HESTRA-työhön osallistuneet



Samankaltaiset tiedostot
Puolustusvoimien henkilöstöstrategia

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Suomalainen asevelvollisuus

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

Puolustusvoimien henkilöstöstrategia. Palkatulle henkilöstölle ja asevelvollisille

HE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN 47 :N MUUTTAMISESTA (HE 30/2017 VP)

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Pääesikunta Ohje 1 (42) Henkilöstöosasto HELSINKI HK

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 1 KAUPUNGINKANSLIA

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

HENKILÖSTÖSTRATEGIA ja sen toimintaohjelma

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Valtioneuvoston asetus

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVHSM HPALV PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Pääesikunta Määräys 1 (7) Logistiikkaosasto HELSINKI HK PVM HPALV PELOGOS- SOTILAS- JA VIRKAPUVUT PUOLUSTUSVOIMISSA

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM

Miten lapset ja nuoret voivat?

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Aliupseeriliitto katsoo käyttäjän näkökulmasta, että toiminnallisten muutosten kriittiset kohdat ovat kaikissa niissä

KARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

NURMEKSEN KAUPUNKI NURMEKSEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA HENKILÖSTÖSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Osaamisen kehittäminen - onko sijoituksesi kannattava?

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma Käsitelty Johtoryhmässä Hyväksytty YT-toimikunnassa

Tradenomit työmarkkinoilla

kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Pääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012

Reservin koulutuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen

Kirkon johtamiskoulutus seurakuntien johtamis- ja esimiestehtävissä. Kirkon koulutuskeskus

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti , verkkoesitys

VMBarosta. Lisätietoja:

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Puolustusvoimien perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos jotain vanhaa, uutta ja lainattua

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH /55.99/2011

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen

Aseet ja reserviläistoiminta

Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen työryhmäraportti. Pelastusalan tutkintokoulutusjärjestelmän kehittäminen

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

johdamme vastuullisesti, päätöksentekomme on nopeaa ja rakentavaa, arvostamme henkilöstöämme sekä toimimme vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa

Kokemuksia osaamisperustaisuudesta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Transkriptio:

HESTRA-työhön osallistuneet Puolustusministeriö MAAVE + JOS-edustajat MERIVE ILMAVE MPKK PEHENKOS PETIEDOS PEOPOS PELOGOS PESUUNNOS PEJOJÄOS PEVIESTINTÄOS PVTIEDL PVTUTKL PVJJK JUKO ry Upseeriliitto ry Päällystöliitto Ry Aliupseeriliitto ry PARDIA ry Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry Maanpuolustuksen Teknisten Toimihenkilöiden Liitto ry Maanpuolustuksen Insinöörit ry TEHY Ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Suomen Konepäällystöliitto ry Metallityöväen Liitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry

Henkilöstöstrategia mitä ja kenelle?

Mikä on HESTRA? Puolustusvoimien henkilöstöstrategia (HESTRA) palkatulle henkilöstölle ja asevelvollisille Sisältää perusteet, joilla kehitetään pitkäjänteisesti henkilöjohtamista ja -hallintoa sekä henkilöstön saatavuutta, sitoutumista, osaamista ja toimintakykyä Sisältää luettelon kehittämistoimenpiteistä, jotka toteutetaan osana Puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnittelua. 19.12.2014 4

Palkattu henkilöstö ja asevelvolliset = Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstö

Miten toimimme ja millä resursseilla? Palkattu henkilöstö harjaantuminen nykyisissä ja tulevissa tehtävissä tavoitteena ammattitaidon kehittyminen. Asevelvolliset varusmiespalvelus, kertausharjoitukset, vapaaehtoinen maanpuolustus tavoitteena sodan ajan joukkojen suorituskyvyn luominen. Henkilöstön määrä palkattu henkilöstö noin 12 000 (noin 8 000 sotilasta ja 4 000 siviiliä) sodan ajan joukot noin 230 000, joista ammattisotilaita on noin 3,5 % vuosittain koulutetaan 21 000 varusmiestä ja 18 000 reserviläistä. 19.12.2014 6

Vahvoina eteenpäin

Tavoitetila Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä sodan, erilaisten kriisien ja rauhan ajan tehtävien täyttämiseksi. 19.12.2014 8

Strategisista vaatimuksista tavoitetilaan TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Yhteiskunnan muutos Väestörakenne Arvomaailman muutos Työn sisältö Tiedon määrä Taistelukentän vaativuus Lisääntyvä kansainvälisyys STRATEGISET VAATIMUKSET STRATEGIAN OSA-ALUEET KEHITTÄMISTOIMENPITEET TAVOITETILA Suorituskykyisiä joukkoja Ammattitaitoista henkilöstöä Suorituskykyisiä joukkoja Ammattitaitoista henkilöstöä Määrä ja rakenne Saatavuus ja sitoutuminen Osaaminen ja toimintakyky Johtaminen ja vuorovaikutustaidot Sodan ajan tehtävät Osaava reservi Seuraajasuunnittelu Henkilön käytettävyys Työssä oppiminen Palveluskelpoisuus Esimiestoiminta Yhteistyötaidot Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on laadultaan ja määrältään riittävä sodan, erilaisten kriisien ja rauhan ajan tehtävien täyttämiseksi. Työn tehokkuus 2015 Työskentely- ja toimintatavat Ratkaisujen toimivuus 2030 ARVOPERUSTA Isänmaallisuus Ammattitaito Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Luotettavuus Yhteistyö 19.12.2014 9

Asevelvollisista sodan ajan joukkoja SUORITUSKYKYINEN SODAN AJAN JOUKKO KOULUTUS Varusmieskoulutus 1. SA-TEHTÄVÄ KH-koulutus VEH-koulutus Omatoiminen harjoittelu Kansainvälinen tehtävä (KRIHA) 2. SA-TEHTÄVÄ VEH-koulutus Omatoiminen harjoittelu Kansainvälinen tehtävä (KRIHA) Harjaantuminen siviilitehtävissä Koulutusjärjestelmä Valmius Maanpuolustustahto ja sitoutuminen Asevelvollisuuden toimintaedellytykset ja resurssit SA = sodan aika KH = kertausharjoitus KRIHA = kriisinhallintaoperaatio VEH = vapaaehtoinen harjoitus 19.12.2014 10

Asevelvollisten koulutuksen tavoitteet Mitä tarvitaan? kansalaisten maanpuolustustahtoa ja asevelvollisten sitoutumista Puolustusvoimille riittäviä resursseja asevelvollisuuden turvaamiseksi ja joukkojen suorituskyvyn rakentamiseksi. Mitä tehdään? koulutetaan koko palveluskelpoinen ikäluokka tarjotaan haastavaa ja nousujohteista koulutusta huolehditaan, että koulutetun reservin määrä on riittävä sodan ajan tarpeeseen ja valmiuden säätelyyn ylläpidetään suorituskykyisiä joukkoja, kehitetään osaamista ja toimintakykyä. 19.12.2014 11

Ammattitaitoista henkilöstöä AMMATTITAITOINEN HENKILÖ SA- JA RA-TEHTÄVÄ SA- JA RA-TEHTÄVÄ Työtehtävissä oppiminen KOULUTUS Peruskoulutus SA- JA RA-TEHTÄVÄ Työtehtävissä oppiminen Täydennyskoulutus KRIHA-tehtävä Työtehtävissä oppiminen Täydennyskoulutus Jatkokoulutus Täydennyskoulutus Kansainvälinen tehtävä Kannustava työyhteisö Koulutusjärjestelmä Tehtävä- ja seuraajasuunnittelu Arvostus työnantajana ja potentiaalinen henkilöstö Yhteiskunnan tuki ja resurssit SA = sodan aika KH = kertausharjoitus KRIHA = kriisinhallintaoperaatio 19.12.2014 12

Palkatun henkilöstön koulutuksen tavoitteet Mitä tarvitaan? Puolustusvoimat on arvostettu työnantaja, jonka tehtäviin rekrytoidaan sopivimmat henkilöt Puolustusvoimilla on yhteiskunnan tuki ja riittävät resurssit sodan ja rauhan ajan tehtävien toteuttamiseksi. Mitä tavoitellaan? henkilöstö vastaa sodan ja rauhan ajan tarvetta henkilöstöllä on vahva ammattitaito ja tehtävää vastaava toimintakyky henkilöstön käytettävyyttä parannetaan tehtäväkierrolla ja koulutusjärjestelmällä työyhteisö on kannustava ja kehittyvä. 19.12.2014 13

Henkilöstöstrategian osa-alueet 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 2. Saatavuus ja sitoutuminen 3. Osaaminen ja toimintakyky 4. Johtaminen ja vuorovaikutustaidot 5. Työskentely- ja toimintatavat 19.12.2014 14

Henkilöstön määrä ja rakenne Puolustusvoimien palkattu ja evp-henkilöstö vastaa tärkeimmistä sodan ajan tehtävistä Puolustusvoimat kouluttaa kaikki palveluskelpoiset miehet ja vapaaehtoiset naiset Sodan ajan joukot muodostetaan pääosin reserviläisistä Reservin osaaminen perustuu kertausharjoituksiin, vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ja omatoimiseen kouluttautumiseen Puolustusvoimat kehittää joukkojen valmiutta ja henkilöstönsä käytettävyyttä eri tehtävissä ja valmiustiloissa. YKSILÖ: VASTUU OMASTA SODAN AJAN TEHTÄVÄSTÄ ORGANISAATIO: VASTUU JOUKOISTA JA NIIDEN TAISTELUVALMIUDESTA 19.12.2014 15

Toimenpiteet ylläpidetään varusmiespalveluksen suorittaneiden määrä korkeana kehitetään henkilöstörakennetta ja tehtäväkokoonpanoa varmistetaan, että tehtävärakenne vastaa Puolustusvoimille asetettuja tehtäviä.

Henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen Puolustusvoimat on tunnettu ja arvostettu työnantaja Jokaisella kouluttajalla ja esimiehellä on tärkeä rooli henkilöstön rekrytoinnissa Tehtävä- ja seuraajasuunnittelu kattaa koko palkatun henkilöstön Organisaation tarpeet ja yksilön halukkuus sovitetaan yhteen henkilöstösuunnittelussa Yksilöllisellä johtamisella ja avoimella vuorovaikutuksella sekä joustavilla työskentelymenetelmillä vahvistetaan henkilöstön sitoutumista ja työssä jaksamista. YKSILÖ: KÄYTETTÄVYYS MONIPUOLISESTI ERI TEHTÄVISSÄ ORGANISAATIO: TEHTÄVÄ- JA SEURAAJASUUNNITTELU 19.12.2014 17

Toimenpiteet ylläpidetään Puolustusvoimien hyvä työnantajakuva varmistetaan ammattitaidon kehittyminen suunnitelmallisella tehtäväkierrolla tarkastellaan tehtävähalukkuudet ja koulutustarpeet osana kehityskeskustelua jatketaan joustavien työaikamuotojen kehittämistä ylläpidetään toimiva kannustin- ja palkitsemisjärjestelmä.

Asevelvollisten osaaminen Yleisen asevelvollisuuden toimintaedellytykset turvataan ja reservin osaaminen varmistetaan laadukkaalla varusmieskoulutuksella riittävillä ja laadukkailla kertausharjoituksilla vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella asevelvollisten informaatiopalveluilla sekä kannustamalla reserviläisiä omaehtoisen osaamisen kehittämiseen. Asevelvollisten koulutusta kehitetään kohdentamalla riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä ja koulutusmateriaalia perusyksiköihin sekä ylläpitämällä nousujohteista harjoitusjärjestelmää. Koulutuksessa hyödynnetään nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja simulaattoreita. YKSILÖ: RESERVILÄISTEN AKTIIVINEN OSALLISTUMINEN HARJOITUKSIIN ORGANISAATIO: RIITTÄVÄ JA LAADUKAS KERTAUSHARJOITUSKOULUTUS 19.12.2014 19

Toimenpiteet varmistetaan sodan ajan tehtävän mukainen osaaminen kehitetään oppimisympäristöjä ja opiskelumenetelmiä otetaan käyttöön asevelvollisten sähköisen asioinnin palveluja hyödynnetään varusmiesten osaaminen.

Palkatun henkilöstön osaaminen Yksilön ammattitaito rakentuu työssä oppimalla vertaisilta, esimiehiltä ja alaisilta oppimalla kouluttautumalla. Osaamista vahvistetaan korkeatasoisella opetuksella ja tutkimuksella suorituskykylähtöisellä koulutuksella tarpeeseen perustuvalla täydennyskoulutuksella. Osaamisen kehittymistä tuetaan tehtävä- ja seuraajasuunnittelulla. Kansainväliset tehtävät parantavat henkilöstön valmiuksia, ammattitaitoa ja käytettävyyttä. YKSILÖ: OMAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN ORGANISAATIO: PAINOPISTE TYÖSSÄ OPPIMISESSA 19.12.2014 21

Toimenpiteet harjoitellaan säännöllisesti sodan ajan tehtävissä vahvistetaan työssä oppimista tehostetaan toimialakohtaista täydennyskoulutusta ylläpidetään sotatieteellinen perus- ja jatkokoulutus.

Toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen Tavoitetilassa johtaminen, työn sisällöt, työyhteisön toiminta, työ- ja palvelusturvallisuus sekä koulutuskulttuuri tukevat palkatun henkilöstön ja asevelvollisten toimintakykyä. Tavoitteen saavuttamiseksi varmistetaan sodan ajan tehtävien edellyttämä fyysinen toimintakyky kehitetään psykososiaalista tukea ja asevelvollisten tukiverkostoa sekä ylläpidetään tasa-arvoa ja työhyvinvointia tuetaan eettisellä kasvatuksella yksilöä vastuulliseen toimintaan poikkeuksellisessa toimintaympäristössä huolehditaan työ- ja palvelusturvallisuudesta kaikessa toiminnassa. YKSILÖ: PALVELUSKELPOISUUDEN JA FYYSISEN KUNNON YLLÄPITÄMINEN ORGANISAATIO: ASEVELVOLLISTEN TUKIMUOTOJEN KEHITTÄMINEN 19.12.2014 23

Toimenpiteet määritetään tehtäväkohtaiset toimintakykyvaatimukset kehitetään fyysisen suorituskyvyn ja kenttäkelpoisuuden testejä laajennetaan henkilökohtaisen kunto-ohjelman käyttöä kehitetään henkilöstön työhyvinvointia kehitetään asevelvollisten ja palkatun henkilöstön psykososiaalista tukea kehitetään asevelvollisten sosiaalistaloudellista asemaa vaalitaan työ- ja palvelusturvallisuuskulttuuria.

Johtaminen ja vuorovaikutustaidot Kehitetään henkilöstön vuorovaikutus-, tiimityöskentely- ja johtamistaitoja koulutuksella itseopiskelulla valmennuksella ja Palautetyökaluilla. Hyödynnetään systemaattisesti palautejärjestelmien, itsearviointien ja työilmapiirikyselyiden tuloksia. YKSILÖ: TIIMIN TYÖNTEON, YHTEISTYÖN JA JOHTAMISEN TUKEMINEN ORGANISAATIO: JOHTAMIS- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN 19.12.2014 25

Toimenpiteet laaditaan sodan ja rauhan ajan johtamistaidon oppaat sekä ohjeet hyödynnetään palautejärjestelmää laaditaan vuorovaikutustaitojen koulutusmateriaali arvioidaan henkilöstön vuorovaikutuskäyttäytymistä osana työyhteisön kehittämistä arvioidaan esimiesten vuorovaikutustaitoja osana kehityskeskustelua.

Työskentely- ja toimintatavat Pyrkimys selkeisiin, yksinkertaisiin ja toimintavarmoihin työskentely- ja toimintatapojen, jotka toimivat kaikissa valmiustiloissa Uudistettaessa toimintatapoja ja tietojärjestelmiä työntekijän tehokkuus otetaan huomioon yhtenä pääkriteerinä Kehitetään palautejärjestelmää ja sen tulosten hyödyntämistä Tehostetaan itsearviointia ja oman toiminnan kehittämistä. YKSILÖ: TYÖSKENTELYÄ TUKEVIEN TOIMENPITEIDEN TUNNISTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO ORGANISAATIO: JATKUVAN PARANTAMISEN PERIAATE 19.12.2014 27

Toimenpiteet tavoitteena kaikessa selkeät, yksinkertaiset ja toimintavarmat ratkaisut varmistetaan esimiesten ja työntekijöiden hallinnollinen osaaminen kehitetään työilmapiirikyselyä organisaation kehittämisen työvälineenä kehitetään kehityskeskustelua ja organisaation itsearviointimenettelyä parannetaan tietojärjestelmien toiminnallisuutta laaditaan parantamissuunnitelmat ja ratkaistaan työntekoa vaikeuttavat tekijät.

Henkilöstön tehtävät henkilöstöryhmittäin

Esimerkki upseerien tehtävistä VUODET 30 14 12 4 0 Osastopäällikkö / J-OS Sektorijohtaja / PHE, J-OS Toimialapäällikkö / PE, PHE, J-OS Osastoesiupseeri PE, PHE, J-OS Opettaja / sotilasopetuslaitos Pataljoona- / laivueupseeri Perusyksikön päällikkö ESIUPSEERIKURSSI Perusyksikön päällikkö Perusyksikön varapäällikkö Osastoupseeri / J-OSE Kurssin johtaja Lennonopettaja Aluksen I-upseeri Keskusupseeri Saapumiserän johtaja SOTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Vanhempi joukkueenjohtaja AUK linjan johtaja Lentoupseeri Aselajiupseeri Joukkueenjohtaja SOTATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO Apulaisosastopäällikkö / PE Joukko-osaston komentaja Ainelaitoksen johtaja Apulaiskomentaja / J-OS Esikuntapäällikkö / J-OS Aluetoimiston päällikkö / J-OS Osastopäällikkö / J-OS Apulaisosastopäällikkö / PHE Sektorijohtaja / PE, PHE Joukkoyksikön komentaja Opettaja / sotilasopetuslaitos Osastoesiupseeri / PE, PHE Osastoesiupseeri / J-OS YLEISESIKUNTAUPSEERIN TUTKINTO K A N S A I N V Ä L I S E T T E H T Ä V Ä T J-OS = Joukko-osasto PE = Pääesikunta PHE = Puolustushaaran esikunta (ml. PVLOGLE) 19.12.2014 30

Esimerkki erikoisupseerien tehtävistä VUODET 30 15 7 2 0 Projektipäällikkö Sektorinjohtaja / PVLOGL MAANPUOLUSTUKSEN LAAJAT AMMATILLISESTI PÄTEVÖITTÄVÄT KOULUTUSOHJELMAT Suunnitteluinsinööri / teknikko / J-OS / PVLOGL Korjaamon johtaja Kurssinjohtaja Jaosjohtaja MAANPUOLUSTUKSEN OPINTOKOKONAISUUS 2 Laatuinsinööri / teknikko Varastopäällikkö Järjestelmäinsinööri/teknikko / J-OS Osastoinsinööri/teknikko / J-OS Tyyppiasiantuntija / J-OS MAANPUOLUSTUKSEN OPINTOKOKONAISUUS 1 Kunnossapidon asiantuntija / J-OS Laatuinsinööri POIKKEUSOLOJEN PUOLUSTUSVOIMAT Huoltoinsinööri/teknikko / J-OS PERUSTIETOA PUOLUSTUSVOIMISTA Kunnossapitoinsinööri/teknikko / J-OS AMK-TUTKINTO / ALEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO K A N S A I N V Ä L I S E T T E H T Ä V Ä T Apulaisosastopäällikkö Keskuksen johtaja Kehittämisjohtaja Sektorinjohtaja / PE Hallintoylilääkäri / PE,SOTLKE Teknillinen johtaja Varikon päällikkö Kenttärovasti / PE / PHE EUK / TAPK / YEK HARKINNAN PERUSTEELLA MAANPUOLUSTUKSEN LAAJAT AMMATILLISESTI PÄTEVÖITTÄVÄT KOULUTUSOHJELMAT Hankepäällikkö Sektorijohtaja / J-OS/PVLOGL Suunnitteluinsinööri Teollisuusinsinööri Järjestelmäinsinööri Projektipäällikkö Kenttärovasti / JOS Hallintoylilääkäri / SOTLKE Soittokunnan päällikkö MAANPUOLUSTUKSEN OPINTOKOKONAISUUS 2 Jaoksen päällikkö Osastoinsinööri Ajoneuvotarkastaja Aseinsinööri Päällikkölääkäri / J-OS MAANPUOLUSTUKSEN OPINTOKOKONAISUUS 1 Osastoinsinööri Sotilaspastori / J-OS Lääkäri / J-OS Sotilaskapellimestari AMK-TUTKINTO / YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO VUODET 30 15 7 3 0 19.12.2014 31

Esimerkki opistoupseerien tehtävistä VUODET 30 Osastoupseeri, aselajiupseeri / PE, PHE 25 20 15 10 Varastopäällikkö, turvallisuuspäällikkö, työturvallisuuspäällikkö, järjestelmäpäällikkö, kuljetusupseeri / J-OS / PVLOGL Osastoupseeri, toimistoupseeri, viestiupseeri / J-OSE, (yksikön varapäällikkö) Toimistoupseeri / JYKSE Yksikön vääpeli Kurssin johtaja Linjanjohtaja OPISTOUPSEERIN JATKOKURSSI Opetusupseeri / AUK Joukkueenjohtaja K R I I S I N H A L L I N T A T E H T Ä V Ä T 0 Opetusupseeri OPISTOUPSEERIN PERUSKURSSI 19.12.2014 32

Esimerkki aliupseerien tehtävistä VUODET 30 25 20 10 MESTARITEHTÄVÄT, VAATIVAT JOHTO- JA / TAI ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT MESTARITASON OPINNOT Johto- ja/tai asiantuntijatehtävät YLEISTASON OPINNOT II Vaativat ammattitehtävät Yleistason ammattitehtävät YLEISTASON OPINNOT I Perustason tehtävät Valvontajohtaja, taistelunjohtaja, komendantti, konemestari, panssarimestari, esikuntamestari, apulaiskapellimestari, yksikön vääpeli, konepäällikkö, kuljetusmestari, tykkimestari, vartioston johtaja Opetusaliupseeri, sotilaspoliisialiupseeri, taisteluvälinealiupseeri, soittaja-aliupseeri, asealiupseeri, merenkulkualiupseeri, järjestelmäaliupseeri, lentokonehuoltoaliupseeri, esikunta-aliupseeri, kuljetusaliupseeri, kouluttaja, raivaaja, vartiomies, panssarivaunumies, merivalvoja, johtokeskusmies, sotilassoittaja, koiramies, viestihuoltomies, kuljetusmies, tilannevalvoja, ohjusmies K R I I S I N H A L L I N T A T E H T Ä V Ä T 1 PERUSTASON OPINNOT 0 Harjaantumistehtävät 19.12.2014 33

Esimerkki siviilien tehtävistä LAAJA AMMATTITEHTÄVÄT SYVÄ VASTUU ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT LAAJA VASTUU KOKONAISUUKSISTA Johtotehtävä / vaativa laaja-alainen ammattitehtävä Päällikkö- ja esimiestehtävä / vaativa monialatehtävä Asiantuntijatehtävä / vaativa ammattitehtävä Tutkimusjohtaja Johtava tutkija / asiantuntija PV:n toimialajohtaja Osastonjohtaja /osastopäällikkö Keskivaativa laaja-alainen ammattitehtävä Keskivaativa monialatehtävä Keskivaativa ammattitehtävä Erikoistutkija / erikoisasiantuntija Vastaava tutkija / asiantuntija Toimialapäällikkö / erikoissuunnittelija Vastaava suunnittelija Vastaava esimiestehtävä Laaja-alainen ammattitehtävä Monialainen ammattitehtävä Ammattitehtävä Tutkija / asiantuntija Nuorempi tutkija / asiantuntija Suunnittelija Nuorempi suunnittelija Esimiestehtävät Nuorempi esimiestehtävä Aloitustehtävä / harjoittelija Korkeakouluharjoittelija / assistentti SUPPEA VASTUU 19.12.2014 34

Opistoupseerien tehtävien poistumat puolustushaaroittain 2015 2035 2015 2020 2025 2030 2035 MAAV 950 550 350 270 0 MERIV 300 185 120 65 0 ILMAV 390 280 130 55 0 PE, MPKK JA LAITOKSET 350 230 120 60 0 Opistoupseerien määrä 1 990 (-745) 1245 (-525) 720 (-270) 450 0 19.12.2014 35

Henkilön käytettävyyden arviointi KÄYTETTÄVYYS SEURAAVAAN TEHTÄVÄÄN HENKILÖN PERUSTIEDOT - Ikä KELPOISUUS VIRKAAN JA TEHTÄVÄÄN - Virkaikä - Fyysinen kunto - Koulutus - Opintomenestys - Kenttäkelpoisuus - Nuhteettomuus KÄYTETTÄVYYS SODAN AJAN TEHTÄVÄÄN HENKILÖKOHTAISET VALMIUDET HENKILÖSTÖ- SUUNNITTELU - Kompetenssi - Kielitaito - Vuorovaikutustaidot ja yhteistoimintakyky YLENNYSKELPOISUUS TEHTÄVÄSSÄ PALVELUSKOKEMUS - Palvelusaika nykyisessä tehtävässä - Kokemus monipuolisista ja kansainvälisistä tehtävistä - Suoriutuminen aikaisemmissa työtehtävissä KEHITTYMISPOTENTIAALI TEHTÄVÄSSÄ HENKILÖKOHTAINEN HALUKKUUS JA ELÄMÄNTILANNE TEHTÄVÄN OSAAMIS- JA KOKEMUSVAATIMUKSET JA TEHTÄVÄN VAATIVUUSLUOKKA 19.12.2014 36

Yhteenveto Uskottava puolustuskyky edellyttää toimintakykyistä ja osaavaa henkilöstöä. Jokaisen työpanos on osa puolustuskykyä Puolustusvoimat on hyvä työyhteisö, jossa jokainen on tärkeä reserviläiset ovat puolustusvoimien suurin henkilöstövoimavara. Henkilöstön käyttö on suunnitelmallista henkilöstösuunnittelun perusteet ovat avoimesti tiedossa työnantaja tukee osaamisen kehittämistä, joka on myös organisaation tarpeista lähtevää. Puolustusvoimat pitää huolta henkilöstöstään oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. 19.12.2014 37