttämättömyydestä. KSAO:ssa yhtenä toiminnan painopisteenä on jo useana vuonna ollut syrjäytymisen ehkäiseminen. Sen vuoksi ammattiopistolla on ollut mm. TATU ja TATU2-projketit vuosina TATU2-hankkeessa kehitettiin KOULUSTA DUUNIIN-tie tähtiin -hankeaihio. Syrjäytymisen ehkäisy on edelleen keskeisiä painopistealueita uudenkin Kouvolan strategiassa. Taustaselvitystä on tehty ja yhteistyöverkostoa koottu myös Onnistuvat opit Kouvolan seudun ESRhankkeessa vuosina EURA JÄRJESTELMÄ 3/18

4 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Hankeaihiosta on käyty keskustelua ja sitä ovat kommentoineet seuraavat seudulliset yhteistyökumppanit: -Kouvolan seudun työvoimatoimiston, -Kouvolan työvoiman palvelukeskuksen, -Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen, -Parik-säätiön ja -Kouvolan seudun kuntayhtymän OTE Nuorten työpajojen edustajat; KSAO:n henkilöstöryhmien edustajat: -koulutuspäälliköt, opot, kuraattorit, ammatinopettajat, projektihenkilöstö; Oppilaitoskumppanit seuraavista oppilaitoksista: -EKAMI, -Koulutuskeskus Salpaus -Porvoon ammattiopisto. Projektia on myös valmisteltu KSAO:n TATU2-projektissa. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Kouvolan seudun työvoiman palvelukeskus / työvoimaneuvoja Ghita Branders Parik-säätiö / palvelupäällikkö Mirja Willberg OTE Nuorten työpajat / yksilövalmentaja Sirkka Turpeinen, työpajajohtaja Marja-Leena Vainio Yritykset / KSAOn työssäoppimispaikkojen yritysrekisteri Kouvolan kaupungin nuorisopalvelut Kymenlaakson sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian poliklinikka Mukaan tulevat työelämän edustajat valitaan sen jälkeen, kun on tehty projektin alkukartoitus ja saatu selville mukaan tulevat koulutusalat. Koulutusalat (opiskelijat välillinen kohderyhmä): -Valitaan projektin alkukartoituksen jälkeen tarpeelliseksi katsottuja koulutusaloja -Sosiaali- ja terveysalan toimipisteessä toteutettava hoiva-alalle valmentava koulutus, 20 keväällä 2009 koulutuksensa päättävää opiskelijaa. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Ensisijaisen kohderyhmän valinnassa ei ole tarvetta ottaa huomioon nais- ja miesnäkökulmaa. EURA JÄRJESTELMÄ 4/18

5 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projekti toteuttaa Kouvolan seudun työvoimastrategiaa , jonka mukaan erityistä panostusta tarvitaan "Opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja -yhteyksien kehittämiseen". Projektin tuloksia hyödyntävät: 1. Opiskelijat: - vaikeasti työllistyvät opiskelijat, työssäoppimisen kautta työllistyminen - tuloksena opiskelijalle on luotu toimivat ja selkeät väylät oppilaitoksesta työpajalle tai työelämään - työllistymisohjaus 2. Opetushenkilöstö - työllistymisohjauksen merkitys koko opiskelijanpolun ajan realisoituu - luodaan oppilaitokseen työllistymisohjauksen suunnitelma ja koulutusmalli ja kartoitetaan ohjauksen työnjako - luodaan opettajien käyttöön verkostoyhteistyökartta 3. KSAO:n opot ja kuraattorit - Yhteistyö opetushenkilöstön kanssa tehostuu ja sitä kautta opiskelijoihin kohdistuvien toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Projektin kautta haetaan työelämään "saattaen vaihdon" mallia oppilaitoksen sisäisen moniammatillisen yhteistyön kautta. 4. Valtakunnallisesti kaikki: KSAOn nettisivujen kautta tulokset ovat valtakunnallisesti kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Infoa projektista levitetään mahdollisimman laajalle toisen asteen oppilaitosten keskuudessa. KSAO:n työssäoppimisen ohjaus, oppilaanohjaus ja opiskelijahuolto hyötyvät projektista, samoin seudun työvoimatoimisto ja työvoiman palvelukeskus ja muut nuorten työllistymistä seudullisesti hoitavat tahot. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Kunnat Iitti Kouvola EURA JÄRJESTELMÄ 5/18

6 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? - Kouvolan seudun ammattiopiston opettajat, opinto-ohjaajat, kuraattorit - työelämän työpaikkaohjaajat ja työnantajat - Parik-säätiön ja OTE Nuorten työpajojen työ- ja yksilövalmentajat - Kouvolan kaupungin nuorten ohjaamiseen osallistuvat toimijatahot 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? 1) KSAO:n ohjaustyöhön osallistuva henkilöstö ja opiskelijat 2) Työssäoppimispaikat 3) Seudulliset verkostokumppanit - työhallinto - sosiaali- ja terveystoimi/ mielenterveyspalvelut - Parik-säätiön nuoret asiakkaat - Kouvolan seudun kuntayhtymän OTE Nuorten työpajojen asiakkaat - perusasteen yläkoulun ammatinvalinnan ohjaus - Kouvolan seudulla nuorten hyvinvointia edistävät tahot 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 0 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus - OTE Nuorten työpajat - Parik -säätiö - Kouvolan nuorisotoimi - Kouvolan työvoiman palvelukeskus EURA JÄRJESTELMÄ 6/18

7 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Yhteensä Yhteensä 50 joista naisia PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? - Oppilaitoksen toimintakulttuurin muutos. Työssäoppimisen suunnittelu lähtee siitä tavoitteesta, että työssäoppiminen palvelee opiskelijan työllistymistä. Tämä merkitsee muutosta sellaiseen suuntaan, jossa opettajien ja ohjaajien työllistymisohjauksen taidot vahvistuvat, oppilaitoksen toimintakulttuuri on opiskelijalähtöistä ja työllistymisen ohjaus selkeää ja suunnitelmallista. -"saattaen vaihto oppilaitoksesta työelämään" -malli ja työnjako - kehitetään KSAOn työllistymismittari ja tehostetaan tätä toimintoa - verkostoyhteistyömalli KSAO:n ja työhallinnon/työvoiman palvelukeskuksen, OTE Nuorten työpajojen ja Parik-säätiön kanssa. - luodaan yrityspankki tuettua ohjausta työssäoppimisessa tarvitseville opiskelijoille sekä vaikeasti työllistyville opiskelijoille (hoiva-alan valmentava ja kuntouttava koulutus) - luodaan työllistymisohjauksen suunnitelman materiaalit 1 ov ja jalkautetaan opetussuunnitelmaan(e., painotuotteet, dvd:t) - tiivistetään yhteistyötä ammattioppilaitoksen ja työelämän välillä, yhteiset pelisäännöt työelämätaidoissa - alueellinen työelämään siirtymisvaiheen toimintamalli, verkostoyhteistyön toimintakartta - Kouvolan kaupungin ja KSAOn moniammatillisen yhteistyöverkoston luominen opiskelijan työllistymiseksi, jolla on yhteinen focus ja yhteinen toimintamalli - sähköisen palautejärjestelmän luominen (toimijat, opiskelijat) ja aktivoiminen ja jalkauttaminen - luodaan ja jalkautetaan työvaltainen koulutusmalli osaksi KSAOn normaalia toimintaa 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Hankkeen taustaoletuksena on, että siinä kehitettävin toimenpitein parannetaan KSAOn opiskelijoiden sijoittumista a) koulutuksen mukaiseen työtehtävään EURA JÄRJESTELMÄ 7/18

8 b) muuhun työhön, työharjoitteluun, työvalmennukseen tai työpajaan omalla seutukunnalla. Toimenpiteet tukevat erilaisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden koulutuksen loppuun suorittamista ja siirtymistä työelämään. Toimenpiteet parantavat ammattiopiston ja työelämän välisen yhteistyön toimivuutta niin opintojen aikana kuin työelämään siirtymisvaiheessa. Ohjauskulttuuri kehittyy niin, että opettajat saavat välineitä haasteellisten opiskelijoiden ohjaamiseen. Verkostokumppaneiden ja oppilaitoksen sisäisen moniammatillisen verkoston kesken luotava yhteistyön malli auttaa kaikkia opiskelijan ohjauksen osapuolia. Tämän toivotaan näkyvän opiskelijoiden motivaation ja työelämätaitojen lisääntymisenä ja koulutuksen läpäisyasteen kohoamisena. Hankkeen kehittämillä toimintatavoilla nostetaan Kymenlaakson alueella ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden ja työllistymisen parantumisen mittarina käytetään ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen työllistymismittaria ja KSAOn työllistymismittaria. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Suunnitelmallinen työllistymisohjaus ja yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri ovat luonteeltaan toimintamalleja, joilla uskotaan saatavan aikaan kestäviä vaikutuksia. Niillä uskotaan olevan myös sellaista vaikutusta, joka lisää yksilön hyvinvointia ja pienentää yhteiskunnan sosiaalikuluja. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tutkintoja, kpl Osatutkintoja, kpl Ammatillinen perustutkinto 0 0 Ammattitutkinto 0 0 Erikoisammattitutkinto 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Alempi korkeakoulututkinto 0 0 Ylempi korkeakoulututkinto 0 0 Lisensiaatin tutkinto 0 0 Tohtorin tutkinto 0 0 Tutkintojen määrä yhteensä 0 0 joista naisten suorittamia PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. Kartoitusvaihe (asiantuntijatyöryhmät; opiskelijahuolto, ammatinopettajat, työelämä, nuorisotyö/vanhemmat, yhteistyökumppanit). Selvitetään koulutusalat, joilla erityisesti halutaan kokeilla ja tehostaa työllistymisohjausta sekä tarkennetaan oppilaitoksen, työvoiman, työelämän, nuorten työpajojen ja työhönvalmennuksen välisen yhteistyön tarpeet. EURA JÄRJESTELMÄ 8/18

9 2. Työllistymisohjausmateriaalin keruu, tuottaminen ja levittäminen ja KSAOn työllistymismittarin kehittäminen ja jalkauttaminen 3. Yrityspankin kokoaminen yrityksistä, joissa voidaan tarjota monimuotoista ohjausta sitä työssäoppimisessaan tarvitseville opiskelijoille. Projektissa toimivat opettajat jalkautuvat yrityksiin. 4. Ohjauskoulutuksen suunnittelu ja toteutus. Järjestetään tuetun työssäoppimisen ohjauskoulutusta työpaikkaohjaajille ja yrittäjille ja työllistymisohjauskoulutusta mm. opettajille, opinto-ohjaajille ja pajojen yksilö- ja työvalmentajille yhdessä verkostokumppaneiden kanssa. 5. Työvaltaisen koulutuksen suunnittelu, kehittäminen ja pilotointi 6. Hyvien käytäntöjen kokoaminen, kehittäminen ja levittäminen 7. TE -toimiston toimipisteen jalkauttaminen KSAOon Suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen, Parik-säätiön ja OTE-työpajojen kanssa. Näiden toimijoiden kesken vaihdetaan tietoa luoduista hyvistä käytännöistä. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma - KSAO:n työllistymisohjauksen ja -suunnitelman ohjausmateriaali sekä toteutussuunnitelma ja KSAOn työllistymismittari(sähköinen palautejärjestelmä) - seudullinen yrityspankki, jossa on tiedot niistä yrityksistä, jotka ovat kokeilleet tehostettua työllistymisohjausta tai haluavat olla mukana monimuotoisessa työssäoppimisen ohjauksessa ja työllistämisessä - seudullinen työelämään siirtymisen toimintamalli - systematisoitua työssäoppimisen ohjausta ja koulutuksen opetussuunnitelmaan liitettyä työllistymisen suunnittelua ja ohjausta - oppilaitoksen sisäisen verkostoyhteistyökulttuurin muodostuminen, jäsentyminen ja tehokas toiminta sekä oppilaitoksen ja muiden tahojen verkostoyhteistyön luominen, kehittäminen ja vahvistaminen. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Ohjaus- tai Muita Yhteensä konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 9/18

10 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 Kevät projektin hallinnoinnin järjestäminen ja projektitoimiston perustaminen Syksy projektipäällikön ja -assistentin valinta ja palkkaaminen - ohjausryhmän toiminnan organisoiminen - seurantajärjestelmien luominen - toimintasuunnitelman tarkentaminen - nykytilan kartoituksen suunnittelu ja toteutus alkaa - projektin sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ja siihen tarvittavan materiaalin laatiminen - oppilaitoksen henkilöstön sitouttamisen aloittaminen - rahoittajan koulutuksiin osallistuminen - verkostoyhteistyön käynnistäminen ja suunnittelu - opiskelijakohderyhmien kartoittaminen ja valinta - mukaan tulevien opettajien kartoittaminen - mukaan tulevien yritysten kartoittaminen alkaa - yrityspankki-idean tarkentaminen - tehostetun työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja materiaalin kokoaminen - yhteistyö seudullisten verkostokumppaneiden kanssa käynnistyy ja tarkennetaan 2009 Kevät tehostetun työpaikkaohjauksen koulutuksen toteuttaminen - mukaan tulevien yritysten tarkentumien - yrityspankin kokoaminen alkaa - verkostoyhteistyön kehittäminen - KSAOn työllistymisohjauksen suunnitelman laatiminen käynnistyy - työllistymismittarin kehittäminen ja kokeilu - kohderyhmän koulutuksen suunnittelu ja toteuksen aloittaminen - alueellisen työllistymisvaiheen yhteistyön nykytilan kartoittaminen - toiminnan arviointi ja toimintasuunnitelman tarkentaminen Syksy tehostetun työpaikkaohjauksen koulutuksen 2. vaiheen toteuttaminen ja seuranta - alueellisen työllistymisvaiheen toimtamallin kehittäminen - kohderyhmien tarkentaminen - opiskelijoiden ohjauksen jatkuminen - ohjausmateriaalin keruu, kehittäminen ja levittäminen - yrityspankin kokoaminen jatkuu - työllistymismittarin kehittäminen jatkuu - työvaltaisen koulutuksen kehittäminen alkaa EURA JÄRJESTELMÄ 10/18

11 2010 Kevät ohjausmateriaalin keruu jatkuu - opiskelijoiden tehostetun ohjauksen jatkuminen - verkostoyhteistyön kehittäminen - toiminnan arviointi ja toimintasuunnitelman tarkentaminen - työllistymismittari ja sähköisen palautejärjestelmän kokeilu jatkuu - työvaltaisen koulutuksen pilotointi alkaa Syksy opiskelijoiden tehostettu ohjaus jatkuu - KSAOn työllistymisohjauksen suunnittelu jatkuu - työvaltaisen koulutuksen pilotointi jatkuu - IMBA/Melba kouluttautuminen alkaa - yrityskysely ja yrityspankin kokoaminen alkaa - neuvottelut TE -toimiston kanssa toimispisteen jalkauttamiseksi KSAOon - työelämäohjaajan toimenkuvan suunnittelu - työllistymisohjauksen materiaalin toteuttaminen alkaa 2011 Kevät yrityspankki valmistuu ja käyttö jalkautetaan KSAOon - työvaltaisen koulutuksen pilotointi jatkuu - IMBA/Melba kouluttautuminen jatkuu ja taito- ja vaativuusarvioinnit alkavat KSAOssa - työllistymisohjausmateriaali valmistuu - INKA sähköisen palautejärjestelmän pilotointi päättyy ja INKA jalkautuu oppilaitokseen - ohjausmateriaalien ja hyvien käytäntöjen levittämissuunnitelma ja toteutus - projektin toiminnan ja tulosten vaikuttavuuden arviointi - verkostoyhteistyön vakinaistaminen - päätösfoorumi - projektin hallinnollinen päättäminen - tulosten levittäminen 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Kouvolan seudun ammattiopiston KOULUSTA DUUNIIN - tie tähtiin -projektin ensisijainen tehtävä on parantaa nuorten ammatillista koulutusta suorittavien työllistymisen valmiuksia niin, että he suorittaisivat opinnot loppuun, sijoittuisivat koulutuksen mukaiseen työtehtävään tai muuhun työhön, työvalmennukseen tai työpajaan omalla seutukunnalla ja kiinnittyisivät työelämään. Hankkeen toimenpitein kartoitetaan koulutuksen aikana ilmenevät työllistymisen ongelma-alueet. Siinä rakennetaan toimintamalli, jolla ohjauskoulutuksen, tehostetun työssäoppimisen ja verkostokumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla parannetaan nuoren työllistymisen mahdollisuuksia. Toimenpiteet tukevat erilaisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden koulutuksen loppuun suorittamista ja siirtymistä työelämään. Samalla parannetaan ammattiopiston ja työelämän välisen yhteistyön toimivuutta. Välillisiä tavoitteita ovat opiskelijan parempi motivoituminen opiskeluun ja keskeyttämisen vähentäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Projektin kohderyhmänä ovat oppilaitoksen opettajat, opinto-ohjaajat, kuraattorit, oppilaskunta, työelämän työpaikkaohjaajat ja muutoin ohjaustyötä tekevät yhteistyötahot. EURA JÄRJESTELMÄ 11/18

12 KOULUSTA DUUNIIN - tie tähtiin -projektin toimenpiteillä; - kehitetään työssäoppimiskäytäntöjä monipuolisemmiksi ja yksilöllisemmiksi yhdessä työelämän edustajien kanssa. - selvitetään, millaiset KSAO:n ja työvoiman palvelukeskuksen, työvoimatoimiston, nuorten terveyspalvelujen sekä ennaltaehkäisevän nuorisotyön väliset yhteistyökäytännöt edistävät työllistymistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Yhteistyötä syvennetään Parik-säätiön ja OTE Nuorten työpajojen kanssa - sovitaan mm. arviointikäytänteistä. - luodaan oppilaitokselle ennakoivaa tietoa tuottava sähköinen palautejärjestelmä mm. työllistymismittari Projekti kehittää yhdessä yhteistyökumppanien kanssa alueen tarpeisiin vastaavan työelämään siirtymisen mallin. Se edistää monipuolisen ohjauskulttuurin muodostumista oppilaitoksen sisälle sekä yhteistyötä KSAOn ja uuden Kouvolan kaupungin verkostokumppaneiden kanssa. Projektin tuloksena; - KSAOn työllistymisohjauksen suunnitelma ja materiaalit sekä työllistymismittari - alueellinen työelämään siirtymisvaiheen toimintamalli - työssäoppimisen suunnittelu vahvistuu opiskelijan lähtökohdista ja siitä tavoitteesta, että työssäoppiminen palvelee hänen työllistymistään - opettajien, työpaikkaohjaajien, työpajaohjaajien ja työhönvalmentajien työllistymisohjaus vahvistuu ja todentuu - saadaan aikaan yhteistyömalli KSAO:n ja työhallinnon/työvoiman palvelukeskuksen välille - yhteistyö Parik-säätiön ja OTE Nuorten työpajojen kanssa juurtuu - saadaan luotua yrityspankki, jota voidaan käyttää erityisesti silloin, kun haetaan työssäoppimispaikkoja nuorelle, joka tarvitsee monimuotoista ohjausta - opiskelijan valmistumisen jälkeinen työllistyminen ja työelämään kiinnittyminen paranee - KSAOn ja uuden Kouvolan kaupungin yhteistyöverkoston toimintakartta 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektihenkilöstö seuraa projektin tavoitteiden toteutumista keräämällä tietoa siitä, miten varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat projektin toimijat osallistuvat järjestettävään kehittämistyöhön, koulutuksiin sekä muihin tapahtumiin. Opiskelijat kuuluvat projektin välilliseen kohderyhmään. Projektissa seurataan kuinka opiskelijat työllistyvät EURA JÄRJESTELMÄ 12/18

13 - KSAOn työllistymismittarin käytön tehostaminen. Projektihenkilöstö kerää seurantatiedot rahoittajan pyytämällä tavalla. Ohjausryhmä seuraa tietojen keruuta, dokumentointia ja hankkeen edistymistä. Tarvittaessa se tekee muutosehdotuksia projektin toteutus- ja seurantakaytänteisiin Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektihenkilöstö vastaa koko projektin ajan raportoinnista rahoittajan ohjeiden mukaisesti Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektin alussa tehdään arviointisuunnitelma. Arviointi voidaan suunnitella myös yhdessä kumppanuusoppilaitoksen, Koulutuskeskus Salpauksen, kanssa. Arviointiin osallistuu projektihenkilöstö ja projektin kohderyhmä. Arvioinnin muodot: itsearviointi, kyselyt, palautekeskustelut, määrälliset ja laadulliset tulokset Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Kouvolan Seudun Ammattiopisto ja muut yhteistyötahot keräävät palautteen omilta, projektiin osallistuneilta, toimijoiltaan. Ohjaukseen ja koulutuksiin osallistujat sekä opiskelijat: palautekysely ja -keskustelut Ohjausryhmä: palautekeskustelut ja -raportti Verkostokumppanit: yhteinen palautekeskustelu ja -raportti Käytetään projektissa luotua, uutta sähköistä palutejärjestelmää. Ohjausryhmä yhdessa alkuperäisten kehitystyöryhmien kanssa analysoi ja arvioi kyselyjen ja raporttien pohjalta projektin vaikuttavuutta, toiminnan tehokkuutta ja tuloksia. Tulosten perusteella ohjausryhmä voi matkan varrella tehdä ehdotuksia projektin toimenpiteiden muutoksista. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektista laaditaan tiedotussuunnitelma yhteistyössä KSAO:n tiedottajan kanssa. 1. Sisäinen tiedotus - kohderyhmä: johtoryhmä, henkilöstö ja opiskelijat - keinot: projektin esite ja KSAOn kotisivut, KSAOn nettilehti, tiedotustilaisuudet, kokoukset ja keskustelut 2. Ulkoinen tiedotus - kohderyhmä: muut oppilaitokset, työpajat, työvoima, yhteistyöyritykset, nuorisotyö EURA JÄRJESTELMÄ 13/18

14 - keinot: julkaisu, jossa kerrotaan hankkeessa luoduista toimintatavoista sekä hankkeeseen kiinteästi liittyvissä tapahtumissa esiintyminen ja yhteistyökummppaniverkoston kautta tiedottaminen. Julkaisu laaditaan sellaiseen muotoon, että julkaisua voidaan hyödyntää KSAO:n lisäksi muissakin oppilaitoksissa viitteellisesti. Julkaisu kohdistetaan erityisesti opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä työssäoppimispaikoille, mutta se tarjoaa tietopaketin myös muille tärkeille sidosryhmäläisille. Julkaisu on löydettävissä KSAOn nettisivuilta josta se on vapaasti hyödynnettävissä Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Projektissa kertyvää tietoa levitetään ja hyödynnetään koko projektin ajan koulutus-, keskustelu- ja konsultaatiotilaisuuksissa, jotka projekti järjestää tai muiden tilaisuuksissa.työllistymisohjauksen materiaalit ja menetelmät sekä yrityspankin tiedot kootaan materiaalipankiksi KSAO:n extranetiin. Kumppanuustoimijoiden kanssa yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen levittämistä varten muodostetaan seuraavien hankkeiden kesken konsultaatiorinki, joka kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa vuorotellen kussakin instansissa: 1. Työnäky / Koulutuskeskus Salpaus, ESR haku Projektipäällikkö Sirkku Oksanen. 2. KaaSu/ Parik -säätiö. Projektipäällikkö Isa Mäkelä. Yhteistyöhön osallistuvat hankkeiden keskeiset toimijat. Yhteistyön keskeiset toimenpiteet: 1) Esiselvitysvaiheen ja projektin toimenpiteiden suunnittelun benchmarking 2) Tulosten ja kokemusten vaihto projektin kuluessa 3) Hyvien käytäntöjen levittäminen omissa oppilaitoksissa ja seudullisissa verkostoissa 4) Salpauksen Työnäky - hankkeen kanssa järjestetyt yhteiset luentotilaisuudet Projektissa luoduista hyvistä käytännöistä tehdään julkaisu (esim. case-tyyppisesti). Ne laitetaan KSAO:n extranetin lisäksi esille KSAO:n verkkosivuille kenen tahansa ladattavaksi. Luodaan lista yhteistyöyrityksistä, jota päivitetään. Projektin lopuksi pidetään päätösfoorumi, jossa esitellään tuloksia henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja muiden oppilaitosten edustajille, jotka työskentelevät samojen asioiden parissa. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? KSAO ja projektihenkilöstö vastaa asiakirjojen säilytyksestä ja arkistoinnista KSAO:n arkistointiohjeistuksen ja asianmukaisten säädösten mukaisesti. Projektiasiakirjoja säilytetään rahoittajan edellyttämä vähimmäisaika. Erityistä lisähaastetta hankkeen menestykselliseen hallinnointiin tuo uuden Kouvolan kaupungin syntyminen Toimintatavat, hallinnolliset kustannukset ja palvelut, tilavuokrat sekä atk-palvelut ja niiden EURA JÄRJESTELMÄ 14/18

15 hinnoittelu voivat muuttua paljonkin. Projektihenkilöstön on seurattava tarkasti mahdollisia muutoksia. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset Yhteensä Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori Muu julkinen sektori Yksityinen sektori 0 Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 15/18

16 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Tie tähtiin -hankkeen kuntarahoituksen osuus on , josta A-rahoituksen osuus on (66,3 %) ja B-rahoituksen osuus (33,7 %). Rahoitus jakaantuu seuraavasti: vuodelle vuodelle vuodelle vuodelle Rahoitus tulee Kouvolan Seudun Ammattiopiston kehittämisen määrärahasta. KSAO on kuntayhtymän ylläpitämä oppilaitos, joka siirtyy uuden Kouvolan kaupungin syntymisen myötä sen omistukseen Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole De minimis -sääntöselvitys Ei tarpeellinen. EURA JÄRJESTELMÄ 16/18

17 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Kokemus projektien toteuttamisesta ja sisällöllisestä teemasta Todistus verojen maksamisesta Hankkeen valmistelupaperi/hankeaihio Tie tähtiin - koulusta duuniin Laskennallisten selvitys Alv-selvitys Välillisten kustannusten selvitykset (kiinteistö/hallinto/atk) Muutoshakemuksen perustelut Muutoshakemuksen Excel-laskelma HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). EURA JÄRJESTELMÄ 17/18

18 Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Vesa Toikka Tuotantojohtaja, sivistyspalvelut EURA JÄRJESTELMÄ 18/18

19 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus Yhteensä Toimistotarvikkeet, ammattikirjat, koulutusmateriaalit, seurantaan ja arviointiin liittyvät materiaa GSM-puhelin 2 kpl Digikamera Videotykki Yhteensä A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 34 projektipäällikkö osa-aikainen 15 projektiassistentti osa-aikainen 11 opettajat projektin toimijoina Yhteensä A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus Yhteensä Ohjaajien koulutus, asiantuntijaluennot, vierailukäynnit, koulutuspäivät Esiselvitys, asiantuntijakulut Projektihenkilöstön koulutuskulut Ohjausmateriaalit, koulutusmateriaalit, sähköisen palutejärjestelmän kehittäminen Yhteensä A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus Yhteensä Matkakulut, projektihenkilöstö ja projektin toimijat Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 1/5

20 13.A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus Yhteensä Verkostoyhteistyön kulut, mm. tarjoilukulut Tietokone & tulostin, kannettava tietokone (poistot) Tiedotus ja markkinointikulut, painatuskulut, esitteet, markkinointimateriaali, levitysseminaari Posti-, puhelin- ja kopiokulut Yhteensä A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Kustannus Yhteensä tilakustannukset sisäiset kustannukset: hallinto- ja tukipalvelut, atk-tuki Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 2/5

21 13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 10 Yksityinen sektori Kustannus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset Yhteensä Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä Yhteensä 13. A B Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus Yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 3/5

22 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut Muu kuntien rahoitus Yhteensä A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus Yhteensä A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut Muu yksityinen rahoitus Yhteensä A. 5 Projektin tulot Projektin tulot Yhteensä Yhteensä A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 4/5

23 14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät Yhteensä Yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä Yhteensä 14. A B Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 5/5