Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Samankaltaiset tiedostot
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Alustavia tuloksia salaoja-alueelta Ruukista Raija Suomela, MTT Ruukki

Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella (HaKu)

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

ph:n ja virtaaman kehitys Pyhä- ja Siikajoella ( ) Kuvassa on esitetty päivittäiset keskiarvot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

Lupahakemuksen täydennys

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Maria Honkakoski SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Huippu lannoite konsepti!

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kipsi vähentää peltomaan

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life ; Befcass

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Säätösalaojitus ja salaojakastelu happamuuden torjuntakeinoina Pohjois- Pohjanmaalla

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

HALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o I

Säilörehun tuotantokustannus

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Peltokuivatuksen tarve

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte m Sr Kiviä Maanpinta m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

Pienkemikalointi vedenkäsittelyn uudet mahdollisuudet

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

HYDRO-POHJANMAA

Transkriptio:

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki

MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden erotus 10 m leveällä ojittamattomalla vyöhykkeellä Kuonakalkitustestaus jokaisen ojitusalueen puolikkaalle (1 ha) Mittaustulokset salaojakaivoista 1. Säätökastelu 2. Säätösalaojitus 3. Normaali salaojitus

4. Pumppu joessa 3. Allas Siikajoki -river Salaojakastelu ja kuivatusveden kierrätys 1. Säätökaivo 2. Pumppauskaivo 3. Laskuaukkokaivo Ylivirtaama jokeen

Sulfaatti- ja sulfidikerroksia ojitussyvyydellä. Tavanomaista selkeästi syvempi ojitus, noin 1,25-1,35 m

Säätiedot koevuosilta 2010-2012 sekä verrannesää 1981-2010 Kuukausi Keskilämpötilat, C Sadesummat, mm 2010 2011 2012 1981-2010 2010 2011 2012 1981-2010 Huhtikuu 2,6 3,6 0,7 1,7 23 11 46 22 Toukokuu 10,9 8,6 7,9 7,9 24 29 65 42 Kesäkuu 12,1 15,7 11,8 13,1 35 53 76 50 Heinäkuu 18,6 18,0 16,0 15,9 59 64 74 77 Elokuu 13,6 14,3 13,5 13,5 72 86 83 71 Syyskuu 8,9 10,9 9,0 8,4 65 81 52 50 Lokakuu 3,8 5,2 2,9 3,1 37 59 84 52 Kuukausien keskiarvot 10,1 10,9 8,8 9,1 315 383 480 349 Kesät 2010 ja 2011 olivat lämpimiä ja kuivia. Syksy 2011 ja erityisesti kasvukausi 2012 olivat sateisia. Kasvukausi 2012 oli lisäksi keskimääräistä kylmempi.

Ylivirtaamajakso keväällä on lyhyt mutta voimallinen

Kevätkuvia Huhtikuun puoliväli Toukokuun alkupuoli

Salaojakaivot keskikesällä 2010 Kastelualueen säätökaivo Säätösalaojitusalueen säätökaivo Ruoste oli ongelma kaikissa kaivoissa Normaalisalaojituksen kaivo

Kastelujaksot 2010 = 21.5. - 10.9.2010 2011 = 9.5. - 1.9.2011 2012 = 29.5. 10.8.2012 Kasteluvesimäärät ja pumppauskustannus 2010 = 5 500 t = 275 mm ~ 550* e/ha 2011 = 1 900 t = 170 mm ~ 24 e /ha 2012 = 170 t = 8,5 mm ~1,2 e/ha *Todellinen 550 e, laskennallinen ~70 e /ha Photo: Maria Honkakoski

Monia sovelluksia ja ratkaisuja, monia kokemuksia ja jopa jännittäviä tilanteita

Ylivirtaama syksyllä: hidas ja tasainen Syksyllä säätöojitetun pellon pohjaveden pinta on tyypillisesti korkealla ja ylivirtaama jatkuu kunnes tulee kunnon talvi Syksyn peltotyöt vaativat kohtuullisen matalan vesitason ja säädöt voidaan märkinä syksyinä joutua avaamaan ainakin töiden ajaksi

14.4.2010 18.4.2010 22.4.2010 26.4.2010 30.4.2010 4.5.2010 8.5.2010 12.5.2010 22.9.2010 26.9.2010 30.9.2010 4.10.2010 8.10.2010 12.10.2010 16.10.2010 20.10.2010 24.10.2010 28.10.2010 1.11.2010 5.11.2010 9.11.2010 13.11.2010 17.11.2010 21.11.2010 25.11.2010 Ylivirtaama jokeen kevät ja syksy 2010 350 300 250 kastelu säätö 200 150 100 50 0 kevät 2010 syksy 2010 Kastelualue (sininen): Suurempi virtaama ja korkeampi ph Säätöalue (oranssi): Pienempi virtaama ja matalampi ph

7.4.2011 11.4.2011 15.4.2011 19.4.2011 23.4.2011 27.4.2011 30.8.2011 3.9.2011 7.9.2011 11.9.2011 15.9.2011 19.9.2011 23.9.2011 27.9.2011 1.10.2011 5.10.2011 9.10.2011 13.10.2011 17.10.2011 21.10.2011 25.10.2011 29.10.2011 2.11.2011 6.11.2011 10.11.2011 14.11.2011 18.11.2011 22.11.2011 8.12.2011 30.12.2011 Ylivirtaamat kevät ja syksy 2011 350 300 250 kastelu säätö 200 150 100 50 0 kevät 2011 syksy 2011 *Säätöojitusalueen virtaamatuloksessa on erityisesti keväällä 2011 mukana piiriojavettä

23.3.2012 1.4.2012 8.4.2012 15.4.2012 22.4.2012 29.4.2012 6.5.2012 13.5.2012 20.5.2012 27.5.2012 3.6.2012 10.6.2012 17.6.2012 24.6.2012 1.7.2012 8.7.2012 15.7.2012 22.7.2012 29.7.2012 5.8.2012 12.8.2012 19.8.2012 26.8.2012 2.9.2012 9.9.2012 16.9.2012 23.9.2012 30.9.2012 7.10.2012 14.10.2012 21.10.2012 28.10.2012 Ylivirtaamat kevät-kesä-syksy 2012 350 300 250 kastelu säätö 200 150 100 50 0 kevät 2012 kesä 2012 syksy 2012 2 kk Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 14

Syvyys maanpinnasta, cm 18.5.2010 1.6.2010 15.6.2010 29.6.2010 13.7.2010 27.7.2010 10.8.2010 24.8.2010 7.9.2010 21.9.2010 5.10.2010 19.10.2010 2.11.2010 16.11.2010 Pohjavedenkorkeus pellolla kesällä 2010 (2011) 0-20 -40-60 Ylivuoto alkaa -80-100 -120-140 Kastelu Säätö -160 Kastelu: Tavoitteena oli pitää pohjavesi noin 80-90 cm syvyydellä. Tämä vaati paljon seurantaa. Säätöojitus: Säätöojitus säädettiin myös 80-90 cm syvyyteen. Kuumana kesänä 2010 vesi laski alimmillaan ojitussyvyyttä syvemmälle.

Syvyys maanpinnasta, cm 21.3. 4.4. 18.4. 2.5. 16.5. 30.5. 13.6. 27.6. 11.7. 25.7. 8.8. 22.8. 5.9. 19.9. 3.10. 17.10. 31.10. Pohjaveden korkeus pellolla 2012 0-20 -40-60 -80-100 -120-140 kastelu säätöojitus -160 Kastelu: Erittäin sateinen kesä. Ei kastelun tarvetta. Säätöojitus: Pohjaveden korkeus pysyi korkealla koko kesän ajan. Syksyn ylivirtaama alkoi 8.8. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 16

29.4.2010 6.5.2010 12.5.2010 20.5.2010 26.5.2010 11.8.2010 24.8.2010 17.9.2010 23.9.2010 29.9.2010 14.10.2010 4.11.2010 18.11.2010 22.3.2011 12.4.2011 20.4.2011 4.5.2011 19.5.2011 27.6.2011 11.8.2011 26.8.2011 31.8.2011 23.9.2011 12.10.2011 29.11.2011 17.4.2012 24.4.2012 9.5.2012 5.7.2012 14.8.2012 27.9.2012 Johtokyky, µs /cm Sulfaattipitoisuus, mg /litra Vedenlaatu säätöojitetulla alueella 2010 2012 7 000 7,0 6 000 6,0 5 000 5,0 4 000 4,0 3 000 2 000 1 000 3,0 2,0 1,0 JL us/cm SO4 mg/l ph 0 0,0 kevät2010 syksy2010 kevät2011 syksy2011 vuosi2012 Jatkuvasti huonolaatuista vettä mutta ylivirtaamaa säännöstelty lirinää. Syksyn 2011 ja kesän 2012 suuret sateet ovat nostaneet laatutuloksia?

29.4.2010 6.5.2010 12.5.2010 20.5.2010 26.5.2010 11.8.2010 24.8.2010 17.9.2010 23.9.2010 29.9.2010 14.10.2010 4.11.2010 18.11.2010 22.3.2011 12.4.2011 20.4.2011 4.5.2011 19.5.2011 27.6.2011 11.8.2011 26.8.2011 31.8.2011 23.9.2011 12.10.2011 29.11.2011 17.4.2012 24.4.2012 9.5.2012 5.7.2012 14.8.2012 27.9.2012 Johtokyky, µs /cm Sulfaattipitoisuus, mg /litra Veden laatu kastelualueella 2010 2012 7 000 7,0 6 000 6,0 5 000 5,0 4 000 4,0 3 000 2 000 1 000 3,0 2,0 1,0 JL us/cm SO4 mg/l ph 0 0,0 kevät2010 syksy2010 kevät2011 syksy2011 vuosi2012 Kevät ja syksy, ei kastelua: Johtokyky ja sulfaattipitoisuudet korkeat, ph matala Kastelujakson lopussa elokuussa: Laatutulokset parempia

29.4.2010 12.5.2010 26.5.2010 24.8.2010 23.9.2010 14.10.2010 18.11.2010 12.4.2011 4.5.2011 27.6.2011 26.8.2011 23.9.2011 29.11.2011 24.4.2012 5.7.2012 Alumiini, mg /l Alumiinipitoisuudet salaojavesissä 2010-2012 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 Al-pitoisuuksia 2010-2012 Salaojat MTT Ruukissa Min 0,1 Max 38,1 Mediaani 12,5 Keskiarvo 12,4 Kastelu Säätö Normaali 50,0 0,0 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 19

Kuiva-ainesato, kg ka /ha Kastelulla tai säätöojittamisella ei satovaikutusta Kuonakalkitus ojituksen jälkeen lisäsi ohra-satoa 4 11 % Kumulatiivinen kuiva-ainesato /ha 25000 20000 15000 10000 5000 0 Kastelu Säätö Normaali

Sää 2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 21

Pohjavedenkorkeus 2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 22

ph kehitys 2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 23

Maaprofiili 18.9.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 7.1.2014 24

KIITOS