Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010
Maakuntien suunnittelujärjestelmä
Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa
Maakunnalliset ympäristöt ovat myös suunnittelun kohteita Vuonna 2000 Keski- Suomen kuntia oli 30 Vuonna 2008 oli 27 kuntaa ja 6 seutukuntaa Vuonna 2009 oli 23 kuntaa ja 6 seutukuntaa Kuntien määrä laskee, seutukunnat
Maakuntakaavan merkinnät ja erityiset kehittämismerkinnät Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Esim. kaupunkikehittämisen kohdealue: sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja suojelun (tarvittaessa luonnonsuojelun) kohteet. Kulttuuriympäristön hoidon kehittämismerkinnät Kulttuurimaisemia turvaavia esim. yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntiin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee säilyttää (kohteen nimi) maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman ominaispiirteet Aluemerkintöihin C, Ca, taajama A, teollisuus- ja varastoalue T, t vrt. edellä loppukaneetti ---
Kuk-merkinnän sisältö Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. VAIKUTUKSET: Kehitetään arvokasta maisema- tai aluekokonaisuutta. Edistetään suunnittelussa ja hankkeissa ominaispiirteitä, luonnetta ja identiteettiä kuvastavaa / huomioonottavaa sisältöä ja elämää. Mj.tai rakennusperintökohde voi tulla tunnistetuksi alueen osana ja saada sen myötä suojeluturvaa, hoitoa, voidaan asettaa käytön rajoitteita tai elvyttää perinnäisiä tapoja
Kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk) Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Jyväskylä-Haapamäki radan asemaympäristöt Vanha nelostie Jämsä, Kuhmoinen Muurasjärvi, maisema Saarijärven reitin alue Honkola-Koivisto, kylä Sumiainen, kirkonkyläraitti Kuva Nina Äijälä 2010 Keski-Suomen museon kuva-arkisto
1979-1998 tutkitut kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet 20 000 kohdetta, valikoitui osa RKY:hyn, mutta valtaosa maak.ja paik. arvokkaita 2003 maakunnalliset rakennetut ympäristöt sisälsi 447 kohdetta, joista alueita 57 Uudet kuntainventoinnit 2008 Kioskiin: mahdollistuu yhteiskäyttöisen rekisterinpidon käyttöympäristöt Paikallisesti tärkeiden uudelleenarviointi 2000-luvun inventointien päivityksissä Rakennusperinnön inventointimäärät Keski-Suomen Maakuntaohjelmassa 2011-2014 modernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen hanke, Maakunnallisen kulttuuriympäristöohjelman päivitys alkaa 2010 RKY täsmennykset ja aluerajaukset tehtiin 1993-2009 tarkistuksina > 54 (64:stä) jäi valtakunnallisiin Maakuntakaavan ohjausvaikutus alkaa vasta nyt näkyä kulttuuriympäristöissä niitä yleis- tai asemakaavoitettaessa
Kaavan sisältövalmistelussa huomionarvoista Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Luonnonvarojen käytön merkintätapa ja suunnittelumääräykset (vain joihinkin saatiin viittaus maakunnallisesti merkittävien kulttuurimaisemien arvojen huomioimisesta) Ekologisten vyöhykkeiden, hiljaisten alueiden, arvokkaiden kallioalueiden tai metsävarojen arvojen ilmaisemisen vaikeus tai saaminen maakuntakaavalliseen käsittelyyn, moderni rakennusperintö hahmottumaton, biodiversiteetti, kansallinen kaupunkipuisto jo termeinä vieraita Ilmastonmuutos tai sen vaikutukset eivät vielä näkyneet valmistelussa
Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristöä ihmisille Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöasiantuntijoiden korostunut arvoja esiin nostava rooli Kulttuuriympäristöpalvelut läheisyysperiaate Asiantuntijuus ja vastuu kulttuuriympäristön kokonaisuudesta osana ympäristötietoisuutta Maankäytön ja sen ohjausjärjestelmien seuranta ja vaikuttavuus kulttuuriympäristöihin Kuva Päivi Andersson 2009
Maku Keuruulla Keski-Suomen kulttuuriympäristöryhmä Keuruulla 2009 Maku-ryhmä toiminut vuodesta 1998, rakennussuojelutoimikunta 1986-1997, MAKAkulttuuriympäristöjen arviointiryhmä 2005 lähtien Kuk-alueiden suojeluun ja hoitoon maakunnallista yhteistyötä: mitä tarvitaan hyvän suojelun ja hoidon turvaamiseksi? Keuruun kulttuuriympäristöohjelma 2005-2006 Kuva Timo Määttä 2009
Keski-Suomen museo KULTU, POTKU ja PÄIJÄNNE Kulttuuriympäristö Keski-Suomen alueellinen rakennetun ympäristön hoitoohjelma (raksu-tmk 1992) Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma 2005-2015 ja 4 kuntaohjelmaa (Maku-ryhmä, Kultu-hanke) Pohjoisen Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma ja 4 kuntaohjelmaa 2006-2007(Maku-ryhmä, Potku-hanke) Mitä Keuruun kulttuuriympäristöohjelmalle kun maakunnallista Kultua päivitetään 2010-2011? Modernin rakennusperinnön inventointi Keski-Suomessa maakuntaohjelmassa 2011-2014 > K-S museon nelivuotissuunnitelmassa Museoviraston kanssa sovittu kehittämistavoite http://www.nba.fi/fi/rakennettuhyvinvointi
Keski-Suomen museo Keski-Suomen kaupunkien Kulttuuriympäristö ikä KESKI-SUOMEN KAUPUNKIEN PERUSTAMISVUODET JYVÄSKYLÄ 1837 JÄMSÄ 1977 JÄMSÄNKOSKI 1986 (2009 alkaen Jämsää) KEURUU 1986 SAARIJÄRVI 1986 SUOLAHTI 1977 (2008 alkaen Äänekoskea) VIITASAARI 1995 ÄÄNEKOSKI 1973
Kulttuurihistoriallisia arvoja Kulttuurihistoriallinen Arkkitehtoninen Maisema-alueellinen tai kaupunkikuvallinen Rakennustekninen Viestinnällinen opetus- tai nähtävyysarvo Ominaispiirteiden säilyneisyys teema Toiminnallinen käyttöarvo Kuva Nina Äijälä 2010
Valtakunnallisesti arvokas Keuruulla Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Asunnan rautatieasema Haapamäen rautatieasemanseutu Keuruun vanha keskusta Otavan kirjapainokylä Pihlajaveden vanha kirkko www.rky.fi 22.12.2009 Kuva Nina Äijälä 2010
Keuruun keskustan luonne taajamoituvana ympäristönä Keuruu 1900-luvun alku. Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Keuruun keskusta 1960-luvun alku. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Keuruun 1980-luvun autokaupungin keskustaympäristö Keuruun keskusta 1983. Keski-Suomen museon kuva-arkisto Keuruun kirkkoympäristö 1988. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Keuruun seurakunnan näkyvä rooli maiseman muovaajana Harjumaisema, Pappila ja Pappilanpellon alue. Kirkonkyläkeskustan maisematila, seurakunnallisten toimintojen rakennusryhmä Keuruun uusi ja vanha kirkko, hautausmaa Keuruun kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo Kirkkoherran pappilat, Kamana Kuvat Nina Äijälä 2010
Vanhan Keuruun kulttuurimaisemareitin varrella Kuva Nina Äijälä 2010 Kuva Nina Äijälä 2010 Kuva Nina Äijälä 2010 Kuva Nina Äijälä 2010
Raitti ja sen rakennuskanta Lapinsalmen sillan tuntumassa Kuva Nina Äijälä 2010 Kuva Nina Äijälä 2010 Keuruun keskusta 1900-luvun alku Keski-Suomen museon kuva-arkisto
Liikekeskustan luonne 1960-luvulta nykypäiviin Kuva Nina Äijälä 2010 Keskustaa 1960-luvun alussa. Keski-Suomen museon kuva-arkisto Kuva Nina Äijälä 2010
Rakennusperinnön pysyvät arvot voidaan turvata ja hyödyntää Kuva Nina Äijälä 2010 Kuva Nina Äijälä 2010
Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Kuva Esko Ahola 2007