SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2002 N:o 8 9 SISÄLLYS N:o Sivu 8 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta... 9 8 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta (Saamenkielinen käännös)... 12 8 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta (Saamenkielinen käännös)... 14 8 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta (Saamenkielinen käännös)... 16 9 Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista... 18 N:o 8 Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (423/1988) 7 c :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 689/2001: 1 Soveltamisala Maakotkien porotaloudelle aiheuttama vahinko poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella korvataan valtion talousarvion rajoissa valtion varoista sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Korvauksen peruste Korvaus perustuu maakotkien ravinnokseen tappamien porojen arvioituun määrään (laskennallinen vahinko). Korvaus määräytyy maakotkien pesintätilanteen ja niiden poikastuoton perusteella lasketun reviirikohtaisen kertoimen mukaisesti. 3 Korvauksen määrä Korvauksen rahamäärä perustuu laskennallisen vahingon arvoon kerrottuna 2 momentissa, 4 :n 2 momentissa tai 5 :n 1 momentissa tarkoitetulla kertoimella. Laskennallinen vahingon arvo kertoimella yksi on 549 euroa. Reviirikohtainen kerroin muiden kuin 4 :ssä mainittujen paliskuntien alueella maakotkan asutusta reviiristä on yksi. Jos maakotkan asuttu reviiri tuottaa poikasia, kerroin on kuitenkin kolme. 2 2002 420301
10 N:o 8 4 Korotettu korvaus Tässä pykälässä tarkoitetulla korotetulla kertoimella otetaan huomioon poron suurempi osuus maakotkan ravinnossa 3 momentissa mainittujen paliskuntien alueella. Korotettu kerroin maakotkan asutusta reviiristä on kaksi. Jos maakotkan asuttu reviiri tuottaa poikasia, kerroin on kuitenkin viisi. Korotettua kerrointa käytetään laskettaessa korvauksen määrää seuraavien paliskuntien alueella olevista maakotkan reviireistä: 1) Hammastunturi, 2) Ivalo, 3) Kaldoaivi, 4) Kyrö, 5) Käsivarsi, 6) Lappi, 7) Muddusjärvi, 8) Muotkatunturi, 9) Näkkälä, 10) Näätämö, 11) Paatsjoki, 12) Paistunturi, 13) Sallivaara, 14) Vätsäri. 5 Korvaus raja-alueella Reviirikohtainen kerroin Suomen ja toisen valtion rajan molemmalle puolelle ulottuvasta reviiristä, jolla oleva pesä sijaitsee toisen valtion alueella, on 4 :ssä mainittujen paliskuntien osalta aina kaksi ja muiden paliskuntien osalta aina yksi. Poronhoitoalueen rajan eteläpuolelle ulottuvasta maakotkan reviiristä maksetaan osittainen korvaus. 6 Korvauksen maksaminen paliskunnille Korvaus maksetaan paliskunnalle kaikista sen alueella olevista 3, 4 tai 5 :ssä tarkoitetuista maakotkan reviireistä. Reviirikohtainen korvaus ositetaan paliskuntien kesken, jos reviirin maakotkien katsotaan käyttävän ravinnokseen poroja useamman paliskunnan alueella. Jos reviiri on osittain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun paliskunnan alueella, lasketaan korvaus käyttämällä 4 :n 1 momentissa tarkoitettua kerrointa koko reviirin osalta. Lapin ympäristökeskus päättää korvauksista ja suorittaa korvaukset paliskunnille ympäristöministeriön tarkoitukseen osoittamista varoista. Korvaus maksetaan vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta. 7 Korvaus korvamerkitystä porosta Paliskunta maksaa saamastaan korvauksesta poron omistajan vaatimuksesta hänelle korvauksen maakotkan tappamasta tai maakotkan aiheuttaman vahingon takia lopetetusta korvamerkitystä porosta. 8 Selvitykset ja tarkastukset Metsähallitus selvittää vuosittain maakotkien pesintätilanteen ja poikastuoton 3 :n 1 momentissa tarkoitettujen reviirikohtaisten kertoimien laskemista varten sekä selvittää ja tarvittaessa arvioi toisen valtion alueella Suomen rajan läheisyydessä olevien reviireiden lukumäärän. Tarvittaessa Metsähallitus voi poron omistajan pyynnöstä järjestää vahinkopaikalla maastotarkastuksen korvamerkityn poron kuolinsyyn varmistamiseksi. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 2002. Tällä asetuksella kumotaan
N:o 8 11 maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 18 päivänä maaliskuuta 1999 annettu valtioneuvoston päätös (373/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2002 Ympäristöministeri Satu Hassi Hallitusneuvos Hannu Karjalainen
12 Liite Saamenkielinen käännös Nr 8 Stáhtaráπi ásahus Goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis Addojuvvon Helssegis oππajagemánu 3 beaivve 2002 Stáhtaráπi mearrádusa mielde, mii lea dahkkon birasministeriija ᪪emeannudeamis, ásahuvvo stáhta buªeahtas miessemánu 13 beaivve 1988 addojuvvon lága (423/1988) 7 c :a 1 momeantta vuoπul, dakkárin go dat lea lágas 689/2001: 1 Heivehansuorgi Goaskimiid boazodollui dagahan vahát boazodoallolágas (848/1990) oaivvilduvvon boazodoalloguovllus buhttejuvvo stáhta buªeahta olis stáhta ruπain dan mielde go dán ásahusas mearriduvvo. 2 Buhtadusa vuoπustus Buhtadus vuoππuduvvá goaskimiid borran dihte goddin bohccuid árvvoªtallon mearrái (rehkenaston vahát). Buhtadus mearraªuvvá goaskimiid bessendili ja daid ivgameriid vuoπul rehkenaston reviiraguovdasaª gerddona mielde. 3 Buhtadusa mearri Buhtadusa ruhtamearri vuoππuduvvá rehkenaston vahága árvui, nu ahte gerdojuvvo 2 momeanttas, 4 :a 2 momeanttas dahje 5 :a 1 momeanttas oaivvilduvvon gerddoniin. Rehkenaston vahága árvu gerddonis okta lea 549 euro. Reviiraguovdasaª gerddon earáid go 4 :s máinnaªuvvon bálgosiid viidodagas ásson goaskinreviirras lea okta. Juos ásson goaskinreviira buktá ivggaid, gerddon lea goittotge golbma. 4 Bajiduvvon buhtadus Dán paragráffas oaivvilduvvon bajiduvvon gerddoniin vuhtiiváldo bohcco stuorát ossodat goaskima biebmun 3 momeanttas máinnaªuvvon bálgosiid viidodagas. Bajiduvvon gerddon ásson goaskinreviirras lea guokte. Juos ásson goaskinreviira buktá ivggaid, gerddon lea goittotge vihtta. Bajiduvvon gerddon geavahuvvo rehkenastettiin buhtadusa meari uovvovaª bálgosiid viidodaga goaskinreviirrain: 1) Bátneduottar 2) Avvil 3) Gálddoaivi 4) Kyrö 5) Giehtaruohtas 6) Lappi 7) Muttoªjávri 8) Muotkkeduottar 9) Neakkel 10) Njávdán 11) Báh aveaijohka 12) Báiªduottar 13) Sállevárri 14) Váh ir.
Nr 8 13 5 Buhtadus rádjeguovllus Reviiraguovdasaª gerddon Suoma ja nuppi riikka rájá goappáge beallái olli reviirras, man beassi lea nuppi riikka viidodagas, lea 4 :s máinnaªuvvon bálgosiid oasil álo guokte ja eará bálgosiid oasil álo okta. Boazodoalloguovllu rájá máttabeallái olli goaskinreviirras máksojuvvo oassálas buhtadus. 6 Buhtadusa máksin bálgosiidda Buhtadus máksojuvvo bálgosii buot dan guovllus leahkki 3, 4 dahje 5 :s oaivvilduvvon goaskinreviirrain. Reviiraguovdasaª buhtadus juogaduvvo bálgosiid gaskkas, juos reviirra goaskimiid geh et leat borran bohccuid má gga bálgosa viidodagas. Juos reviira lea muhtin oassái 4 :a 3 momeanttas oaivvilduvvon bálgosa viidodagas, rehkenasto buhtadus, nu ahte geavahuvvo 4 :a 1 momeanttas oaivvilduvvon gerddon oppa reviirra oasil. Lappi birasguovdd᪠mearrida buhtadusain ja máksá buhtadusaid bálgosiidda birasministeriija dan ulbmilii oaivvilduvvon váriin. Buhtadus máksojuvvo jahkása at ma imustá golggotmánu 31 beaivve rádjai. 7 Buhtadus mearkabohccos Bálggus máksá oωωojuvvon buhtadusas badjealbmá gáibádusas sutnje buhtadusa goaskima goddin dahje goaskima dagahan vahága dihte loahpahuvvon mearkabohccos. 8 ilgehusat ja dárkkisteamit Meahciráππehus ilge jahkása at goaskimiid bessendili ja ivgameari 3 :a 1 momeanttas oaivvilduvvon reviiraguovdasaª gerddoniid rehkenastima várás sihke ilge ja dárbbaªettiin árvvoªtallá nuppi riikka viidodagas Suoma rájá lahka leahkki reviirraid lohkumeari. Dárbbaªettiin Meahciráππehus sáhttá badjealbmá bivdagis ordnet vahátbáikkis meahccedárkkisteami mearkabohcco jápminsiva nannema várás. 9 Fápmuiboahtin Dát ásahus boahtá fápmui oππajagemánu 15 beaivve 2002. Dáinna ásahusain gomihuvvo goaskimiid boazodollui dagahan vahágiid buhttemis njuk amánu 18 beaivve 1999 addojuvvon stáhtaráπi mearrádus (373/1999) dasa ma á dahkkon nuppástusaiguin. Helssegis oππajagemánu 3 beaivve 2002 Birasministtar Satu Hassi Hálddahusráππi Hannu Karjalainen
14 Liite Saamenkielinen käännös Nr 8 Staatârääπi asâttâs kuáskimij puásuituálun tovâttâm vahâgij sajanmäksimist Adelum Helssigist 3 peeivi uππâivemáánu 2002 Staatârääπi miärádâs miäldásávt, mii lii toohum pirâsministeriö oovdânpyehtim vuáπuld, asâttuvvoo staatâ budjetist 13 peeivi vyesimáánu 1988 adelum laavâ (423/1988) 7 c 1 moomeent vuáπuld, tagarin ko tot lii laavâst 689/2001: 1 Heiviittemsyergi Kuáskimij puásuituálun tovâttâm vaahâg puásuitipªomlaavâst (848/1990) uáivildum puásuitipªomkuávlust sajanmáksoo staatâ budjet mieldi staatâ vaarijn ton náálá ko taan asâttâsâst asâttuvvoo. 2 Sajanmáávsu aggâ Sajanmáksu vuáπuduvá kuáskimij ravâdâssân koddám poccui árvuªtâllum miärán (rekinistum vaahâg). Sajanmáksu miäráªuvá kuáskimij pessimtilálâªvuoπâ já toi ivgâmere vuáπuld rekinistum reviirikuáhtásii kiärduttâs mieldi. 3 Sajanmáávsu meeri Sajanmáávsu ruttâmeeri vuáπuduvá rekinistum vaahâg áárvun kiärdutmáin 2 momentist, 4 2 momentist tâi 5 1 momentist uáivildum kiärduttâssáin. Rekinistum vaahâg árvu kiärduttâssáin ohtâ lii 549 eurod. Reviirikuáhtás⪠kiärduttâs eres ko 4 :st mainâªum palgâsij vijπoduvvâst kuáskim aassum reviirist lii ohtâ. Jis kuáskim aassum reviiri pyevtit iivgâid, kiärduttâs lii kuittâg kulmâ. 4 Aledum kiärduttâs Taan ceehist uáivildum aledum kiärduttâssáin váldoo uáinun poccuu stuárráb uási kuáskim ravâdâsâst 3 momentist mainâªum palgâsij vijπoduvvâst. Aledum kiärduttâs kuáskim aassum reviirist lii kyehti. Jis kuáskim aassum reviiri pyevtit iivgâid, lii kiärduttâs kuittâg vittâ. Aledum kiärduttâs kiävttoo rekinistittijn sajanmáávsu mere uávuv⪠palgâsij vijπoduvvâin orroo kuáskim reviirijn: 1) Pänituodâr, 2) Avveel, 3) Kaalduáivi, 4) Kyrö, 5) Kietâruotâs, 6) Säämi, 7) Mudusjävri, 8) Myeπhituodâr, 9) Näkkäl, 10) Njiävπám, 11) Pá vei, 12) Paiªtuodâr, 13) Sallivääri, 14) Vää ir.
Nr 8 15 5 Sajanmáksu räjikuávlust Reviirikuáhtás⪠kiärduttâs Suomâ já nube riijkâ rääji kuábbáá-uvbel ollee reviirist, mast orroo piervâl lii nube riijkâ pelni, lii 4 :st mainâªum palgâsij uásild ain kyehti já eres palgâsij uásild ain ohtâ. Puásuitipªomkuávlu rääji máddáábel ollee kuáskim reviirist máksoo uásál⪠sajanmáksu. 6 Sajanmáávsu mäksim palgâsáid Sajanmáksu máksoo palgâsáid puohâin 3, 4 tâi 5 :st uáivildum kuáskim reviirijn, moh láá palgâs siskiibeln. Reviirikuáhtás⪠sajanmáksu juáhhoo palgâsij kooskâ, jis reviiri kuáskimeh kevttih ravâdâssân poccuid maa gâ palgâs siskiibeln. Jis reviiri lii mottoom uásild 4 3 momentist uáivildum palgâs siskiibeln, rekinistoo sajanmáksu kevttimáin 4 1 momentist uáivildum kiärduttâs ubâ reviiri uásild. Laapi pirâskuávd᪠meerrid sajanmáávsuin já máksá sajanmáávsuid palgâsáid pirâsministeriö taπe várás ujottum vaarijn. Sajanmáksu máksoo ihásávt majemustáá roovvâdmáánu 31 peeivi räi. 7 Sajanmáksu vittádum poccuin Paalgâs máksá sajanmáksuruuπâin poccuu omâsteijee vátámuª mieldi sunjin sajanmáávsu vittâdum poccust, maid kuáskim lii koddám, teikkâ ton lii karttâm koddeπ kuáskim tovâttâm vaahâg tiet. 8 ielgiittâsah já täärhistmeh Meccihaldâttâs ielgee ihásávt kuáskimij pessimtilálâªvuoπâ já ivgâpyevtittem 3 1 momentist uáivildum reviirikuáhtásij kiärduttâsâi rekinistim várás sehe ielgee já táárbu mield árvuªtâl nube riijkâ siskiipiälái Suomâ rääji aldasijn orroo reviirj lohomere. Táárbu mield Meccihaldâttâs puáhtá poccuu omâsteijee táttum ma a orniπ vaahâgsajan meccitarkkum vittâdum poccuu jäämmimsuujâ visásmitmân. 9 Vuáimánpuáttim Taat asâttâs puátá vuáimán 15 peeivi uππâivemáánu 2002. Tain asâttâssáin komettuvvojeh kuáskimij puásuituálun tovâttâm vahâgij sajanmäksimist 18 peeivi njuh âmáánu 1999 adelum staatârääπi miärádâs (373/1999) toos ma a toohum nubástusâigijn. Helssigist 3 peeivi uππâivemáánu 2002 Pirâsministeri Satu Hassi Haldâttâhneuvos Hannu Karjalainen
16 Liite Saamenkielinen käännös Nr 8 Riikksåbbar asetõs Kuä cˇˇmi tue jjuum skääπai korvvummuª puä oummid U vddum He lssnest oππee jjmannu 3 peei v 2002 Riikksåbbar tu mmstõõ mie ldd, kåå tt lij rajjum pirrõsministeria uä jtõõzzâst, ªiõtteet valdia täällarvvlõõzzâst ˇiππmannu 13 peei v 1988 u vddum lää jj (423/1988) 7c :z 1 momeent mie ldd, nåkamnallªem ko tõt lij lää jjest 689/2001: 1 Suåvtemvue ˇˇ Kuä cˇˇmi puä tallu tue jjuum skääπai puä håiddlää jjest (848/1990) mie rruum puä håiddvuu dest ko rvveet valdia budjeett vaa ri mie ldd valdia vaa rin tõn mie ldd ko tän asetõõzzâst ªiõtteet. 2 Ko rvvõõzz vuâππ Korvvõõzz vuâππan lij kuä cˇˇmi porrmõõωωân kå ddum puõcci arvvlum mie rr (la sˇˇeemnall- ªem skääππ). Ko rvvõs ªâdd ˇuä cˇˇmi pie ss sââi da ââ lji vuâππan la sˇˇuum reviir mie lddlaω ˇeârddõõzz vuâππan. 3 Ko rvvõõzz mie rr Ko rvvõõzz teä meä r vuâππan lij la sˇˇeemnallªem skääππ ärvv ˇeârdduum 2 momenttist, 4 :z 2 momenttist le be 5 :z 1 momenttist mie rruum ˇeârddõõzzin. La sˇˇeemnallªem skääπ ärvv ˇeârddõõzzin õhtt lij 549 eurrod. Reviir mie lddlaω ˇeârddõs kuä cˇˇem jälstem reviirist lij õhtt jee reså rnn ko 4 :sest sarnnum paal âskoo ddi vuu din. Te l ko kuä cˇˇem jälstem reviirist lie ââ lj, ˇeârddõs lij kuuitâ koumm. 4 Pââjuum ko rvvõs Tän ceäkksest mie rruum pââjuum ˇeârddõõzzin vää ldet lokku puõccui ªuurab vuä zz kuä cˇˇmi porrmõõωωâst 3 momenttista sarnnum paal âskoo ddi vuu din. Pââjuum ˇeârddõs kuä cˇˇem jälstem reviirist lij kue htt. Te l ko kuä cˇˇem jälstam reviirist lie ââ lj, ˇeârddõs lij kuuitâ vitt. Pââjuum ˇeârddõõzz ââ net te l, ko la sˇˇeet ko rvvõõzz meä r tääi paal âskoo ddi åårai kuä cˇˇmi reviirin: 1) Pää nntuõddâr, 2)  vvel, 3) Kaldoaivi, 4) Kyrö 5) Käsivarsi, 6) Lappi, 7) Muddusjäu rr, 8) Muotkatuõddâr, 9) Näkkälä, 10) Njauddâm, 11) Paa jokk, 12) Paistuõddâr 13) Sallivää rr, 14) Vä er.
Nr 8 17 5 Ko rvvõs raajjvuu dest Reviir mie lddlaω ˇeârddõs Lää ddjânnam da nuu bb jânnam raai kuhttu peälla vuälteei reviirist, ko st åårrai pie ss lij nuu bb valdia vuu dest, lij 4 :sest sarnnum paal âskoo ddi peä lnn täujja kue htt da jee res paal âskoo ddi peä lnn täujja õhtt. Puä håiddvuu d raai saujjpeälla vuälteei kuä cˇˇem reviirist määuset vuä zz ko rvvõõzzâst. 6 Ko rvvõõzz mähssmõª paal âskoo ddid Kor vvõs määuset paal âskådda pukin tõn vuu dest åårai 3, 4 le be 5 :sin mie rruum kuä cˇˇmi reviirai diõtt. Reviir mie lddlaω ko rvvõõzz jue jjet paal âskoo ddi kõõskâst te l, ko ˇiõ ât, ªto reviir kuä cˇˇem på rre puõccuid mää g paal âskoo ddi vuu dest. Te l ko revirr lij vuä ssen 4 :z 3 momenttist mie rruum paal âskåå dd vuu dest, la sˇˇeet ko rvvõõzz ââ nee l 4 :z 1 momenttist mie rruum ˇeârddõõzz obb reviirist. Sää mjânnam pirrõskõõskõs meärrad ko rvvõõzzin da mähss ko rvvõõzzid paal âskoo ddid pirrõsministeria tän diõtt ouddum vaa rin. Ko rvvõs määuset juõ ˇˇ ee jj mââimõsân kålggmannu 31 peei v. 7 Ko rvvõs mie rˇˇuum puõ ust Paal âskå dd mähss tõn ko rvvõõzzâst, koon lij vuä am, puõccu vuämsteeja raukkmõõzzâst su nne ko rvvõõzz nåkam mie rˇˇuum puõccu diõtt, koonn kuä cˇˇem lij kå ddam le be muπoi raannâm tõn nu tt, ªto tõt âlgg looppted. 8 iõl tõõzz da ta rˇˇumuuωω Meä cchalltõs iõl ad juõ ˇˇ ee jj kuä cˇˇmi pie ss sõõ jid da ââ lji meä r 3 :z 1 momenttist mie rruum reviir mie lddlaω ˇeârddõõzzi la sˇˇeem vääras da iõl ad da ärvtââll taarbi mie ldd nuu bb jânnam vuu dest Lää ddjânnam raai ââlda åårai reviirai lååkkmeä r. Taarbi mie ldd Meäcchalltõs vuäitt jä rjsted puõccu vuämsteeja raukkmõõzzâst skääππpääi ˇest ta rˇˇumuuωω, ªto vuei tet praavâd, ªto mõõnn diõtt mie rˇˇuum puä lij kåddjam. 9 Viõ ˇˇepue ttem Tät asetõs ªâdd viõ ˇˇe oππee jjmannu 15 peei v 2002. Tän asetõõzzin kåå mtet kuä cˇˇmi puä tallu tue jjuum skääπai ko rvvõõzzâst pâ zzlâªttammannu 18 peei v 1999 u vddum riikksåbbar tu mmstõõ (373/1999) tõzz mâ a tue jjuum mu ttõõzzivui m. He lssnest oππee jjmannu 3 peei v 2002 Pirrõsministedr Satu Hassi Halltõsduumªeˇ Hannu Karjalainen
18 N:o 9 Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista Annettu Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2002 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun luonnonsuojelulain (1096/1996) 59 :n nojalla: 1 Ohjeelliset arvot rauhoitetuille nisäkkäille ovat seuraavat: harmaakuvemyyrä (Clethrionomys rufocanus)... 17 e idänpäästäinen (Sorex caecutiens)... 17 e isoviiksisiippa (Myotis brandti)... 101 e koivuhiiri (Sicista betulina)... 50 e korpipäästäinen (Sorex isodon)... 50 e korvayökkö (Plecotus auritus)... 101 e kääpiöpäästäinen (Sorex minutissimus)... 50 e liito-orava (Pteromys volans)... 1009 e lumikko (Mustela nivalis)... 34 e maamyyrä (Talpa europaea)... 17 e metsäpäästäinen (Sorex araneus)... 17 e metsäsopuli (Myopus schisticolor)... 34 e naali (Alopex lagopus) (tunturikanta)... 7400 e peltohiiri (Apodemus agrarius)... 67 e pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni)... 118 e punamyyrä (Clethrionomys rutilus)... 34 e ripsisiippa (Myotis nattereri)... 1177 e saimaannorppa (Pusa hispida saimensis)... 9755 e siili (Erinaceus europaeus)... 101 e tammihiiri (Eliomys quercinus)... 2355 e tunturisopuli (Lemmus lemmus)... 67 e vaivaishiiri (Micromys minutus)... 17 e vaivaispäästäinen (Sorex minutus)... 17 e vesikko (Mustela lutreola)... 5382 e vesipäästäinen (Neomys fodiens)... 17 e vesisiippa (Myotis daubentoni)... 118 e viiksisiippa (Myotis mystacinus)... 84 e 2 Ohjeelliset arvot rauhoitetuille linnuille ovat seuraavat: ampuhaukka (Falco columbarius)... 841 e etelänkiisla (Uria aalge)... 841 e etelänsuosirri (Calidris alpina schinzii)... 2355 e haarahaukka (Milvus migrans)... 1514 e haarapääsky (Hirundo rustica)... 34 e harmaahaikara (Ardea cinerea)... 841 e harmaapäätikka (Picus canus)... 841 e harmaasieppo (Muscicapa striata)... 17 e harmaasorsa (Anas strepera)... 252 e
N:o 9 19 heinäkurppa (Gallinago media)... 4373 e helmipöllö (Aegolius funereus)... 420 e hemppo (Carduelis cannabina)... 50 e hernekerttu (Sylvia curruca)... 17 e hiirihaukka (Buteo buteo)... 757 e hiiripöllö (Surnia ulula)... 1009 e hippiäinen (Regulus regulus)... 17 e huuhkaja (Bubo bubo)... 841 e härkälintu (Podiceps grisegena)... 420 e hömötiainen (Parus montanus)... 17 e idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides)... 420 e isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus)... 67 e isolepinkäinen (Lanius excubitor)... 252 e jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus)... 589 e jänkäsirriäinen (Limicola falcinellus)... 505 e järripeippo (Fringilla montifringilla)... 17 e kaakkuri (Gavia stellata)... 1682 e kalalokki (Larus canus)... 101 e kalatiira (Sterna hirundo)... 84 e kanahaukka (Accipiter gentilis)... 757 e kangaskiuru (Lullula arborea)... 1009 e kapustarinta (Pluvialis apricaria)... 252 e karikukko (Arenaria interpres)... 336 e kaulushaikara (Botaurus stellaris)... 589 e kehrääjä (Caprimulgus europaeus)... 505 e keltahemppo (Serinus serinus)... 118 e keltasirkku (Emberiza citrinella)... 17 e keltavästäräkki (Motacilla flava)... 34 e keräkurmitsa (Charadrius morinellus)... 505 e kiljuhanhi (Anser erythropus)... 6391 e kiljukotka (Aquila clanga)... 6728 e kirjokerttu (Sylvia nisoria)... 84 e kirjosieppo (Ficedula hypoleuca)... 17 e kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera)... 505 e kiuru (Alauda arvensis)... 34 e kivitasku (Oenanthe oenanthe)... 34 e koskikara (Cinclus sinclus)... 589 e kotka (Aquila chrysaetos)... 4877 e kottarainen (Sturnus vulgaris)... 84 e kuhankeittäjä (Oriolus oriolus)... 252 e kuikka (Gavia arctica)... 841 e kulorastas (Turdus viscivorus)... 84 e kultarinta (Hippolais icterina)... 50 e kultasirkku (Emberiza aureola)... 1346 e kuningaskalastaja (Alcedo atthis)... 841 e kuovi (Numenius arquata)... 118 e kurki (Grus grus)... 1009 e kuukkeli (Perisoreus infaustus)... 757 e kuusitiainen (Parus ater)... 34 e kyhmyjoutsen (Cygnus olor)... 589 e käenpiika (Jynx torquilla)... 202 e käki (Cuculus canorus)... 420 e
20 N:o 9 käpytikka (Dendrocopos major)... 34 e lampiviklo (Tringa stagnatilis)... 1009 e lapasotka (Aythya marila)... 2018 e lapinkirvinen (Anthus cervinus)... 336 e lapinpöllö (Strix nebulosa)... 1682 e lapinsirkku (Calcarius lapponicus)... 168 e lapinsirri (Calidris temminckii)... 336 e lapintiainen (Parus cinctus)... 252 e lapintiira (Sterna paradisaea)... 84 e lapinuunilintu (Phylloscopus borealis)... 505 e laulujoutsen (Cygnus cygnus)... 2018 e laulurastas (Turdus philomelos)... 34 e lehtokerttu (Sylvia borin)... 34 e lehtopöllö (Strix aluco)... 673 e leppälintu (Phoenicurus phoenicurus)... 17 e liejukana (Gallinula chloropus)... 252 e liro (Tringa glareola)... 101 e luhtahuitti (Porzana porzana)... 252 e luhtakana (Rallus aquaticus)... 420 e luhtakerttunen (Acrocephalus palustris)... 50 e lumihanhi (Anser caerulescens)... 336 e luotokirvinen (Anthus petrosus)... 252 e mehiläishaukka (Pernis apivorus)... 757 e meriharakka (Haematopus ostralegus)... 135 e merikihu (Stercorarius parasiticus)... 505 e merikotka (Haliaeetus albicilla)... 7400 e merimetso (Phalacrocorax carbo)... 235 e merisirri (Calidris maritima)... 1009 e metsäkirvinen (Anthus trivialis)... 17 e metsäviklo (Tringa ochropus)... 84 e mustakurkku-uikku (Podiceps auritus)... 420 e mustaleppälintu (Phoenicurus ochruros)... 118 e mustalintu (Melanitta nigra)... 757 e mustapyrstökuiri (Limosa limosa)... 757 e mustapääkerttu (Sylvia atricapilla)... 50 e mustapäätasku (Saxicola torquata)... 118 e mustarastas (Turdus merula)... 34 e mustatiira (Chlidonias niger)... 185 e mustavaris (Corvus frugilegus)... 135 e mustaviklo (Tringa erythropus)... 420 e muuttohaukka (Falco peregrinus)... 4037 e naakka (Corvus monedula)... 101 e naurulokki (Larus ridibundus)... 101 e niittykirvinen (Anthus pratensis)... 34 e niittysuohaukka (Circus pygarcus)... 2018 e nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes)... 118 e nummikirvinen (Anthus campestris)... 135 e nuolihaukka (Falco subbuteo)... 1009 e närhi ( Garrulus glandarius )... 50 e pajulintu (Phylloscopus trochilus)... 17 e pajusirkku (Emberiza schoeniclus)... 34 e palokärki (Dryocopus martius)... 841 e
N:o 9 21 peippo (Fringilla coelebs)... 17 e peltosirkku (Emberiza hortulana)... 34 e pensaskerttu (Sylvia communis)... 17 e pensassirkkalintu (Locustella naevia)... 50 e pensastasku (Saxicola rubetra)... 17 e peukaloinen (Troglodytes troglodytes)... 34 e piekana (Buteo lagopus)... 757 e pikkuhuitti (Porzana parva)... 505 e pikkukuovi (Numenius phaeopus)... 336 e pikkukäpylintu (Loxia curvirostra)... 34 e pikkulepinkäinen (Lanius collurio)... 67 e pikkulokki (Larus minutus)... 505 e pikkusieppo (Ficedula parva)... 252 e pikkusirkku (Emberiza pusilla)... 589 e pikkusirri (Calidris minuta)... 673 e pikkutiira (Sterna albifrons)... 1850 e pikkutikka (Dendrocopos minor)... 336 e pikkutylli (Charadrius dubius)... 84 e pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)... 252 e pikkuvarpunen (Passer montanus)... 67 e pilkkasiipi (Melanitta fusca)... 673 e pohjansirkku (Emberiza rustica)... 84 e pohjantikka (Picoides tridactylus)... 589 e pulmunen (Plectrophenax nivalis)... 420 e punajalkaviklo (Tringa totanus)... 101 e punakuiri (Limosa lapponica)... 1346 e punakylkirastas (Turdus iliacus)... 17 e punarinta (Erithacus rubecula)... 17 e punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)... 34 e punavarpunen (Carpodacus erythrinus)... 34 e pussitiainen (Remiz pendulinus)... 101 e puukiipijä (Certhia familiaris)... 34 e pyrstötiainen (Aegithalos caudatus)... 252 e pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes)... 336 e pähkinänakkeli (Sitta europaea)... 135 e rantakurvi (Xenus cinereus)... 3868 e rantasipi (Actitis hypoleucos)... 34 e rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus)... 151 e rautiainen (Prunella modularis)... 34 e riskilä (Cepphus grylle)... 101 e ristisorsa (Tadorna tadorna)... 589 e ruisrääkkä (Crex crex)... 1514 e ruokki (Alca torda)... 420 e ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus)... 17 e ruokosirkkalintu (Locustella luscinioides)... 118 e ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)... 1009 e rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus)... 50 e räyskä (Sterna caspia)... 1850 e räystäspääsky (Delichon urbica)... 17 e sarvipöllö (Asio otus)... 673 e satakieli (Luscinia luscinia)... 252 e selkälokki (Larus fuscus)... 757 e
22 N:o 9 sepelrastas (Turdus torquatus)... 420 e silkkiuikku (Podiceps cristatus)... 118 e sinipyrstö (Tarsiger cyanurus)... 1177 e sinirinta (Luscinia svecica)... 135 e sinisuohaukka (Circus cyanus)... 673 e sinitiainen (Parus caeruleus)... 17 e sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix)... 17 e sitruunavästäräkki (Motacilla citreola)... 673 e suokukko (Philomachus pugnax)... 420 e suopöllö (Asio flammeus)... 673 e suosirri (Calidris alpina alpina)... 118 e sääksi (Pandion haliaetus)... 1682 e taivaanvuohi (Gallinago gallinago)... 34 e talitiainen (Parus major)... 34 e taviokuurna (Pinicola enucleator)... 336 e tervapääsky (Apus apus)... 67 e tikli (Carduelis carduelis)... 67 e tilhi (Bombycilla garrulus)... 336 e tiltaltti (Phylloscopus collybita)... 17 e tundraurpiainen (Carduelis hornemanni)... 252 e tunturihaukka (Falco rusticolus)... 6391 e tunturikihu ((Stercorarius longicaudus)... 841 e tunturikiuru (Eremophila alpestris)... 3196 e tunturipöllö (Nyctea scandiaca)... 3369 e turkinkyyhky (Streptopelia decaocto)... 252 e tunturikyyhky (Streptopelia turtur)... 252 e tuulihaukka (Falco tinnunculus)... 1009 e tylli (Charadrius hiaticula)... 420 e törmäpääsky (Riparia riparia)... 50 e töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus)... 101 e töyhtötiainen (Parus cristatus)... 17 e uivelo (Mergus albellus)... 673 e urpiainen (Carduelis flammea)... 17 e uuttukyyhky (Columba oenas)... 589 e valkoposkihanhi (Branta leucopsis)... 336 e valkopäätiainen (Parus cyanus)... 336 e valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos)... 4037 e valkoviklo (Tringa nebularia)... 505 e varpunen (Passer domesticus)... 34 e varpushaukka (Accipiter nisus)... 505 e varpuspöllö (Glaucidium passerinum)... 420 e vesipääsky (Phalaropus lobatus)... 505 e viherpeippo (Carduelis chloris)... 34 e vihervarpunen (Carduelis spinus)... 17 e viiksitimali (Panurus biarmicus)... 84 e viiriäinen (Coturnix coturnix)... 4205 e viirupöllö ( Strix uralensis)... 757 e viitakerttunen (Acrocephalus dumentorum)... 252 e viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis)... 252 e virtavästäräkki (Motacilla cinerea)... 135 e vuorihemppo (Carduelis flavirostris)... 336 e västäräkki (Motacilla alba)... 34 e
N:o 9 23 Poronhoitoalueen eteläpuolella rauhoitetun korpin arvo on seuraava: korppi (Corvus corax)... 151 e 3 Muun kuin 1 ja 2 :ssä mainitun ja metsästyslain (615/1993) 5 :ssä lueteltuihin riistaeläimiin tai rauhoittamattomiin eläimiin kuulumattoman nisäkkään ja linnun ohjeellinen arvo määräytyy sen luettelossa mainitun sukulaislajin korkeimman arvon perusteella. Arvosta tulee pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. 4 Rauhoitettujen matelijoiden ohjeelliset arvot ovat seuraavat: kangaskäärme (Coronella austriaca)... 2523 e rantakäärme (Natrix natrix)... 252 e sisilisko (Lacerta vivipara)... 17 e vaskitsa (Anguis fragilis)... 202 e 5 Rauhoitettujen sammakkoeläinten ohjeelliset arvot ovat seuraavat: rupikonna (Bufo bufo)... 34 e rupilisko (Triturus cristatus)... 420 e sammakko (Rana temporaria)... 17 e vesilisko (Triturus vulgaris)... 34 e viitasammakko (Rana arvalis)... 34 e 6 Rauhoitettujen nilviäisten ohjeelliset arvot ovat seuraavat: jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera)... 589 e vuollejokisimpukka (Unio crassus)... 50 e 7 Rauhoitettujen perhosten ohjeelliset arvot ovat seuraavat: etelänpurohopeatäplä (Clossiana thore thore)... 219 e harjusinisiipi (Pseudophilotes baton)... 1682 e hierakkalehtimittari (Scopula corrivalaria)... 673 e isoapollo (Parnassius apollo)... 841 e isokultasiipi (Lycaena dispar)... 1682 e juovapunatäpläperhonen (Zygaena osterodensis)... 1682 e juurilasisiipi (Bembecia scopigera)... 151 e kalliosinisiipi (Scolitantides orion)... 420 e kirjopapurikko (Lopinga achine)... 420 e kirjoverkkoperhonen (Hypodryas maturna)... 50 e lehtohopeatäplä (Clossiana titania)... 420 e lehtovähämittari (Chlorolystis v-ata)... 1261 e muurahaissinisiipi (Maculinea arion)... 1177 e neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis)... 1682 e pikkuapollo (Parnassius mnemosyne)... 336 e pohjanvalkotäpläpaksupää (Hesperia comma catena)... 420 e punakeltaverkkoperhonen (Euphydryas aurinia)... 151 e raunikkikoi (Caryocolum petryi)... 1682 e
24 N:o 9 sinilehtimittari (Scopula decorata)... 1682 e tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina)... 1261 e tundrasinisiipi (Agriades glandon)... 673 e tyräkkikääriäinen (Lobesia occidentalis)... 151 e varjotäpläkoi (Ethmia terminella)... 1261 e 8 Rauhoitettujen kovakuoriaisten ohjeelliset arvot ovat seuraavat: erakkokuoriainen (Osmoderma eremita)... 1682 e isolampisukeltaja (Graphoderus bilineatus)... 17 e jättisukeltaja (Dytiscus latissimus)... 17 e puhahärö (Cucujus cinnaberinus)... 1682 e 9 Rauhoitettujen korentojen ohjeelliset arvot ovat seuraavat: kievanakorento (Aeshna viridis)... 420 e lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis)... 17 e sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons)... 17 e täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis)... 17 e 10 Pesästä lähtenyt poikanen vastaa arvoltaan aikuisen yksilön ohjeellista arvoa. Muutoin aikuista yksilöä vastaa nisäkkäillä pesäpoikue tai sen osa, linnuilla munapesye, pesäpoikue tai sen osa sekä muilla eläimillä munaryhmä tai munaryhmän osa, toukka, toukkaryhmä tai kotelo. Tunturihaukalla ja muuttohaukalla myös yksittäisen munan tai pesäpoikasen arvo on sama kuin aikuisen yksilön ohjeellinen arvo. 11 Rauhoitettujen kasvien ja sammalien ohjeellisen arvon määräytymisestä tulee pyytää alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. 12 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 2002. Tällä asetuksella kumotaan ympäristöministeriön 23 päivänä lokakuuta 1995 antama päätös rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista (1209/1995). Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2002 Ympäristöministeri Satu Hassi Hallitusneuvos Hannu Karjalainen N:o 8 9, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904